Tulosta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Käyvän hoidon tiivistelmät
19.6.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Bipolar affective disorder»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä eikä vielä diagnoosia, ja huolellinen diagnostinen arvio on välttämätön.
  • Hoidossa on tärkeä yhdistää lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot yksilöllisten tarpeiden mukaan hoitoa tukevaksi kokonaisuudeksi.
  • Lääkehoidosta on uutta tutkimusnäyttöä.
  • Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy kognitiivisen toimintakyvyn puutoksia.
  • Columbia-Suicide Severity Scale on uusi apuväline itsetuhoisuuden arviointiin.

Keskeinen sisältö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perusta ovat mielialaa tasaavat lääkkeet ja uudemmat psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaan.

Kulku ja ennuste

Sairastuminen on yleisintä nuorilla aikuisilla, mutta sairastumisikä vaihtelee lapsuudesta vanhuuteen. Hypomanian ja erityisesti maniajaksojen aikana potilas voi aiheuttaa itselleen vakavia ongelmia hakeutumalla harkitsemattomiin ihmissuhteisiin, käyttäytymällä liikenteessä muista piittaamatta, käyttämällä päihteitä holtittomasti tai olemalla harkitsematon talousasioissa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava itsetuhokäyttäytymisen riski.

Harvat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat hakeutuvat hoitoon sairauden alkuvaiheessa, hypomanian vuoksi ei juuri kukaan. Omaehtoisesti hoitoa hakevat erityisesti vakavista ja pitkäkestoisista masennustiloista kärsivät. Manian aikana potilaat tulevat yleensä hoitoon toisten aloitteesta ja usein myös omasta tahdostaan riippumatta. Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin on keskimäärin 8 vuotta.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, johon yleensä liittyy uusiutuvia sairausjaksoja. Jaksojen välinen oireilu on yleistä, ja potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta. Suurin osa oireista on masennusta

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä kognitiivisen toimintakyvyn puutoksia, erityisesti toiminnanohjauksen ja kielellisen muistin häiriöitä. Hoitoa hakevista enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psykiatrisesta oireyhtymästä.

Toteaminen ja erotusdiagnostiikka

Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja tavalliset masennustilat tulee erottaa toisistaan. Erotusdiagnostiikka on vaikeaa silloin, kun kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa masennusjaksolla. Tieto kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintymisestä lähisukulaisella saattaa auttaa oikeaan päätelmään. Luotettava erotusdiagnostiikka masennuksen kliinisen kuvan perusteella ei sen sijaan ole mahdollista. Masennuspotilasta arvioitaessa on aina kysyttävä, onko hänellä aiemmin ollut lisääntyneen aktiivisuuden kausia. Tarkempaan seulontaan sopii Mood Disorder Questionnaire (MDQ). Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä eikä vielä diagnoosia. Diagnoosi edellyttää perusteellista diagnostista arviota.

Hoito ja kuntoutus

Hoidossa on tärkeä yhdistää lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot yksilöllisten tarpeiden mukaan hoitoa tukevaksi kokonaisuudeksi. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat diagnosoidaan ja akuuttivaiheet hoidetaan pääsääntöisesti psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Vakiintuneessa vaiheessa hoito toteutetaan yksilöllisen harkinnan perusteella erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa.

Mielialaa tasaava lääkitys (litium ja muut mielialaa tasaavat lääkkeet ja psykoosilääkkeet) on keskeisin hoitomuoto. Uutta tutkimusnäyttöä on muun muassa asenapiinin tehosta manian hoidossa «Asenapiini on tehokas manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.»A, ketiapiinin tehosta ylläpitohoidossa «Ketiapiini on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa.»A ja ketiapiinin ja litiumin tai valproaatin yhdistelmästä ylläpitohoidossa «Ketiapiinin lisääminen mielialaa tasaavaan lääkehoitoon parantaa lääkehoidon tehoa kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I ylläpitohoidossa.»A.

Psykososiaalisen hoidon tavoitteena on tukea potilasta, parantaa lääkehoitoon sitoutumista, helpottaa mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistamista ja lievittää potilaan ja hänen omaistensa vaikeuksia sopeutua sairauteen. Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus potilaalle ja perheenjäsenille lisäävät hoidon vaikuttavuutta «Perheille annettu psykoedukaatiohoito vähentää mielialahäiriön uusiutumista perheillä, joiden toimintakyky on häiriintynyt.»A. Kognitiivisten toimintojen tukeminen muun kuntoutuksen yhteydessä voi parantaa yleistä toimintakykyisyyttä.

On keskeistä selvittää, mikä sairauden vaihe ajankohtaisesti on kyseessä, ja huomioida taudin kulku. Hoidon koordinoimiseksi on myös suositeltavaa nimetä kaikille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vastuuhenkilö hoitavassa yksikössä. Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat usein sairaalahoidon aiheita. Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumatta.

Jos avohoito arvioidaan akuuttivaiheessa riittäväksi, potilaan tilaa tulee seurata säännöllisin tapaamisin 1–2 viikon välein tai tiiviimmin, jos esimerkiksi itsemurhavaara arvioidaan suureksi. Akuuttihoidon tavoitteena on eutymia, jossa potilas on oireeton tai hänellä on vain hyvin lieviä ja ohimeneviä oireita. Oireettomuuden saavuttamisen jälkeen aloitetaan ylläpitohoito.

Seurantatapaamisissa on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa käyttämällä sekä masennusoireita että maanisia oireita arvioivia mittareita ja mielialapäiväkirjaa. Hoitovasteen seurannassa käytetään apuna oirekorttia. Columbia-Suicide Severity Scale on uusi apuväline itsetuhoisuuden arviointiin, ja toimintakyvyn arviointiin suositellaan SOFAS-asteikkoa.

Hoidossa oleellista on hyvä yhteistyö ja tiedon siirtyminen hoitoon osallistuvien kesken. Yhteistyö päihdehuollon kanssa taas on hoidon onnistumisen kannalta keskeistä, jos potilaalla on päihdeongelma. Omaiset ja potilaan muu lähipiiri tulisi myös ottaa mukaan hoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Kirsi Suominen (pj.)

Susanna Lähteenmäki

Jukka Hintikka

Erkki Isometsä

Tanja Laukkala

Esa Leinonen

Mauri Marttunen

Jorma Oksanen

Elina Salminen

Ulla Saxén

Marko Sorvaniemi

Tiina Tupala

Annamari Tuulio-Henriksson

Hanna Valtonen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kaksisuuntainen mielialahäiriö
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko