Takaisin Tulosta

Atooppinen ekseema

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
30.5.2023

Käypä hoito -suositus «Atooppinen ekseema»1

  • Atooppinen ekseema on krooninen ja kutiseva tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Atooppista ekseemaa sairastavat kokevat usein ihon kipua.
  • Atooppisessa ekseemassa voidaan erottaa useita ilmiasuja (fenotyyppejä) taustalla olevien geneettisten tekijöiden, esimerkiksi potilaan etnisen taustan, ja tulehdusmekanismien mukaan. Taudin kliininen kuva ja tulehdusvaste muuttuvat iän myötä.
  • Atooppisen ekseeman ehkäisyyn ei tunneta kiistattomia keinoja.
  • Suurimmalla osalla sairaus on lievä ja sen ennuste hyvä. Vaikea atooppinen ekseema heikentää elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä.

Diagnostiikka

  • Diagnoosi on kliininen, ja siihen riittävät seuraavat löydökset:
    • kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ihotulehdus tyypillisillä ihoalueilla
    • ihottumassa on punoitusta, kutiavia papuloita, raapimajälkiä, rikkoumia tai jäkälöitymistä.
  • Osalla alle vuoden ikäisistä keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavista lapsista taustalla voi olla ruoka-allergia ja allergiaselvitykset ovat aiheellisia.
  • Ekseeman vaikeusasteen kliiniseen arviointiin voidaan käyttää validoituja mittareita. Erityisesti erikoissairaanhoidossa sairauden vaikeusastetta kuvaavien mittareiden käyttö on suositeltavaa myös hoitovasteen seurannassa.
    • Käypä hoito -työryhmä suosittelee ihottuman vaikeusasteen mittaamiseen Suomessa ensisijaisesti EASI-mittaria.
    • Potilaan oma arvio taudin vaikeusasteesta on hyvä huomioida. Tähän soveltuu POEM-kysymyssarja. Kutinaa ja kipua seurataan luotettavimmin NRS-mittarilla.
    • Elämänlaatumittarina käytetään ensisijaisesti DLQI-kysymyssarjaa.

Hoito

Paikallishoito

  • Atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on paikallishoito. Siihen kuuluvat ihon säännöllinen rasvaus perusvoiteella «Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman oireita.»B 1–2 kertaa päivässä ja ekseema-alueiden hoito lääkevoiteilla ja perusvoiteilla.
    • Potilaan on hyvä valita itse hänelle sopiva perusvoide, koska se parantaa hoitoon sitoutumista.
  • Tavallisesti atooppisen ekseeman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat paikalliskortikosteroidit.
    • Kortikosteroidivoiteita käytetään jaksoittaisena hoitona yleensä 1–3 viikon yhtämittaisina kuureina ja lisäksi tarvittaessa ylläpitohoitona. Ylläpitohoitoa kannattaa suosia etenkin keskivaikeassa ja vaikeassa sekä päivittäisen hoitojakson jälkeen nopeasti uusiutuvassa atooppisessa ekseemassa.
    • Lapsilla käytetään miedompia kortikosteroideja ja lyhempiä kuureja (3–7 vuorokautta).
    • Kuurin jälkeinen ylläpitohoito paikallisella vahvalla kortikosteroidilla (vartalo ja raajat) kaksi kertaa viikossa näyttää estävän atooppisen ekseeman relapseja «Ylläpitohoito 2 kertaa viikossa vahvalla paikalliskortikosteroidilla näyttää ehkäisevän atooppisen ekseeman relapsia.»B ilman merkittävää ihon ohenemisen riskiä.
    • Käsiekseeman hoidossa tarvitaan usein vahvoja III ryhmän ja joskus erittäin vahvoja IV ryhmän kortikosteroidivoiteita. Kuurit ovat pidempiä kuin muilla ihoalueilla, yleensä 2–4 viikkoa.
  • Jos paikalliskortikosteroidilla ei saada riittävää pitkäaikaista vastetta, käytetään takrolimuusivoidetta (keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema, yli 2-vuotiaat) tai pimekrolimuusiemulsiovoidetta (lievä tai keskivaikea atooppinen ekseema, 3 kuukauden iästä alkaen). Ohuen ihon alueilla (esim. kasvot) kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina lääkevoiteina.

Systeeminen pitkäaikainen lääkehoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Leena Koulu (pj.)

Laura Korhonen

Antti Lauerma

Janne Liimatainen

Johanna Mandelin

Anna Pelkonen

Sanna Poikonen

Raija Sipilä