Monia sairauksia tai oireita voidaan hoitaa itselääkityksellä.
Itselääkitys on yleensä turvallista oikein käytettynä.
Kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ja useilla lääkkeillä yhteisvaikutuksia
muiden yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden kanssa.
Muut sairaudet ja käytössä olevat lääkitykset ja muut itsehoitotuotteet pitää selvittää
ja ottaa huomioon itselääkityksen yhteydessä.
Kaikkien lääkkeenkäyttäjien tulee olla tietoisia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista.
Keskeiset suositukset
Kipu
Itsehoitolääkkeinä käytettäviä kipulääkkeitä tulee käyttää vain lyhytaikaisesti. Kaikilla
itsehoidossa käytettävillä suun kautta otettavilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksia,
jotka voivat tulla esille jo lyhytaikaisessa käytössä.
Jaksottaista jännityspäänsärkyä ja migreeniä voidaan hoitaa itsehoitolääkkeillä muutamien
päivien ajan.
Tavallisen äkillisen selkäkivun paraneminen edistyy, kun potilas jatkaa kivun sallimissa
rajoissa liikkumista ja tavanomaisia askareitaan. Selkäkipua, jossa kipu ei säteile
alaraajaan, voidaan lyhytaikaisesti yrittää hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi itsehoitoyskänlääkkeillä.
Uusiutuva huuliherpes
Uusiutuvan huuliherpeksen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti käytettävää asikloviiria
tai pensikloviiria. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää asikloviiria tai valasikloviiria
suun kautta annosteltuna.
Itsehoitoannoksilla oireiden kesto tutkimuksissa on lyhentynyt noin vuorokauden verran.
Vatsavaivat
Tilapäisiä refluksioireita voidaan hoitaa itsehoidossa käytössä olevilla närästyslääkkeillä,
ensisijaisesti protonipumpun estäjillä. Hoitoaika on enintään 2 viikkoa.
Jos ummetusoireet ovat häiritseviä eivätkä lääkkeettömät hoidot riitä avuksi, suositellaan
sekä aikuisilla että lapsilla ensisijaisesti makrogolia. Vaihtoehtoisesti voidaan
käyttää laktuloosia tai ravintokuituja.
Ripulin perushoito on nestetasapainosta huolehtiminen.
Akuutin ripulin tai toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyvän ripulin hoitoon voidaan
aikuisilla käyttää lyhytaikaisesti loperamidia, mutta sen haittavaikutukset ovat yleisiä.
On hyvä huomioida, että merkittävä osa paikallisestikin annosteltavasta valmisteesta
imeytyy elimistöön, joten yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa tulee ottaa
huomioon.
Iholle annosteltujen sienilääkkeiden yhteisvaikutusriski muiden lääkkeiden kanssa
on pieni, mutta myös varvasvälisilsaa hoidettaessa on syytä noudattaa varovaisuutta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä