Tulosta

Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)

Käyvän hoidon tiivistelmät
24.5.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Distal radius fracture»2

Keskeinen sisältö

Värttinäluun alaosan murtuma on tavallisin yläraajamurtuma, joka syntyy tavallisesti ojennetun yläraajan varaan kaatumisen seurauksena. Diagnoosi perustuu esitietoihin, huolelliseen kliiniseen tutkimukseen ja natiiviröntgenkuvaukseen. Murtumat hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Suuri osa värttinäluun alaosan tyyppimurtumista voidaan hoitaa konservatiivisesti sulkeisella paikalleen asetuksella ja kipsauksella. Kipsihoito voidaan toteuttaa funktioasentoisella kipsilastalla. Kirurgista hoitoa harkitaan etenkin työikäisillä potilailla, joilla murtumaa ei saada sulkeisesti hyväksyttävään asentoon, asento pettää seurantakuvissa tai joilla murtuman ominaisuudet ilman leikkaushoitoa ennustavat huonoa toiminnallista lopputulosta. Yli 65-vuotiailla värttinäluun alaosan tyyppimurtuman kirurgisesta hoidosta ei kuitenkaan todennäköisesti ole hyötyä, vaikka murtuman asento ei olisi hyväksyttävä tai se heikkenisi kipsihoidon aikana hyväksyttävien raja-arvojen ulkopuolelle. Värttinäluun alaosan murtumasta toipuminen kestää 6–12 kuukautta. Hoitomuodosta tai murtuman asennosta riippumatta osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa. Kivun ja jäykkyyden pitkittyessä lähetettä erikoissairaanhoitoon tulee harkita.

Diagnostiikka ja taudinkuva

Murtumaa epäiltäessä ensisijainen kuvantamistutkimus on ranteen natiiviröntgenkuvaus, joka sisältää vähintään kaksi projektiota: posteroanteriorinen (PA) ja sivuprojektio. Kuntoutusta ja käyttöä varten riittävä luun lujuus saavutetaan 5–6 viikossa. Kivun jatkuminen voimakkaana paria viikkoa pidempään tai voimistuminen asianmukaisesta kipulääkityksestä huolimatta, turvotuksen lisääntyminen tai kipuaistimuksen muuttuminen voivat olla merkkejä mahdollisista hoidon komplikaatioista, ja syiden selvittely on tehtävä viiveettä.

Toiminnallista lopputulosta ennustavat tekijät

Hoitomenetelmästä riippumatta ei värttinäluun alaosan murtuman virheasentoa aina saada korjatuksi täydellisesti tai saavutettu asento ei pysy luutumiseen asti. Osalla potilaista toiminnallinen lopputulos jää huonoksi, ellei radiologisesti saavuteta riittävän hyvää asentoa.

Hoito ja kuntoutus

Värttinäluun alaosan murtuman konservatiivisessa hoito toteutetaan sulkeisella paikalleen asetuksella ja kipsauksella, ja se voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Värttinäluun alaosan murtuma kannattanee kipsata funktioasentoon «Värttinäluun alaosan murtuma kannattanee kipsata funktioasentoon (kämmenluiden linja poikkeaa 0–20 astetta ojennussuuntaan värttinäluun linjasta).»C. Suositeltu kokonaiskipsausaika on 4–5 viikkoa, ja hyväksyttävässä asennossa oleva murtumaa seurataan röntgenkuvin 1, 2 ja 5 viikon kohdalla. Jos asento seurannassa pettää hyväksyttävän asennon ulkopuolelle, suositellaan päivystyslähetettä leikkausarvioon. Ks. taulukko «Värttinäluun alaosan tyyppimurtuman hyväksyttävän asennon kriteerit alle 65-vuotiaalla»1.

Leikkaushoidolla saavutetaan parempi röntgenologinen lopputulos, mutta ikääntyneillä se ei näytä olevan selkeässä yhteydessä kliiniseen paranemiseen kivun ja toimintakyvyn osalta «Leikkaushoito tuottaa kipsihoitoa vastaavan toiminnallisen mutta paremman röntgenologisen lopputuloksen ikääntyneillä potilailla ja silloin, kun kyseessä ei ole suurienergiainen vamma.»A. Sen sijaan nuorten ja keski-ikäisten pirstaleisissa murtumissa leikkaushoito vaikuttaa tuottavan kipsihoitoa paremman toiminnallisen ja röntgenologisen lopputuloksen «Leikkaushoito metallipiikeillä tai ulkoisella kiinnityslaitteella saattaa tuottaa kipsihoitoa paremman toiminnallisen ja röntgenologisen tuloksen nuorten ja keski-ikäisten pirstaleisissa murtumissa.»B.

Murtuman jälkeen omatoiminen ohjeistettu kotiharjoittelu lienee riittävä ongelmitta paranevassa värttinäluun alaosan murtumassa «Omatoiminen ohjeistettu kotiharjoittelu lienee riittävä ongelmitta paranevassa värttinäluun alaosan murtumassa.»C. Tehostetun fysioterapian tarpeen merkkejä ovat pitkittynyt immobilisaatio, voimakas turvotus, suhteeton kipu, sormien ja peukalon jäykkyys, sympaattisen hermoston aktivoitumisen lisääntyminen, hermokivut, käden käytön pelko ja tehoton kotiharjoittelu.

Taulukko 1. Värttinäluun alaosan tyyppimurtuman hyväksyttävän asennon kriteerit alle 65-vuotiaalla
Röntgenparametri Hyväksyttävän asennon raja-arvo Näytön aste
Dorsaalinen kallistuskulma ≤ 15° «Värttinäluun alaosan murtuman aiheuttaman nivelpinnan kaltevuudella saattaa olla vaikutusta hoidon lopputulokseen alle 65-vuotiailla potilailla, mutta sen vaikutus on vähäisempi kuin lyhentymän.»B
Volaarinen kallistuskulma ≤ 20° Ei näyttöä
Värttinäluun lyhentymä ≤ 3 mm «Värttinäluun alaosan murtuman jälkeinen yli 3 mm:n lyhentymä saattaa huonontaa toiminnallista tulosta aiheuttamalla pitkittynyttä kipua ja alentamalla ranteen liikelaajuutta ja käden puristusvoimaa nuoremmilla ihmisillä, mutta yli 65-vuotiailla lyhentymällä ei ole selvää vaikutusta lopputulokseen.»B
Pykälä nivelpinnassa ≤ 1 mm «Nivelpinnalle jäänyt yli 1 mm:n epätasaisuus saattaa heikentää lopputulosta nuorilla potilailla ja lisätä nivelrikon riskiä. Iäkkäämmillä potilailla (yli 65-vuotiaat) 1–2 mm nivelpinnan pykälän ei ole osoitettu aiheuttavan huonompaa lopputulosta.»C
Rako nivelpinnassa ≤ 1 mm «Nivelpinnalle jäänyt yli 1 mm:n epätasaisuus saattaa heikentää lopputulosta nuorilla potilailla ja lisätä nivelrikon riskiä. Iäkkäämmillä potilailla (yli 65-vuotiaat) 1–2 mm nivelpinnan pykälän ei ole osoitettu aiheuttavan huonompaa lopputulosta.»C
Radioulnaarinen kallistuskulma (ns. inklinaatiokulma) ≥ 15° «Värttinäluun alaosan murtuman aiheuttaman nivelpinnan kaltevuudella saattaa olla vaikutusta hoidon lopputulokseen alle 65-vuotiailla potilailla, mutta sen vaikutus on vähäisempi kuin lyhentymän.»B

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

Nina Lindfors (pj.)

Toni Luokkala

Ville Mattila

Jaakko Niinimäki

Mika Paavola

Kia Pelto-Vasenius

Johanna Rauste

Mira Sillanpää

Jarkko Vasenius

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko