Pohjoismaiset hoitosuositusten laatijat kokoontuivat vuosittaiseen seminaarinsa Helsinkiin 25.4.2024. Paikalla oli 45 henkilöä keskustelemassa teemalla Money, Resources and Guidelines. Otsikko tuntui osuneen kuin nenä päähän, kun kevään uutisointi oli keskittynyt terveydenhuollon rahoituskriisiin ja ministeri Juuso oli juuri edellisellä viikolla pohtinut hoitosuositusten roolia.
Seminaaria kuunnellessa oli oiva tilaisuus pohtia hoitosuositustyöryhmien osuutta terveydenhuollon resurssien käyttöön. Pohjoismaiset kollegatkin kiittivät aiheen ajankohtaisuutta ja totesivat, että kotiin viemisiksi tuli paljon ajateltavaa. Uskon, että moni kuulijoista jäi pohtimaan, tulisiko suositustyöryhmien huomioida suosituksia laatiessaan terveydenhuollon resurssit vai pitäytyä kokoamaan yhtä sairautta koskeva tieto eri hoitojen vaikuttavuudesta?
Seminaarin teemaa käsiteltiin kolmessa sessiossa: hoitosuositukset ja resurssit, taloudellisen tiedon liittäminen hoitosuosituksiin ja kansainvälinen yhteistyö. Tässä nostoja seminaarin esityksistä.
Ruotsalainen yleislääkäri ja Global Center for Sustainable Healthcare johtaja Minna Johansson kysyi esityksessään ”Kuka haluaa työskennellä 27 tuntia päivässä?” Hän kuvasi sitä, kuinka useiden hoitosuositusten toteuttaminen monisairaalla johtaa kohtuuttomaan taakkaan niin potilaalle kuin terveydenhuollollekin. Terveydenhuollon ammattihenkilön resursseja voidaan arvioida Time needed to treat -menetelmällä.
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola totesi esityksensä alussa, että terveydenhuollon resurssit ovat erittäin rajalliset, ja jätämme asioita jatkuvasti tekemättä. Mutta kysyi samalla: ”Millä perusteella?” Ratkaisuksi hän esitti budjettivaikutusanalyysiä erityisesti uusien merkittävien suosituslauseiden (recommendations) vaikutusten arviointiin.
Käypä hoito ‑suosituksiin on liitetty taloudellista tietoa muutaman vuoden ajan. Käypä hoito -toimittaja (terveystaloustiede) Juha Ahonen esitteli pohjoismaisille kollegoillemme, miten taloudellisen tiedon liittäminen on toteutettu. Viimeisimpänä taloudellista tietoa on julkaistu Tyypin 2 diabetes -suositukseen, jossa toteutustapana oli budjettivaikutusanalyysi. Käy tutustumassa https://www.kaypahoito.fi/nix03362!
Ruotsin kokemuksista kertoivat Fredrik Tholander ja Anna Ringborg SBU:sta (Swedish Agency for Health Technology Assessment and Assessment of Social Services). Heidän kokemustensa perusteella taloudellinen tieto ei välttämättä muuta suosituslauseiden priorisointia, mutta toisaalta tiedon tuottaminen vaatii melko paljon resursseja ja toisaalta antaa uskottavuutta.
Professori, Käypä hoito -toimittaja Ville Mattila pohti esityksessään, ylläpitävätkö vai vähentävätkö hoitosuositukset vähähyötyisiä hoitoja. Ville käsitteli asiaa kolmen esimerkin kautta. Niiden valossa näytti siltä, että ortopediaan liittyvät Käypä hoito -suositukset melko hyvin seuraavat näyttöä hoidon vähähyötyisyydestä.
Entä sitten vastaus alun kysymykseen: tulisiko suositustyöryhmien huomioida suosituksia laatiessaan terveydenhuollon resurssit vai pitäytyä kokoamaan yhtä sairautta koskeva tieto eri hoitojen vaikuttavuudesta? Käypä hoito -suositukset ovat mielestäni oikealla polulla. Ensisijainen tehtävä on tuottaa arvioitua tietoa hoitojen vaikuttavuudesta. Osana vaikuttavuutta arvioidaan eri menetelmien soveltuvuutta suomalaiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi tarjoamme mm. taloudellista tietoa päättäjien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden päätöksen tueksi.
Raija Sipilä
Toimituspäällikkö (päätoimittaja 1.7.2024 alkaen)
