Älä anna lisähappea sepelvaltimotautikohtauspotilaalle ilman erityisiä perusteita.
Suuren (n = 6 629) rekisteripohjaisen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (DETO2X-AMI) mukaan rutiininomainen lisähappi ilman hypoksemiaa sydäninfarktiepäilyn hoitona ei vähentänyt 1 vuoden kokonaiskuolleisuutta. Samasta rekisteristä myöhemmin tehdyssä analyysissa rutiininomainen lisähappi ei vähentänyt myöskään pidempiaikaista (mediaani 2,1 vuotta) kokonaiskuolleisuutta eikä sydämen vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja tai sydänperäisiä kuolemia 1 vuoden sisällä. Kolmannessa samasta rekisteristä tehdyssä alaryhmäanalyysissa myöskään kroonista keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastaneet potilaat, joilla ei todettu hypoksemiaa, eivät hyötyneet rutiininomaisesta hapen annosta epäillyn sydäninfarktin yhteydessä, vaikka nämä potilaat olivat selvästi muita sairaampia ja heidän kuolleisuutensa oli 2-kertainen muihin verrattuna.
Vuonna 2016 päivitetyn Cochrane-katsauksen mukaan potilaiden, joilla oli epäilty tai diagnosoitu akuutti sydäninfarkti, jonka oireiden alusta oli alle 24 tuntia, ei todettu hyötyvän rutiininomaisesta hapen annosta (kuolleisuus, kipulääkityksen tarve). Mahdollista lisähapen haitallisuutta ei voitu tämän perusteella arvioida.
Kahdessa meta-analyysissa on analysoitu satunnaistettuja tutkimuksia (yhteensä 8 kpl, n = 7 998) koskien lisähappea verrattuna huoneilmaan potilailla, joilla epäiltiin sydäninfarktia. Hapenanto ei vähentänyt sairaalakuolleisuutta eikä 30 vuorokauden kuolleisuutta, vaikka hapenanto vähensi hypoksemian riskiä. Hapen annolla ei todettu olevan vaikutusta sydäninfarktin kokoon ryhmien välillä.
Lisähapen rutiininomaista käyttöä ei voi enää suositella sepelvaltimotautikohtauksessa. Sitä suositellaan annettavaksi vain, jos potilaalla on mitattu hypoksemia (SaO2 < 90 %), sokki tai selkeä hengitysvajaus. Lisähappea annettaessa on happisaturaatiotavoite pulssioksimetrillä mitattuna tavallisesti 94–98 % ja kroonisesti keuhkosairailla 88–92 %.
| Lähteet: | Sepelvaltimotautikohtaus Käypä hoito -suositus «Sepelvaltimotautikohtaus»1 |
| Hofmann R, James SK, Jernberg T ym. Oxygen Therapy in Suspected Acute Myocardial Infarction. N Engl J Med 2017;377:1240-1249 «PMID: 28844200»PubMed | |
| Jernberg T, Lindahl B, Alfredsson J ym. Long-Term Effects of Oxygen Therapy on Death or Hospitalization for Heart Failure in Patients With Suspected Acute Myocardial Infarction Circulation 2018;138:2754-2762 «PMID: 30767504»PubMed | |
| Andell P, James S, Östlund O ym. Oxygen therapy in suspected acute myocardial infarction and concurrent normoxemic chronic obstructive pulmonary disease: a prespecified subgroup analysis from the DETO2X-AMI trial. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2020;9:984-992 «PMID: 31081342»PubMed | |
| Meta-analyysit: | Cabello JB, Burls A, Emparanza JI ym. Oxygen therapy for acute myocardial infarction. Cochrane Database Syst Rev 2016;12:CD007160 «PMID: 27991651»PubMed |
| Sepehrvand N, James SK, Stub D ym. Effects of supplemental oxygen therapy in patients with suspected acute myocardial infarction: a meta-analysis of randomised clinical trials. Heart 2018;104:1691-1698 «PMID: 29599378»PubMed | |
| Khan AR, Abdulhak AB, Luni FK ym. Oxygen Administration Does Not Influence the Prognosis of Acute Myocardial Infarction: A Meta-Analysis. Am J Ther 2019;26:e151-e160 «PMID: 27846023»PubMed | |
| Implementoinnin esteet ja edistäjät: | Totutuissa työtavoissa pysyminen |