Guidelines International Networkin (G-I-N) konferenssi pidettiin 19.–22.9.2023 Glasgowssa. Kongressin teemana oli “Maintaining quality while pursuing efficiency.”
Kongressin läpileikkaava teema yhteistyö
Kansainvälinen ja kansallinen eri organisaatioiden yhteistyö nähtiin ensiarvoisen tärkeänä keinona välttää päällekkäisen työn tekemistä ja tehostaa resurssien käyttöä. Useammassa puheenvuorossa tuotiin esille, että yhteistyö helpottaisi ja nopeuttaisi hoitosuositusten suunnittelutyötä sekä työskentelyprosessien ja suositusten sisältöjen yhtenäistämistä ja yhteistyön avulla voitaisiin myös tehostaa hoitosuositusten käytännön implementointia. Tärkeydestään huolimatta eri sessioista jäi vaikutelma, että yhteistyö on haastavaa. Taustalla olevia syitä ovat muun muassa erilaiset terveydenhuoltojärjestelmät ja hoitokäytännöt, hoitosuosituksia laativien tahojen erilainen asema, jo ennestään vähäiset resurssit sekä jossain määrin myös kielimuuri.
Potilaat mukana hoitosuositustyössä
Yhteistyön tekemiseen liittyvä sidosryhmien sitouttaminen hoitosuositusten laatimisprosessiin oli aiheena useammassakin GIN-kongressin sessioista. Suomessa potilaiden osallisuus Käypä hoito -suosituksissa on ollut viime vuosina ajankohtainen toimintatapa kansainvälisten hoitosuositusten laatimisen laatukriteerien mukaisesti. Päätöspäivän plenary-luennossa pohdittiin potilasnäkökulmaan liittyviä haasteita: potilaat ovat hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä, eikä yksittäisen potilaan tai potilasjoukon näkökulma välttämättä edusta kaikkien potilaiden yhtenäistä näkökulmaa. Potilaspaneeleita kootessa tulee meidän Suomessakin muistaa kiinnittää huomiota siihen, että ne muodostetaan mahdollisimman moniäänisiksi.
Yleislääkärit hoitosuositustyöryhmissä
Duodecim oli mukana GIN-kongressin sidosryhmäkeskustelussa suullisella esityksellä, jossa tarkasteltiin alkuvuodesta 2023 tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin tärkeimpiä esteitä ja edistäjiä yleislääkäreiden Käypä hoito -työryhmiin osallistumiselle. Ei ollut yllätys, että ajanpuute nousi tärkeimmäksi esteeksi. Edistäjiksi yleislääkärit nimesivät mahdollisen taloudellisen tuen, työnantajan myönteisen suhtautumisen hoitosuositustyöhön sekä hyvän etukäteisinformaation Käypä hoito -suositusten laatimisprosessista sekä koulutuksen ja tuen suositustyön aikana.
Tekoäly hoitosuositusten laatijoiden apuna ?
Entäpä yhteistyö tekoälyn kanssa? Norjalainen Linn Brant kysyi plenary-luennossaan ”Voiko robotti kirjoittaa luotettavan hoitosuosituksen?” Ja vastasi siihen heti perään yksiselitteisesti ”ei”. Suurimmiksi ongelmiksi tekoälyn käyttämisessä nousi ensinnäkin suurien kielimallien toimintaperiaate. Niihin perustuvat tekoälyohjelmat on suunniteltu tuottamaan tekstiä. Kun kysyt saman kysymyksen useamman kerran, saat aina hieman erilaisen vastauksen. Lisäksi tekoälyn logiikka ei ole avointa. Emme siis pysty kulkemaan polkua taaksepäin ja näkemään, miten lopputulokseen on päädytty. Tämä toimintamalli ei sovi yksiin luotettavan ja näyttöön perustuvan hoitosuosituksen kanssa.
Toisaalta kongressissa tunnustettiin ja tunnistettiin, että voimme jo saada hyötyjä tekoälyn käyttämisestä ja tulevaisuudessa hyödyt varmasti kasvavat. Resurssien järkevää käyttöä saattaa olla esimerkiksi laadukkaan hoitosuosituksen paikallistaminen. Kongressissa esitettiin, että käännökset suurilla kielimalleilla onnistuvat jo melko hyvin – toki ihmisen kädenjälkeä tarvitaan edelleen. Eturauhassyöpä Käypä hoito -suosituksen paikallistamisessa käytimme Google-kääntäjää apuna. Tuon kokemuksen perusteella ihmiselle jää kyllä vielä riittävästi tehtävää kielen muotoilussa. Käännösten lisäksi esitettiin, että tekoäly kehittyy nopeastikin avuksi tutkimustiedon kokoamiseen. Kaiken kaikkiaan myös hoitosuosituksen laatijoiden tulee seurata tekoälyn kehittymistä.
