Liikunta

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

13.1.2016

Opi ja ota käyttöön

Interaktiivinen kaavio: Liikuntakelpoisuuden arviointi «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075/liikunnan_aloittaminen.html»1
Videot terapeuttiseen harjoitteluun TULE-vaivoissa «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/terapeuttinen-harjoittelu»2
Yleiset liikuntasuositukset «A5»1
Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille «Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite»1
Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»2
Liikkumisresepti «http://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti»3
Luentomateriaali: Liikuntasuositukset, liikuntakelpoisuus ja liikuntaharjoittelun perusteet «http://www.terveysportti.fi/xmedia/khl/hoi50075_liikunta_1.pptx»4
Luentomateriaali: Keskeiset pitkäaikaissairaudet sekä raskaana olevat ja ikääntyneet «http://www.terveysportti.fi/xmedia/khl/hoi50075_liikunta_2.pptx»5

Koosteet

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «hoi50075.pdf»1
Tiivistelmä suomeksi «Liikunta»1 ja englanniksi «Physical activity and exercise training for adults in sickness and in health»2

Potilaalle

Potilaalle suomeksi «Liikunta on lääkettä (Liikunta-suositus)»3
Patientinformation på svenska «Motion är medicin (Motionsrekommendation)»4

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»2

Keskeinen sanoma

Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Runsas istuminen on terveydelle haitallista.
Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.
Aikuisten liikuntasuositukset:
- kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä
- lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Ikääntyneet tarvitsevat lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan.
Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet.
Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Ks. interaktiivinen kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075/liikunnan_aloittaminen.html»1.
Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.
Katso videoita terapeuttisen harjoittelun käytöstä tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa «https://www.kaypahoito.fi/opi-ja-ota-kayttoon/terapeuttinen-harjoittelu»6.

Kohderyhmä

Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa aikuisilla. Lisäksi käsitellään raskaana olevien ja ikääntyneiden liikuntaa.
Liikuntaa käsitellään sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa. Ks. lisätietoa aiheesta «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»3.

Aiheen rajaus

Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja eikä dopingaineita ja -menetelmiä.
Suosituksessa ei myöskään käsitellä lasten ja nuorten liikuntaa. Ks. suositukset:
- Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille «Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Fyy...»1
- Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset «Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, ...»2
- Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma «Karvinen J (pj). Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasva...»3.

Määritelmät

Ks. lisätietoa aiheesta «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»4:
- fyysinen aktiivisuus (physical activity)
- liikunta (physical exercise)
- fyysinen kunto (physical fitness)
- liikuntaharjoittelu
- kestävyysliikunta (aerobinen liikunta)
- lihasvoimaharjoittelu
- arkiliikunta ("hyötyliikunta")
- kuntoliikunta
- terapeuttinen harjoittelu
- fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity)
- istuminen (paikallaanolo) (sedentary behaviour)

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Kuormittavuus (teho eli intensiteetti) tarkoittaa lihastoiminnan elimistön eri osiin aiheuttamaa fysiologista kuormitusta. Liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan. Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4–5 km/t), joka toisaalta voi olla vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle tai huomattavan ylipainoiselle hyvin raskasta. Taulukossa «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO2max, "aerobinen kunto") on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on täydellisenä lähteessä . ...»1 on esitetty kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu.
Liikunnan rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta. Rasittavuutta voidaan arvioida esimerkiksi Borgin asteikolla «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»4 (taulukko «Koetun kuormittavuuden eli Borgin asteikko ....»2). Tätä voidaan käyttää niin kestävyysharjoittelussa kuin lihasvoimaharjoittelussa.
Suhteellisella asteikolla ilmaistu kestävyysliikunnan kuormittavuus ja rasittavuus vastaavat varsin hyvin toisiaan (taulukko «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO2max, "aerobinen kunto") on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on täydellisenä lähteessä . ...»1).
Ks. myös lisätietoa aiheesta «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»5.
Liikuntaharjoittelun fysiologisista perusteista ks. «Alen M, Arokoski J. Liikunnan ja harjoittelun fysi...»5.
Kardiorespiratorisesta kunnosta ks. «Savonen K, Laukkanen J, Peltonen J. Suorituskyky ...»6, «Myers J, McAuley P, Lavie CJ ym. Physical activity...»7.

`Taulukko 1.` Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO₂max, "aerobinen kunto") on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on täydellisenä lähteessä «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic a...»`8`.
Kuormittavuus-luokka	% maksimaa- lisesta sykkeestä¹	Koettu kuormit- tavuus (Borg)²	Hyvä suorituskyky		Huono suorituskyky
¹ luotettavasti mitattu maksimaalinen syke (ei iänmukainen arvio) ²Borgin asteikko (6–20) «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»`4` ³ osuus maksimaalisesta hapenkulutuksesta, VO₂max
			MET	% VO₂max³	MET	% VO₂max³
(Hyvin) kevyt	≤ 63	≤ 11	≤ 5,3	≤ 44	≤ 2,5	≤ 51
Kohtalainen	64–76	12–13	5,4–7,5	45–62	2,6–3,3	52–67
Raskas	77–93	14–16	7,6–10,2	63–85	3,4–4,3	68–87
Hyvin raskas	≥ 94	≥ 17	≥ 10,3	≥ 86	≥ 4,4	≥ 88

`Taulukko 2.` Koetun kuormittavuuden eli Borgin asteikko «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»`4`.
Miltä rasitus tuntuu nyt?
6 ei lainkaan rasitusta
7 erittäin kevyt
8
9 hyvin kevyt
10
11 kevyt
12
13 hieman rasittava
14
15 rasittava
16
17 hyvin rasittava
18
19 erittäin rasittava
20 äärimmäisen rasittava

Yleiset liikuntasuositukset

Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008 «U.S. Department of Health and Human Services. 2008...»9, (www «http://health.gov/paguidelines/»7):
- 18–64-vuotiaat:
  - Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, suositellaan ainakin 150 minuuttia viikossa (esim. 30 minuuttia kerralla viitenä päivänä viikossa), tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa (esim. jaettuna kolmeen liikuntakertaan).
    - Liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään 10 minuutin jaksoina.
    - Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtuukuormitteista ja raskasta liikuntaa.
  - Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikoittain.
  - Lihasvoimaharjoittelun periaatteet käsitellään lisätietoaineistossa «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»6.
  - Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä.
- 65 vuotta täyttäneet:
  - Kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua suositellaan kuten yllä.
  - Lisäksi suositellaan liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti henkilöille, jotka ovat kaatumisvaarassa (ollut kaatumisia lähimenneisyydessä tai on ongelmia kävelyssä).
Yhdysvaltojen liikuntasuosituksen perustana oleva tieteellinen näyttö on liikuntasuosituksen liiteaineistona «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. P...»10, (www «http://www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf»8).
- Vuonna 2010 ovat ilmestyneet WHO:n liikuntasuositus «WHO. Global recommendations on physical activity f...»11, kanadalainen liikuntasuositus perusteluineen «Kesäniemi A, Riddoch CJ, Reeder B ym. Advancing th...»12 ja brittiläinen liikuntasuositus «O'Donovan G, Blazevich AJ, Boreham C ym. The ABC o...»13. Niiden sisältö ei olennaisesti poikkea yhdysvaltalaisesta suosituksesta.
Ryhmässä tai yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei yleensä ole eroa silloin, kun yksilölliset rajoitteet on huomioitu. Kotiharjoittelun vaikuttavuus näyttäisi olevan vähäisempi kuin valvotun harjoittelun, koska sen toteutuminen on epävarmempaa kuin valvotun harjoittelun «Juhl C, Christensen R, Roos EM ym. Impact of exerc...»14, «Vemulapalli S, Dolor RJ, Hasselblad V ym. Supervis...»15.

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi

Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten keskeiset tehtävät ovat
- kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta (ainakin kysymyksillä "Miten liikut, kuinka usein ja kuinka kauan kerrallaan?")
- arvioida liikunnan riittävyys terveyden kannalta
- arvioida liikunnan aiheet, vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet «Riebe D, Franklin BA, Thompson PD ym. Updating ACS...»16
- sopia yhdessä potilaan kanssa liikkumisen tavoitteet ja kannustaa liikkumaan
- kirjata tiedot potilastietojärjestelmään.
Ks. interaktiivinen kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075/liikunnan_aloittaminen.html»1.
Lääkäri voi tarvittaessa ohjata potilaan liikuntalääketieteen erikoislääkärille tai muulle terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaiselle, joka antaa yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraa liikuntaohjelmien toteutumista. Ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Liikuntaneuvonta «Liikuntaneuvonta»23.
Liikuntaohjelma toteutetaan yksilöllisesti – ohjattuna tai omatoimisena – tai ohjattuna ryhmäliikuntana. Terveydenhuollon ammattilaisten on hyödyllistä tuntea liikuntapalveluja tuottava paikallinen verkosto (kunnan liikuntatoimi, potilasyhdistykset, liikuntaseurat, yksityiset palveluntuottajat ym.).
Lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaan liikuntaneuvontaan on kehitetty liikuntalähetteitä, mm. Liikkumisresepti (www «http://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti»3).
- Ks. Liikkumisreseptiin liittyvä lisätietoaineisto «Liikkumisresepti-hanke Suomessa ja ulkomaalaisia vastaavanlaisia hankkeita»7.
Suomessa toimii viisi liikuntalääketieteen keskusta:
- Helsingin Urheilulääkäriasema, (www «http://www.hula.fi/»9)
- Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, (www «http://www.kultu.fi»10)
- Oulun liikuntalääketieteen keskus, ODL Liikuntaklinikka, (www «https://www.odl.fi/fi/odl_saatio/odl_liikuntaklinikka/»11)
- Paavo Nurmi -keskus, Turku, (www «http://www.pnk.fi/»12)
- Tampereen Urheilulääkäriasema, (www «http://www.taula.fi/»13).

Liikuntakelpoisuus

Oireettomat voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää lääkärintarkastusta. Ks. interaktiivinen kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075/liikunnan_aloittaminen.html»1.
Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.
Asianmukaiset lääketieteelliset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen kuormituskoe «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: L...»17, «Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Po...»18 tehdään aina henkilöille, joilla on ollut levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Jos näitä oireita ilmaantuu yllättäen jo aloitetun liikuntaohjelman aikana, se tulee keskeyttää, kunnes lisäselvitykset on tehty.
Henkilöiden, joilla on useita valtimotautien vaaratekijöitä, tulee aloittaa harjoittelu kevyellä liikunnalla ja lisätä tehoa ja määrää vähitellen.
- Vaaratekijöitä ovat aiempi vähäinen liikunta, huono kardiorespiratorinen kunto «Savonen K, Laukkanen J, Peltonen J. Suorituskyky ...»6, «Myers J, McAuley P, Lavie CJ ym. Physical activity...»7, kohonnut verenpaine, poikkeavat lipidi- ja verensokeriarvot, tupakointi, lihavuus ja lähisukulaisella esiintynyt sydäntapahtuma varhaisella iällä (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v).
Liikuntaharjoittelun ehdottomista vasta-aiheista ks. lisätietoa aiheesta «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet»8.
Ks. lisätietoa aiheesta potilaalle «Tietoa potilaalle: Liikuntakelpoisuuden arviointi sydäntapahtumien välttämiseksi»9.
Lääkkeet ja liikunta:
- Valtaosalla lääkkeistä ei ole haitallisia vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn tai liikuntakelpoisuuteen «Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liiku...»19, «Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescri...»20, «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirj...»21.
- Monissa sairauksissa lääkkeiden säännöllinen käyttö on päivittäisistä toimista ja liikunnasta suoriutumisen edellytys.

Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana

Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: L...»17.
- Äkkikuolemista liikunnan aikana ks. lisätietoa aiheesta «Liikunnanaikaisten äkkikuolemien tavallisimmat aiheuttajat iän mukaan»10.
Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa «Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering ...»22.
Suurentuneeseen vaaraan viittaavia löydöksiä ovat «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: L...»17, «Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ ym. Exercise a...»23
- suvussa todetut perinnölliset sydänsairaudet (esim. hypertrofinen kardiomyopatia, pitkä QT -oireyhtymä tai Marfanin oireyhtymä), nuorella iällä todetut äkkikuolemat, tajunnanmenetyskohtaukset ja sepelvaltimotautitapaukset sekä perinnölliset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
- levossa ja erityisesti liikunnan aikana esiintyneet tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaukset, rintakipu, hengenahdistus ja rytmihäiriöt
- keskeiset verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät ja erityisesti niiden kasautuminen
- muut selvästi poikkeavat verenkiertoelimistön löydökset (esim. vakavat sydämen johtumis- tai rytmihäiriöt, sydänlihaksen iskemia).
Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: L...»17, «Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Po...»18:
- Koe tehdään aina henkilöille, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.
- Suuren riskin henkilöt ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon ja heille annetaan yksilölliset ohjeet jatkohoidosta.
Liikuntaan liittyvistä muista vaaroista ja niiden vähentämiseksi suositeltavista keinoista ks. lisätietoa aiheesta «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja»11.

Kohonnut verenpaine

Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, «Kohonnut verenpaine»14, «Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositu...»24.

Liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisyssä

Paljon liikkuvilla on seurantatutkimusten mukaan alhaisempi verenpaine kuin vähän liikkuvilla «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. P...»10 ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta «Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and...»25.
Säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää liiallista verenpaineen nousua «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. P...»10.

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Liikunta- ja ruokailutottumusten muutokset ovat keskeisiä elintapahoidon osia, joita tarvitaan aina myös lääkehoidon ohella.
Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A.
- Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine ilmeisesti pienenee liikunnalla noin 3/3 mmHg hyper- ja normotensiivisillä, mutta yöaikainen verenpaine ei ilmeisesti muutu «Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine normo- ja hypertensiivisillä ilmeisesti pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Muutos on suunnilleen samansuuruinen kuin lepoverenpaineen kertamittauksiin perustuvassa seurannassa.»B.
- Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä.
- Muutos voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen, eikä se edellytä laihtumista.
Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg:n «Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on kohonnut lievästi (tai se on normaalialueella).»B. Samansuuruinen muutos todetaan myös normaalipaineisilla.
Henkilöille, joilla on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine (140–179/90–109 mmHg), suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa (esim. reipasta kävelyä 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa) «Vanhees L, Geladas N, Hansen D ym. Importance of c...»26.

Dyslipidemiat

Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»11, «Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suo...»27.
Dyslipidemioiden elintapahoidossa ovat keskeisiä ravitsemusmuutokset, mutta myös liikunnan lisäämisellä saadaan valtimotaudin vaaran kannalta edullisia muutoksia seerumin lipideihin.
Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % «Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.»A.
- HDL-kolesterolipitoisuuden edullisen muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan kokonaismäärän pitää olla varsin suuri (yli 1 500 kcal viikossa), liikunnan tulee olla teholtaan kohtalaisen kuormittavaa ja liikuntaa pitää jatkaa useiden kuukausien ajan «Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the...»28, «Huttunen JK, Länsimies E, Voutilainen E ym. Effect...»29, «Rauramaa R, Salonen JT, Kukkonen-Harjula K ym. Eff...»30. Käytännössä tämä tarkoittaa 30–60 minuuttia kestävää, jokseenkin päivittäistä ripeää kävelyä.
Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole vaikutusta «Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin, ei-HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, mutta HDL-kolesteroli ei muutu.»A.
Yhdistetty kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa suotuisammin lipoproteiineihin kuin pelkkä kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelu.
Liikuntaharjoittelu saattaa voimistaa statiinien käyttöön liittyviä lihasoireita, jotka voivat vähentää liikkumista «Liikuntaharjoittelu ja lihaskivut statiinien käyttäjillä»12.

Lihavuus

Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset)»15, «Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suosit...»31.

Liikunta lihavuuden hoidossa

Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan aina ruokavaliota, jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan «Ruokavalinnat. Kirjassa: Pietiläinen K, Mustajoki ...»32.
Kestävyysliikunta ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilogramman «Kestävyysliikuntaharjoittelu ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon verrattuna ryhmään, joka ei saa harjoitteluohjeita.»A, erityisesti viskeraalisesta rasvakudoksesta «Erityisesti kestävyysliikuntaharjoittelu ilman ruokavaliomuutoksia vähentää viskeraalisen rasvakudoksen määrää.»A.
Kestävyysliikunta yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon lisää painon vähenemistä enintään muutaman kilogramman pelkkään ruokavalioon verrattuna «Kestävyysliikuntaharjoittelu yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon lisää painon vähenemistä enintään muutaman kilogramman pelkkään niukkaenergiaiseen ruokavalioon verrattuna.»A, «Donnelly JE, Blair SN, Jakicic JM ym. American Col...»33, «Swift DL, Johannsen NM, Lavie CJ ym. The role of e...»34.
Laihduttavan liikunnan tavoitteena on lisätä energiankulutusta 1,3 kJ (300 kcal) päivittäin. Ks. lisätietoa aiheesta «Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus ja lihavuus»13, «Liikunta. Kirjassa: Pietiläinen K, Mustajoki P, Bo...»35, «Pietiläinen K. Liikkuminen ja energiankulutus. Teo...»36. Painon vähenemisen kannalta kestävyysliikunnan kuormittavuudella ei ole merkitystä.
- Aiemmin vähän liikkuneen ylipainoisen on syytä aloittaa liikkuminen kohtuukuormitteisesti, esimerkiksi päivittäisellä 45–60 minuutin reippaalla kävelyllä, jonka voi toteuttaa 10 minuutin pätkissä «Donnelly JE, Blair SN, Jakicic JM ym. American Col...»33.
- Vaihtoehtoisesti sopii myös edellistä lyhytkestoisempi mutta raskas kestävyysliikunta. Kannattaa suosia niveliä vähän kuormittavaa liikuntaa, kuten pyöräilyä, vesiliikuntaa tai maastohiihtoa.
- Varsinaisen kestävyysharjoittelun lisäksi päivittäisen arki- ja hyötyliikunnan lisääminen on tärkeää energiankulutuksen suurentamiseksi.
- Yleinen terveysliikuntasuositus ei välttämättä takaa liikapainon vähenemistä, varsinkaan jos ruokavalioon ei tehdä muutoksia energiansaannin vähentämiseksi.
Lihasvoimaharjoittelulla, esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla, paino vähenee vain vähän, mutta sillä on edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen (lihaskudoksen määrä suurenee ja rasvakudoksen vähenee) «Strasser B, Schobersberger W. Evidence for resista...»37.
Liikunta ilman painon vähenemistäkin voi vaikuttaa edullisesti moneen valtimotautien vaaratekijään, kuten häiriintyneeseen lipidi- ja glukoosiaineenvaihduntaan, krooniseen lieväasteiseen tulehdukseen ja kohonneeseen verenpaineeseen «Schwingshackl L, Dias S, Hoffmann G. Impact of lon...»38, «Schwingshackl L, Dias S, Strasser B ym. Impact of ...»39.
Painonhallintavaihe
- tarkoittaa painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä ilman erillistä laihdutusjaksoa
- edellyttää pysyviä liikunta- ja ruokailutottumuksien muutoksia.
  - Tarvitaan kestävyysliikuntaa kohtalaisen kuormittavalla teholla jopa 60 minuuttia päivässä «Donnelly JE, Blair SN, Jakicic JM ym. American Col...»33. Vähäisempikin liikuntamäärä voi riittää, jos energiansaanti on sopeutettu uuteen energiatasapainotilaan.
Liikuntaharjoittelu yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon voi pitkällä aikavälillä ylläpitää saavutettua liikapainon vähenemistä paremmin kuin pelkkä ruokavaliohoito «Schwingshackl L, Dias S, Hoffmann G. Impact of lon...»38.

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Pelkän liikuntaharjoittelun merkityksestä diabeteksen ehkäisyssä ei ole satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, mutta seurantatutkimusten perusteella päivittäinen, vähintään 30 minuutin kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta ehkäisee diabeteksen ilmaantumista «Jeon CY, Lokken RP, Hu FB ym. Physical activity of...»40.
Suositusten mukainen liikunta yhdessä ravitsemusohjeiden ja laihdutuksen kanssa vähentää heikentynyttä sokerisietoa potevilla tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista «Schellenberg ES, Dryden DM, Vandermeer B ym. Lifes...»41, ja vaikutus on todettavissa vielä useiden vuosien ajan «Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. Improved ...»42, «Li G, Zhang P, Wang J ym. Cardiovascular mortality...»43. Kuusivuotisessa elintapainterventiossa naisten kokonais- ja valtimotautikuolleisuus pieneni «Li G, Zhang P, Wang J ym. Cardiovascular mortality...»43.

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Hoidon tavoitteena ovat hyvän glukoositasapainon ohella liikapainon välttäminen tai vähentäminen ja kardiovaskulaaririskien pienentäminen.
Sopiva ohje on harrastaa kohtuukuormitteista liikuntaa yhteensä 210 minuuttia tai raskasta liikuntaa 125 minuuttia viikossa. Viikoittaisen liikuntaharjoittelun tulisi sisältää
- kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (40–60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) vähintään 150 minuuttia tai raskasta (yli 60 % maksimista) kestävyysliikuntaa 90 minuuttia jaettuna useimmille päiville ja lisäksi
- kohtuukuormitteista (60 minuuttia) tai raskasta (35 minuuttia) lihasvoimaharjoittelua ainakin 2 kertaa viikossa: 2–3 sarjaa, joissa harjoitetaan 8–12 lihasryhmää tekemällä 8–12 toistoa.
  - Havainnollisia esimerkkejä lihasvoimaharjoitteista ks. esim. www «http://www.diabetes.ca/diabetes-and-you/healthy-living-resources/exercise/resistance-exercises-plan»14.
Liikunnan vaikutukset glukoositasapainoon
- Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja lyhentävät hyperglykemistä aikaa, kun taas vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat vähäiset «Balducci S, Zanuso S, Nicolucci A ym. Effect of an...»44.
- Viikoittainen vähintään 150 minuutin kestävyysliikunta- ja lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA_1c-pitoisuutta vähintään 3 mmol/mol (vastaa 0,3 prosenttiyksikköä) «MacLeod SF, Terada T, Chahal BS ym. Exercise lower...»45, «Church TS, Blair SN, Cocreham S ym. Effects of aer...»46.
- Yksittäinen lihasvoimaharjoituskerta pienentää aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta siitä riippumatta, tehdäänkö harjoitus ennen päivällistä tai sen jälkeen. Harjoitus päivällisen jälkeen pienentää glukoosipitoisuuden ohella myös triglyseridipitoisuutta tehokkaammin kuin ennen päivällistä tehty harjoitus «Heden TD, Winn NC, Mari A ym. Postdinner resistanc...»47.
- Kestävyysliikunta parantaa insuliiniherkkyyttä «Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH ym. Physical acti...»48.
- Hyvässä hoitotasapainossa (HbA_1c< 58 mmol/mol eli < 7,5 %) olevalle, insuliinihoidetulle tyypin 2 diabeetikolle kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoitus (60 % maksimihapenkulutuksesta) ei aiheuta vakavaa hypoglykemiaa «Plöckinger U, Topuz M, Riese B ym. Risk of exercis...»49.
Kestävyysliikunta
- parantaa kardiorespiratorista kuntoa, joka on myös diabeetikoilla tärkeä ennenaikaisen kuolleisuuden ennustaja «Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise tr...»50
- saattaa ehkäistä tai hidastaa perifeerisen neuropatian kehittymistä «ACSM'S Resource Manual for Guidelines for Exercise...»51.
Kestävyysliikunnan tai lihasvoimaharjoittelun kohonnutta verenpainetta alentava vaikutus riippuu liikunnan määrästä. Suositusten mukainen kestävyysliikunta tai lihasvoimaharjoittelu laskee verenpainetta 4/2 mmHg «Vähintään suositusten mukainen 150 minuuttia viikossa kestävyysliikuntaa tai lihaskuntoharjoittelua laskee verenpainetta 4/2 mmHg.»B.
Elintapainterventio, jossa liikunta on keskeinen tekijä (kestävyysliikuntaa tavoitteena vähintään 175 minuuttia viikossa), saattaa vaikuttaa edullisesti kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin lihavilla diabetespotilailla, mutta näyttöä sen kokonaiskuolleisuutta pienentävästä vaikutuksesta tavanomaiseen hoitoon verrattuna ei ole «Look AHEAD Research Group, Wing RR, Bolin P ym. Ca...»52.
Käytännön ohjeista diabeetikon liikuntakelpoisuuden varmistamiseksi lääkärin vastaanotolla ks. lisätietoa aiheesta «Diabeetikon liikuntakelpoisuus»14.
Kliinisen rasituskokeen aiheista diabeetikolla «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance ex...»53 ks. lisätietoa aiheesta «Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla»15.
Diabeetikon liikuntaohjelmasta ks. lisätietoa aiheesta «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»2.
Liikunnan vaaroista ks. lisätietoa aiheesta «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja»11 ja «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet»8.
Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes «Tyypin 2 diabetes»10, «Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»54.

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Kestävyysliikunta:
- Jo viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen, mutta sitä suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään «Viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna sitä vähäisempään määrään, mutta 275 kcal:a suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään.»A. Noin 75 kg:n painoisella henkilöllä 275 kcal vastaa noin 5 kilometrin kävelyä tai juoksua. Myös jo kohtalainen kardiorespiratorinen kunto on yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen «Vähintään kohtalainen kardiorespiratorinen kunto liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna kohtalaista huonompaan kardiorespiratoriseen kuntoon.»A.
- Jo kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä «Murtagh EM, Nichols L, Mohammed MA ym. The effect ...»55, saavutetaan ilmeisesti iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa pienentävästä vaikutuksesta «Kohtuukuormitteiseen kestävyysliikuntaan liittyvä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden väheneminen on yhtä suuri kuin kohtalaista kuormittavamman kestävyysliikunnan.»B. Yksiselitteistä näyttöä kuormittavuudeltaan raskaamman liikunnan mahdollisesta lisähyödystä ei ole «Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise ty...»56, «Wen CP, Wai JP, Tsai MK ym. Minimum amount of phys...»57.
- Kestävyysliikunta ilmeisesti hidastaa objektiivisesti mitattua ateroskleroosin etenemistä «Vapaa-ajan kestävyysliikunta ilmeisesti hidastaa kaulavaltimosta mitatun ateroskleroosin etenemistä verrattuna kestävyysliikuntaa harrastamattomiin.»B.
- Kestävyysliikunnan suotuisat vaikutukset sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin selittänevät noin kolmanneksen kestävyysliikunnan ja sepelvaltimotaudin vaaran välisestä käänteisestä yhteydestä ainakin seuraavilla mekanismeilla «Mora S, Cook N, Buring JE ym. Physical activity an...»58, «Hamer M, Stamatakis E. Physical activity and risk ...»59:
  - parantunut kardiorespiratorinen kunto
    - Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa verrattuna harjoittelemattomiin «Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa verrattuna kontrolliryhmään.»A.
  - vähentynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus ja lisääntynyt sydämen vagaalinen säätely
    - Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta verrattuna harjoittelemattomiin «Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta verrattuna harjoittelemattomuuteen.»A.
    - Kestävyysliikunta ilmeisesti lisää sydämen vagaalista säätelyä verrattuna harjoittelemattomiin «Kestävyysliikunta ilmeisesti lisää sydämen vagaalista säätelyä verrattuna harjoittelemattomuuteen.»B.
  - vähentynyt valtimojäykkyys
    - Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä verrattuna harjoittelemattomiin «Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä verrattuna kontrolliryhmään.»A.
  - vähentynyt verihiutaleiden takertuvuus
    - Kestävyysliikunta saattaa vähentää verihiutaleiden takertuvuutta verrattuna harjoittelemattomiin «Kestävyysliikunta saattaa vähentää verihiutaleiden takertuvuutta verrattuna kestävyysliikuntaa harrastamattomiin.»C.
  - vähentynyt koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrä (ks. kohta Lihavuus «A1»3)
  - parantunut glukoositasapaino ja lisääntynyt luustolihasten insuliiniherkkyys (ks. kohta Tyypin 2 diabetes «A2»4)
  - suurentunut plasman HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus (ks. kohta Dyslipidemiat «A3»5)
  - laskenut verenpaine (ks. kohta Kohonnut verenpaine «A4»6)
Lihasvoimaharjoittelu:
- Viikoittainen vähintään puolen tunnin lihasvoimaharjoittelu on ilmeisesti yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen «Viikoittainen vähintään puolen tunnin lihasvoimaharjoittelu on ilmeisesti yhteydessä pien empään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna lihasvoimaharjoittelua harrastamattomiin.»B.
- Kohtalaista parempi ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima ilmeisesti liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen miehillä «Kohtalaista parempi ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen miehillä verrattuna kohtalaista huonompaan maksimaalisen lihasvoimaan.»B.
- Lihasvoimaharjoittelulla on suotuisia vaikutuksia useisiin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin «Cornelissen VA, Fagard RH, Coeckelberghs E ym. Imp...»60.
Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua yleisten liikuntasuosituksien mukaisesti (ks. kohta Yleiset liikuntasuositukset «A5»1).

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa «Liikuntaan perustuva kuntoutus vähentää kuolleisuutta sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla.»A, «Lawler PR, Filion KB, Eisenberg MJ. Efficacy of ex...»61.
Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa «Erityisesti aerobinen kestävyysliikunta nostaa maksimaalista hapenottokykyä sepelvaltimotautipotilailla.»A.
- Intervalliharjoittelu ilmeisesti parantaa kardiorespiratorista kuntoa enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta «Intervalliharjoittelu ilmeisesti parantaa maksimaalista hapenottokykyä enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla.»B.
Kestävyysliikunta ilmeisesti parantaa sydämen pumppaustehoa «Kestävyysliikunta voi parantaa sydämen pumppaustehoa sepelvaltimotautipotilailla.»B.
Lihasvoimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä toimintakykyä «Sepelvaltimotautipotilaiden lihasvoimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä toimintakykyä.»A.
Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus saattaa parantaa elämänlaatua tavanomaiseen hoitoon verrattuna «Liikunnallinen sydänkuntoutus sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilailla saattaa parantaa elämänlaatua verrattuna tavanomainen hoitoon.»B.
Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden (pallolaajennus, ohitusleikkaus, tahdistimen asennus, läppäleikkaus, sydämensiirto) jälkeen «Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS ym. Exercise-based ...»62, «Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based r...»63.
Kestävyysliikunta ei lisää sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeisten komplikaatioiden (verkkoputken tromboosi, sydäninfarkti, aivoinfarkti, kuolema) vaaraa «Soga Y, Yokoi H, Ando K ym. Safety of early exerci...»64.
Sepelvaltimotaudin hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan «Savonen K, Hautala A, Laukkanen J. Liikunnallinen...»65 (ks. lisätietoa aiheesta «Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite»1)
- potilaan fyysiseen suorituskykyyn suhteutettuna kohtuukuormitteista (Borgin asteikko, RPE 11–16/20; ks. taulukko «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO2max, "aerobinen kunto") on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on täydellisenä lähteessä . ...»1) «Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and p...»66 päivittäistä tai lähes päivittäistä kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance ex...»53.
Liikuntaharjoittelu saattaa voimistaa statiinien käyttöön liittyviä lihasoireita, ks. lisätietoa aiheesta «Liikuntaharjoittelu ja lihaskivut statiinien käyttäjillä»12.
Ks. Suomen Fysioterapeuttien suositus Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus «http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002»15, «Suomen Fysioterapeuttien - Finlands Fysioterapeute...»67.
Ks. Suomen Sydänliiton valmistama lisämateriaali liikunnasta ja sydänlääkkeistä «hoi50075d.pdf»2.

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti «Aivoinfarkti ja TIA»7, «Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suom...»68.

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Keskinkertaista parempi kardiorespiratorinen kunto «Kohtalaista parempi kardiorespiratorinen kunto liittyy piene mpään aivoinfarktin ilmaantuvuuteen verrattuna kohtalaista huonompaan kardiorespiratoriseen kuntoon.»A liittyy pienempään aivoinfarktin ilmaantuvuuteen. Kardiorespiratorinen kunto on ilmeisesti käänteisessä yhteydessä myös aivoverenvuodon vaaraan miehillä «Kardiorespiratorinen kunto on ilmeisesti käänteisessä yhteydessä aivoverenvuodon vaaraan miehillä.»B.
Hyvä ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienentyneeseen aivoinfarktin «Hyvä ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienentyneeseen aivoinfarktin vaaraan miehillä.»B ja aivoverenvuodon «Hyvä ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienentyneeseen aivoverenvuodon vaaraan miehillä.»B vaaraan miehillä.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyyn suositellaan yleisten liikuntasuosituksien mukaista kestävyysliikuntaa (ks. kohta Yleiset liikuntasuositukset «A5»1).

Liikunta aivohalvauksen hoidossa ja kuntoutuksessa

Liikuntahoito on keskeinen osa aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeisessä aivohalvauksen aktiivisessa kuntoutuksessa, joka aloitetaan viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta «Billinger SA, Arena R, Bernhardt J ym. Physical ac...»69. Liikuntahoitoa jatketaan niin kauan kuin oleellinen toipuminen jatkuu, minkä jälkeen sitä jatketaan ylläpitävänä kuntoutuksena tavoitteiden mukaisesti arvioituna.
- Sairastuneet, joilla on liikkumisvaikeuksia yli vuoden kuluttua aivoinfarktista, saattavat vielä tuolloin hyötyä heille annetusta kestävyysharjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun perustuvasta liikuntahoidosta «Potilaat, joilla on liikkumisvaikeuksia yli 1 vuosi aivohalvauksen jälkeen, saattavat hyötyä vielä tällöin annetusta fysioterapiasta.»C, ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti «Aivoinfarkti ja TIA»7.
Liikuntahoidon on sisällettävä monipuolisesti verenkiertoelimistön ja hermo-lihasjärjestelmän toimintaa parantavaa kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua «Billinger SA, Arena R, Bernhardt J ym. Physical ac...»69, «European Stroke Organisation (ESO) Executive Commi...»70.
Tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito
- parantaa toimintakykyä
  - Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden toimintakykyä enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden toimintakykyä enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»A.
- parantaa maksimaalista kävelynopeutta
  - Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden maksimaalista kävelynopeutta enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden maksimaalista kävelynopeutta enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»A.
- parantaa kardiorespiratorista kuntoa
  - Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden kardiorespiratorista kuntoa enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntotukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden kardiorespiratorista kuntoa enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntotukseen verrattuna.»A.
- parantaa tasapainoa
  - Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ilmeisesti parantaa aivohalvauspotilaiden tasapainoa enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ilmeisesti parantaa aivohalvauspotilaiden tasapainoa enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»B.
- kohentaa psyykkistä hyvinvointia
  - Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ilmeisesti parantaa aivohalvauspotilaiden psyykkistä hyvinvointia enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ilmeisesti parantaa aivohalvauspotilaiden psyykkistä hyvinvointia enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»B.
Kävely on erityisen vaikuttava liikuntahoitomuoto «Saunders DH, Sanderson M, Brazzelli M ym. Physical...»71. Kävelyharjoitteluun perustuva liikuntahoito parantaa kävelynopeutta tavanomaiseen kuntoutukseen verrattuna «Juoksumatolla tapahtuva kävelyharjoittelu parantaa aivohalvauspotilaiden kävelynopeutta enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»A.
Lihasvoimaharjoitteluun perustuva liikuntahoito parantaa halvaantuneen yläraajan lihasvoimaa «Lihasvoimaharjoitteluun perustuva liikuntahoito parantaa aivohalvauspotilaiden halvaantuneen yläraajan puristusvoimaa enemmän verrattuna tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen.»A ja toimintakykyä «Lihasvoimaharjoitteluun perustuva liikuntahoito parantaa halvaantuneen yläraajan toimintakykyä enemmän verrattuna tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen.»A.
Aivoinfarktin jälkeiseen liikuntahoitoon suositellaan
- kestävyysliikuntaa 3–5 päivänä viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan «European Stroke Organisation (ESO) Executive Commi...»70
  - Liikunta koostuu yhdestä tai useammasta vähintään 10 minuutin suorituksesta, ja se suhteutetaan fyysiseen suorituskykyyn. Liikunta on kohtuukuormitteista ja kohdistuu suuriin lihasryhmiin.
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä ja tehdään 1–3 sarjana niin, että liikkeet toistetaan 10–15 kertaa «European Stroke Organisation (ESO) Executive Commi...»70
- 2–3 viikoittaista lihasvenytysharjoitusta, joissa kunkin lihaksen venytys kestää 10–30 sekuntia, sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia «Billinger SA, Arena R, Bernhardt J ym. Physical ac...»69.
Kestävyysliikuntaan, lihasvoimaharjoitteluun tai niiden yhdistelmään perustuva liikuntahoito ei lisää aivohalvauspotilaiden kuoleman vaaraa tavanomaiseen kuntoutukseen verrattuna «Kestävyysliikuntaan, lihasvoimaharjoitteluun tai niiden yhdistelmään perustuva liikuntahoito ei lisää ennenaikaisen kuoleman vaaraa aivohalvauspotilailla tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.»A.

Ääreisvaltimotauti

Liikunta ääreisvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunnasta ääreisvaltimotaudin ehkäisyssä ei ole satunnaistettuja harjoittelututkimuksia. Laajassa poikkileikkaustutkimuksessa säännöllinen liikunta oli käänteisessä yhteydessä ääreisvaltimotaudin esiintymiseen «Stein RA, Rockman CB, Guo Y ym. Association betwee...»72.

Liikunta ääreisvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa «Lane R, Ellis B, Watson L ym. Exercise for intermi...»73, «Liikuntaharjoittelu vähentää katkokävelyoireita ja pidentää sekä maksimaalista että kivutonta kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla henkilöillä.»B.
Kävelyharjoittelu parantaa luustolihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lisää sydämen pumppaustehoa ja parantaa fyysistä toimintakykyä «Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise,...»140, «Lane R, Ellis B, Watson L ym. Exercise for intermi...»73.
Kävelyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän kipua aiheuttavia kävelyjaksoja kertyy «Lauret GJ, Fakhry F, Fokkenrood HJ ym. Modes of ex...»74.
Kävelyharjoittelu on tehokkainta, kun se on suunniteltua ja ohjattua «Lauret GJ, Fakhry F, Fokkenrood HJ ym. Modes of ex...»74.
Kävelyharjoittelu on hyödyllistä sekä katkokävelyoireisilla että oireettomilla ääreisvaltimotautia sairastavilla «McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill ex...»75.
Kävelyharjoittelu on keskeinen osa hoitoa ja kuntoutusta. Ks. lisätietoa aiheesta «Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite»1.
- Kävelyharjoittelu aloitetaan 30 minuutin päivittäisellä kävelyllä ja sen kestoa lisätään vähitellen, kunnes saavutetaan 60 minuutin kesto. Kuormittavuutta (vauhtia) säädetään niin, että kun alaraajojen lihaksissa ilmenee kipua, pidetään tauko. Kävelyä jatketaan kivun lievityttyä «Lauret GJ, Fakhry F, Fokkenrood HJ ym. Modes of ex...»74.
- Kävelyn lisäksi sopivia lajeja ovat pyöräily, hiihto ja uinti, joissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kävelyssä «Lauret GJ, Fakhry F, Fokkenrood HJ ym. Modes of ex...»74.
- Myös lihasvoimaharjoittelusta on hyötyä, jos toiminnalliset harjoitteet tähtäävät kävelykyvyn parantamiseen ja selviytymiseen arkisista toiminnoista kuten portaiden noususta «McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill ex...»75.
Ks. Käypä hoito -suositus Alaraajojen tukkiva valtimotauti «Alaraajojen tukkiva valtimotauti»5, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti (online). Käypä h...»76.

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja kuntoutuksessa

Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä.»A.
Kestävyysliikunta parantaa vasemman kammion toimintaa «Kestävyysliikunta parantaa vasemman kammion toimintaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.»A.
- Kestävyysliikunta lisää luustolihasten verenkiertoa, voimaa ja aerobista energiantuotantoa ja parantaa verenkiertoelimistön suorituskykyä «Ismail H, McFarlane JR, Nojoumian AH ym. Clinical ...»77.
Lihasvoimaharjoittelun vaikutukset lihasvoimaan ja vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla.
- Lihasvoimaharjoittelu saattaa lisätä ennusteen kannalta edullista sykevaihtelua «Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intens...»78, «Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial ...»79, «Levinger I, Bronks R, Cody DV ym. Resistance train...»80, «Bartlo P. Evidence-based application of aerobic an...»81, «Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined...»82.
Sydämen vajaatoimintaa sairastavien liikunnassa tärkeitä ovat yksilöllisyys ja oireenmukaisuus «Kiilavuori K. Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoid...»83, koska potilaat ovat pääosin iäkkäitä ja heidän sairautensa vaikeus vaihtelee.
Sydämen vajaatoiminnan hoitoon suositellaan «Piepoli MF, Conraads V, Corrà U ym. Exercise train...»84
- päivittäistä kestävyysliikuntaa, joka aloitetaan kevyesti. Kuormitusta lisätään vähitellen kuormitustasoon, joka vastaa noin 60 %:a sykereservistä (maksimi- ja leposykkeen erotus).
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance ex...»53, «Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined...»82.

Sydämen rytmihäiriöt

Eteisvärinä

Hyvä kardiorespiratorinen kunto ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinän ilmaantumista «Khan H, Kella D, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory ...»85. Toisaalta kilpailutasoinen kestävyysurheilu voi myöhemmällä iällä lisätä muuten terveen sydämen eteisvärinätaipumusta «Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial...»86, «Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigor...»87.
Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu parantavat eteisvärinäpotilaan kardiorespiratorista kuntoa ja elämänlaatua «Hegbom F, Sire S, Heldal M ym. Short-term exercise...»88. Oireiden helpottuminen voi välittyä laihtumisena ja kohonneen verenpaineen alenemisena.

Muut rytmihäiriöt

Liikunta saattaa tuoda esiin joitakin sydämen rytmihäiriöitä «Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigor...»87, «Mont L, Tamborero D, Elosua R ym. Physical activit...»89.
Rytmihäiriöalttius tulisi selvittää erityisesti niiltä henkilöiltä, jotka ovat pyörtyneet rasituksen aikana «Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja ...»90.
Vaikeaoireisen rytmihäiriöpotilaan on syytä välttää liikuntalajeja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi johtaa tapaturmiin «Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (...»91.
Raskaat liikuntasuoritukset ovat kiellettyjä tiettyjä periytyviä rytmihäiriöitä, kuten pitkää QT -oireyhtymää sairastavilta «Mikus CR, Boyle LJ, Borengasser SJ ym. Simvastatin...»92.
Rytmihäiriökohtauksia saavien liikunnasta ks. lisätietoa aiheesta «Rytmihäiriöt ja liikunta»16, «Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (...»91.
Tavallista sydämentahdistinta käyttäville ohjeistetaan yleisten liikuntasuositusten mukainen liikunta.
Rytmihäiriötahdistimella hoidetun on syytä keskustella liikunnan rasittavuudesta laitteen säädöt tuntevan kardiologin kanssa.

Ahtauttavat keuhkosairaudet

Terveillä keuhkojen toimintakapasiteetti on huomattavan suuri ja maksimaalisessa rasituksessakin ventilaatioon jää reserviä.
Keuhkojen toiminnan heikkenemisen tai vaihtelevan heikentymän vaiheet astmassa:
- Lievä heikkeneminen ei vielä välttämättä vaikuta suorituskykyyn, joten liikuntaa voi harrastaa terveiden tavoin.
- Kohtalaisen vaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita kevyessä tai kohtuukuormitteisessa liikunnassa, joten se rajoittaa tai heikentää suorituskykyä.
- Vaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita jo arkiaskareissa ja rajoittaa selvästi liikuntaa.
Potilaan on tärkeää liikkua säännöllisesti niin raskaasti, että saavutetaan mahdollisimman suuri hengästymisen aiheuttava rasitustaso, jotteivät oireet rajoittaisi arkipäivän liikkumista.
Keuhkojen toimintakykymittauksilla voidaan arvioida kapasiteetin pienentymisen merkitystä ja tarkentaa liikuntaa rajoittavat tekijät. Ks. lisätietoa aiheesta «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»17.

Keuhkoahtaumatauti

Liikunnallinen hengityskuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja lieventää depressiota ja ahdistusta «Kuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta, voimattomuutta ja lieventää depressiota ja ahdistusta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä.»A, «McCarthy B, Casey D, Devane D ym. Pulmonary rehabi...»93.
Keuhkoahtaumapotilailla
- harjoittelu ei paranna tai heikennä keuhkofunktiota «Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T ym. Respirator...»94
- lihasvoima on heikentynyt «Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G ym. Thig...»95, joten lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa «Puhan MA, Schünemann HJ, Frey M ym. How should COP...»96, «Arnardóttir RH, Boman G, Larsson K ym. Interval tr...»97
- harjoittelumuodoiksi sopivat sekä tauottamaton että tauotettu harjoittelu (intervalliharjoittelu) «Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ ym. Interval v...»98
- kliininen rasituskoe ja keuhkofunktiotutkimukset «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»17 auttavat potilaan rasituksensiedon arvioinnissa ja liikunnan ohjaamisessa.
Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on hyödyllistä ja turvallista «Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja pienentää uuden sairaalahoidon ja kuoleman riskiä.»A, «Greening NJ, Williams JE, Hussain SF ym. An early ...»99, «Maddocks M, Kon SS, Singh SJ ym. Rehabilitation fo...»100.
- Pahenemisvaiheet heikentävät elämänlaatua ja toistuessaan invalidisoivat potilasta nopeasti.
Ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumatauti «Keuhkoahtaumatauti»12, «Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus...»101.

Astma

Säännöllinen liikunta ilmeisesti vähentää keuhkoputkien tulehdusreaktiota ja supistumisherkkyyttä, mikä näyttää parantavan astmaatikkojen fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua «Eichenberger PA, Diener SN, Kofmehl R ym. Effects ...»102.
Astmaatikoilla säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta kohentaa kardiorespiratorista kuntoa muttei vaikuta keuhkofunktioihin «Carson KV, Chandratilleke MG, Picot J ym. Physical...»103.
- Harjoittelu ei vaikuta levossa mitattuihin keuhkofunktioihin (parantavasti tai heikentävästi) eikä hengityksen vinkumiseen «Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical trainin...»104.
- Yksittäinen rasitus aiheuttaa astmaatikolla kaasujen vaihdunnan häiriön «Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchan...»105, mutta toistuvasti suoritettuna rasitus ilmeisesti estää sen «Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exe...»106.
Astmaan liittyvän keuhkoputkitulehdusreaktion ja vaihtelevan supistumistaipumuksen vuoksi liikuntaa harrastavan astmaatikon tulee «Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikun...»107
- pitää lääkityksensä ajan tasalla
- käyttää tulehdusta hoitavaa lääkettään säännöllisesti
- käyttää keuhkoputkia avaavaa lääkettä tarvittaessa ennen liikuntaa.
Liikuntaohjeista astmaatikolle; ks. lisätietoa aiheesta «Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille»18.
Ks. Käypä hoito -suositus Astma «Astma»8, «Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen...»108.

Hengitystieinfektiot

Liikunta hengitystieinfektioiden aikana saattaa pahentaa sairautta ja altistaa myokardiitille. Raskasta liikuntaa on siksi vältettävä ainakin kuumeisessa vaiheessa. Ks. lisätietoa aiheesta «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja»11.
Liikunnan määrän ja ylähengitystieinfektioiden välillä on esitetty olevan J:n muotoinen yhteys: säännöllinen liikunta vähentää infektioalttiutta mutta runsas raskas liikunta lisää infektiovaaraa «Nieman DC. Upper respiratory tract infections and ...»109.

Osteoporoosi

Nikamamurtumat liittyvät ensisijaisesti osteoporoosiin, mutta niistä vain kolmannes tunnistetaan kliinisesti «Lorentzon M, Cummings SR. Osteoporosis: the evolut...»115. Nikamamurtumalla on huomattavasti voimakkaampi uusien murtumien ennustearvo kuin pienentyneellä luun tiheydellä tai muilla luunmurtumilla.
Liikunta ylläpitää luumassaa ja luun lujuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyessä «Kelley GA, Kelley KS, Kohrt WM. Exercise and bone ...»110, «Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resis...»111, «Marques EA, Mota J, Carvalho J. Exercise effects o...»112. Ikääntyneiden luuntiheys voi jopa parantua raskaalla liikuntaharjoittelulla «Marques EA, Mota J, Carvalho J. Exercise effects o...»112.
Osteopeniassa luun lujuus on heikentynyt. Liikuntaharjoittelussa noudatetaan luuston vahvistamisen periaatetta mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu tulee suorittaa huomattavasti pienemmällä teholla kuin luuston vahvistamiseen tarkoitetut harjoitukset terveillä henkilöillä «Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. T...»113, «National Osteoporosis Foundation. Clinician’...»114.
Lihasvoimaharjoittelu on avainasemassa osteoporoosin ehkäisyssä «National Osteoporosis Foundation. Clinician’...»114.
Osteoporoosipotilaan liikunnan tavoitteina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kaatumisten ehkäisy. Liikunnassa korostuvat selän lihasvoiman ylläpito tai vahvistaminen, tasapainoharjoittelu ja päivittäinen reipas kävely «Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. T...»113, «National Osteoporosis Foundation. Clinician’...»114, «Giangregorio LM, McGill S, Wark JD ym. Too Fit To ...»116.
- Sopivan liikuntamuodon valintaan vaikuttavat olennaisesti osteoporoosin vaikeus, aikaisempi liikunta-aktiivisuus ja harrastetut lajit (liikuntakokemus) «Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. T...»113, «Giangregorio LM, McGill S, Wark JD ym. Too Fit To ...»116. Voimakkaita ponnistuksia, riuhtaisuja ja kierto- tai koukistusliikkeitä tulee välttää.
- Yksilöllinen liikuntaohjelma, hyvä ohjaus ja turvallisuus ovat ensisijaisia.
Ks. Käypä hoito -suositus Osteoporoosi «Osteoporoosi»20, «Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suom...»117.
Ks. taulukko «Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan (, mukailtu)....»3 ikääntyneiden liikunnasta.
Käytännön luuliikuntaohjeista ks. Suomen Luustoliitto, www «http://luustoliitto.fi»16.
Kaatumisten ehkäisystä ks. kohta Ikääntyneet «A6»7.
- Ks. Suomen fysioterapeuttien fysioterapiasuositus Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy «Karinkanta S, Mänty M, Pajala S ym. Kaatumisten ja...»118, «http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003»17).

`Taulukko 3.` Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan ( «Savela S, Komulainen P, Sipilä S, Strandberg T. Ik...»`119`, mukailtu).
Toimintakyky Kognitio Depressio-oireet	Liikunta yleisten suositusten mukaan «U.S. Department of Health and Human Services. 2008...»`120`: kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ≥ 150 minuuttia/viikko tai raskasta kestävyysliikuntaa ≥ 75 minuuttia/viikko Lisäksi vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaharjoittelua ≥ 2 x/viikko, suurille lihasryhmille, 8–12 toistoa/lihasryhmä Lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville
Gerastenia (hauraus-raihnausoire-yhtymä)	Monipuolinen liikuntaharjoittelu, johon sisältyy progressiivista lihasvoimaharjoittelua 40–80 % 1 RM, asteittain vaikeutuvaa tasapainoharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua (kävely, askelharjoituksia, pelejä ym.) sekä kestävyysliikuntaa 3 x/viikko, yhteensä 45–60 minuuttia/kerta
Sarkopenia (lihaskato)	Lihasvoimaharjoittelu: 2–3 x/viikko, 60–80 % 1 RM:stä suurille lihasryhmille 8–12 toistoa/lihasryhmä
Kaatumisten ja murtumien ehkäisy	Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 60–80 % 1 RM, 10–15 toistoa, 2–3 x/viikko sekä tasapaino- ja liikkumiskykyharjoittelua vähintään 2 x/viikko. Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa.
Luuston vahvistaminen	Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 70–80 % 1 RM, 2–3 sarjaa, 8–12 toistoa/sarja, 2–3 x/viikko sekä tasapaino- ja ketteryysharjoittelua Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa päivittäin ≥ 30 minuuttia/kerta
Osteopenia	Kuten luuston vahvistamisliikunta, mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 50 % 1 RM
Osteoporoosi	Selän lihasten vahvistaminen ja ryhdin parantaminen pienellä tai kohtalaisella teholla sekä tasapainoa kehittävää harjoittelua 2–3 x/viikko Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa päivittäin ≥ 30 minuuttia/kerta
Asteikolla 0–10 (0 = istuminen ja 10 = maksimikuormitus) kohtuullinen kuormitus vastaa lukemia 5–6 ja raskas kuormitus lukemia 7–8. 1 RM (repetition maximum, yhden toiston maksimi) on suoritus, jonka henkilö pystyy tekemään yhden kerran.

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Ks. Käypä hoito -suositus Polvi- ja lonkkanivelrikko «Polvi- ja lonkkanivelrikko»21, «Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -...»121 ja Suomen Fysioterapeuttien suositus Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia «http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001»18.

Liikunta nivelrikon ehkäisyssä

Liikunta ei altista alaraajojen nivelrikolle, jos liikkuessa ei satu niveliin kohdistuvia tapaturmia «Vuori IM. Dose-response of physical activity and l...»122.

Liikunta nivelrikon hoidossa

Polvinivelrikon liikuntahoito (esim. polven ojennus-koukistusharjoitukset)
- vähentää koettua kipua polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen «Liikuntahoito vähentää koettua kipua lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A
- parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen «Liikuntahoito parantaa polven funktiota lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A.
Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa «Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exe...»123.
Kävely ja polven ojentajalihasten voimaharjoittelu vähentävät koettua kipua yhtä paljon polven nivelrikkoa potevilla, joskin tehokkaimmin kipua näyttävät lievittävän reisilihaksen voimaharjoitukset, jotka tehdään hyödyntämättä oman kehon painoa «Tanaka R, Ozawa J, Kito N ym. Efficacy of strength...»124.
- Parhaiten kivun lievitys onnistuu, jos potilaalle suunnitellaan yhdenlaista harjoittelumuotoa kerrallaan «Juhl C, Christensen R, Roos EM ym. Impact of exerc...»14, «Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or st...»125. Useantyyppisten harjoitteiden aloittaminen samanaikaisesti voi toisaalta olla vaikeaa toteuttaa, ja se voi provosoida kipuja.
Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa «Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exe...»123.
Vedessä tapahtuvan harjoittelun tulokset ovat samansuuntaisia kuin muista liikuntamuodoista on saatu «Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomis...»126, «Bartels EM, Lund H, Hagen KB ym. Aquatic exercise ...»127, «Waller B, Ogonowska-Slodownik A, Vitor M ym. Effec...»128.
Jos nivel on kovin kivulias, parhaiten onnistuu isometrinen harjoittelu, jossa lihasta supistetaan ilman, että nivelessä tapahtuu näkyvää liikettä. Harjoituksen kohdistaminen ensin terveisiin niveliin voi myös vähentää nivelrikkoisen nivelen kipua harjoituksen aikana «Burrows NJ, Booth J, Sturnieks DL ym. Acute resist...»129.
Katso videot terapeuttisesta harjoittelusta, polvinivelrikko vahvistavat harjoitukset «Polvinivelrikko, vahvistavat harjoitukset (videot)»19 ja liikkuvuusharjoitukset ja venyttelyt «Polvinivelrikko, liikkuvuusharjoitukset ja venyttelyt (videot)»20 sekä lonkkanivelrikko liikkuvuusharjoitukset «Lonkkanivelrikko, liikkuvuusharjoitukset (videot)»21 ja lihasvoimaharjoitukset «Lonkkanivelrikko: lihasvoimaharjoitukset (videot)»22.

Krooninen paikallinen niskakipu

Ks. Käypä hoito -suositus Niskakipu «Niskakipu (aikuiset)»18, «Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomala...»130, «Nikander R, Ylinen J. Harjoittelun vaikuttavuus ja...»131.
Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva riittävän kuormittava ja pitkäkestoinen lihasvoimaa tai -kestävyyttä tai molempia parantava harjoittelu ilmeisesti helpottaa kroonista niskakipua ja parantaa niskakipupotilaan toimintakykyä «Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.»C.
Katso videot terapeuttisesta harjoittelusta, kestovoimaharjoitukset «Epäspesifi niskakipu, kestovoimaharjoitukset (videot)»23 ja lihasvenytykset «Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset (videot)»24.

Epäspesifinen alaselkäkipu

Ks. Käypä hoito -suositus Alaselkäkipu «Alaselkäkipu»6, «Alaselkäkipu (online). Käypä hoito -suositus. Suom...»132.

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun ehkäisyssä

Liikunnan alaselkäkivulta suojaavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä «van Middelkoop M, Rubinstein SM, Verhagen AP ym. E...»133.

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Akuutti alaselkäkipu:
- Liikuntahoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä.
  - Kevyttä liikkumista, esimerkiksi kävelyä kivun sallimissa rajoissa, voidaan suositella.
- Alaselkäpotilasta rohkaistaan jatkamaan päivittäisiä toimintojaan ja välttämään vuodelepoa «Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to res...»134.
Krooninen alaselkäkipu:
- Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä «Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic ...»135.
- Liikuntahoito vähentää koettua kipua «Liikuntahoito vähentää koettua kipua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua potevilla potilailla.»A ja parantaa toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna «Kroonista epäspesifistä alaselkäkipua potevilla potilailla liikuntahoito parantaa koettua toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna.»A.
- Liikuntahoito lieventää kroonista alaselkäkipua «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A ja parantaa toimintakykyä «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.
- Liikuntahoito ilmeisesti vähentää alaselkäkivun uusiutumista «Alaselkäkipu (online). Käypä hoito -suositus. Suom...»132, «Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prev...»136.
- Ks. lisätietoa aiheesta «Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito»25.
Alaselän keskivartalon hallintaharjoittelu ja motorisen kontrollin harjoittelu saattavat vähentää alaselkäkipua ja parantaa toimintakykyä enemmän kuin tavanomaiset lihasvoimaharjoitukset lyhytaikaisessa seurannassa (≤ 3 kk). Pitkäaikaisessa seurannassa (12 kk) harjoittelumuotojen välillä ei kuitenkaan ole ilmeisemmin eroa «Alaselän stabilointiharjoitukset (keskivartalon hallintaharjoitukset, core stability exercises) ja motorisen kontrollin harjoitukset (motor control exercises) saattavat vähentää kroonista alaselkäkipua ja parantaa toimintakykyä enemmän kuin tavanomainen selän liikehoito lyhytaikaisessa seurannassa (≤ 3 kk), mutta pitkäaikaisessa seurannassa (12 kk) harjoittelumuotojen välillä ei ilmeisemmin ole eroa.»C.
Katso videot terapeuttisesta harjoittelusta, liikkuvuusharjoitukset ja lihasvenytykset «Epäspesifi alaselkäkipu, liikkuvuusharjoitukset ja lihasvenytykset (videot)»26 sekä liikehallinta ja keskivartalon vahvistaminen «Epäspesifi alaselkäkipu, liikehallinta ja keskivartalon vahvistaminen (videot)»27.

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian ehkäisyssä

Liikunnan fibromyalgialle altistavasta tai siltä suojaavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä «Kelley GA, Kelley KS, Kohrt WM. Exercise and bone ...»110.

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Liikuntahoidossa huomioidaan potilaan liikuntamieltymykset ja liikuntaharjoittelu toteutetaan nousujohteisesti «Karinkanta S, Mänty M, Pajala S ym. Kaatumisten ja...»118.
Kestävyysliikunnan tulisi olla kevyttä tai kohtuukuormitteista, ja harjoitukset toistetaan 2 tai 3 kertaa viikossa vähintään 4 viikon ajan «Häuser W, Klose P, Langhorst J ym. Efficacy of dif...»137.
Jos kuormituksen lisääminen pahentaa oireita, kuormitusta vähennetään, kunnes oireet helpottavat «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»138.
Kuivalla maalla ja vedessä toteutettavan liikunnan vaikutukset ovat samankaltaiset «Häuser W, Klose P, Langhorst J ym. Efficacy of dif...»137, «Bidonde J, Busch AJ, Webber SC ym. Aquatic exercis...»139.
Kestävyysliikunta
- kohentaa kestävyyskuntoa «Kestävyysliikuntaharjoittelu parantaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden kestävyyskuntoa.»A
- ilmeisesti kohentaa toimintakykyä «Kestävyysharjoittelu ilmeisesti kohentaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden toimintakykyä.»B
- ilmeisesti vähentää kipua «Kestävyysliikuntaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B
- saattaa vähentää masentuneisuutta «Kestävyysliikuntaharjoittelu ilmeisesti vähentää masentuneisuutta fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B, väsymystä, ahdistuneisuutta ja jäykkyyden tunnetta «Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise,...»140
- yksilöllisenä kotiharjoitteluna vähentää ylävartalon kipuilua «Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A ran...»141.
Fibromyalgiaa sairastavien lihasvoimat ovat heikommat kuin terveillä «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»138, mutta he hyötyvät voimaharjoittelusta kuten terveet «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»138, «Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resis...»142.
Lihasvoimaharjoittelu
- ilmeisesti vähentää kipua «Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja kipupisteiden määrää «Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipupisteiden määrää fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B
- ilmeisesti kohentaa toimintakykyä «Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti kohentaa toimintakykyä fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja
- saattaa vähentää masentuneisuutta «Lihasvoimaharjoittelu saattaa vähentää masentuneisuutta fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»C.
Moniammatillinen kuntoutus, jossa on mukana liikuntaharjoittelua, voi vähentää kipua, väsymystä ja masennusoireita ainakin lyhytaikaisesti «Häuser W, Bernardy K, Arnold B ym. Efficacy of mul...»143.
Ks. Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»13, «Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»144.

Nivelreuma

Ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma «Nivelreuma»17, «Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomal...»145.

Liikunta nivelreuman hoidossa

Liikuntahoito
- parantaa ilmeisesti kestävyyskuntoa «Liikuntaharjoittelu ilmeisesti parantaa nivelreumapotilaiden kestävyyskuntoa.»B
- parantaa lihasvoimaa «Liikuntaharjoittelu parantaa nivelreumapotilaiden lihasvoimaa.»A
- lisää nivelten liikelaajuutta «van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Compari...»146.
Niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoittelu parantaa nivelreumapotilaiden toimintakykyä «Niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoittelu parantaa nivelreumaa sairastavien potilaiden toimintakykyä»A.
Kestävyysliikunta näyttää parantavan elämänlaatua «Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of ca...»147 ja lievittävän kipua «Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of ca...»147.
Kestävyysliikunta ilmeisesti pienentää nivelreumaan liittyvää suurentunutta kardiovaskulaaririskiä «Liikuntaharjoittelu ilmeisesti vähentää nivelreumaan liittyvää suurentunutta kardiovaskulaaririskiä.»B.
Liikuntaharjoittelu ei vaikuta haitallisesti taudin etenemiseen, vaan vastusharjoittelu näyttää jopa lievittävän sairauden aktiivisuutta «Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of ca...»147 ja sairauden radiologisesti todettua etenemistä «Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of ca...»147.
Vedessä suoritettavan harjoittelun vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin kuivalla maalla suoritettavan «Eversden L, Maggs F, Nightingale P ym. A pragmatic...»148. Ohjattu harjoittelu kohentaa kestävyyskuntoa enemmän kuin kotiharjoittelu «Hsieh LF, Chen SC, Chuang CC ym. Supervised aerobi...»149.

Depressio

Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»9, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»150.

Liikunta depression ehkäisyssä

Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat myös sairastuvat useammin depressioon kuin paljon liikkuvat «Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity ...»151, «Mammen G, Faulkner G. Physical activity and the pr...»152.

Liikunta depression hoidossa

Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta «Säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ohjattu ryhmämuotoinen liikuntaharjoittelu saattaa parantaa depression hoidon tehoa perusterveydenhuollossa.»C.
Liikunta lievittää depressiivisiä oireita myös ikääntyneillä «Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exer...»154 ja toimintakyvyltään heikentyneillä «Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depre...»153, «Windle G, Hughes D, Linck P ym. Is exercise effect...»155.
- Aiemmin vähän liikkuneiden ikääntyneiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin liikuntaharjoituksilla «Windle G, Hughes D, Linck P ym. Is exercise effect...»155.
Liikunta vähentää veren kortisolipitoisuutta ja suurentaa endorfiinien ja monoamiinien pitoisuuksia «Chen MJ, The neurobiology of depression and physic...»156. Liikunta saattaa myös kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista. Ryhmäliikunta antaa sosiaalista tukea «Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM ym. Effective...»157.
Suurin osa tutkimuksista on käyttänyt ryhmässä tapahtuvaa kestävyysliikuntaa. Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä enemmän se vähentää depressio-oireita, mutta vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä «Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depre...»153.
Liikunnan ja lääkehoidon yhdistämisestä on vähän tutkimuksia, mutta liikuntaharjoittelu depressiolääkitykseen yhdistettynä saattaa lievittää depression oireita «Liikuntaharjoittelu depressiolääkitykseen yhdistettynä saattaa lievittää depression oireita.»C.
- Liikkumaan motivoituneilla kestävyysliikuntaharjoittelun vaikutus oireisiin on samansuuruinen kuin sertraliinin «Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depre...»153, «Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise tre...»158.
Liikunnasta ja depressiosta muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä ks. lisätietoa aiheesta «Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä»28.

Syöpä

Tutkimustieto liikunnasta ja muusta fyysisestä aktiivisuudesta syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa perustuu pääosin kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin, mutta satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia aiheesta on vähän.
- Tieto fyysisestä aktiivisuudesta perustuu useimmiten kyselyyn liikunnasta vapaa-aikana ja työmatkoilla sekä ruumiillisista ponnistuksista työssä ja vapaa-aikana. Kaikissa tutkimuksissa ei ole eroteltu vapaa-ajan ja työn energiankulutusta.
Ehkäisy:
- Fyysinen aktiivisuus vähentää kolorektaalisyövän vaaraa «WCRF/AICR Systematic Literature Review Continuous ...»159. Lisäksi se todennäköisesti vähentää endometriumin, postmenopausaalisen rintasyövän ja eturauhasyövän vaaraa ja mahdollisesti haimasyövän vaaraa «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»160, «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuou...»161, «Kushi LH, Doyle C, McCullough M ym. American Cance...»162.
Hoito:
- Seurantatutkimuksissa liikunta vähentää syöpien uusiutumista sekä pidentää potilaiden elossaoloaikaa erityisesti rinta-, kolorektaali-, eturauhas- ja munasarjasyövissä «Rock CL ym. Nutrition and Physical Activity Guidel...»163.
- Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden fyysistä toimintakykyä, kohentaa kardiorespiratorista kuntoa, vähentää uupumusta ja ahdistuneisuutta ja parantaa elämänlaatua «Rock CL ym. Nutrition and Physical Activity Guidel...»163.
- Liikunta on turvallista kaikissa syövän vaiheissa, ja sitä tarvitaan osana kuntoutumista «Rock CL ym. Nutrition and Physical Activity Guidel...»163, «Salakari MR, Surakka T, Nurminen R ym. Effects of ...»164, «Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutum...»165.
- Liikunta ehkäisee hoitojen aiheuttamia haittoja ja todennäköisesti auttaa syövästä selviytymisessä. Ks. lisätietoa aiheesta «Liikunnan hyödyt ja liikuntasuositukset syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille»29.
Vaikutusmekanismit:
- Fyysisen aktiivisuuden edulliset vaikutukset välittyvät muutoksina kehon immuunipuolustusjärjestelmässä, insuliinin ja prostaglandiinien pitoisuuksissa «WCRF/AICR Systematic Literature Review Continuous ...»159, «Kushi LH, Doyle C, McCullough M ym. American Cance...»162, «Ballard-Babash ym. Physical Activity, Biomarkers, ...»166 ja sukupuolihormonien pitoisuuksissa (merkitystä rinta-, eturauhas- ja endometriumsyövässä) «Stout NL, Binkley JM, Schmitz KH ym. A prospective...»167.
- Liikunta tehostaa suoliston motiliteettia (merkitystä suolistosyövässä) «Binkley JM, Harris SR, Levangie PK ym. Patient per...»168.
- Liikunta lisää energiankulutusta ja ehkäisee ylipainoa, joka on monen syövän riskitekijä «Bhaskaran K, Douglas I, Forbes H ym. Body-mass ind...»169.
  - Ylipaino liittyy ainakin kymmeneen eri syöpätyyppiin (kohtu-, sappirakko-, munuais-, kohdunkaula-, kilpirauhassyöpä, leukemia, maksa-, paksusuoli-, munasarja- ja rintasyöpä) «Bhaskaran K, Douglas I, Forbes H ym. Body-mass ind...»169.
  - Ks. lisätietoa aiheesta «Liikunnan vaikutusmekanismit ylipainon vähentämiseksi syövän ehkäisyssä ja liikuntasuositukset»30.
- Muista vaikutusmekanismeista, joilla liikunta voi ehkäistä syöpiä, ks. lisätietoa aiheesta «Liikunnan vaikutusmekanismit syövän ehkäisemiseksi»31.
Liikuntasuositukset:
- Maailman syöpätutkimusjärjestön suositukset (www «http://www.wcrf.org/»19) syövän ehkäisyssä ja hoidossa ovat samat kuin väestön yleinen liikuntasuositus.
- Liikkumalla suosituksia enemmän syöpäpotilaat saavat todennäköisesti lisähyötyä «Rock CL ym. Nutrition and Physical Activity Guidel...»163.

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisyssä

Säännölliseen, vähintään kohtalaisesti kuormittavaan liikuntaan liittyy pienentynyt paksusuolen syövän riski «Säännöllisesti ja runsaasti vähintään kohtalaisella kuormittavuudella liikkuvien miesten ja naisten paksusuolen syövän ilmaantuvuuden riski on pienempi kuin fyysisesti inaktiivisilla.»A.
Riskin pienenemä on noin 20 % «Harriss DJ, Atkinson G, Batterham A ym. Lifestyle ...»170, «Wolin KY, Yan Y, Colditz GA ym. Physical activity ...»171, «Johnson CM, Wei C, Ensor JE ym. Meta-analyses of c...»172, «Norat T, Chan D, Lau R ym. The associations betwee...»173.
Peräsuolisyövän osalta vastaavaa yhteyttä ei ole todettu kuin paksusuolen osalta «WCRF/AICR Systematic Literature Review Continuous ...»159.

Liikunta kolorektaalisyövän hoidossa

Säännöllinen, vähintään kohtuukuormitteinen liikunta vähentää kuolleisuutta «Liikunnan hyödyt paksusuolen syövän sairastaneilla»32.
- 5 viikkotunnin reipas kävely vähentää kuoleman vaaraa 38 % ja suolistosyöpäspesifinen kuoleman vaaraa 35 % «Van Blarigan EL, Meyerhardt JA. Role of physical a...»174.

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisyssä

Liikunnan ja postmenopausaalisen rintasyövän välillä on osoitettu yhteys «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»160. Liikunnan ja premenopausaalisen rintasyövän välillä ei ole osoitettu yhteyttä «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»160.
Tapaus-verrokkitutkimuksissa liikunta pienensi postmenopausaalisen rintasyövän riskiä 10 % jokaista 7 MET-tunnin lisäystä kohden «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»160, mikä vastaa puolen tunnin reipasta kävelyä viidesti viikossa.

Liikunta rintasyövän hoidossa

Fyysinen aktiivisuus rintasyöpäpotilailla ennen syövän diagnosointia ja sen jälkeen ilmeisesti vähentää rintasyöpäkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta «Rintasyöpäpotilailla fyysinen aktiivisuus ennen diagnoosia ja diagnoosin jälkeen vähentää ilmeisesti kokonaiskuolleisuutta sekä rintasyöpäkuolleisuutta.»B.
- Vapaa-ajan liikunta ennen diagnosointia vähensi rintasyöpäpotilaiden kokonaiskuolleisuutta noin 25 %, kun verrattiin eniten ja vähiten liikkuvia «World Cancer Research Fund. Continuous Update Proj...»175.
- Kokonaisaktiivisuus ja erikseen vapaa-ajan liikunta diagnosoinnin jälkeen vähensi kuolleisuutta «World Cancer Research Fund. Continuous Update Proj...»175 erityisesti postmenopausaalisilla naisilla «Chen X, Lu W, Zheng W ym. Obesity and weight chang...»176.
- Vapaa-ajan liikunta yli 12 kuukautta diagnosoinnin jälkeen vähensi rintasyöpäkuolleisuutta, kun verrattiin runsaasti liikkuvia ja vähän liikkuvia «World Cancer Research Fund. Continuous Update Proj...»175.
Liikunta kohentaa hoidossa olevien ja sairaudesta selvinneiden elämänlaatua, kardiorespiratorista kuntoa ja fyysistä toimintakykyä, vähentää uupumusta, lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä sekä nivelten liikkuvuutta, vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa minäkuvaa «Kushi LH, Doyle C, McCullough M ym. American Cance...»162, «Binkley JM, Harris SR, Levangie PK ym. Patient per...»168, «Brown JC, Winters-Stone K, Lee A ym. Cancer, physi...»177, «Schmitz KH. Exercise for secondary prevention of b...»178, «Stout NL, Binkley JM, Schmitz KH ym. A prospective...»179, «Fong DY, Ho JW, Hui BP ym. Physical activity for c...»180.
Syövän sairastaneilla kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat turvallisia eikä esimerkiksi imunesteturvotuksen enenemistä ole ilmennyt «Stuiver MM, ten Tusscher MR, Agasi-Idenburg CS ym....»181.

Endometriumsyöpä

Fyysinen aktiivisuus todennäköisesti pienentää syöpäriskiä kehon painoindeksistä riippumatta «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»182. Liikunnan syöpää ehkäisevä vaikutus voimistuu liikunnan tehon suurentuessa «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»182, «Keum N, Ju W, Lee DH ym. Leisure-time physical act...»183 ja tarkasteltaessa koko eliniän aikaista liikuntaa «John EM, Koo J, Horn-Ross PL. Lifetime physical ac...»184.
Runsas istuminen saattaa suurentaa syöpäriskiä «WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous...»182.

Eturauhassyöpä

Raskasta ruumiillista työtä tekevillä todettiin seurantatutkimuksessa vähemmän levinnyttä eturauhassyöpää. Vapaa-ajan liikunta ei ollut yhteydessä eturauhassyövän tai levinneen eturauhassyövän riskiin «Johnsen NF, Tjønneland A, Thomsen BL ym. Physical ...»185.
Fyysisesti passiivinen elämäntapa on yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin «Lynch BM, Friedenreich CM, Kopciuk KA ym. Sedentar...»186.
Seurantatutkimuksissa fyysinen aktiivisuus syövän diagnosoinnin jälkeen oli yhteydessä kokonaiselossaoloaikaan ja eturauhassyöpäspesifiseen elossaoloaikaan; aktiiviset elivät pidempään «Bonn SE, Sjölander A, Lagerros YT ym. Physical act...»187.

Keuhkosyöpä

Tupakoimattomuuteen verrattuna liikunnan merkitys keuhkosyövän ehkäisyn kannalta on vähäinen. Kuitenkin liikuntaa harrastavilla tupakoitsijoilla on pienempi syöpävaara kuin liikuntaa harrastamattomilla tupakoitsijoilla «WCRF.org. Part 2, Evidence and Judegements. Chap...»188.

Raskaus

Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana. Suosituksena on liikkua vähintään 150 minuuttia viikossa jaettuna ainakin kolmelle päivälle. Naiset, jotka ovat liikkuneet reippaasti ennen raskautta, voivat jatkaa liikuntaa samalla tasolla, jos he ovat terveitä ja raskaus on normaali (www «http://www.health.gov/paguidelines»20).
Monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, ovat sopivia.
Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyä ja ratsastusta tai tapaturma-alttiita lajeja tai kontaktilajeja. Laitesukellus on vasta-aiheista.
Riittävä nesteen ja energian saanti on erityisen tärkeää varsinkin kuumissa ja kosteissa oloissa.
Liikunta on keskeytettävä, jos lisätietoaineistossa mainittuja oireita ilmenee «Raskaudenaikainen liikunta»33.
Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet luetellaan taulukossa «Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet , ....»4.
Raskaus on hyvä vaihe puuttua elintapoihin, koska sen tuolloin on mahdollista edistää pitkäaikaisia terveydelle myönteisiä elintapamuutoksia «Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle i...»189, «Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnan...»190, «Currie S, Sinclair M, Murphy MH ym. Reducing the d...»191, «Luoto R. Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen....»192.
Kestävyysliikuntaharjoittelu ravitsemusneuvontaan yhdistettynä voi vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana «Ruchat SM, Davenport MH, Giroux I ym. Nutrition an...»194, «Muktabhant B, Lumbiganon P, Ngamjarus C ym. Interv...»195.
Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta saattaa ylläpitää tai parantaa kardiorespiratorista kuntoa ilman, että äidin tai sikiön terveys vaarantuu «Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta saattaa ylläpitävää tai parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa äidin tai sikiön terveyttä vaarantamatta.»C, «Kramer MS, McDonald SW. Aerobic exercise for women...»196.
Ylipainoisten (painoindeksi 26–31 kg/m²) kardiorespiratorinen kunto parani kolmasti viikossa suoritetulla tunnin mittaisella ohjatulla harjoituksella 18 %, kun harjoittelemattomilla se pieneni 16 % «Santos IA, Stein R, Fuchs SC ym. Aerobic exercise ...»197.
Hedelmöityksen ja alkuraskauden aikaisen liikunnan ja keskenmenon yhteydestä on ristiriitaista tietoa «Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous a...»198, «Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on ...»199, «Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML ym. Leisure time ...»200.
Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta
- ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä (= ennen 36. raskausviikon täyttymistä) «Vähäinen, kohtalainen tai raskas liikunta raskauden aikana ei lisää synnytyksiä ennen 36. raskausviikon täyttymistä (= ennenaikaisia synnytyksiä).»A, «Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure ti...»201, «Jukic AM, Evenson KR, Daniels JL ym. A prospective...»202
- ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intra...»203
- ei vaikuta synnytyksen kestoon «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intra...»203, «Price BB, Amini SB, Kappeler K. Exercise in pregna...»204
- ei vaikuta keisarileikkausten määrään «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intra...»203, «Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and stren...»205, «Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and ...»206, «Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance ...»207, «Tinloy J, Chuang CH, Zhu J ym. Exercise during pre...»208 tai jopa pienentää leikkausriskiä «Domenjoz I, Kayser B, Boulvain M. Effect of physic...»209
- ei huononna vastasyntyneen 1 ja 5 minuutin Apgarin pisteitä «Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and stren...»205, «Barakat R, Lucia A, Ruiz JR. Resistance exercise t...»210, tai se jopa suurentaa 1 minuutin pisteitä «Haakstad LA, Bø K. Exercise in pregnant women and ...»211
- ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen (neurodevelopment) «Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental ...»212
- ei vaikuta keskushermostoputken sulkeutumiseen raskauden aikana «Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activi...»213
- vähentää suuripainoisten (yli 90. persentiilin) lasten määrää «Owe KM, Nystad W, Bø K. Association between regula...»214.
Määrältään kohtalainen raskaudenaikainen liikunta ei pienennä lapsen syntymäpainoa liikuntaa harrastamattomien äitien lapsiin verrattuna «Äidin määrältään kohtalainen liikunta raskauden aikana ei pienennä lapsen syntymäpainoa liikuntaa harrastamattomiin äiteihin verrattuna.»A. Raskas, erityisesti raskauden loppuun asti jatkunut liikunta saattaa pienentää lapsen syntymäpainoa «Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and ...»206, «Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics ...»215, «Hopkins SA, Baldi JC, Cutfield WS ym. Exercise tra...»216.
Raskautta edeltävä liikunta ei suojaa pre-eklampsialta «Tyldum EV, Romundstad PR, Slørdahl SA. Pre-pregnan...»217, mutta raskauden aikainen liikunta saattaa suojata siltä «Kasawara KT, do Nascimento SL, Costa ML ym. Exerci...»218.
Kohtuukuormitteinen liikunta ensimmäisen raskauspuoliskon aikana ei lisää raskaudenaikaisen verenpaineen kohoamisen eikä pre-eklampsian vaaraa «Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure ti...»201, «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intra...»203, «Sorensen TK, Williams MA, Lee IM ym. Recreational ...»219, «Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W ym. Work, le...»220, «Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical ac...»221, «Yeo S, Davidge S, Ronis DL ym. A comparison of wal...»222. Sama koskee myös myöhempää raskautta «Martin CL, Brunner Huber LR. Physical activity and...»223, «Kasawara KT, Burgos CSG, Nascimento SL, Ferreira N...»224. Raskaan liikunnan vaikutuksista on kuitenkin vaihtelevaa tietoa «Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical ac...»221, «Østerdal ML, Strøm M, Klemmensen AK ym. Does leisu...»225.
Raskaan liikunnan aiheuttaman kehon lämpötilan nousun haitallisesta vaikutuksesta sikiön epämuodostuma-alttiuteen ei ole tutkimusnäyttöä «Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activi...»213.
Lyhytkestoinen liikuntasuoritus ei vaikuta istukan verenvirtaukseen loppuraskaudessa «Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal...»226. Kohtuukuormitteinen liikunta ei myöskään vaikuta siihen ensimmäisen raskauspuoliskon aikana «de Oliveria Melo AS, Silva JL, Tavares JS ym. Effe...»227 eikä keskiraskaudessa «Szymanski LM, Satin AJ. Strenuous exercise during ...»228.
Kohtuukuormitteinen liikunta ei normaalissa raskaudessa vaikuta sikiön sydämen sykkeeseen «Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fet...»229, «Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running...»230, tai se voi tilapäisesti suurentaa tai pienentää sitä «Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart...»231, «Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute an...»232. Sykemuutokset näyttävät ohimeneviltä, eikä niistä ole aiheutunut pysyviä haittoja. Hyvin raskaassa keskiraskauden aikaisessa kuormituksessa urheilijoilla on havaittu hetkellisiä haitallisia muutoksia istukan virtauksessa ja sikiön sykkeessä «Szymanski LM, Satin AJ. Strenuous exercise during ...»228, «Salveson KA, Hem E, Sundgot-Borgen J. Fetal wellbe...»233.
Raskauden aikana harjoittelua jatkaneiden kilpaurheilijoiden raskauksissa, synnytyksissä ja vastasyntyneissä ei ole todettu poikkeamia «Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance ath...»234, «Kardel KR. Effects of intense training during and ...»235.
Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu saattavat estää luukatoa imetysaikana «Yhdistetty aerobinen harjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu saattaa vähentää luukatoa imetyksen aikana.»C, «Chapman DJ. Longer cumulative breastfeeding durati...»236, «Wiklund PK, Xu L, Wang Q ym. Lactation is associat...»237.
Liikunta synnytyksen jälkeen voi parantaa mielialaa ja ylläpitää kardiorespiratorista kuntoa ja painonhallintaa. Liikunta ei vaikuta epäedullisesti imetykseen eikä lapsen kasvuun, kun äidin ravitsemus on kunnossa «Evenson KR, Mottola MF, Owe KM ym. Summary of inte...»238.

`Taulukko 4.` Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet «ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee ...»`239`, «Royal College of Obstetricians and Gynaecologists ...»`240`.
Ehdottomat	Suhteelliset
Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu)	Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
Selvittämätön verenvuoto emättimestä	Monisikiöinen raskaus
Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia	Pre-eklampsia
Etinen istukka loppuraskaudessa
Ennenaikainen lapsivedenmeno
Todettu kohdunkaulan heikkous
Sikiön kasvun hidastuma
Istukan ennenaikainen irtoaminen

Raskausdiabetes

Ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes «Raskausdiabetes»22, «Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. S...»241.

Liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä

Ennen raskautta aloitettu kevyt tai kohtuukuormitteinen ja erityisesti raskas kestävyysliikunta, joka jatkuu raskauden aikana kevyt- tai kohtuukuormitteisesti, saattaa vähentää glukoosirasituskokeen poikkeavia arvoja ja vähentää siten raskausdiabeteksen vaaraa «Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations o...»242.
Raskausdiabeteksen ilmentymisessä, insuliiniherkkyydessä, keisarinleikkauksien ja toimenpidesynnytysten määrässä ei liene eroa verrattaessa raskauden aikana liikkuneita naisia naisiin, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti «Raskausdiabeteksen ilmentymisessä, keisarileikkauksien tai toimenpidesynnytysten määrässä tai insuliiniherkkyydessä ei liene eroa harjoitelleiden ja harjoittelemattomien välillä.»C.
Liikunta yhdistettynä ravitsemusneuvontaan saattaa ehkäistä raskausdiabetesta naisilla, joilla on sen vaaratekijöitä «Ruchat SM, Mottola MF. The important role of physi...»243, «Russo LM, Nobles C, Ertel KA ym. Physical activity...»244.
- Suomalaiset tutkimukset
  - Ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla voidaan estää sikiön liiallista painonnousua raskaana olevilla naisilla, joilla sokerirasituskokeen tulos on raskauden alkupuolella normaali mutta joilla on muita raskausdiabeteksen riskitekijöitä «Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prev...»245. Tiiviillä raskauden aikaisella neuvonnalla ja ohjauksella voitiin vaikuttaa liikuntatottumuksiin «Aittasalo M, Raitanen J, Kinnunen TI ym. Is intens...»193.
  - Ravitsemus- ja liikuntaneuvonta ehkäisi raskausdiabeteksen ilmaantumista naisilla, joilla raskausdiabeteksen riski oli suuri «Koivusalo SB, Rönö K, Klemetti MM ym. Gestational ...»246.

Liikunta raskausdiabeteksen hoidossa

Raskausdiabetesta sairastavilla viimeisen raskauskolmanneksen aikainen liikunta ei näytä vaikuttavan edullisesti tai haitallisesti raskauden kulkuun, insuliinihoidon tarpeeseen, synnytyksen kulkuun ja vastasyntyneen vointiin «Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for di...»247.
Päivittäinen kohtuukuormitteinen liikunta yhdistettynä ravitsemusneuvontaan saattaa vähentää naisen raskaudenaikaista painonnousua ja sikiön makrosomiaa pelkkään ravitsemusneuvontaan verrattuna liikapainoisilla (painoindeksi vähintään 25 kg/m²) naisilla, joilla on raskausdiabetes «Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle i...»189.

Ikääntyneet

Ikääntyneiden liikuntasuositukset

Säännöllinen kestävyysliikuntaharjoittelu ylläpitää kardiorespiratorista kuntoa vielä 80-vuotiaana ja voi jopa parantaa sitä.
Liikuntaharjoitteluun tulee sisältyä myös nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa olevilla ja niillä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikkumiskykyyn ja tasapainoon.
Lihasvoimaharjoittelu on tehokkain harjoitusmuoto lihasmassan ja -voiman ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi «Abellan van Kan G, André E, Bischoff Ferrari HA ym...»248 (ks. taulukko «Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan (, mukailtu)....»3), ks. lisätietoa aiheesta «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»6.
- Lihasmassan ja -voiman lisääntyminen edellyttää riittävän usein toistuvaa harjoittelua ja suhteellisen suurta vastusta «Liu CJ, Latham NK. Progressive resistance strength...»249. Lihasvoima ja lihaksen poikkipinta-ala suurenevat muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen «Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND ym. Exercise tra...»250.
Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu edistää myös liikkumis- ja toimintakykyä «Liu CJ, Latham NK. Progressive resistance strength...»249.

Liikunta fyysisen toimintakyvyn parantamisessa ja säilyttämisessä

Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä «Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and f...»251, «Pahor M, Guralnik JM, Ambrosius WT ym. Effect of s...»252.
- Vielä ikääntyneenäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista «Stessman J, Hammerman-Rozenberg R, Cohen A ym. Phy...»253, «Sun Q, Townsend MK, Okereke OI ym. Physical activi...»254.
- Monipuolinen liikunta voi parantaa toimintakyvyn osa-alueita, kuten kävelykykyä, tasapainoa, päivittäisistä toiminnoista suoriutumista vielä kohtalaisen raihnaisillakin ikääntyneillä «Chin A Paw MJ, van Uffelen JG, Riphagen I ym. The ...»255, «Chou CH, Hwang CL, Wu YT. Effect of exercise on ph...»256, «Salpakoski A, Törmäkangas T, Edgren J ym. Effects ...»257, myös laitoshoidossa olevilla «Weening-Dijksterhuis E, de Greef MH, Scherder EJ y...»258.
- Liikunta parantaa ikääntyneiden itsearvioitua fyysiseen toimintakykyyn liittyvää elämänlaatua «Kelley GA, Kelley KS, Hootman JM, Jones DL. Exerci...»259, myös laitoshoidossa olevilla «Weening-Dijksterhuis E, de Greef MH, Scherder EJ y...»258.
Äkillisen sairauden yhteydessä ja sairaalahoidon aikana vuodelevon välttäminen ja liikkeellä oleminen ovat tärkeitä toimintakyvyn säilyttämiseksi erityisesti ikääntyneillä «Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J Kun...»260.
- Ikääntyneiden lihasmassa ja -voima «Kortebein P, Ferrando A, Lombeida J ym. Effect of ...»261 sekä kardiorespiratorinen kunto heikkenevät vuodelevon aikana nopeasti «Robert H, Bowen M, Odry G ym. A comparison of four...»262.
- Sairauksiin ja tapaturmiin liittyvä vähentynyt liikkuminen voi pysyvästi heikentää luuston lujuutta, ja se saattaa suurentaa luunmurtumariskiä «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»263.

Liikunta ja kognitiiviset toiminnot

Liikunta kognitiivisten toimintojen heikentymisen ehkäisyssä:
- Kestävyysliikunta suojaa kognition heikentymiseltä «Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physica...»284, «Sofi F, Valecchi D, Bacci D ym. Physical activity ...»285 kognitioltaan terveillä.
- Kestävyysliikunnalla on suotuisia joskin vähäisiä vaikutuksia muistiin, toiminnan ohjaukseen, huomiokykyyn ja asioiden käsittelynopeuteen «Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic ex...»286, «Snowden M, Steinman L, Mochan K ym. Effect of exer...»287, «Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects...»288 terveillä. Lihasvoimaharjoittelusta on vähän tutkimuksia «Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects...»288, «Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact...»289, «Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance...»290.
- Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti parantavat useita kognition osa-alueita kognitioltaan terveillä ikääntyneillä «Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu ilmeisesti parantaa useita kognition osa-alueita kognitioltaan terveillä ikääntyneillä.»B.
- Hyvä kardiorespiratorinen kunto suojaa kognition ja muistin yleiseltä heikkenemiseltä «Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects...»288, «Komulainen P, Kivipelto M, Lakka T, ym. Exercise, ...»291.
Liikunta kognitiivisten toimintojen hoidossa:
- Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia kognitioon henkilöillä, joilla on suurentunut muistisairauden riski «Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of...»292, «Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year mult...»293, «Carlson DJ, Dieberg G, Hess NC ym. Isometric exerc...»294 tai jotka ovat jo sairastuneet «Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects...»288, «Carlson DJ, Dieberg G, Hess NC ym. Isometric exerc...»294.
- Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita ikääntyneillä, jotka ovat sairastuneet dementiaan tai joilla on siihen sairastumisen riski «Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastuneilla tai sairastumisriskissä olevilla ikääntyneillä.»C.
  - Monitekijäisellä interventiolla, johon kuuluvat kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu, voidaan hidastaa kognition heikentymistä henkilöillä, joilla on lievästi suurentunut muistisairauden riski «Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year mult...»293. Interventioryhmään kuuluvat saivat myös ravitsemusneuvontaa, muistiharjoittelua ja ohjausta sosiaaliseen aktiivisuuteen ja valtimosairauksien riskitekijöiden hallintaan.
- Kestävyysliikunta-, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua sisältävät liikuntainterventiot paransivat kotona asuvien muistisairaiden liikkumis- ja toimintakykyä «Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of...»295, «Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, ym. Muistisairaid...»296. Kotona toteutetulla kuntoutuksella kognitio parantui toiminnan ohjauksen alueella tavanomaiseen hoitoon verrattuna «Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, ym. Muistisairaid...»296.
Liikunnan vaikutusmekanismit kognitioon ovat suurelta osin tuntemattomia. Ks. lisätietoa aiheesta «Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset ja liikuntaharjoittelu»34.
Liikunnan vaikuttavuudesta aivotoimintoihin tarvitaan laadukkaita harjoittelututkimuksia sekä terveillä «Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic ex...»286, «Snowden M, Steinman L, Mochan K ym. Effect of exer...»287, «Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects...»288 että muistisairauksiin jo sairastuneilla «Pitkälä K, Savikko N, Poysti M ym. Efficacy of phy...»297, «Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activit...»298.
Kognitiivisten toimintojen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi suositellaan yleisten suositusten mukaista liikuntaa «U.S. Department of Health and Human Services. 2008...»120 (ks. taulukko «Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan (, mukailtu)....»3). Näyttöön perustuvia tarkkoja ohjeita aiheesta ei toistaiseksi ole.
Liikuntahoidon lisäksi terveellinen ravinto, tupakoimattomuus ja enintään kohtuullinen alkoholin käyttö ovat kognitiivisten toimintojen paranemisen ja säilymisen kannalta tärkeitä «Barnes DE, Yaffe K. The projected effect of risk f...»281, «Yaffe K, Hoang TD, Byers AL ym. Lifestyle and heal...»299, «Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year mult...»293.

Liikunnan turvallisuus

Useimmat ikääntyneillä yleiset sairaudet eivät sinänsä ole liikunnan vasta-aiheita vaan erityinen syy liikuntaan (ks. taulukko «Yleinen liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitteiden mukaan (, mukailtu)....»3).
Liikuntaohjelman suunnittelussa tulee huomioida mahdolliset toimintakyvyn rajoitteet, kuten kaatumisriskin arviointi.
Liikunnan vaaroista ks. lisätietoa aiheesta «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet»8 ja «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja»11.
Lääkityksen sopivuus liikuntaharjoitteluun on tarkistettava.
- Liiallinen verenpainelääkitys voi aiheuttaa ortostaattista hypotensiota ja huimausta ja siten vaikeuttaa liikkumista «Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J Kun...»260.
- Unilääkkeet ja niiden aiheuttama jälkiväsymys voivat vähentää liikuntamotivaatiota «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirj...»21.
- Bentsodiatsepiinit heikentävät koordinaatiota ja motoriikkaa ja relaksoivat tahdonalaisia lihaksia, mikä puolestaan voi heikentää lihasvoimaa ja suorituskykyä «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirj...»21.
- Kaatumisriskiä suurentavien lääkkeiden, kuten unilääkkeiden, bentsodiatsepiinien, antidepressiivien, antiepileptien ja antipsykoottien «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»263, «Cashin RP, Yang M. Medications prescribed and occu...»300, «Woolcott JC, Richardson KJ, Wiens MO ym. Meta-anal...»301 käytön tulee olla tarkkaan harkittua ja mahdollisimman vähäistä.
- Myös monilääkitys suurentaa kaatumisriskiä «Laflamme L, Monárrez-Espino J, Johnell K ym. Type,...»302, «Beer C, Hyde Z, Almeida OP ym. Quality use of medi...»303.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Liikunta-suosituksen historiatiedot «Liikunta, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»36

Puheenjohtaja:

Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Kokoava kirjoittaja:

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; vanhempi tutkija, lääkäritutkija UKK-instituutti ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntoutuksen vastuualue, (Käypä hoito -toimittaja)

Jäsenet:

Jari Arokoski, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen kliininen yksikkö, kirurgia (ml. fysiatria), KYS:n fysiatrian klinikka

Hannele Hohtari, LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS:n Jorvin sairaala

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBA, johtajalääkäri; Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus

Jyrki Kettunen, TtT,dosentti, ft, vanhempi tutkija; Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki

Pirjo Komulainen, FT, ft, tutkija; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos

Jari Laukkanen, LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit

Liisa Pylkkänen, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Syöpäyhdistys

Salla Savela, LT, geriatrian erikoislääkäri, osastonlääkäri; Oulun kaupunginsairaala

Kai Savonen, LT, LitM, TtM, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoislääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Heikki Tikkanen, LT, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntafysiologian professori; Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos

Asiantuntijat:

Arto Hautala, FT, dosentti, ft, yliopistotutkija; Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Timo Lakka, LT, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellisen fysiologian professori; Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos

Hilkka Virtapohja, TtM, ft, OMT; Hintsa Performance

Sidonnaisuudet

Jari Arokoski: Ei sidonnaisuuksia

Hanne Hohtari: Ei sidonnaisuuksia

Eeva Ketola: Ei sidonnaisuuksia

Jyrki Kettunen: Ei sidonnaisuuksia

Pirjo Komulainen: Palkkio artikkelin käsikirjoituksesta (Liikuntatieteellinen Seura ry), Luentopalkkio (UKK-Instituutti; Huoltoliitto/ Siilinjärven kuntoutumiskeskus, Kunnonpaikka)

Urho Kujala: Ei sidonnaisuuksia

Katriina Kukkonen-Harjula: Luentopalkkio (MSD Finland)

Jari Laukkanen: Apuraha (Sydäntutkimussäätiö, Suomen lääketieteen säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö)

Liisa Pylkkänen: Ei sidonnaisuuksia

Rainer Rauramaa: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Salla Savela: Apuraha (Duodecim, Suomen Geriatrit RY), Asiantuntijapalkkio (Liikunta & Tiede Lehti), Luentopalkkio (Duodecin)

Kai Savonen: Luentopalkkio (Orion, Spira), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (GSK, MSD, Synthes)

Heikki Tikkanen: Apuraha (Tekes, Opetus- ja Kulttuuriministeriö), Johtokunnan tms jäsenyys (Lääkäriliitto), Luentopalkkio (Fysi Ry, Hengitysliitto Heli), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Duodecim Oy)

Kirjallisuusviite

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi 2008
Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17
Karvinen J (pj). Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja. Valo-järjestön julkaisusarja nro 1/2015
Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14:377-81 «PMID: 7154893»PubMed
Alen M, Arokoski J. Liikunnan ja harjoittelun fysiologiset perusteet. Työterveys ja kuntoutus -tietokanta, Terveysportti, Kustannus Oy Duodecim 2015. Artikkelitunnus fys00007 (007.000) «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=fys00007»22
Savonen K, Laukkanen J, Peltonen J. Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto: kuormitusfysiologiasta kliiniseen päätöksentekoon. Duodecim 2015;131:1693-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo12451»23
Myers J, McAuley P, Lavie CJ ym. Physical activity and cardiorespiratory fitness as major markers of cardiovascular risk: their independent and interwoven importance to health status. Prog Cardiovasc Dis 2015;57:306-14 «PMID: 25269064»PubMed
Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. «http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf»24
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. «http://www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf»8
WHO. Global recommendations on physical activity for health. World Health Organization 2010. ISBN 978 92 4 159 997 9. «http://www.who.int/dietphysicalactivity/publications/9789241599979/en»25
Kesäniemi A, Riddoch CJ, Reeder B ym. Advancing the future of physical activity guidelines in Canada: an independent expert panel interpretation of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:41 «PMID: 20459785»PubMed
O'Donovan G, Blazevich AJ, Boreham C ym. The ABC of Physical Activity for Health: a consensus statement from the British Association of Sport and Exercise Sciences. J Sports Sci 2010;28:573-91 «PMID: 20401789»PubMed
Juhl C, Christensen R, Roos EM ym. Impact of exercise type and dose on pain and disability in knee osteoarthritis: a systematic review and meta-regression analysis of randomized controlled trials. Arthritis Rheumatol 2014;66:622-36 «PMID: 24574223»PubMed
Vemulapalli S, Dolor RJ, Hasselblad V ym. Supervised vs unsupervised exercise for intermittent claudication: A systematic review and meta-analysis. Am Heart J 2015;169:924-937.e3 «PMID: 26027632»PubMed
Riebe D, Franklin BA, Thompson PD ym. Updating ACSM's Recommendations for Exercise Preparticipation Health Screening. Med Sci Sports Exerc 2015;47:2473-9 «PMID: 26473759»PubMed
Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548
Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Poutanen T, Raatikainen P. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa. Suomen Kardiologisen Seuran suositus. Suom Lääkäril 2015, hyväksytty julkaistavaksi
Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2
Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescription drugs in athletes. Sports Med 2008;38:449-63 «PMID: 18489193»PubMed
Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2005:538-46
Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction Onset Study Investigators. N Engl J Med 1993;329:1677-83 «PMID: 8232456»PubMed
Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ ym. Exercise and acute cardiovascular events placing the risks into perspective: a scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism and the Council on Clinical Cardiology. Circulation 2007;115:2358-68 «PMID: 17468391»PubMed
Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.09.2014. «http://www.kaypahoito.fi»26
Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and risk of hypertension: a meta-analysis of prospective cohort studies. Hypertension 2013;62:1021-6 «PMID: 24082054»PubMed
Vanhees L, Geladas N, Hansen D ym. Importance of characteristics and modalities of physical activity and exercise in the management of cardiovascular health in individuals with cardiovascular risk factors: recommendations from the EACPR. Part II. Eur J Prev Cardiol 2012;19:1005-33 «PMID: 22637741»PubMed
Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 08.04.2013. «http://www.kaypahoito.fi»26
Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the amount and intensity of exercise on plasma lipoproteins. N Engl J Med 2002;347:1483-92 «PMID: 12421890»PubMed
Huttunen JK, Länsimies E, Voutilainen E ym. Effect of moderate physical exercise on serum lipoproteins. A controlled clinical trial with special reference to serum high-density lipoproteins. Circulation 1979;60:1220-9 «PMID: 227618»PubMed
Rauramaa R, Salonen JT, Kukkonen-Harjula K ym. Effects of mild physical exercise on serum lipoproteins and metabolites of arachidonic acid: a controlled randomised trial in middle aged men. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;288:603-6 «PMID: 6421395»PubMed
Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 13.09.2013. «http://www.kaypahoito.fi»26
Ruokavalinnat. Kirjassa: Pietiläinen K, Mustajoki P, Borg P (toim.). Lihavuus. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2015. S. 145-160
Donnelly JE, Blair SN, Jakicic JM ym. American College of Sports Medicine Position Stand. Appropriate physical activity intervention strategies for weight loss and prevention of weight regain for adults. Med Sci Sports Exerc 2009;41:459-71 «PMID: 19127177»PubMed
Swift DL, Johannsen NM, Lavie CJ ym. The role of exercise and physical activity in weight loss and maintenance. Prog Cardiovasc Dis 2014;56:441-7 «PMID: 24438736»PubMed
Liikunta. Kirjassa: Pietiläinen K, Mustajoki P, Borg P (toim.). Lihavuus. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2015. S. 169-191, 323
Pietiläinen K. Liikkuminen ja energiankulutus. Teoksessa: Pietiläinen K, Mustajoki P, Borg P (toim.). Lihavuus. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2015. www.terveysportti, > Pitkäaikaissairaudet, > Lihavuus, artikkeli lih00050 «http://www.terveysportti.fi/dtk/pit/avaa?p_artikkeli=lih00050&p_haku=lih00050»27
Strasser B, Schobersberger W. Evidence for resistance training as a treatment therapy in obesity. J Obes 2011;2011: «PMID: 20847892»PubMed
Schwingshackl L, Dias S, Hoffmann G. Impact of long-term lifestyle programmes on weight loss and cardiovascular risk factors in overweight/obese participants: a systematic review and network meta-analysis. Syst Rev 2014;3:130 «PMID: 25358395»PubMed
Schwingshackl L, Dias S, Strasser B ym. Impact of different training modalities on anthropometric and metabolic characteristics in overweight/obese subjects: a systematic review and network meta-analysis. PLoS One 2013;8:e82853 «PMID: 24358230»PubMed
Jeon CY, Lokken RP, Hu FB ym. Physical activity of moderate intensity and risk of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2007;30:744-52 «PMID: 17327354»PubMed
Schellenberg ES, Dryden DM, Vandermeer B ym. Lifestyle interventions for patients with and at risk for type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2013;159:543-51 «PMID: 24126648»PubMed
Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. Improved lifestyle and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the randomised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;56:284-93 «PMID: 23093136»PubMed
Li G, Zhang P, Wang J ym. Cardiovascular mortality, all-cause mortality, and diabetes incidence after lifestyle intervention for people with impaired glucose tolerance in the Da Qing Diabetes Prevention Study: a 23-year follow-up study. Lancet Diabetes Endocrinol 2014;2:474-80 «PMID: 24731674»PubMed
Balducci S, Zanuso S, Nicolucci A ym. Effect of an intensive exercise intervention strategy on modifiable cardiovascular risk factors in subjects with type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial: the Italian Diabetes and Exercise Study (IDES). Arch Intern Med 2010;170:1794-803 «PMID: 21059972»PubMed
MacLeod SF, Terada T, Chahal BS ym. Exercise lowers postprandial glucose but not fasting glucose in type 2 diabetes: a meta-analysis of studies using continuous glucose monitoring. Diabetes Metab Res Rev 2013;29:593-603 «PMID: 24038928»PubMed
Church TS, Blair SN, Cocreham S ym. Effects of aerobic and resistance training on hemoglobin A1c levels in patients with type 2 diabetes: a randomized controlled trial. JAMA 2010;304:2253-62 «PMID: 21098771»PubMed
Heden TD, Winn NC, Mari A ym. Postdinner resistance exercise improves postprandial risk factors more effectively than predinner resistance exercise in patients with type 2 diabetes. J Appl Physiol (1985) 2015;118:624-34 «PMID: 25539939»PubMed
Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH ym. Physical activity/exercise and type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2518-39 «PMID: 15451933»PubMed
Plöckinger U, Topuz M, Riese B ym. Risk of exercise-induced hypoglycaemia in patients with type 2 diabetes on intensive insulin therapy: comparison of insulin glargine with NPH insulin as basal insulin supplement. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:290-5 «PMID: 18692269»PubMed
Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise training can modify the natural history of diabetic peripheral neuropathy. J Diabetes Complications 2006;20:216-23 «PMID: 16798472»PubMed
ACSM'S Resource Manual for Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 5. painos. Lippincott, Williams & Wilkins. 2006
Look AHEAD Research Group, Wing RR, Bolin P ym. Cardiovascular effects of intensive lifestyle intervention in type 2 diabetes. N Engl J Med 2013;369:145-54 «PMID: 23796131»PubMed
Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology and Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism. Circulation 2007;116:572-84 «PMID: 17638929»PubMed
Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Päivitetty 12.09.2013. «http://www.kaypahoito.fi»26
Murtagh EM, Nichols L, Mohammed MA ym. The effect of walking on risk factors for cardiovascular disease: an updated systematic review and meta-analysis of randomised control trials. Prev Med 2015;72:34-43 «PMID: 25579505»PubMed
Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 «PMID: 12387651»PubMed
Wen CP, Wai JP, Tsai MK ym. Minimum amount of physical activity for reduced mortality and extended life expectancy: a prospective cohort study. Lancet 2011;378:1244-53 «PMID: 21846575»PubMed
Mora S, Cook N, Buring JE ym. Physical activity and reduced risk of cardiovascular events: potential mediating mechanisms. Circulation 2007;116:2110-8 «PMID: 17967770»PubMed
Hamer M, Stamatakis E. Physical activity and risk of cardiovascular disease events: inflammatory and metabolic mechanisms. Med Sci Sports Exerc 2009;41:1206-11 «PMID: 19461547»PubMed
Cornelissen VA, Fagard RH, Coeckelberghs E ym. Impact of resistance training on blood pressure and other cardiovascular risk factors: a meta-analysis of randomized, controlled trials. Hypertension 2011;58:950-8 «PMID: 21896934»PubMed
Lawler PR, Filion KB, Eisenberg MJ. Efficacy of exercise-based cardiac rehabilitation post-myocardial infarction: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am Heart J 2011;162:571-584.e2 «PMID: 21982647»PubMed
Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS ym. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001800 «PMID: 11279730»PubMed
Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92 «PMID: 15121495»PubMed
Soga Y, Yokoi H, Ando K ym. Safety of early exercise training after elective coronary stenting in patients with stable coronary artery disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010;17:230-4 «PMID: 20051870»PubMed
Savonen K, Hautala A, Laukkanen J. Liikunnallinen kuntoutus sepelvaltimotaudin hoidossa. Sydänääni 2015;26(3A):302-10
Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity). Circulation 2003;107:3109-16 «PMID: 12821592»PubMed
Suomen Fysioterapeuttien - Finlands Fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Suositus 4.10.2011. Saatavilla Internetissä: «http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002»15
Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 11.01.2011. www.kaypahoito.fi
Billinger SA, Arena R, Bernhardt J ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2014;45:2532-53 «PMID: 24846875»PubMed
European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee, ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507 «PMID: 18477843»PubMed
Saunders DH, Sanderson M, Brazzelli M ym. Physical fitness training for stroke patients. Cochrane Database Syst Rev 2013;10:CD003316 «PMID: 24142492»PubMed
Stein RA, Rockman CB, Guo Y ym. Association between physical activity and peripheral artery disease and carotid artery stenosis in a self-referred population of 3 million adults. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2015;35:206-12 «PMID: 25359858»PubMed
Lane R, Ellis B, Watson L ym. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2014;7:CD000990 «PMID: 25037027»PubMed
Lauret GJ, Fakhry F, Fokkenrood HJ ym. Modes of exercise training for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2014;7:CD009638 «PMID: 24993079»PubMed
McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill exercise and resistance training in patients with peripheral arterial disease with and without intermittent claudication: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:165-74 «PMID: 19141764»PubMed
Alaraajojen tukkiva valtimotauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 12.05.2010. www.kaypahoito.fi
Ismail H, McFarlane JR, Nojoumian AH ym. Clinical outcomes and cardiovascular responses to different exercise training intensities in patients with heart failure: a systematic review and meta-analysis. JACC Heart Fail 2013;1:514-22 «PMID: 24622004»PubMed
Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability, and forearm blood flow. J Card Fail 2004;10:21-30 PubMed
Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial of progressive resistance training to counteract the myopathy of chronic heart failure. J Appl Physiol (1985) 2001;90:2341-50 «PMID: 11356801»PubMed
Levinger I, Bronks R, Cody DV ym. Resistance training for chronic heart failure patients on beta blocker medications. Int J Cardiol 2005;102:493-9 «PMID: 16004896»PubMed
Bartlo P. Evidence-based application of aerobic and resistance training in patients with congestive heart failure. J Cardiopulm Rehabil Prev 2007;27:368-75 «PMID: 18197070»PubMed
Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858-66 «PMID: 18515805»PubMed
Kiilavuori K. Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Suom Lääkäril 2015;70:2242-5
Piepoli MF, Conraads V, Corrà U ym. Exercise training in heart failure: from theory to practice. A consensus document of the Heart Failure Association and the European Association for Cardiovascular Prevention and Rehabilitation. Eur J Heart Fail 2011;13:347-57 «PMID: 21436360»PubMed
Khan H, Kella D, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and atrial fibrillation: A population-based follow-up study. Heart Rhythm 2015;12:1424-30 «PMID: 25778429»PubMed
Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 «PMID: 9624065»PubMed
Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 «PMID: 19463518»PubMed
Hegbom F, Sire S, Heldal M ym. Short-term exercise training in patients with chronic atrial fibrillation: effects on exercise capacity, AV conduction, and quality of life. J Cardiopulm Rehabil 2006;26:24-9 «PMID: 16617223»PubMed
Mont L, Tamborero D, Elosua R ym. Physical activity, height, and left atrial size are independent risk factors for lone atrial fibrillation in middle-aged healthy individuals. Europace 2008;10:15-20 «PMID: 18178694»PubMed
Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Suom Lääkäril 2010;65:1905-11
Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim
Mikus CR, Boyle LJ, Borengasser SJ ym. Simvastatin impairs exercise training adaptations. J Am Coll Cardiol 2013;62:709-14 «PMID: 23583255»PubMed
McCarthy B, Casey D, Devane D ym. Pulmonary rehabilitation for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;2:CD003793 «PMID: 25705944»PubMed
Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T ym. Respiratory rehabilitation after acute exacerbation of COPD may reduce risk for readmission and mortality -- a systematic review. Respir Res 2005;6:54 «PMID: 15943867»PubMed
Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G ym. Thigh muscle strength and endurance in patients with COPD compared with healthy controls. Respir Med 2006;100:1451-7 «PMID: 16337114»PubMed
Puhan MA, Schünemann HJ, Frey M ym. How should COPD patients exercise during respiratory rehabilitation? Comparison of exercise modalities and intensities to treat skeletal muscle dysfunction. Thorax 2005;60:367-75 «PMID: 15860711»PubMed
Arnardóttir RH, Boman G, Larsson K ym. Interval training compared with continuous training in patients with COPD. Respir Med 2007;101:1196-204 «PMID: 17188853»PubMed
Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ ym. Interval versus continuous high-intensity exercise in chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2006;145:816-25 «PMID: 17146066»PubMed
Greening NJ, Williams JE, Hussain SF ym. An early rehabilitation intervention to enhance recovery during hospital admission for an exacerbation of chronic respiratory disease: randomised controlled trial. BMJ 2014;349:g4315 «PMID: 25004917»PubMed
Maddocks M, Kon SS, Singh SJ ym. Rehabilitation following hospitalization in patients with COPD: can it reduce readmissions? Respirology 2015;20:395-404 «PMID: 25529496»PubMed
Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 13.06.2014. «http://www.kaypahoito.fi»26
Eichenberger PA, Diener SN, Kofmehl R ym. Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 2013;43:1157-70 «PMID: 23846823»PubMed
Carson KV, Chandratilleke MG, Picot J ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD001116 «PMID: 24085631»PubMed
Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD001116 «PMID: 16235280»PubMed
Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchange during exercise in habitually active asthmatic subjects. J Appl Physiol (1985) 2005;99:1938-50 «PMID: 16024529»PubMed
Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exercise normalizes the gas-exchange impairment induced by a previous exercise bout in asthmatic subjects. J Appl Physiol (1985) 2005;99:1843-52 «PMID: 16037395»PubMed
Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikunta. Kirjassa: Astma. Kustannus Oy Duodecim 2000
Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 19.5.2006. «http://www.kaypahoito.fi»26
Nieman DC. Upper respiratory tract infections and exercise. Thorax 1995;50:1229-31 «PMID: 8553291»PubMed
Kelley GA, Kelley KS, Kohrt WM. Exercise and bone mineral density in premenopausal women: a meta-analysis of randomized controlled trials. Int J Endocrinol 2013;2013:741639 «PMID: 23401684»PubMed
Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40 «PMID: 16823548»PubMed
Marques EA, Mota J, Carvalho J. Exercise effects on bone mineral density in older adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Age (Dordr) 2012;34:1493-515 «PMID: 21922251»PubMed
Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. Too Fit To Fracture: exercise recommendations for individuals with osteoporosis or osteoporotic vertebral fracture. Osteoporos Int 2014;25:821-35 «PMID: 24281053»PubMed
National Osteoporosis Foundation. Clinician’s Guide to Prevention and Treatment of Osteoporosis. Washington, DC: National Osteoporosis Foundation; 2013. available at: «https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=National+Osteoporosis+Foundation»28
Lorentzon M, Cummings SR. Osteoporosis: the evolution of a diagnosis. J Intern Med 2015;277:650-61 «PMID: 25832448»PubMed
Giangregorio LM, McGill S, Wark JD ym. Too Fit To Fracture: outcomes of a Delphi consensus process on physical activity and exercise recommendations for adults with osteoporosis with or without vertebral fractures. Osteoporos Int 2015;26:891-910 «PMID: 25510579»PubMed
Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 24.04.2014. «http://www.kaypahoito.fi»26
Karinkanta S, Mänty M, Pajala S ym. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Suomen Fysioterapeutit, 2011. Saatavilla Internetissä: «https://www.suomenfysioterapeutit.fi/index.php?option=com_contentview=articleid=238Itemid=143»29
Savela S, Komulainen P, Sipilä S, Strandberg T. Ikääntyneiden liikunta – minkälaista ja mihin tarkoitukseen?. Duodecim 2015;131:1719-25 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo12448»30
U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. «http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf»24
Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 25.08.2014. «http://www.kaypahoito.fi»26
Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S551-86; discussion 609-10 «PMID: 11427782»PubMed
Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exercise for osteoarthritis of the hip. Cochrane Database Syst Rev 2014;4:CD007912 «PMID: 24756895»PubMed
Tanaka R, Ozawa J, Kito N ym. Efficacy of strengthening or aerobic exercise on pain relief in people with knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Rehabil 2013;27:1059-71 «PMID: 23828186»PubMed
Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or strengthening exercise for osteoarthritis of the knee? A systematic review. Ann Rheum Dis 2005;64:544-8 «PMID: 15769914»PubMed
Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomised controlled trial of the cost-effectiveness of water-based therapy for lower limb osteoarthritis. Health Technol Assess 2005;9:iii-iv, ix-xi, 1-114 «PMID: 16095546»PubMed
Bartels EM, Lund H, Hagen KB ym. Aquatic exercise for the treatment of knee and hip osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD005523 «PMID: 17943863»PubMed
Waller B, Ogonowska-Slodownik A, Vitor M ym. Effect of therapeutic aquatic exercise on symptoms and function associated with lower limb osteoarthritis: systematic review with meta-analysis. Phys Ther 2014;94:1383-95 «PMID: 24903110»PubMed
Burrows NJ, Booth J, Sturnieks DL ym. Acute resistance exercise and pressure pain sensitivity in knee osteoarthritis: a randomised crossover trial. Osteoarthritis Cartilage 2014;22:407-14 «PMID: 24418672»PubMed
Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 26.10.2009. «http://www.kaypahoito.fi»26
Nikander R, Ylinen J. Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa. Suom Lääkäril 2014;69:2457-61
Alaselkäkipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 10.9.2014. «http://www.kaypahoito.fi»26
van Middelkoop M, Rubinstein SM, Verhagen AP ym. Exercise therapy for chronic nonspecific low-back pain. Best Pract Res Clin Rheumatol 2010;24:193-204 «PMID: 20227641»PubMed
Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to rest in bed versus advice to stay active for acute low-back pain and sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007612 «PMID: 20556780»PubMed
Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic review: strategies for using exercise therapy to improve outcomes in chronic low back pain. Ann Intern Med 2005;142:776-85 «PMID: 15867410»PubMed
Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006555 «PMID: 20091596»PubMed
Häuser W, Klose P, Langhorst J ym. Efficacy of different types of aerobic exercise in fibromyalgia syndrome: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Arthritis Res Ther 2010;12:R79 «PMID: 20459730»PubMed
Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003786 «PMID: 17943797»PubMed
Bidonde J, Busch AJ, Webber SC ym. Aquatic exercise training for fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2014;10:CD011336 «PMID: 25350761»PubMed
Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self-management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200 «PMID: 17998491»PubMed
Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A randomized clinical trial of an individualized home-based exercise programme for women with fibromyalgia. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1422-7 «PMID: 16030079»PubMed
Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40 «PMID: 16823548»PubMed
Häuser W, Bernardy K, Arnold B ym. Efficacy of multicomponent treatment in fibromyalgia syndrome: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Arthritis Rheum 2009;61:216-24 «PMID: 19177530»PubMed
Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 04.12.2015. «http://www.kaypahoito.fi»26
Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 08.06.2015. «http://www.kaypahoito.fi»26
van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Comparison of high and low intensity training in well controlled rheumatoid arthritis. Results of a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 1996;55:798-805 «PMID: 8976635»PubMed
Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of cardiorespiratory aerobic exercise in rheumatoid arthritis: meta-analysis of randomized controlled trials. Arthritis Care Res (Hoboken) 2010;62:984-92 «PMID: 20589690»PubMed
Eversden L, Maggs F, Nightingale P ym. A pragmatic randomised controlled trial of hydrotherapy and land exercises on overall well being and quality of life in rheumatoid arthritis. BMC Musculoskelet Disord 2007;8:23 «PMID: 17331241»PubMed
Hsieh LF, Chen SC, Chuang CC ym. Supervised aerobic exercise is more effective than home aerobic exercise in female chinese patients with rheumatoid arthritis. J Rehabil Med 2009;41:332-7 «PMID: 19363565»PubMed
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 25.04.2016. «http://www.kaypahoito.fi»26
Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S587-97; discussion 609-10 «PMID: 11427783»PubMed
Mammen G, Faulkner G. Physical activity and the prevention of depression: a systematic review of prospective studies. Am J Prev Med 2013;45:649-57 «PMID: 24139780»PubMed
Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD004366 «PMID: 24026850»PubMed
Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:410-8 «PMID: 16676285»PubMed
Windle G, Hughes D, Linck P ym. Is exercise effective in promoting mental well-being in older age? A systematic review. Aging Ment Health 2010;14:652-69 «PMID: 20686977»PubMed
Chen MJ, The neurobiology of depression and physical exercise. Handbook of physical activity and mental health. London: Routledge, 2013:169-84
Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM ym. Effectiveness of complementary and self-help treatments for depression. Med J Aust 2002;176 Suppl:S84-96 «PMID: 12065003»PubMed
Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise treatment for major depression: maintenance of therapeutic benefit at 10 months. Psychosom Med 2000;62:633-8 «PMID: 11020092»PubMed
WCRF/AICR Systematic Literature Review Continuous Update Project Report. The Associations between Food, Nutrition and Physical Activity and the Risk of Colorectal Cancer. 855 sivua. «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SLR_colorectal_cancer_2010.pdf.»31
WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous Update Report. The Associations between Food, Nutrition and Physical Activity and the Risk of Breast Cancer. 679 sivua. «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SLR_breast_cancer.pdf»32
WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous Update Project. The Associations between Food, Nutrition and Physical Activity and the Risk of Endometrial Cancer. 249 sivua. «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SLR_endometrial_cancer_2012.pdf.»33
Kushi LH, Doyle C, McCullough M ym. American Cancer Society Guidelines on nutrition and physical activity for cancer prevention: reducing the risk of cancer with healthy food choices and physical activity. CA Cancer J Clin 2012;62:30-67 «PMID: 22237782»PubMed
Rock CL ym. Nutrition and Physical Activity Guidelines for Cancer Survivors. CA Cancer J Clin 2012; 62:242 -74
Salakari MR, Surakka T, Nurminen R ym. Effects of rehabilitation among patients with advances cancer: a systematic review. Acta Oncol 2015;54:618-28 «PMID: 25752965»PubMed
Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014-2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa . THL Ohjaus 06_2014. http://www.julkari.fi/handle/10024/116179. «http://www.julkari.fi/handle/10024/116179»34
Ballard-Babash ym. Physical Activity, Biomarkers, and Disease Outcomes in Cancer Survivors. A Systematic Review. J Natl Cancer Inst 2012;104:815-40
Stout NL, Binkley JM, Schmitz KH ym. A prospective surveillance model for rehabilitation for women with breast cancer. Cancer 2012;118:2191-200 «PMID: 22488693»PubMed
Binkley JM, Harris SR, Levangie PK ym. Patient perspectives on breast cancer treatment side effects and the prospective surveillance model for physical rehabilitation for women with breast cancer. Cancer 2012;118:2207-16 «PMID: 22488695»PubMed
Bhaskaran K, Douglas I, Forbes H ym. Body-mass index and risk of 22 specific cancers: a population-based cohort study of 5·24 million UK adults. Lancet 2014;384:755-65 «PMID: 25129328»PubMed
Harriss DJ, Atkinson G, Batterham A ym. Lifestyle factors and colorectal cancer risk (2): a systematic review and meta-analysis of associations with leisure-time physical activity. Colorectal Dis 2009;11:689-701 «PMID: 19207713»PubMed
Wolin KY, Yan Y, Colditz GA ym. Physical activity and colon cancer prevention: a meta-analysis. Br J Cancer 2009;100:611-6 «PMID: 19209175»PubMed
Johnson CM, Wei C, Ensor JE ym. Meta-analyses of colorectal cancer risk factors. Cancer Causes Control 2013;24:1207-22 «PMID: 23563998»PubMed
Norat T, Chan D, Lau R ym. The associations between food, nutrition and physical activity, and the risk of colorectal cancer. WCRF/AICR systematic literature review. Continuous update project report. World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research 2010 «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SLR_colorectal_cancer_2010.pdf»35
Van Blarigan EL, Meyerhardt JA. Role of physical activity and diet after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2015;33:1825-34 «PMID: 25918293»PubMed
World Cancer Research Fund. Continuous Update Project Report 2014. Diet, nutrition, physical activity and breast cancer survivors. http://www.wcrf.org/sites/default/files/Breast-Cancer-Survivors-SLR-2014.pdf (459 sivua) «http://www.wcrf.org/sites/default/files/Breast-Cancer-Survivors-SLR-2014.pdf»36
Chen X, Lu W, Zheng W ym. Obesity and weight change in relation to breast cancer survival. Breast Cancer Res Treat 2010;122:823-33 «PMID: 20058068»PubMed
Brown JC, Winters-Stone K, Lee A ym. Cancer, physical activity, and exercise. Compr Physiol 2012;2:2775-809 «PMID: 23720265»PubMed
Schmitz KH. Exercise for secondary prevention of breast cancer: moving from evidence to changing clinical practice. Cancer Prev Res (Phila) 2011;4:476-80 «PMID: 21464028»PubMed
Stout NL, Binkley JM, Schmitz KH ym. A prospective surveillance model for rehabilitation for women with breast cancer. Cancer 2012;118:2191-200 «PMID: 22488693»PubMed
Fong DY, Ho JW, Hui BP ym. Physical activity for cancer survivors: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2012;344:e70 «PMID: 22294757»PubMed
Stuiver MM, ten Tusscher MR, Agasi-Idenburg CS ym. Conservative interventions for preventing clinically detectable upper-limb lymphoedema in patients who are at risk of developing lymphoedema after breast cancer therapy. Cochrane Database Syst Rev 2015;2:CD009765 «PMID: 25677413»PubMed
WCRF/AICR Systematic Literature Review. Continuous Update Project.The Associations between Food, Nutrition and Physical Activity and the Risk of Endometrial Cancer. «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SLR_endometrial_cancer_2012.pdf.»33
Keum N, Ju W, Lee DH ym. Leisure-time physical activity and endometrial cancer risk: dose-response meta-analysis of epidemiological studies. Int J Cancer 2014;135:682-94 «PMID: 24375149»PubMed
John EM, Koo J, Horn-Ross PL. Lifetime physical activity and risk of endometrial cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2010;19:1276-83 «PMID: 20406960»PubMed
Johnsen NF, Tjønneland A, Thomsen BL ym. Physical activity and risk of prostate cancer in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC) cohort. Int J Cancer 2009;125:902-8 «PMID: 19415749»PubMed
Lynch BM, Friedenreich CM, Kopciuk KA ym. Sedentary behavior and prostate cancer risk in the NIH-AARP Diet and Health Study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2014;23:882-9 «PMID: 24526287»PubMed
Bonn SE, Sjölander A, Lagerros YT ym. Physical activity and survival among men diagnosed with prostate cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2015;24:57-64 «PMID: 25527697»PubMed
WCRF.org. Part 2, Evidence and Judegements. Chapter 7, Cancers. «http://www.wcrf.org/sites/default/files/SECOND_EXPERT_REPORT_chapter_07.pdf»37
Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601 «PMID: 17510701»PubMed
Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnancy and postpartum lifestyle intervention in women with gestational diabetes mellitus reduces diabetes risk factors: a feasibility randomized control trial. Diabetes Care 2011;34:1519-25 «PMID: 21540430»PubMed
Currie S, Sinclair M, Murphy MH ym. Reducing the decline in physical activity during pregnancy: a systematic review of behaviour change interventions. PLoS One 2013;8:e66385 «PMID: 23799096»PubMed
Luoto R. Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Suom Lääkäril 2013;68:747-51
Aittasalo M, Raitanen J, Kinnunen TI ym. Is intensive counseling in maternity care feasible and effective in promoting physical activity among women at risk for gestational diabetes? Secondary analysis of a cluster randomized NELLI study in Finland. Int J Behav Nutr Phys Act 2012;9:104 «PMID: 22950716»PubMed
Ruchat SM, Davenport MH, Giroux I ym. Nutrition and exercise reduce excessive weight gain in normal-weight pregnant women. Med Sci Sports Exerc 2012;44:1419-26 «PMID: 22453250»PubMed
Muktabhant B, Lumbiganon P, Ngamjarus C ym. Interventions for preventing excessive weight gain during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2012;4:CD007145 «PMID: 22513947»PubMed
Kramer MS, McDonald SW. Aerobic exercise for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD000180 «PMID: 16855953»PubMed
Santos IA, Stein R, Fuchs SC ym. Aerobic exercise and submaximal functional capacity in overweight pregnant women: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;106:243-9 «PMID: 16055571»PubMed
Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous abortion and physical strain around implantation: a follow-up study of first-pregnancy planners. Epidemiology 2000;11:18-23 «PMID: 10615838»PubMed
Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on early pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1453-7 «PMID: 2603898»PubMed
Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. BJOG 2007;114:1419-26 «PMID: 17877774»PubMed
Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1290-6 «PMID: 17851805»PubMed
Jukic AM, Evenson KR, Daniels JL ym. A prospective study of the association between vigorous physical activity during pregnancy and length of gestation and birthweight. Matern Child Health J 2012;16:1031-44 «PMID: 21674218»PubMed
Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 «PMID: 11864675»PubMed
Price BB, Amini SB, Kappeler K. Exercise in pregnancy: effect on fitness and obstetric outcomes-a randomized trial. Med Sci Sports Exerc 2012;44:2263-9 «PMID: 22843114»PubMed
Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203 «PMID: 3688075»PubMed
Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62 «PMID: 6513772»PubMed
Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1799-805 «PMID: 2256485»PubMed
Tinloy J, Chuang CH, Zhu J ym. Exercise during pregnancy and risk of late preterm birth, cesarean delivery, and hospitalizations. Womens Health Issues 2014;24:e99-e104 «PMID: 24439953»PubMed
Domenjoz I, Kayser B, Boulvain M. Effect of physical activity during pregnancy on mode of delivery. Am J Obstet Gynecol 2014;211:401.e1-11 «PMID: 24631706»PubMed
Barakat R, Lucia A, Ruiz JR. Resistance exercise training during pregnancy and newborn's birth size: a randomised controlled trial. Int J Obes (Lond) 2009;33:1048-57 «PMID: 19636320»PubMed
Haakstad LA, Bø K. Exercise in pregnant women and birth weight: a randomized controlled trial. BMC Pregnancy Childbirth 2011;11:66 «PMID: 21961534»PubMed
Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental outcome at age five years of the offspring of women who continued to exercise regularly throughout pregnancy. J Pediatr 1996;129:856-63 «PMID: 8969727»PubMed
Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7 «PMID: 12236662»PubMed
Owe KM, Nystad W, Bø K. Association between regular exercise and excessive newborn birth weight. Obstet Gynecol 2009;114:770-6 «PMID: 19888034»PubMed
Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1805-11 «PMID: 2256486»PubMed
Hopkins SA, Baldi JC, Cutfield WS ym. Exercise training in pregnancy reduces offspring size without changes in maternal insulin sensitivity. J Clin Endocrinol Metab 2010;95:2080-8 «PMID: 20335449»PubMed
Tyldum EV, Romundstad PR, Slørdahl SA. Pre-pregnancy physical activity and preeclampsia risk: a prospective population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:315-20 «PMID: 19961274»PubMed
Kasawara KT, do Nascimento SL, Costa ML ym. Exercise and physical activity in the prevention of pre-eclampsia: systematic review. Acta Obstet Gynecol Scand 2012;91:1147-57 «PMID: 22708966»PubMed
Sorensen TK, Williams MA, Lee IM ym. Recreational physical activity during pregnancy and risk of preeclampsia. Hypertension 2003;41:1273-80 «PMID: 12719446»PubMed
Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W ym. Work, leisure-time physical activity, and risk of preeclampsia and gestational hypertension. Am J Epidemiol 2004;160:758-65 «PMID: 15466498»PubMed
Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical activity in leisure time early in pregnancy reduce the incidence of preeclampsia or gestational hypertension? Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:261-7 «PMID: 19916877»PubMed
Yeo S, Davidge S, Ronis DL ym. A comparison of walking versus stretching exercises to reduce the incidence of preeclampsia: a randomized clinical trial. Hypertens Pregnancy 2008;27:113-30 «PMID: 18504873»PubMed
Martin CL, Brunner Huber LR. Physical activity and hypertensive complications during pregnancy: findings from 2004 to 2006 North Carolina Pregnancy Risk Assessment Monitoring System. Birth 2010;37:202-10 «PMID: 20887536»PubMed
Kasawara KT, Burgos CSG, Nascimento SL, Ferreira NO, Surita FG, Silva JLP. Maternal and perinatal outcomes of exercise in pregnant women with chronic hypertension and/or previous preeclampsia: a randomized controlled trial. ISRN Obstetrics Gynecol. 2013; article ID 857047, 8 pages. http://dx.doi.org/10.1155/2013/857047
Østerdal ML, Strøm M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort in Danish women. BJOG 2009;116:98-107 «PMID: 19055653»PubMed
Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal hemodynamics and placental blood flow in healthy women. Acta Obstet Gynecol Scand 1988;67:21-5 «PMID: 3176909»PubMed
de Oliveria Melo AS, Silva JL, Tavares JS ym. Effect of a physical exercise program during pregnancy on uteroplacental and fetal blood flow and fetal growth: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2012;120:302-10 «PMID: 22825089»PubMed
Szymanski LM, Satin AJ. Strenuous exercise during pregnancy: is there a limit? Am J Obstet Gynecol 2012;207:179.e1-6 «PMID: 22939718»PubMed
Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145:702-7 «PMID: 6829657»PubMed
Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153:251-2 «PMID: 4050891»PubMed
Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart rate response to maternal exertion. JAMA 1988;259:3006-9 «PMID: 3285041»PubMed
Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute and chronic maternal exercise on fetal heart rate. J Appl Physiol (1985) 1994;77:2207-13 «PMID: 7868435»PubMed
Salveson KA, Hem E, Sundgot-Borgen J. Fetal wellbeing may be compromised during strenuous exercise among pregnant elite athletes. 2012; Br J Sports Med 46:279-83
Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7:226-8 «PMID: 9241028»PubMed
Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:79-86 «PMID: 15773861»PubMed
Chapman DJ. Longer cumulative breastfeeding duration associated with improved bone strength. J Hum Lact 2012;28:18-9 «PMID: 22267315»PubMed
Wiklund PK, Xu L, Wang Q ym. Lactation is associated with greater maternal bone size and bone strength later in life. Osteoporos Int 2012;23:1939-45 «PMID: 21927916»PubMed
Evenson KR, Mottola MF, Owe KM ym. Summary of international guidelines for physical activity after pregnancy. Obstet Gynecol Surv 2014;69:407-14 «PMID: 25112589»PubMed
ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3 «PMID: 11777528»PubMed
Royal College of Obstetricians and Gynaecologists 2006. Exercise in pregnancy, statement No 4. https://www.rcog.org.uk/globalassets/.../statements/statement-no-4.pdf
Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 26.6.2013. «http://www.kaypahoito.fi»26
Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
Ruchat SM, Mottola MF. The important role of physical activity in the prevention and management of gestational diabetes mellitus. Diabetes Metab Res Rev 2013;29:334-46 «PMID: 23436340»PubMed
Russo LM, Nobles C, Ertel KA ym. Physical activity interventions in pregnancy and risk of gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Obstet Gynecol 2015;125:576-82 «PMID: 25730218»PubMed
Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: a cluster-randomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e1001036 «PMID: 21610860»PubMed
Koivusalo SB, Rönö K, Klemetti MM ym. Gestational Diabetes Mellitus Can Be Prevented by Lifestyle Intervention: The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL): A Randomized Controlled Trial. Diabetes Care 2016;39:24-30 «PMID: 26223239»PubMed
Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
Abellan van Kan G, André E, Bischoff Ferrari HA ym. Carla Task Force on Sarcopenia: propositions for clinical trials. J Nutr Health Aging 2009;13:700-7 «PMID: 19657553»PubMed
Liu CJ, Latham NK. Progressive resistance strength training for improving physical function in older adults. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002759 «PMID: 19588334»PubMed
Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND ym. Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med 1994;330:1769-75 «PMID: 8190152»PubMed
Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 «PMID: 20459782»PubMed
Pahor M, Guralnik JM, Ambrosius WT ym. Effect of structured physical activity on prevention of major mobility disability in older adults: the LIFE study randomized clinical trial. JAMA 2014;311:2387-96 «PMID: 24866862»PubMed
Stessman J, Hammerman-Rozenberg R, Cohen A ym. Physical activity, function, and longevity among the very old. Arch Intern Med 2009;169:1476-83 «PMID: 19752405»PubMed
Sun Q, Townsend MK, Okereke OI ym. Physical activity at midlife in relation to successful survival in women at age 70 years or older. Arch Intern Med 2010;170:194-201 «PMID: 20101015»PubMed
Chin A Paw MJ, van Uffelen JG, Riphagen I ym. The functional effects of physical exercise training in frail older people : a systematic review. Sports Med 2008;38:781-93 «PMID: 18712944»PubMed
Chou CH, Hwang CL, Wu YT. Effect of exercise on physical function, daily living activities, and quality of life in the frail older adults: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2012;93:237-44 «PMID: 22289232»PubMed
Salpakoski A, Törmäkangas T, Edgren J ym. Effects of a multicomponent home-based physical rehabilitation program on mobility recovery after hip fracture: a randomized controlled trial. J Am Med Dir Assoc 2014;15:361-8 «PMID: 24559642»PubMed
Weening-Dijksterhuis E, de Greef MH, Scherder EJ ym. Frail institutionalized older persons: A comprehensive review on physical exercise, physical fitness, activities of daily living, and quality-of-life. Am J Phys Med Rehabil 2011;90:156-68 «PMID: 20881587»PubMed
Kelley GA, Kelley KS, Hootman JM, Jones DL. Exercise and health-related quality of life in older community-dwelling adults. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Appl Gerontol 2009;28:369-94
Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J Kun tauti paranee, mutta potilas ei – sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen. Suom Lääkäril 2015;70: 979-84
Kortebein P, Ferrando A, Lombeida J ym. Effect of 10 days of bed rest on skeletal muscle in healthy older adults. JAMA 2007;297:1772-4 «PMID: 17456818»PubMed
Robert H, Bowen M, Odry G ym. A comparison of four tibial-fixation systems in hamstring-graft anterior ligament reconstruction. Eur J Orthop Surg Traumatol 2015;25:339-47 «PMID: 24816761»PubMed
Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD007146 «PMID: 19370674»PubMed
Strandberg TE, Pitkälä KH, Tilvis RS. Frailty in older people. European Geriatric Medicine 2011 2: 344–55
Sternberg SA, Wershof Schwartz A, Karunananthan S ym. The identification of frailty: a systematic literature review. J Am Geriatr Soc 2011;59:2129-38 «PMID: 22091630»PubMed
Clegg A, Young J, Iliffe S ym. Frailty in elderly people. Lancet 2013;381:752-62 «PMID: 23395245»PubMed
Collard RM, Boter H, Schoevers RA ym. Prevalence of frailty in community-dwelling older persons: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2012;60:1487-92 «PMID: 22881367»PubMed
Stenholm S, Strandberg TE, Pitkälä K ym. Midlife obesity and risk of frailty in old age during a 22-year follow-up in men and women: the Mini-Finland Follow-up Survey. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2014;69:73-8 «PMID: 23640762»PubMed
Savela SL, Koistinen P, Stenholm S ym. Leisure-time physical activity in midlife is related to old age frailty. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013;68:1433-8 «PMID: 23525478»PubMed
Blaum CS, Xue QL, Michelon E ym. The association between obesity and the frailty syndrome in older women: the Women's Health and Aging Studies. J Am Geriatr Soc 2005;53:927-34 «PMID: 15935013»PubMed
Rockwood K. Frailty and its definition: a worthy challenge. J Am Geriatr Soc 2005;53:1069-70 «PMID: 15935037»PubMed
Cruz-Jentoft AJ, Landi F, Schneider SM ym. Prevalence of and interventions for sarcopenia in ageing adults: a systematic review. Report of the International Sarcopenia Initiative (EWGSOP and IWGS). Age Ageing 2014;43:748-59 «PMID: 25241753»PubMed
Fielding RA, Vellas B, Evans WJ ym. Sarcopenia: an undiagnosed condition in older adults. Current consensus definition: prevalence, etiology, and consequences. International working group on sarcopenia. J Am Med Dir Assoc 2011;12:249-56 «PMID: 21527165»PubMed
Morley JE, Vellas B, van Kan GA ym. Frailty consensus: a call to action. J Am Med Dir Assoc 2013;14:392-7 «PMID: 23764209»PubMed
Milte R, Crotty M. Musculoskeletal health, frailty and functional decline. Best Pract Res Clin Rheumatol 2014;28:395-410 «PMID: 25481423»PubMed
Theou O, Stathokostas L, Roland KP ym. The effectiveness of exercise interventions for the management of frailty: a systematic review. J Aging Res 2011;2011:569194 «PMID: 21584244»PubMed
Moyer VA, U.S. Preventive Services Task Force. Prevention of falls in community-dwelling older adults: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement. Ann Intern Med 2012;157:197-204 «PMID: 22868837»PubMed
Lonkkamurtuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 10.06.2011. «http://www.kaypahoito.fi»26
Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL. Opas 16:2012 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085108»38. (Ikinä-opas)
Petersen RC. Clinical practice. Mild cognitive impairment. N Engl J Med 2011;364:2227-34 «PMID: 21651394»PubMed
Barnes DE, Yaffe K. The projected effect of risk factor reduction on Alzheimer's disease prevalence. Lancet Neurol 2011;10:819-28 «PMID: 21775213»PubMed
World Health Organization. «http://www.who.int»39. Dementia, a public health priority 2012. ISBN 978 92 4 156445 8.
Muistisairaudet, Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 13.8.2010. www.kaypahoito.fi
Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD005381 «PMID: 18646126»PubMed
Sofi F, Valecchi D, Bacci D ym. Physical activity and risk of cognitive decline: a meta-analysis of prospective studies. J Intern Med 2011;269:107-17 «PMID: 20831630»PubMed
Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 «PMID: 20223924»PubMed
Snowden M, Steinman L, Mochan K ym. Effect of exercise on cognitive performance in community-dwelling older adults: review of intervention trials and recommendations for public health practice and research. J Am Geriatr Soc 2011;59:704-16 «PMID: 21438861»PubMed
Brown BM, Peiffer JJ, Martins RN. Multiple effects of physical activity on molecular and cognitive signs of brain aging: can exercise slow neurodegeneration and delay Alzheimer's disease? Mol Psychiatry 2013;18:864-74 «PMID: 23164816»PubMed
Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1401-7 «PMID: 17762374»PubMed
Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:170-8 «PMID: 20101012»PubMed
Komulainen P, Kivipelto M, Lakka T, ym. Exercise, Fitness and Cognition - A Randomized Controlled Trial in Older Individuals: the DR's EXTRA Study. Eur Geriatr Med 2010;1:266-72
Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 «PMID: 18768414»PubMed
Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255-63 «PMID: 25771249»PubMed
Carlson DJ, Dieberg G, Hess NC ym. Isometric exercise training for blood pressure management: a systematic review and meta-analysis. Mayo Clin Proc 2014;89:327-34 «PMID: 24582191»PubMed
Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of the Finnish Alzheimer disease exercise trial (FINALEX): a randomized controlled trial. JAMA Intern Med 2013;173:894-901 «PMID: 23589097»PubMed
Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, ym. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013
Pitkälä K, Savikko N, Poysti M ym. Efficacy of physical exercise intervention on mobility and physical functioning in older people with dementia: a systematic review. Exp Gerontol 2013;48:85-93 «PMID: 22960590»PubMed
Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006489 «PMID: 18646158»PubMed
Yaffe K, Hoang TD, Byers AL ym. Lifestyle and health-related risk factors and risk of cognitive aging among older veterans. Alzheimers Dement 2014;10:S111-21 «PMID: 24924664»PubMed
Cashin RP, Yang M. Medications prescribed and occurrence of falls in general medicine inpatients. Can J Hosp Pharm 2011;64:321-6 «PMID: 22479083»PubMed
Woolcott JC, Richardson KJ, Wiens MO ym. Meta-analysis of the impact of 9 medication classes on falls in elderly persons. Arch Intern Med 2009;169:1952-60 «PMID: 19933955»PubMed
Laflamme L, Monárrez-Espino J, Johnell K ym. Type, number or both? A population-based matched case-control study on the risk of fall injuries among older people and number of medications beyond fall-inducing drugs. PLoS One 2015;10:e0123390 «PMID: 25815483»PubMed
Beer C, Hyde Z, Almeida OP ym. Quality use of medicines and health outcomes among a cohort of community dwelling older men: an observational study. Br J Clin Pharmacol 2011;71:592-9 «PMID: 21395652»PubMed
Ada L, Dean CM, Hall JM ym. A treadmill and overground walking program improves walking in persons residing in the community after stroke: a placebo-controlled, randomized trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1486-91 «PMID: 14586916»PubMed
Aidar FJ, Silva AJ, Reis VM ym. A study on the quality of life in ischaemic vascular accidents and its relation to physical activity. Rev Neurol 2007;45:518-22 «PMID: 17979080»PubMed
Aleksandrova K, Pischon T, Jenab M ym. Combined impact of healthy lifestyle factors on colorectal cancer: a large European cohort study. BMC Med 2014;12:168 «PMID: 25319089»PubMed
American College of Sports Medicine. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. 7. painos. Baltimore: Lippincott, Williams and Wilkins; 2006
American College of Sports Medicine. ACSM's resource manual for guidelines for exercise testing and prescription. 4. painos. 2001: Lippincott Williams and Wilkins
Andersen LL, Jørgensen MB, Blangsted AK ym. A randomized controlled intervention trial to relieve and prevent neck/shoulder pain. Med Sci Sports Exerc 2008;40:983-90 «PMID: 18461010»PubMed
Ashor AW, Lara J, Siervo M ym. Effects of exercise modalities on arterial stiffness and wave reflection: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS One 2014;9:e110034 «PMID: 25333969»PubMed
Baillet A, Vaillant M, Guinot M ym. Efficacy of resistance exercises in rheumatoid arthritis: meta-analysis of randomized controlled trials. Rheumatology (Oxford) 2012;51:519-27 «PMID: 22120463»PubMed
Bearne LM, Scott DL, Hurley MV. Exercise can reverse quadriceps sensorimotor dysfunction that is associated with rheumatoid arthritis without exacerbating disease activity. Rheumatology (Oxford) 2002;41:157-66 «PMID: 11886964»PubMed
Beasley JM, Kwan ML, Chen WY ym. Meeting the physical activity guidelines and survival after breast cancer: findings from the after breast cancer pooling project. Breast Cancer Res Treat 2012;131:637-43 «PMID: 21935600»PubMed
Belvederi Murri M, Amore M, Menchetti M ym. Physical exercise for late-life major depression. Br J Psychiatry 2015;207:235-42 «PMID: 26206864»PubMed
Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA ym. Supervised exercise therapy versus non-supervised exercise therapy for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD005263 «PMID: 16625633»PubMed
Binder AI. Neck pain. BMJ Clin Evid 2008;2008: «PMID: 19445809»PubMed
Blumenthal JA, Babyak MA, Doraiswamy PM ym. Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. Psychosom Med 2007;69:587-96 «PMID: 17846259»PubMed
Boyle R, Hay-Smith EJ, Cody JD ym. Pelvic floor muscle training for prevention and treatment of urinary and faecal incontinence in antenatal and postnatal women. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD007471 «PMID: 23076935»PubMed
Boyle T, Keegel T, Bull F ym. Physical activity and risks of proximal and distal colon cancers: a systematic review and meta-analysis. J Natl Cancer Inst 2012;104:1548-61 «PMID: 22914790»PubMed
Bronfort G, Evans R, Nelson B ym. A randomized clinical trial of exercise and spinal manipulation for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:788-97; discussion 798-9 «PMID: 11295901»PubMed
Busch AJ, Webber SC, Richards RS ym. Resistance exercise training for fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD010884 «PMID: 24362925»PubMed
Byström MG, Rasmussen-Barr E, Grooten WJ. Motor control exercises reduces pain and disability in chronic and recurrent low back pain: a meta-analysis. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:E350-8 «PMID: 23492976»PubMed
Chalder M, Wiles NJ, Campbell J ym. Facilitated physical activity as a treatment for depressed adults: randomised controlled trial. BMJ 2012;344:e2758 «PMID: 22674921»PubMed
Chiu TT, Lam TH, Hedley AJ. A randomized controlled trial on the efficacy of exercise for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2005;30:E1-7 «PMID: 15626966»PubMed
Cornelissen VA, Buys R, Smart NA. Endurance exercise beneficially affects ambulatory blood pressure: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2013;31:639-48 «PMID: 23325392»PubMed
Cornelissen VA, Fagard RH. Effects of endurance training on blood pressure, blood pressure-regulating mechanisms, and cardiovascular risk factors. Hypertension 2005;46:667-75 «PMID: 16157788»PubMed
Cornelissen VA, Smart NA. Exercise training for blood pressure: a systematic review and meta-analysis. J Am Heart Assoc 2013;2:e004473 «PMID: 23525435»PubMed
Cornish AK, Broadbent S, Cheema BS. Interval training for patients with coronary artery disease: a systematic review. Eur J Appl Physiol 2011;111:579-89 «PMID: 20972578»PubMed
Davies EJ, Moxham T, Rees K ym. Exercise based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD003331 «PMID: 20393935»PubMed
de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Is a long-term high-intensity exercise program effective and safe in patients with rheumatoid arthritis? Results of a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2003;48:2415-24 «PMID: 13130460»PubMed
Dean CM, Richards CL, Malouin F. Task-related circuit training improves performance of locomotor tasks in chronic stroke: a randomized, controlled pilot trial. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:409-17 «PMID: 10768528»PubMed
Duncombe D, Skouteris H, Wertheim EH ym. Vigorous exercise and birth outcomes in a sample of recreational exercisers: a prospective study across pregnancy. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2006;46:288-92 «PMID: 16866788»PubMed
Eckel RH, Jakicic JM, Ard JD ym. 2013 AHA/ACC guideline on lifestyle management to reduce cardiovascular risk: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. J Am Coll Cardiol 2014;63:2960-84 «PMID: 24239922»PubMed
Evenson KR, Siega-Riz AM, Savitz DA ym. Vigorous leisure activity and pregnancy outcome. Epidemiology 2002;13:653-9 «PMID: 12410006»PubMed
Figueira FR, Umpierre D, Cureau FV ym. Association between physical activity advice only or structured exercise training with blood pressure levels in patients with type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 2014;44:1557-72 «PMID: 25047852»PubMed
Fleten C, Stigum H, Magnus P ym. Exercise during pregnancy, maternal prepregnancy body mass index, and birth weight. Obstet Gynecol 2010;115:331-7 «PMID: 20093907»PubMed
Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004376 «PMID: 18843657»PubMed
Giallauria F, Galizia G, Lucci R ym. Favourable effects of exercise-based Cardiac Rehabilitation after acute myocardial infarction on left atrial remodeling. Int J Cardiol 2009;136:300-6 «PMID: 18676038»PubMed
Globas C, Becker C, Cerny J ym. Chronic stroke survivors benefit from high-intensity aerobic treadmill exercise: a randomized control trial. Neurorehabil Neural Repair 2012;26:85-95 «PMID: 21885867»PubMed
Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for patients with mobility problems more than 1 year after stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:199-203 «PMID: 11812553»PubMed
Hallgren M, Kraepelien M, Öjehagen A ym. Physical exercise and internet-based cognitive-behavioural therapy in the treatment of depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2015;207:227-34 «PMID: 26089305»PubMed
Han S, Middleton P, Crowther CA. Exercise for pregnant women for preventing gestational diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD009021 «PMID: 22786521»PubMed
Harris JE, Eng JJ. Strength training improves upper-limb function in individuals with stroke: a meta-analysis. Stroke 2010;41:136-40 «PMID: 19940277»PubMed
Hatch M, Levin B, Shu XO ym. Maternal leisure-time exercise and timely delivery. Am J Public Health 1998;88:1528-33 «PMID: 9772857»PubMed
Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD000335
Haykowsky MJ, Liang Y, Pechter D ym. A meta-analysis of the effect of exercise training on left ventricular remodeling in heart failure patients: the benefit depends on the type of training performed. J Am Coll Cardiol 2007;49:2329-36 «PMID: 17572248»PubMed
Heran BS, Chen JM, Ebrahim S ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;7:CD001800 «PMID: 21735386»PubMed
Hess NC, Dieberg G, McFarlane JR, Smart NA. The effect of exercise intervention on cognitive performance in persons at risk of, or with, dementia: A systematic review and meta-analysis. Healthy Aging Research 2014;3:3. doi:10.12715/har.2014.3.3
Hoffman BM, Babyak MA, Craighead WE ym. Exercise and pharmacotherapy in patients with major depression: one-year follow-up of the SMILE study. Psychosom Med 2011;73:127-33 «PMID: 21148807»PubMed
Hurkmans E, van der Giesen FJ, Vliet Vlieland TP ym. Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006853 «PMID: 19821388»PubMed
Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S123-52 «PMID: 18204386»PubMed
Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength training induced adaptations in neuromuscular function of premenopausal women with fibromyalgia: comparison with healthy women. Ann Rheum Dis 2001;60:21-6 «PMID: 11114277»PubMed
Häkkinen A, Kautiainen H, Hannonen P ym. Strength training and stretching versus stretching only in the treatment of patients with chronic neck pain: a randomized one-year follow-up study. Clin Rehabil 2008;22:592-600 «PMID: 18586810»PubMed
Häkkinen A, Sokka T, Kautiainen H ym. Sustained maintenance of exercise induced muscle strength gains and normal bone mineral density in patients with early rheumatoid arthritis: a 5 year follow up. Ann Rheum Dis 2004;63:910-6 «PMID: 15249317»PubMed
Häkkinen A, Sokka T, Kotaniemi A ym. A randomized two-year study of the effects of dynamic strength training on muscle strength, disease activity, functional capacity, and bone mineral density in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2001;44:515-22 «PMID: 11263764»PubMed
Högström G, Nordström A, Eriksson M ym. Risk factors assessed in adolescence and the later risk of stroke in men: a 33-year follow-up study. Cerebrovasc Dis 2015;39:63-71 «PMID: 25547343»PubMed
Högström G, Nordström A, Nordström P. High aerobic fitness in late adolescence is associated with a reduced risk of myocardial infarction later in life: a nationwide cohort study in men. Eur Heart J 2014;35:3133-40 «PMID: 24398666»PubMed
Ismail I, Keating SE, Baker MK ym. A systematic review and meta-analysis of the effect of aerobic vs. resistance exercise training on visceral fat. Obes Rev 2012;13:68-91 «PMID: 21951360»PubMed
Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12 «PMID: 8721797»PubMed
Jordan A, Bendix T, Nielsen H ym. Intensive training, physiotherapy, or manipulation for patients with chronic neck pain. A prospective, single-blinded, randomized clinical trial. Spine (Phila Pa 1976) 1998;23:311-8; discussion 319 «PMID: 9507618»PubMed
Juhl M, Andersen PK, Olsen J ym. Physical exercise during pregnancy and the risk of preterm birth: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Epidemiol 2008;167:859-66 «PMID: 18303008»PubMed
Juhl M, Olsen J, Andersen PK ym. Physical exercise during pregnancy and fetal growth measures: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Obstet Gynecol 2010;202:63.e1-8 «PMID: 19800601»PubMed
Kadoglou NP, Fotiadis G, Kapelouzou A ym. The differential anti-inflammatory effects of exercise modalities and their association with early carotid atherosclerosis progression in patients with type 2 diabetes. Diabet Med 2013;30:e41-50 «PMID: 23078531»PubMed
Kayo AH, Peccin MS, Sanches CM ym. Effectiveness of physical activity in reducing pain in patients with fibromyalgia: a blinded randomized clinical trial. Rheumatol Int 2012;32:2285-92 «PMID: 21594719»PubMed
Kelley GA, Kelley K. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: another look at a meta-analysis using prediction intervals. Prev Med 2009;49:473-5 «PMID: 19804794»PubMed
Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 «PMID: 19013187»PubMed
Kelly ME, Loughrey D, Lawlor BA ym. The impact of exercise on the cognitive functioning of healthy older adults: a systematic review and meta-analysis. Ageing Res Rev 2014;16:12-31 «PMID: 24862109»PubMed
Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA 2009;301:2024-35 «PMID: 19454641»PubMed
Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 «PMID: 17533202»PubMed
Krogh J, Videbech P, Thomsen C ym. DEMO-II trial. Aerobic exercise versus stretching exercise in patients with major depression-a randomised clinical trial. PLoS One 2012;7:e48316 «PMID: 23118981»PubMed
Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 «PMID: 12885683»PubMed
Lacasse Y, Goldstein R, Lasserson TJ ym. Pulmonary rehabilitation for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD003793 «PMID: 17054186»PubMed
Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322:763-7 «PMID: 11282860»PubMed
Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD000990 «PMID: 10796572»PubMed
Leon AS, Sanchez OA. Response of blood lipids to exercise training alone or combined with dietary intervention. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S502-15; discussion S528-9 «PMID: 11427777»PubMed
Lin X, Zhang X, Guo J ym. Effects of Exercise Training on Cardiorespiratory Fitness and Biomarkers of Cardiometabolic Health: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. J Am Heart Assoc 2015;4: «PMID: 26116691»PubMed
Lovelady CA, Bopp MJ, Colleran HL ym. Effect of exercise training on loss of bone mineral density during lactation. Med Sci Sports Exerc 2009;41:1902-7 «PMID: 19727023»PubMed
Macedo LG, Smeets RJ, Maher CG ym. Graded activity and graded exposure for persistent nonspecific low back pain: a systematic review. Phys Ther 2010;90:860-79 «PMID: 20395306»PubMed
Mehrholz J, Pohl M, Elsner B. Treadmill training and body weight support for walking after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;1:CD002840 «PMID: 24458944»PubMed
Millar PJ, McGowan CL, Cornelissen VA ym. Evidence for the role of isometric exercise training in reducing blood pressure: potential mechanisms and future directions. Sports Med 2014;44:345-56 «PMID: 24174307»PubMed
Mota-Pereira J, Silverio J, Carvalho S ym. Moderate exercise improves depression parameters in treatment-resistant patients with major depressive disorder. J Psychiatr Res 2011;45:1005-11 «PMID: 21377690»PubMed
Pfaff JJ, Alfonso H, Newton RU ym. ACTIVEDEP: a randomised, controlled trial of a home-based exercise intervention to alleviate depression in middle-aged and older adults. Br J Sports Med 2014;48:226-32 «PMID: 23833045»PubMed
Pattyn N, Coeckelberghs E, Buys R ym. Aerobic interval training vs. moderate continuous training in coronary artery disease patients: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 2014;44:687-700 «PMID: 24549476»PubMed
Pedersen BK, Saltin B. Exercise as medicine - evidence for prescribing exercise as therapy in 26 different chronic diseases. Scand J Med Sci Sports 2015;25 Suppl 3:1-72 «PMID: 26606383»PubMed
Pelaez M, Gonzalez-Cerron S, Montejo R ym. Pelvic floor muscle training included in a pregnancy exercise program is effective in primary prevention of urinary incontinence: a randomized controlled trial. Neurourol Urodyn 2014;33:67-71 «PMID: 23389863»PubMed
Piepoli MF, Corrà U, Benzer W ym. Secondary prevention through cardiac rehabilitation: from knowledge to implementation. A position paper from the Cardiac Rehabilitation Section of the European Association of Cardiovascular Prevention and Rehabilitation. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010;17:1-17 «PMID: 19952757»PubMed
Pisters MF, Veenhof C, van Meeteren NL ym. Long-term effectiveness of exercise therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee: a systematic review. Arthritis Rheum 2007;57:1245-53 «PMID: 17907210»PubMed
Puhan M, Scharplatz M, Troosters T ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD005305 «PMID: 19160250»PubMed
Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD005305 «PMID: 21975749»PubMed
Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO Study: a six-year randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2004;140:1007-14 «PMID: 15197018»PubMed
Ries AL, Bauldoff GS, Carlin BW ym. Pulmonary Rehabilitation: Joint ACCP/AACVPR Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2007;131:4S-42S «PMID: 17494825»PubMed
Romaguera D, Ward H, Wark PA ym. Pre-diagnostic concordance with the WCRF/AICR guidelines and survival in European colorectal cancer patients: a cohort study. BMC Med 2015;13:107 «PMID: 25948112»PubMed
Rossi AM, Moullec G, Lavoie KL ym. The evolution of a Canadian Hypertension Education Program recommendation: the impact of resistance training on resting blood pressure in adults as an example. Can J Cardiol 2013;29:622-7 «PMID: 23541664»PubMed
Ruiz JR, Sui X, Lobelo F ym. Association between muscular strength and mortality in men: prospective cohort study. BMJ 2008;337:a439 «PMID: 18595904»PubMed
Saarto T, Penttinen HM, Sievänen H ym. Effectiveness of a 12-month exercise program on physical performance and quality of life of breast cancer survivors. Anticancer Res 2012;32:3875-84 «PMID: 22993332»PubMed
Saarto T, Sievänen H, Kellokumpu-Lehtinen P ym. Effect of supervised and home exercise training on bone mineral density among breast cancer patients. A 12-month randomised controlled trial. Osteoporos Int 2012;23:1601-12 «PMID: 21892676»PubMed
Samad AK, Taylor RS, Marshall T ym. A meta-analysis of the association of physical activity with reduced risk of colorectal cancer. Colorectal Dis 2005;7:204-13 «PMID: 15859955»PubMed
Sandercock GR, Bromley PD, Brodie DA. Effects of exercise on heart rate variability: inferences from meta-analysis. Med Sci Sports Exerc 2005;37:433-9 «PMID: 15741842»PubMed
Sattelmair J, Pertman J, Ding EL ym. Dose response between physical activity and risk of coronary heart disease: a meta-analysis. Circulation 2011;124:789-95 «PMID: 21810663»PubMed
Schuch FB, Vasconcelos-Moreno MP, Borowsky C ym. Exercise and severe depression: preliminary results of an add-on study. J Affect Disord 2011;133:615-8 «PMID: 21616540»PubMed
Serrano Ripoll MJ, Oliván-Blázquez B, Vicens-Pons E ym. Lifestyle change recommendations in major depression: Do they work? J Affect Disord 2015;183:221-8 «PMID: 26025368»PubMed
Shaw K, Gennat H, O'Rourke P ym. Exercise for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003817 «PMID: 17054187»PubMed
Silventoinen K, Magnusson PK, Tynelius P ym. Association of body size and muscle strength with incidence of coronary heart disease and cerebrovascular diseases: a population-based cohort study of one million Swedish men. Int J Epidemiol 2009;38:110-8 «PMID: 19033357»PubMed
Stavropoulos-Kalinoglou A, Metsios GS, Veldhuijzen van Zanten JJ ym. Individualised aerobic and resistance exercise training improves cardiorespiratory fitness and reduces cardiovascular risk in patients with rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2013;72:1819-25 «PMID: 23155222»PubMed
Taimela S, Takala EP, Asklöf T ym. Active treatment of chronic neck pain: a prospective randomized intervention. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1021-7 «PMID: 10767816»PubMed
Taylor RS, Sagar VA, Davies EJ ym. Exercise-based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2014;4:CD003331 «PMID: 24771460»PubMed
Teixeira-Salmela LF, Olney SJ, Nadeau S ym. Muscle strengthening and physical conditioning to reduce impairment and disability in chronic stroke survivors. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:1211-8 «PMID: 10527076»PubMed
Thorogood A, Mottillo S, Shimony A ym. Isolated aerobic exercise and weight loss: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2011;124:747-55 «PMID: 21787904»PubMed
Tomic V, Sporiš G, Tomic J ym. The effect of maternal exercise during pregnancy on abnormal fetal growth. Croat Med J 2013;54:362-8 «PMID: 23986277»PubMed
Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 «PMID: 10692619»PubMed
Valkeinen H, Aaltonen S, Kujala UM. Effects of exercise training on oxygen uptake in coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis. Scand J Med Sci Sports 2010;20:545-55 «PMID: 20492590»PubMed
Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in knee extension and flexion force, EMG and functional capacity during strength training in older females with fibromyalgia and healthy controls. Rheumatology (Oxford) 2004;43:225-8 «PMID: 13130154»PubMed
Valkeinen H, Häkkinen A, Hannonen P ym. Acute heavy-resistance exercise-induced pain and neuromuscular fatigue in elderly women with fibromyalgia and in healthy controls: effects of strength training. Arthritis Rheum 2006;54:1334-9 «PMID: 16575859»PubMed
van den Ende CH, Breedveld FC, le Cessie S ym. Effect of intensive exercise on patients with active rheumatoid arthritis: a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 2000;59:615-21 «PMID: 10913058»PubMed
van Tulder M, Furlan A, Bombardier C ym. Updated method guidelines for systematic reviews in the cochrane collaboration back review group. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:1290-9 «PMID: 12811274»PubMed
van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW ym. Method guidelines for systematic reviews in the Cochrane Collaboration Back Review Group for Spinal Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:2323-30 «PMID: 9355211»PubMed
Wang JS, Jen CJ, Chen HI. Effects of chronic exercise and deconditioning on platelet function in women. J Appl Physiol (1985) 1997;83:2080-5 «PMID: 9390984»PubMed
Wang JS, Li YS, Chen JC ym. Effects of exercise training and deconditioning on platelet aggregation induced by alternating shear stress in men. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2005;25:454-60 «PMID: 15569820»PubMed
Wang XQ, Zheng JJ, Yu ZW ym. A meta-analysis of core stability exercise versus general exercise for chronic low back pain. PLoS One 2012;7:e52082 «PMID: 23284879»PubMed
Vasiliauskas D, Benetis R, Jasiukeviciene L ym. Exercise training after coronary angioplasty improves cardiorespiratory function. Scand Cardiovasc J 2007;41:142-8 «PMID: 17487762»PubMed
Wigers SH, Stiles TC, Vogel PA. Effects of aerobic exercise versus stress management treatment in fibromyalgia. A 4.5 year prospective study. Scand J Rheumatol 1996;25:77-86 «PMID: 8614771»PubMed
Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 «PMID: 12946968»PubMed
Vissers D, Hens W, Taeymans J ym. The effect of exercise on visceral adipose tissue in overweight adults: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8:e56415 «PMID: 23409182»PubMed
Wu T, Gao X, Chen M ym. Long-term effectiveness of diet-plus-exercise interventions vs. diet-only interventions for weight loss: a meta-analysis. Obes Rev 2009;10:313-23 «PMID: 19175510»PubMed
Ylinen J, Häkkinen A, Nykänen M ym. Neck muscle training in the treatment of chronic neck pain: a three-year follow-up study. Eura Medicophys 2007;43:161-9 «PMID: 17525699»PubMed
Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:2509-16 «PMID: 12759322»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi50075 (050.075)

Jatka lukemista

Liikunta

Liikunta

Keskeinen sanoma

Kohderyhmä

Tavoitteet

Aiheen rajaus

Määritelmät

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Yleiset liikuntasuositukset

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi

Liikuntakelpoisuus

Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana

Kohonnut verenpaine

Liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisyssä

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Dyslipidemiat

Lihavuus

Liikunta lihavuuden hoidossa

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Liikunta aivohalvauksen hoidossa ja kuntoutuksessa

Ääreisvaltimotauti

Liikunta ääreisvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunta ääreisvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja kuntoutuksessa

Sydämen rytmihäiriöt

Eteisvärinä

Muut rytmihäiriöt

Ahtauttavat keuhkosairaudet

Keuhkoahtaumatauti

Astma

Hengitystieinfektiot

Osteoporoosi

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Liikunta nivelrikon ehkäisyssä

Liikunta nivelrikon hoidossa

Krooninen paikallinen niskakipu

Epäspesifinen alaselkäkipu

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun ehkäisyssä

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian ehkäisyssä

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Nivelreuma

Liikunta nivelreuman hoidossa

Depressio

Liikunta depression ehkäisyssä

Liikunta depression hoidossa

Syöpä

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisyssä

Liikunta kolorektaalisyövän hoidossa

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisyssä

Liikunta rintasyövän hoidossa

Endometriumsyöpä

Eturauhassyöpä

Keuhkosyöpä

Raskaus

Raskausdiabetes

Liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä

Liikunta raskausdiabeteksen hoidossa

Ikääntyneet

Ikääntyneiden liikuntasuositukset

Liikunta fyysisen toimintakyvyn parantamisessa ja säilyttämisessä

Gerastenia

Liikunta kaatumisten ehkäisyssä

Kognitiiviset toiminnot

Liikunta ja kognitiiviset toiminnot

Liikunnan turvallisuus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite