Januskinaasin estäjien eli JAK-estäjien vaikutusmekanismi. 1) Tulehdussytokiinin sitoutuminen reseptoriinsa johtaa reseptorin aktivoitumiseen ja siihen sitoutuneiden januskinaasien fosforyloitumiseen ja aktivoitumiseen. Aktivoituneet januskinaasit puolestaan fosforyloivat sytoplasmisia STAT-perheen transkriptiotekijöitä, jotka siirtyvät tumaan ja lisäävät monien tulehdusgeenien ilmenemistä. 2) Januskinaaseja on neljä eri alatyyppiä: JAK1, JAK2, JAK3 ja TYK2. Sytokiineilla on omat reseptorinsa, joihin sitoutuu kullekin reseptorille tyypillinen JAK-pari. Filgotinibi ja upadasitinibi estävät pääasiassa JAK1-kinaasia, barisitinibi estää JAK1:n ja JAK2:n toimintaa ja tofasitinibi JAK1- ja JAK3-kinaasia. Tämä selittää näiden JAK-estäjien toisistaan jossakin määrin poikkeavia vaikutuksia, koska eri JAK-kinaasit aktivoivat kullekin JAK-kinaasireitille tyypillisiä STAT-perheen transkriptiotekijöitä. JAK-estäjien vaikutuksesta STAT-perheen transkriptiotekijöiden aktivoituminen ja edelleen tulehdusgeenien ilmeneminen vähenee. GM-CSF = granulosyyttien ja makrofagien kasvutekijä (granulocyte-macrophage colony-stimulating factor), IFN = interferoni, IL = interleukiini, JAK = januskinaasi, STAT = transkriptiotekijä (signal transducer and activator of transcription), P = fosforylaatio, TYK2 = tyrosiinikinaasi 2.
© Kustannus Oy Duodecim
Kuvan lähde: Kauppi M, Karjalainen A, Pirilä L, Puolakka K, Sokka-Isler T, Vähäsalo P (toim.) Reumasairaudet. 1.painos. Kustannus Oy Duodecim, 2023