Kannanotto: kansallisten hoitosuositusten rahoitus pitää turvata

UUTISET 26.04.2023

Tutkimustietoon perustuvien hoitosuositusten tekemiseen ja ylläpitoon on lisättävä resursseja, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisuus, laatu ja potilasturvallisuus vahvistuvat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sekä palvelujen käyttäjien näkökulmasta turvallisia ja merkityksellisiä. Tähän velvoittavat terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä STM:n julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2026.

Palvelujen yhdenvertainen laatu ja turvallisuus eivät synny sattumalta. Ne edellyttävät palveluiden ja käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien jatkuvaa, tutkimustietoon perustuvaa kehittämistä sekä niiden seurantaa ja arviointia. Sotepalveluiden tuottajilla tulee olla käytössään luotettavaksi arvioitua ja tiivistettyä tutkimustietoa.

Suositukset tukevat yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa riippumatta potilaan asuinpaikasta tai palveluiden tuottajasta. Lisäksi ne auttavat karsimaan turhia kustannuksia, kun vaikuttamattomista menetelmistä ja hoidoista pystytään perustellusti luopumaan.

Kansalaiset saavat vaikuttavia palveluita hyvinvointialueilla

Kansalliset asiantuntijatahot Käypä hoito ja Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) julkaisevat tutkimustietoon perustuvia hoitosuosituksia ja tukevat niiden käyttöönottoa. Käypä hoidolla ja Hotuksella on vuosien kehittämistyön tuloksena pätevät ja hiotut toimintatavat, joiden ansiosta sekä sotealan ammattilaiset että kansalaiset luottavat hoitosuosituksiin.

Me allekirjoittajatahot esitämme, että hallitus sitoutuu varmistamaan Käypä hoidon ja Hotuksen toiminnan kaksinkertaistamalla niiden rahoituksen hallituskauden aikana; vuonna 2023 valtion rahoitus oli 1,3 miljoonaa euroa. Näin turvataan se, että ammattilaiset saavat käyttöönsä tutkimustietoon perustuvat uudet suositukset sekä niiden päivitykset, kieliversiot ja käyttöönoton tuen. Myös kokemusasiantuntijoiden osallistuminen mahdollistetaan. 

Valtion talousarvion kokonaisuudessa tällä suhteellisen pienellä panostuksella on merkittävä vaikutus hyvinvointialueille ja ennen kaikkea niiden palveluiden käyttäjille. Kansalaiset saavat merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita, kustannustehottomia palveluita voidaan purkaa – ja näin voidaan edistää myös hyvinvointialueiden talouden tasapainoa ja sote-henkilöstön työhyvinvointia.

Helsingissä, 26.4.2023

Asta Heikkilä, hallituksen puheenjohtaja
Hoitotyön tutkimussäätiö

Minna Kaila, hallituksen puheenjohtaja
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim          

Niina Koivuviita, puheenjohtaja  
Suomen Lääkäriliitto

Sirpa Luukkainen, puheenjohtaja    
Sairaanhoitajien koulutussäätiö                  

Lisätiedot
Päätoimittaja Jorma Komulainen, p. 050 591 2526, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Tutkimusjohtaja Arja Holopainen, p. 044 529 0058, Hoitotyön tutkimussäätiö