Pitkittynyt epileptinen kohtaus ja status epilepticus
Käypä hoito -suositus «Pitkittynyt epileptinen kohtaus ja status epilepticus»1
- Potilasversio tulostettavassa muodossa (PDF) «khp00144.pdf»1
- Patientinformation på svenska (käännettävänä)
Valtaosa (yli 90 %) epileptisistä kohtauksista loppuu itsestään muutamassa minuutissa. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi, että henkilö ei välillä toivu, on henkilö hengenvaarassa. Yli 2 minuuttia kestänyt tajuttomuus-kouristuskohtaus ja yli 5 minuuttia kestänyt muu kohtaus vaatii välitöntä hoitoa.
Määritelmiä
| Epilepsia | Aivojen sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia. |
| Epileptinen kohtaus | Aivojen sähkötoiminnan ohimenevä häiriö. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen. |
| Pitkittynyt epileptinen kohtaus | Epilepsiakohtaus kestää pidempään (yli 2 minuuttia kestänyt tajuttomuus-kouristuskohtaus, yli 5 minuuttia kestänyt tajunnan-hämärtymiskohtaus ja yli 2 minuuttia kestänyt poissaolokohtaus), mutta ei ole vielä pitkittynyt status epilepticukseksi. |
| Status epilepticus (SE) | Tila, jossa epileptinen kohtaus pitkittyy: tajuttomuus-kouristuskohtaus, joka kestää yli 5 minuuttia ja tajunnan-hämärtymiskohtaus ja poissa-olokohtaus kestää yli 10 minuuttia.khp |
Epilepsialiiton sivuilta löytyvät ohjeet Epilepsiakohtauksen ensiapuun «https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/ensiapu/»1.
Hätänumeroon 112 tulee soittaa, jos
- kyseessä on 1. epileptinen kohtaus
- tajuttomuus-kouristuskohtaus kestää yli 2 minuuttia
- muu epileptinen kohtaus kestää yli 5 minuuttia
- toipuminen kohtauksen jälkeen on viivästynyt
- kohtaukset toistuvat tiheästi
- kohtausoireet liittyvät kuumeeseen (aikuisilla), vammaan tai raskauteen.
Status epilepticuksen syyt
Aikuisilla yleisimmät status epilepticuksen syyt ovat epilepsian huono hoitotasapaino, nykyiset ja aiemmat aivosairaudet (kuten aivoverenkierron häiriöt ja aivovammat) sekä päihteiden käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet.
Lapsilla yleisimmät syyt ovat kuume, aiemmat neurologiset sairaudet ja aivoihin ja selkäytimeen kohdistuvat infektiot.
Tutkimukset
Ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen potilas tulee aina arvioida sairaalassa, vaikka vointi vaikuttaisi kohtauksen jälkeen hyvältä.
Tutkimuksilla (verikokeet, aivojen kuvantamistutkimukset ja aivosähkökäyrä EEG) selvitetään, mistä kohtaus johtui ja onko se varmasti ohi.
Tuloksia tarvitaan myös sopivan hoidon suunnitteluun.
Status epilepticus -luokittelu
Status epilepticus voidaan jakaa eri tyyppeihin sen mukaan, millaisia oireita kohtauksessa on, onko potilas tajuissaan, mikä kohtauksen syy on, mitä aivosähkökäyrä (EEG) näyttää ja minkä ikäinen potilas on.
Yleisin muoto (noin 70 %) on tajuttomuus-kouristuskohtauksina ilmenevä status epilepticus.
Muita muotoja ovat pitkään jatkuva tajunnan hämärtyminen, paikalliset kohtaukset ilman tajuttomuutta, pitkittyneet poissaolokohtaukset sekä lihasnykäyksinä ilmenevä status epilepticus.
Hoito
Hoidon tavoitteena on turvata nopeasti peruselintoiminnot sekä lopettaa kohtausoireet ja aivojen poikkeava sähköinen purkaustoiminta.
Lisäksi pyritään estämään kohtausten uusiutuminen, ehkäisemään ja hoitamaan komplikaatiot, selvittämään ja hoitamaan taustasyyt sekä minimoimaan pysyvät toimintakyvyn haitat.
Status epilepticuksen hoito tulee aina aloittaa välittömästi. Sitä hoidetaan vaiheittain.
- 1. vaiheessa annetaan bentsodiatsepiinia suoneen. Jos suoniyhteyttä ei ole, suositellaan, että lääke annetaan posken limakalvolle, nenän limakalvolle, lihakseen tai peräsuoleen.
- Jos kohtaus ei lopu tai se alkaa uudestaan, jatketaan 2. vaiheessa suonensisäisesti annosteltavilla lääkkeillä.
- Jos kohtaus kestää yli 40 minuuttia (vaihe 3), lääkehoitona käytetään suoneen annettavaa anesteettia eli potilas nukutetaan syvään uneen niin, että epileptiset purkaukset loppuvat. Tällöin potilasta hoidetaan teho-osastolla. Jos potilas ei ole tehohoidon piirissä, häntä hoidetaan 2. vaiheen lääkkeillä palliatiivisesti.
Aikuisilla noin kolmasosa kohtauksista loppuu ensimmäisellä lääkityksellä, kolmasosa toisella ja noin kolmasosa jatkuu lääkityksestä huolimatta yli 60 minuuttia.
Tarvittaessa ensiapukohtauslääke
Epilepsiaa sairastaville, joilla on jo aiemmin ollut pitkittynyt kohtaus, status epilepticus tai joiden kohtaukset toistuvat tiheästi, voidaan ottaa käyttöön ensiapukohtauslääke.
Kullekin potilaalle laaditaan hoitavan lääkärin kanssa oma yksilöllinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan potilaan kohtaustyypin ensiapuohjeet ja ohjeet mahdollisia ensiapukohtauslääkkeitä ja mahdollista sairaalassa toteutettavaa hoitoa varten sekä omaisten ja hoitavan yksikön hätäyhteystiedot.
Ensiapulääkkeen antaa toinen henkilö, joka on saanut koulutuksen lääkkeen käyttöön, esimerkiksi perheenjäsen tai koulun, päiväkodin tai hoitokodin työntekijä.
Tarkoituksena on estää riskissä olevien potilaiden kohtauksien pitkittyminen ja muuttuminen vaikeammiksi kohtaustyypeiksi.
Ennuste
Jos epileptinen kohtaus kestää yli 5 minuuttia, se harvoin loppuu itsestään ilman lääkitystä.
Mitä pidempään kohtaus jatkuu, sitä suurempi on riski, että se kehittyy hengenvaaralliseksi tilaksi.
Status epilepticuksesta toipuneilla voi olla erilaisia jälkioireita. Näitä voivat olla esimerkiksi epilepsian puhkeaminen tai paheneminen, toistuvat pitkittyneet kohtaukset, toimintakyvyn heikkeneminen sekä muistamiseen, ajatteluun tai käyttäytymiseen liittyvät oireet. Myös elämänlaatu voi heikentyä.
Kuoleman ja pysyvän vammautumisen riski kasvaa selvästi, jos epileptinen kohtaus kestää yli 30 minuuttia.
Jos potilaan tilanne on hyvin vaikea eikä toipumista ole odotettavissa, voidaan tehdä päätös saattohoidosta.
Lisätietoa aiheesta
Muut aiheeseen liittyvät Käypä hoito -potilasversiot:
- Epilepsiat aikuisilla «Epilepsiat aikuisilla»2 (2020)
- Epilepsiat ja kuumekouristukset lapsilla ja nuorilla «Epilepsiat ja kuumekouristukset lapsilla ja nuorilla»3 (2020)
Epilepsialiitto «https://www.epilepsia.fi/»2 on tukena silloin, kun kaivataan apua ja ohjausta epilepsiaan liittyvissä kysymyksissä.
- Epilepsiakohtauksen ensiapu «https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/ensiapu/»1
- Epileptinen sarjakohtaus (status epilepticus) on neurologinen hätätila «https://www.epilepsia.fi/epilepsialehti/epileptinen-sarjakohtaus-on-neurologinen-hatatila/»3
Terveyskylä:
- Epilepsiakohtauksen ensiapu «https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/epilepsia/epilepsiakohtauksen-ensiapu»4
- Pitkittynyt epilepsiakohtaus «https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/epilepsia/epilepsiakohtaustyypit/pitkittynyt-epilepsiakohtaus»5
Järjestöjen sosiaaliturvaopas «https://sosiaaliturvaopas.fi/»6 kokoaa yhteen tiedot sosiaaliturvasta.
Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.
Tekijät
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «Pitkittynyt epileptinen kohtaus ja status epilepticus»1 pohjalta kirjoittanut potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.
Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja professori, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Reetta Kälviäinen Itä-Suomen yliopistosta, Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskuksesta, ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja Raija Sipilä Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.