Vuoden vaihteessa käynnistyy Käyvän hoidon 30. merkkivuosi. Ensimmäisiä Käypä hoito -suosituksia ryhdyttiin tekemään vuonna 1994 käynnistyneessä Hyvä lääkärin työn -laatuhankkeessa. Jotta laatua voidaan viedä eteenpäin, pitää hyvä laatu ensin määrittää. Tähän tarpeeseen Duodecimissa kehitettiin Käypä hoito suositukset, joista ensimmäisenä julkaisuun ehti Keliakia vuonna 1997. Hiukan myöhemmin samana vuonna julkaistiin rintasyöpää käsittelevä hoitosuositus.
Työ oli aluksi pienimuotoista ja sairaanhoitopiirien rahoittamaa. Suosituksia tehtiin kokouksissa, sähköpostitse ja kirjeitse. Aihe-ehdotuksia kysyttiin aktiivisesti erikoislääkäriyhdistyksiltä. Itse olin Lastenlääkäriyhdistyksen hallituksessa 1990-luvun lopulla ehdottamassa aiheita, joista muistini mukaan yksi oli lasten ja nuorten lihavuus. Tuo oli yksi niistä tapahtumista, jotka käynnistivät kiinnostukseni Käypä hoito suosituksiin.
2000-luvun alussa Käypä hoito -suositusten rahoitus siirtyi Raha-automaattiyhdistykselle (RAY) ja kasvoi merkittävästi. Samalla toiminta vilkastui, uusia Käypä hoito -toimittajia rekrytoitiin ja uusia hoitosuosituksia julkaistiin vuosittain runsaasti. Käyvän hoidon täyttäessä 10 vuotta suunniteltiin kirjaa suositusten tiivistelmistä. Kirjaa ei tullut, mutta tiivistelmät jäivät elämään Aikakauskirja Duodecimissa.
2010-luvulle tultaessa valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi, että Käypä hoito -suositukset ovat saavuttaneet niin merkittävän aseman suomalaisessa terveydenhuollossa, ettei niiden rahoittamista veikkausvaroilla voida enää pitää perusteltuna, vaan ne tulisi rahoittaa valtion budjetista. Näin tapahtuikin, ja vuodesta 2011 alkaen Käypä hoito -suositusten suurin rahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jakamana. Alkuvaiheessa rahoituksen taso pysyi samana kuin aiemmin, mutta vuodesta 2014 alkaen rahoitus vähitellen laski yli kolmanneksella aina vuoteen 2021 saakka. Toiminnan jatkuminen nykyisessä laajuudessaan viimeisten yhdeksän vuoden aikana on ollut mahdollista vain onnistuneiden kehitys- ja erillisrahoitushankkeiden kautta.
Vielä tätä kirjoitettaessa 18.12.2023 vuoden 2024 valtionavustuksen taso ei ole varmistunut, mutta odotan merkittävää käännettä parempaan. Jos näin käy, pystymme parantamaan suositusten ajantasaisuutta ja moniammatillisuutta, helpottamaan työryhmien työtä ja julkaisemaan suositukset myös ruotsiksi (God medicinsk praxis).
Duodecim oli 1990-luvulla hoitosuosituksia käynnistäessään edelläkävijöiden joukossa. Sittemmin ”hoitosuositusliike”, jos niin voi sanoa, on ottanut askeleita eteenpäin. Sähköisessä julkaisemisessa, suositustemme saatavuudessa, käytössä ja hyväksyttävyydessä sekä suositustemme läpinäkyvyydessä olemme mielestäni edelleen maailmanvalioita. Potilaat mukaan -hanke vuosina 2020–22 toi meidät nykypäivään potilaiden huomioimisessa hoitosuosituksia laadittaessa. Käynnissä oleva kansainvälisten GRADE-menetelmien aiempaa huolellisempi käyttö tuo meidät yhteiseen riviin hoitosuositusten tekemisen kansainvälisten parhaiden käytäntöjen kanssa.
Kaikkiaan 1 800 korkean luokan asiantuntijaa on 30 vuoden aikana ollut mukana tekemässä Käypä hoito suosituksia. Ilman heidän vapaaehtoista työpanostaan Käypä hoito -suosituksia ei olisi. Valtaosa suomalaisista lääkäreistä arvostaa Käypä hoito -suosituksia. Ilman tuota arvostusta suositukset eivät tulisi käyttöön suomalaisessa terveydenhuollossa.
Helsingissä, 18.12.2023
Jorma Komulainen
päätoimittaja