Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen «Mu J, Furlan AD, Lam WY, ym. Acupuncture for chron...»1 löytyi 11 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli 1139 akuutista alaselkäkivusta kärsinyttä potilasta. Lähteinä olivat Medline, Central, Embase, Chinese databases, lääketieteelliset lehdet ja RCT-tutkimusrekisterit. Työtapa noudatti Cochrane BackReview Group -työryhmien tapaa.
Tulehduskipulääkkeisiin verrattuna akupunktio lievitti akuuttia selkäkipua hieman paremmin (5 tutkimusta; RR 1,11; 95 % luottamusväli 1,06–1,16). Lumeakupunktioon verrattuna akupunktio lievitti hieman tehokkaammin akuuttia kipua (2 tutkimusta; mean difference, MD (VAS-asteikko) -9,38; 95 % luottamusväli -17,00 – -1,76), mutta ei parantanut toimintakykyä tai vähentänyt selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. Tällä VAS-asteikolla pienin kliinisesti merkittävä ero on noin 20 yksikköä.
Tuoreempaan akupunktion vaikuttavuutta akuutissa alaselkäkivussa arvioineeseen systemaattiseen katsaukseen «Chou R, Deyo R, Friedly J, ym. Nonpharmacologic Th...»2 löytyi kolme uutta satunnaistettua tutkimusta, joista kahdessa arvioitiin akupunktion vaikuttavuutta kivun voimakkuuteen ja kahdessa toimintakykyyn. Kivun voimakkuuden suhteen tulokset olivat ristiriitaisia, eikä akupunktio parantanut toimintakykyä näissä tuoreemmissakaan satunnaistetuissa tutkimuksissa.
Akupunktion vaikuttavuutta pitkittyneessä alaselkäkivussa arvioineeseen Cochrane-katsaukseen «Lee JH, Choi TY, Lee MS, ym. Acupuncture for acute...»3 otettiin 33 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli 8 270 potilasta. Lähteinä olivat Central, Medline, Embase, CINAHL, kaksi kiinalaista tietokantaa ja kaksi tutkimusrekisteriä. Seitsemän saksalaista tutkimusta sisälsi 5 572 potilasta (67 % kokonaismäärästä). 16 tutkimusta vertaili akupunktiota lumeakupunktioon, tavanomaiseen hoitoon tai hoidotta jättämiseen. Useimmissa tutkimuksissa oli suuri toteutusharha, koska akupunktion antajaa ei ollut sokkoutettu. Muutamissa tutkimuksissa oli suuri katoon, valikoitumiseen, raportointiin tai havainnointiin liittyvä harha.
Pitkittyneessä alaselkäkivussa akupunktio oli hoitamatta jättämistä parempi lyhytaikaisesti kivun lievityksessä (4 tutkimusta, 366 potilasta; MD -20,32; 95 % luottamusväli -24,50 – -16,14) ja toimintakyvyssä (5 tutkimusta, 2 960 potilasta, SMD -0,53; 95 % luottamusväli -0,73–0,34). Akupunktio lievitti kipua lyhytaikaisesti (ensimmäiset 7 päivää) lumeakupunktiota tehokkaammin (7 tutkimusta, 1 403 potilasta; MD -9,22; 95 % luottamusväli -13,82 – -4,61), mutta ero ei ollut kliinisesti merkittävä. Lumeakupunktioon verrattuna toimintakyvyssä ei ollut eroa lyhytaikaisesti (5 tutkimusta, 1 481 potilasta; SMD -0,16; 95 % luottamusväli -0,38–0,06). Myöskään elämänlaadussa (3 tutkimusta, 1 068 potilasta) ei ollut lyhytaikaisesti eroa (SMD 0,24; 95 % luottamusväli 0,03–0,45).
Akupunktio oli tavanomaista hoitoa parempi (5 tutkimusta, 1 381 potilasta) lyhytaikaisesti kivun lievityksessä (MD -10,26; 95 % luottamusväli -17,11 – -3,40) ja toimintakyvyn parantamisessa (SMD -0,47; 95 % luottamusväli -0,77 – -0,17). Vaikutus kivun lieventämisessä ei ollut kliinisesti merkittävä. Haittavaikutusten ilmaantuminen välittömästi hoidon jälkeen oli samaa luokkaa akupunktiolla, lumeakupunktiolla ja tavanomaisella hoidolla.