Alaselkäkipu

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

11.3.2025

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Ota käyttöön

Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00059»1
Taulukko: Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1
Oswestryn kyselylomake «Oire- ja haittakysely (Oswestryn indeksi)»1
Potilaskohtainen toiminnallinen asteikko (PTA) «hoi20001a.pdf»1
Potilaskohtainen toiminnallinen asteikko (PTA), toimintaohje «hoi20001b.pdf»2
STarT-selkäkysely «Start-selkäkysely (SBT)»2
Örebron kipukysely «Lyhyt Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire -kysely (ÖMPSQ)»3
Oppiportin verkkokurssi: Alaselkäpotilaan anamneesi (vaatii käyttöoikeuden) «https://www.oppiportti.fi/dvk00062»2
Oppiportin verkkokurssi: Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus (vaatii käyttöoikeuden) «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3
Videot: Alaselkäpotilaan tutkiminen (vaativat käyttöoikeuden) «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/tul00003»4
Vältä viisaasti -suositus: Kuvantamistutkimukset epäspesifisessä alaselkäkivussa «https://www.kaypahoito.fi/dnd00003»5
Potilaalle: Alaselkäkivun opas «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6

Keskeinen sanoma

Alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva, ja siitä kärsii lähes jokainen elämänsä aikana. Alaselkäkivun ennuste on pääosin hyvä, mutta noin neljäsosalla oireet pitkittyvät, ja selkäkipujaksojen toistuminen on tavallista.
Alaselkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä hermon toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuriärsytys tulee tunnistaa varhain. Jatkotutkimukset ja -hoito tulee järjestää viiveettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin (cauda equina, hermojen vakavat toimintahäiriöt ja muut vakaviin syihin viittaavat oireet).
Selkäkipuiset, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita, kannattaa ohjata ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle.
Alkukeskustelu ja kliininen tutkiminen tulee tehdä huolellisesti ja potilas kohdaten.
Kyselylomakkeita kannattaa hyödyntää kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen ja työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa ja hoidon suunnittelun tukena.
Kuvantamista tulee välttää, jos vakavaan syyhyn viittaavia merkkejä ei ole, ja sen vähäisestä merkityksestä alaselkäkivun diagnosoimisessa ja hoidon suunnittelussa tulee keskustella potilaan kanssa.
Jos alaselkäkipuisen potilaan diagnosoimiseen tarvitaan erikoistutkimuksia, ensisijainen tutkimus on magneettikuvaus, erityisesti säteilykivun syiden selvittelyssä tai vakavaa sairautta epäiltäessä.
Välilevypullistuma ja -tyrä sekä kulumamuutokset ovat kuvantamistutkimuksissa yleisiä ja usein viattomia löydöksiä, joita esiintyy runsaasti myös oireettomilla.
Lääkkeetön kivunhoito ja potilasohjaus ovat keskeisiä alaselkäkivun hoidossa. Potilasta tulee auttaa ymmärtämään selkäkipuaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja ohjata häntä omahoidossa.
Potilasohjauksen keskeinen viesti akuutissa selkäkivussa on rohkaisu päivittäisten toimien ja liikkumisen jatkamiseen kohtuullisesta kivusta huolimatta, koska se on turvallista ja tukee toipumista. Kivun oireenmukaisen hoidon lisäksi tulee tähdätä potilaan toimintakyvyn paranemiseen. Koska tämä edellyttää potilaan aktiivista osallistumista hoitoon, tulee potilasta tukea hänelle sopivan omahoidon löytämiseksi.
Potilasta kannustetaan työssä jatkamiseen tai nopeaan työhön palaamiseen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on tärkeää tämän mahdollistamiseksi työn muokkauksen keinoin.
Potilaan työssä pärjäämisen ja työkyvyn tukeminen ovat tärkeitä hoidon tavoitteita, jotka tulee varmistaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä.
Akuutin (alle 6 viikkoa kestäneen) alaselkäkivun hoidossa harjoittelu ei näyttäisi tuottavan lisähyötyä kivun vähentämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa.
Akuutin vaiheen jälkeen voidaan soveltaa pitkittyneen selkäkivun hoitoperiaatteita huomioiden, että 6–12 viikkoa oireilleista suuri osa on jo toipumisvaiheessa.
Pitkittyneessä (yli 3 kuukautta kestäneessä) selkäkivussa yllä mainitun lisäksi kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin yhdistetty harjoittelu tuottaa yksittäisiä hoitomuotoja parempia tuloksia.
Kipulääkitystä voi käyttää tarvittaessa lyhytaikaisesti lääkkeettömien kivunhoitokeinojen rinnalla. Kipulääkkeeksi suositellaan kivun voimakkuuden mukaan ensisijaisesti tulehduskipulääkettä, parasetamolia tai niiden yhdistelmää. Valinnassa otetaan huomioon lääkkeiden haittavaikutukset ja riskit.
Jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa oleellisesti potilaan toiminta- tai työkykyä, magneettikuvaus ensisijaisena tutkimuksena on perusteltu, mikäli harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.
Eri terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuus on keskeistä alaselkäkivun hoidon onnistumisen kannalta.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Alaselkäkipu»1
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Alaselkäkipu»2 ja ruotsiksi «Smärta i ländryggen»3

Aiheen rajaus ja kohderyhmät

Suositus koskee aikuisten (yli 15-vuotiaiden) alaselkäkipua. Suosituksessa ei käsitellä rasitusmurtumia.
Suosituksen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, kaikki terveydenhuollon palveluita tuottavat organisaatiot ja kuntoutuksen toimijat mukaan luettuina.

Suosituksen tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on
- parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä
- parantaa hoidon laatua yhdenmukaistamalla alaselkäkipupotilaiden arviota, parantamalla kliinistä, radiologista ja muuta diagnostiikkaa sekä yhdenmukaistamalla alaselkäkipupotilaan konservatiivisia ja operatiivisia hoitokäytäntöjä, kuntoutusta sekä potilaiden ammattilaisilta saamaa informaatiota
- vähentää tarpeettomia tutkimuksia sekä vähähyötyisiä hoitoja.
Suositusta voidaan hyödyntää alaselkäkipupotilaiden alueellisten hoitoketjujen laatimisessa ja päivittämisessä.

Määritelmät

Alaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpien kylkiluiden alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolelle. Alaselkäkipuun voi liittyä säteilyoiretta toiseen tai molempiin alaraajoihin, mikä voi liittyä pehmytkudosten (heijastekipu) tai hermokudoksen (radikulaarinen kipu, iskiaskipu) ärsytykseen. Osalla tähän liittyy hermon toimintahäiriöitä, jolloin käytetään termiä radikulopatia.
Akuutilla alaselkäkivulla tarkoitetaan alle 6 viikkoa «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1 (joidenkin lähteiden mukaan 3 kuukautta «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2) kestänyttä kipua. Pitkittyneellä (kroonisella) alaselkäkivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestänyttä kipua. Selkäkivun luokittelua oireiden keston perusteella on kritisoitu, koska selkäkivun kulku on usein jaksoittaista ja pitkittyneessä kivussa esiintyy pahenemisvaiheita lievempien kipujaksojen välillä. Aiemmin selkäkivun luokittelussa on käytetty myös termiä subakuutti alaselkäkipu, mutta tässä suosituksessa selkäkipu on jaoteltu akuuttiin ja pitkittyneeseen kipuun «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1. Akuutin vaiheen jälkeen voidaan soveltaa pitkittyneen selkäkivun hoitoperiaatteita huomioiden, että 6–12 viikkoa oireilleista suuri osa on jo toipumisvaiheessa «Kongsted A, Kent P, Axen I, ym. What have we learn...»3.

Selkäkivun esiintyvyys ja kustannukset

Lähes jokaisella on selkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä, mutta kaikki eivät hakeudu hoitoon, koska selkäkipujaksot ovat usein lyhyitä ja paranevat itsestään.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan selkäkipua oli edeltäneiden 30 päivän aikana ollut hieman yli puolella naisista ja lähes puolella miehistä. Tutkimukseen osallistuneiden ikä vaihteli 20 vuodesta yli 75 vuoteen. Miehillä ikäryhmien ja koulutustasoryhmien väliset erot olivat pieniä. Naisilla selkäkipu oli kaikkein yleisintä nuorimmilla (60 %) ja harvinaisinta 55–64-vuotiailla (noin 45 %), mutta eläkeiässä (yli 75-vuotiailla) selkäkipu yleistyi jälleen (55 %). Vähiten koulutetuilla naisilla oli selvästi enemmän selkäkipua kuin korkeimmin koulutetuilla «Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsa...»4.
Eläkeikäisten miesten ja työikäisten naisten selkäkipu on yleistynyt, mutta nuorempien miesten ja iäkkäämpien naisten selkäkivun yleisyys on pysynyt ennallaan vuodesta 2017 vuoteen 2023 «Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsa...»4.
Vuonna 2023 selkäsairaudet olivat yleisin lääkärin kirjaama diagnoosi ja avoterveydenhuollossa oli 0,76 miljoonaa lääkärikäyntiä selkäsairauksien (ICD-10-tautiluokituksen diagnoosikoodit M47, M48, M51, M53 ja M54) vuoksi «Terveydenhuollon avohoidon ICD-10-diagnoosit kunni...»5.
Rekisteritutkimuksen «Hallberg S, Rolfson O, Karppinen J, ym. Burden of ...»6 mukaan pitkittynyttä alaselkäkipua oli Suomessa (vuosina 2011–2017) 2,7 %:lla erikoissairaanhoidon potilaista (naisista 3,3 %:lla ja miehistä 2,1 %:lla) ja 5,8 %:lla kaikista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaista (naisista 7,2 %:lla ja miehistä 4,4 %:lla).
Selkäkivun ja -sairauksien takia (ICD-10: M47, M48, M51, M53 ja M54) vuonna 2023 Suomessa oli hieman yli 1,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää ja yli 170 000 osasairauspäivärahapäivää ja niiden kustannukset olivat yli 78 miljoonaa euroa «Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Ke...»7. Lyhyet sairauspoissaolot (sairastumispäivä ja sen jälkeiset 9 päivää) eivät näy Kelan tilastoissa, sillä työnantajat maksavat näistä aiheutuvat kustannukset. Yhden sairauspäivärahapäivän laskennallinen hinta työnantajalle on 369 euroa «Tanskanen A, Vuori L. Sairauspoissaolon aiheuttama...»8. Epäsuorien työkyvyttömyyteen liittyvien kustannusten lisäksi on huomioitava myös suorat kustannukset, jotka liittyvät muun muassa tutkimuksiin, lääkkeisiin ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Kehittyneissä maissa noin 80 % kaikista kustannuksista liittyy työkyvyttömyyteen «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1.
Vuonna 2023 selkäsairauksien (ICD-10: M40–M54) takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 13 696 henkilöä. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 165 henkilöä. Selkäsairauksiin liittyvät työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat 222 miljoonaa euroa «Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Ke...»7, «Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilasto Suomen el...»9. Luvut ovat pienentyneet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana.

Selkäkivun luonnollinen kulku ja ennuste

Vaikka alaselkäkivun ennuste on hyvä ja useimmat alaselkäkipujaksot helpottuvat merkittävästi 6 viikon sisällä, noin neljännes potilaista raportoi jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä 3 kuukauden kohdalla ja viidennes vielä vuoden kohdalla. Alaselkäkivun uusiutuminen ja välillä lieventyvien oireiden pahenemisvaiheet ovat yleisiä. Noin neljännes kokee uuden selkäkipujakson alkuperäisten oireiden lievittymisen jälkeen vuoden sisällä «da Silva T, Mills K, Brown BT, ym. Risk of Recurre...»10, «Itz CJ, Geurts JW, van Kleef M, ym. Clinical cours...»11, «Wallwork SB, Braithwaite FA, O'Keeffe M, ym. The c...»12.
Noin 20–30 %:lla alaselkäpotilaista kipu ja toimintakyvyn haitta pitkittyvät. Ne potilaat, joilla selkäkivun lisäksi on alaraajaan säteilevää oiretta, kokevat suurempaa toimintakyvyn heikentymistä ja huonompaa elämänlaatua ja ovat kivuliaampia kuin ne, joilla kipu rajoittuu selän alueelle. Myös toipuminen kestää tällöin usein hieman pidempään «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1. Englantilaisessa perusterveydenhuollon aineistossa potilaista, joilla oli alaraajaan säteilevää kipua, jopa 45 %:lla oli oireita vielä vuoden kuluttua «Konstantinou K, Dunn KM, Ogollah R, ym. Prognosis ...»13.
Myös laaja-alainen tai monipaikkainen kipu ennustaa pidempikestoista oireilua «Coggon D, Ntani G, Palmer KT, ym. Drivers of inter...»14. Systemaattisen katsauksen mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että laaja-alainen kipu ennustaa huonompaa lopputulosta tuki- ja liikuntaelinvaivoissa «Artus M, Campbell P, Mallen CD, ym. Generic progno...»15.

Riskitekijät

Alaselkäkivun pitkittymisen ja toimintakykyä haittaavan alaselkäkivun kehittymisen riskitekijät on tärkeää tunnistaa, sillä ne auttavat määrittelemään potilaan omahoidon toteuttamiseksi ja kivun pitkittymisen ennaltaehkäisemiseksi tarvitseman tuen laajuutta ja monimuotoisuutta «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2.
Vaikka selkäsairauksissa on useita epäiltyjä riskitekijöitä, minkään tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä eikä riskitekijöihin kohdistuvien interventioiden tehosta selkäkivun ehkäisyssä (primaaripreventio) ole luotettavaa tietoa.
Perintötekijät selittävät merkittävän osan selkäkivuista. Yksittäisten geenien vaikutus on kuitenkin hyvin pieni «Freidin MB, Tsepilov YA, Palmer M, ym. Insight int...»16. Geenien aktiivisuutta säätelevät epigeneettiset mekanismit selittänevät osan ympäristötekijöiden vaikutuksesta alaselkäkipuun ja saattavat mahdollistaa perintötekijöihin vaikuttamisen käyttäytymistä ja ympäristötekijöitä muuttamalla «Ruffilli A, Neri S, Manzetti M, ym. Epigenetic Fac...»17.
Akuutin selkäkivun riskitekijöistä selkein näyttö on aiemmasta selkäkivusta «Øiestad BE, Hilde G, Tveter AT, ym. Risk factors f...»18, «da Silva T, Mills K, Brown BT, ym. Risk of Recurre...»10, «Taylor JB, Goode AP, George SZ, ym. Incidence and ...»19.
Fyysisesti selkää kuormittava työ, etenkin mekaanisten kuormitustekijöiden yhdistelmä (OR 2,2; 95 % luottamusväli 1,4–3,6), on yhteydessä pitkittyneeseen alaselkäkipuun «Jahn A, Andersen JH, Christiansen DH, ym. Occupati...»20. Ergonomisten toimenpiteiden ehkäisevästä tehosta ei kuitenkaan ole satunnaistettuihin vertailututkimuksiin perustuvaa luotettavaa näyttöä «Burton AK, Balagué F, Cardon G, ym. Chapter 2. Eur...»21, «Eisele-Metzger A, Schoser DS, Klein MD, ym. Interv...»22, «Parry SP, Coenen P, Shrestha N, ym. Workplace inte...»23, «Verbeek JH, Martimo KP, Karppinen J, ym. Manual ma...»24, «Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW, ym. The eff...»25.
Istumisella ei ole osoitettu olevan yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantuvuuteen «Hartvigsen J, Leboeuf-Yde C, Lings S, ym. Is sitti...»26, «Damato TM, Christofaro DGD, Pinheiro MB, ym. Does ...»27.
Lihavuus ilmeisesti suurentaa alaselkäkivun esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta «Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The assoc...»28. Kehon rasvapitoisuus näyttää olevan yhteydessä alaselkäkipuun «Peiris WL, Cicuttini FM, Hussain SM, ym. Is adipos...»29, «You Q, Jiang Q, Li D, ym. Waist circumference, wai...»30.
Tupakointi ja haitallinen alkoholin käyttö «Williams FMK, Elgaeva EE, Freidin MB, ym. Causal e...»31, «Ferreira PH, Pinheiro MB, Machado GC, ym. Is alcoh...»32 ilmeisesti lisäävät etenkin pitkittyneen selkäkivun esiintyvyyttä «Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The assoc...»33, «Ferreira PH, Beckenkamp P, Maher CG, ym. Nature or...»34, «Williams FMK, Elgaeva EE, Freidin MB, ym. Causal e...»31.
Masennus lisää selkäkivun uusiutumisen ja pitkittyneen selkäkivun riskiä, selkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja kivusta aiheutuvaa haittaa «Pinheiro MB, Ferreira ML, Refshauge K, ym. Symptom...»35, «Wong JJ, Tricco AC, Côté P, ym. Association Betwee...»36, «Stevans JM, Delitto A, Khoja SS, ym. Risk Factors ...»37.
Haittaavan selkäkivun kehittymisen riskiä lisäävät psykologisista tekijöistä masennuksen lisäksi katastrofointi (kipuun liittyvä huolestuneisuus) sekä pelkovälttämiskäyttäytyminen ja sosiaalisista tekijöistä fyysinen työkuormitus, vuorotyö, alhainen koulutustaso, korvausvaatimukset sekä huono työtyytyväisyys «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1, «Chou R, Shekelle P. Will this patient develop pers...»38, «Chen HM, Huang PY, Chuang HY, ym. Association of L...»39, «Otero-Ketterer E, Peñacoba-Puente C, Ferreira Pinh...»40, «Williams FMK, Elgaeva EE, Freidin MB, ym. Causal e...»31. Psykologisten tekijöiden kartoittamiseen käytettäviä kyselyitä on kuvattu Esitiedot-kappaleessa «A1»2. Potilaan luottamus toipumiseen «Hayden JA, Wilson MN, Riley RD, ym. Individual rec...»41 on vahvasti yhteydessä työhönpaluuseen sekä mahdollisesti muutoinkin toipumiseen. Yksinäisyys lisää yleensä etenkin ikääntyneiden kivun pitkittymisen riskiä «Lee S, Small BJ, Cawthon PM, ym. Social activity d...»42, «Noguchi T, Ikeda T, Kanai T, ym. Association of So...»43, «Nicolson PJA, Williamson E, Morris A, ym. Musculos...»44.
Monisairastavuus on tärkeää huomioida, sillä jo yksi krooninen sairaus lisää päivittäisen tuki- ja liikuntaelinkivun todennäköisyyttä merkittävästi ja kahden tai useamman kroonisen sairauden esiintyminen vielä enemmän «Heikkala E, Oura P, Ho E, ym. Accumulation of long...»45. Klusterianalyysissä kroonisten sairauksien ryppäistä voimakkain yhteys pitkittyneeseen ja hankalampaan kipuun on sydän- ja verenkiertosairauksien riskitekijöillä (mm. lihavuus ja verenpainetauti) ja mielenterveyden häiriöillä «Heikkala E, Oura P, Paananen M, ym. Chronic diseas...»46.
Terveelliset elintavat ovat tärkeitä selkäkivun sekundaaripreventiossa. Elintapoihin tulee kiinnittää huomiota jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Uniongelmat lisäävät alaselkäkivun pitkittymisen riskiä «Van Looveren E, Bilterys T, Munneke W, ym. The Ass...»47. Työikäisten terveyden laaja-alaisessa edistämisessä myös perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla on keskeinen merkitys.
Osteoporoosi on muistettava ikääntyneiden nikamamurtumien riskitekijänä. Osteoporoosin ehkäisyssä keskeisiä väestötason keinoja ovat kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista huolehtiminen, vajaaravitsemuksen tunnistaminen, oikeista ravitsemus- ja liikuntatottumuksista huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja kaatumisen ehkäisy «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»48, «Osteoporoosi»4.

Kliininen luokittelu

Selkäoireet voidaan jakaa esitietojen ja kliinisen tutkimuksen löydösten perusteella kolmeen pääluokkaan «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1, «van Tulder M, Becker A, Bekkering T, ym. Chapter 3...»49:
- mahdollinen vakava selkäkivun syy (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1). Syövän etäpesäkkeet voivat olla syynä selkäkipuun «Henschke N, Maher CG, Refshauge KM, ym. Prevalence...»50, «Verhagen AP, Downie A, Maher CG, ym. Most red flag...»51. Sisäelinten syöpä saattaa oireilla myös selkäkipuna.
- spesifinen selkäsairaus: spesifisiä syitä ovat muun muassa selkärankareuma ja oireileva nikamansiirtymä ja harvinaisia syitä paikalliset tulehdukset ja infektiot «Galliker G, Scherer DE, Trippolini MA, ym. Low Bac...»52, «Stolwijk C, van Onna M, Boonen A, ym. Global Preva...»53
  - hermojuuren toimintahäiriö, johon viittaavia oireita ovat alaraajaoireet (iskiasoire, katkokävely)
- epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä.
Vakavien sairauksien epäily edellyttää arviota erikoissairaanhoidossa. Anamneesi ja oireen laatu ratkaisevat lähetteen kiireellisyyden (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1). Potilaalle kerrotaan tilan vaativan jatkotutkimuksia diagnoosin selvittämiseksi.
Termiä punaiset liput on käytetty kuvaamaan anamnestisia ja kliinisiä löydöksiä, joiden on ajateltu lisäävän vakavien syiden todennäköisyyttä. Punaisen lipun merkit eivät kuitenkaan yksittäisinä ole selkeästi yhteydessä vakaviin syihin, mutta jos niitä esiintyy useampia yhtä aikaa, lisääntyy vakavan syyn todennäköisyys «Finucane LM, Downie A, Mercer C, ym. International...»54.
Punaisen lipun löydökset ovat yleisiä, ja niitä saattaa esiintyä jopa 80–90 %:lla akuutista selkäkivusta kärsivistä, vaikka vakavia syitä todetaan lisätutkimusten jälkeen vain noin prosentilla. Toisaalta punaisten lippujen puuttuminen ei sulje pois vakavan sairauden mahdollisuutta. Sen sijaan, että punaisen lipun löydöksiin suhtauduttaisiin kertaluonteisena vakavan sairauden pois sulkemisen välineenä, niihin tulisi suhtautua pikemminkin prosessina «Finucane LM, Downie A, Mercer C, ym. International...»54, «Premkumar A, Godfrey W, Gottschalk MB, ym. Red Fla...»55.

`Taulukko 1.` Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat.
Sairaus tai oire	Esitiedot tai löydökset (punaiset liput)	Jatkohoitopaikka/lähete
Ratsupaikkaoireyhtymä, sietämätön kiputila ja alaraajan jonkin lihasryhmän tuore pareesi	Virtsaamisvaikeus tai virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn vaikeus, ratsupaikka-anestesia, yleiset alaraajahalvausoireet	Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissekoituma	Äkillinen, sietämättömän kova kipu, yli 50 vuoden ikä, nopeasti kehittyvä hemodynamiikan häiriö (merkittävä verenpaineen lasku, korkea syke)	Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Pahanlaatuinen kasvain, etäpesäkkeet	Anamneesissa syöpä, selittämätön painon putoaminen, kuumeilu, etenevät oireet, yökipu, yli kuukauden jatkunut hoitoon reagoimaton kipu, parapareesi	Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon, parapareesissa päivystysluonteisesti
Bakteerispondyliitti, spondylodiskiitti	Aiempi selkäleikkaus, virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai glukokortikoidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö, infektio-oireet (kuume)	Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon
Selkärangan kompressiomurtuma	Yli 64 vuoden ikä miehillä ja yli 74 vuoden ikä naisilla «Traeger AC, Underwood M, Ivers R, ym. Low back pai...»`56`, kaatumis- tai putoamistapaturma, glukokortikoidien käyttö, osteoporoosi	Pareesilöydöksessä päivystyslähete, maligniteettiepäilyissä kiireellinen lähete, muutoin ajanvarauslähete
Kaula- tai rintarangan selkäydinkompressio	Nopeasti ilmaantunut kävelyn vaikeutuminen, kaikkien raajojen kömpelyys ja muutokset hienomotoriikassa	Kiireellinen tai päivystyslähete oireen kehittymisnopeuden mukaan

Esitiedot ja kliininen tutkimus

Esitiedot

Potilaan toimintakyvyn selvittämisen tulee kattaa kaikki ICF:n osa-alueet (kehon rakenteet ja toiminnot, suoritukset ja osallistuminen) (ICF-luokitus «http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»7) «Cieza A, Stucki G, Weigl M, ym. ICF Core Sets for ...»57, «Smolander J, Hurri H ym. Toiminta- ja työkyvyn fyy...»58.
Anamneesi on alaselkäpotilaan tutkimuksen tärkein osa.
Sen lisäksi, että alkukeskustelussa kerätään tietoa kliinistä päättelyä varten, keskustelulla on tärkeä rooli hoitosuhteen syntymisen ja potilaan kuulluksi tulemisen kokemuksen kannalta.
Alkukeskustelussa on tärkeää kuunnella potilasta keskeyttämättä ja osoittaa ymmärtävänsä potilaan ajatukset ja tunteet ja ottavansa hänen kipunsa todesta. Alkukeskustelussa kannattaa kysyä, mikä on potilaan käsitys kivun syystä, millaisia huolia hänellä on, miten oireet vaikuttavat hänen elämäänsä ja miksi hän hakeutui hoitoon. On tärkeää tunnistaa potilaan negatiiviset käsitykset ja pelko-välttämiskäyttäytyminen sekä käyntiin liittyvät toiveet ja odotukset. Potilaalle merkitykselliset tavoitteet on myös tärkeää selvittää. Motivoivan keskustelun tekniikoista voi olla apua haitallisten käsitysten puheeksi ottamisessa ja elintapamuutoksessa tukemisessa. Ks. Oppiportin verkkokurssi Motivoiva keskustelu «https://www.oppiportti.fi/dvk00017»8 (vaatii käyttöoikeuden).
Alkukeskustelussa pyritään oirekuvan lisäksi saamaan kattava kuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä, kuten psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, elintavoista, yleisestä terveydentilasta ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä työnkuvan kartoittamisen ohella.
Jokaisen potilaan arvioinnissa tulee käyttää vähintään yhtä toimintakykymittaria, joka valitaan tilanteeseen soveltuvasti terveydenhuollon yksikön potilasaineiston mukaan.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu anamneesissa selvitettävät asiat.

`Taulukko 2.` Anamneesissa huomioitavat asiat.
VAS = visual analogue scale, NRS = numerical rating scale, PTA = potilaskohtainen toiminnallinen asteikko
Aiemmat selkävaivat sekä aiemmat ja nykyiset muut tuki- ja liikuntaelimistön vaivat, sukutausta
Liitännäissairaudet: systeemiset sidekudossairaudet, tulehdukset, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön ja hengityselimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt
Aikaisemmat vammat ja leikkaukset
Syöpähistoria
Yleisvointi, kuume, painon putoaminen
Lääkitys
Elintavat (tupakointi, päihteet, liikunta, ravitsemus, ylipaino, uni, stressi)
Sosiaalinen tilanne, perhesuhteet, työ (työn asettamat vaatimukset toimintakyvylle, työn kuormitus- ja voimavaratekijät)
Sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana
Nykyinen oirekuva: oireiden sijainti (kipupiirros «Kipupiirros»`1`), kesto, luonne (ajoittainen/jatkuva)
Kivun intensiteetti (VAS/NRS) ja haittaavuus
Rasituksen vaikutus, oireita helpottavat/pahentavat tekijät
Asennon vaikutus: seisominen, istuminen, makaaminen jne.
Alaraajojen koettu lihasvoima ja tunto
Cauda equinaan viittaavat oireet: virtsaumpi, ulosteenpidätyskyvyn heikkeneminen, ratsupaikka-alueen puutuminen, seksuaalitoimintojen ongelmat
Subjektiivinen toimintakyky (PTA, tarvittaessa Oswestry / Roland Morris)
Elämänlaatu (tarvittaessa esim. EQ-5D-5L/15D «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00216/search/eq-5d»`9`, «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00138?toc=802599»`10`)
Mieliala, voimavarat
Potilaan käsitys kivun syystä, potilaalle merkitykselliset tavoitteet, huolet ja hoitoon kohdistuvat odotukset
Kotona pärjääminen, apuvälineet

Vakavien sairauksien tunnusmerkit on tärkeää huomioida jokaisella käyntikerralla (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1).
Hermojuuriärsytys, mahdolliset psykososiaaliset riskitekijät (taulukko «Paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät (keltaiset liput)....»3), kivun intensiteetti ja sijainti tulee selvittää (ks. kipupiirros «Kipupiirros»1). Myös selkäkivusta aiheutuva haitta (ks. Oswestryn kyselylomake «Oire- ja haittakysely (Oswestryn indeksi)»1, PTA-kysely «hoi20001a.pdf»1, «Nazari G, Bobos P, Lu S, ym. Psychometric Properti...»59, «Lehtola V, Kaksonen A, Luomajoki H ym. Content val...»60 ja PTA-kyselyn toimintaohje «hoi20001b.pdf»2), elämäntilanne, työstä poissaolot ja psyykkiset oireet tulee selvittää. Paranemista estävät tai hidastavat tekijät eli keltaiset liput ovat psykologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Ne on arvioitava jo oireiden alkuvaiheessa, koska ne voivat vaikuttaa kipuoireen pitkittymiseen ja toimintakyvyn heikentymiseen. Arviointi sisältää potilaan käsitykset selkäkivun syistä, tilanteeseen liittyvät huolet ja kipujen vaikutuksen elämään (taulukko «Paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät (keltaiset liput)....»3).
Uupumusta ja depressiivisyyttä voidaan selvittää haastattelulla ja kyselylomakkeilla (esim. depressioseula DEPS).
Keltaisten lippujen «Foster NE, Anema JR, Cherkin D, ym. Prevention and...»61 ja asiakkaan tarvitseman tuen ja hoidon tarpeen arvioinnissa on hyvä hyödyntää kyselylomakkeita. STarT-selkäkyselyn «Start-selkäkysely (SBT)»2 avulla potilaat voidaan luokitella kolmeen riskiryhmään (pieni, kohtalainen, suuri) kivusta aiheutuvan haitan pitkittymisen riskin mukaan «Hill JC, Dunn KM, Lewis M, ym. A primary care back...»62. STarT-selkäkyselyä hyödyntävä toimintamalli vähensi merkittävästi kuvantamisia ja selkäkipuun liittyviä sairauspoissaoloja suomalaisessa perusterveydenhuollossa «Simula AS, Malmivaara A, Booth N, ym. Effectivenes...»63. Örebron kipukyselyn «Lyhyt Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire -kysely (ÖMPSQ)»3 avulla voidaan tunnistaa noin 85 % perusterveydenhuollon potilaista, joilla tulee olemaan seuraavan puolen vuoden aikana yli 2 viikon verran sairauspoissaoloja «Linton SJ, Boersma K. Early identification of pati...»64.
Kyselylomakkeet toimivat myös alkukeskustelun tukena, ja niissä esiin nousseista asioista on hyvä esittää tarkentavia kysymyksiä.

`Taulukko 3.` Paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät (keltaiset liput).
Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia Matala tai negatiivinen mieliala ja sosiaalinen vetäytyminen Mielenterveyden häiriöt tai traumat Moniin eri hoitoihin hakeutuminen Fyysisesti raskas työ Ongelmat työssä ja tyytymättömyys työhön Ylihuolehtiva perhe tai tuen puute Taloudelliset vaikeudet Valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen

Kuva 1.

Kipupiirros. Merkitse kuvaan kaikki alueet ja paikat, joissa olet tuntenut kipua, puutuneisuutta tai tunnottomuutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Käytä seuraavia merkintätapoja:

särky, jomotus: ××××××
pistävä, vihlova kipu: //////////
puutuneisuus: ======
tunnottomuus: oooooooo

Tulostettava pdf-versio

Kliininen tutkimus

Kliinisessä tutkimuksessa keskitytään potilaan kokemaan toimintakyvyn haittaan ja siihen liittyviin tekijöihin, kuten potilaalle kivuliaisiin liikkeisiin, välttämiskäyttäytymiseen ja huolta aiheuttaviin toimintoihin «Ideoita kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien hyödyntämiseen selkäkivun hoidossa»1.
Kaikkia testejä ei tarvitse tehdä kaikille potilaille, vaan olennaista on, että tutkiminen kohdistuu toimintakyvyn osalta potilaalle hankaliin toimiin ja asentoihin. Tutkimislöydökset on tärkeää selittää potilaalle ymmärrettävästi, ja myös negatiivisten löydösten selittäminen on tärkeää oireiden hyvänlaatuisuudesta vakuuttamisessa. Ks. Oppiportin verkkokurssit Alaselkäpotilaan anamneesi «https://www.oppiportti.fi/dvk00062»2 ja Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 ja Lääkärin tietokantojen Alaselkäpotilaan tutkiminen: videot «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/tul00003»4 (vaativat käyttöoikeuden).
Inspektio:
- yleinen motoriikka: kävely, istuminen, ylösnousu, riisuutuminen, siirtyminen tutkimuspöydälle ja siinä kääntymiset
- selkärangan asento
- kipukäyttäytyminen (hengityksen pidättäminen, keskivartalon jännittäminen, ääntely, irvistely, käsiin tukeutuminen, kipeän kehonosan koskettelu jne.)
- lihasatrofiat
Neurologinen tutkiminen:
- Alaraajojen lihasvoima (ks. kuva «Iskiaspotilaan L4-, L5- ja S1-hermojuuriärsytyksen kliiniset löydökset»2):
  - lonkan koukistusvoima (L3-juuri)
  - polven ojennusvoima (L4-juuri ja osittain L3-juuri)
  - jalkaterän (L5, osittain L4) ja isonvarpaan ojennus- (L5) ja koukistusvoima (S1-juuri)
  - kanta- (L5, osittain L4) ja varvaskävely (S1)
  - Trendelenburgin testi (L5)
- Jänneheijasteet:
  - patellaheijaste (L4)
  - akillesheijaste (S1)
  - Babinskin heijaste (ylempi motoneuroni)
- Alaraajaoireisilta ihotunto:
  - L3-tuntoalue etu- ja sisäreisi
  - L4-tuntoalue polven alamediaalipuoli
  - L5-tuntoalue säären ulkosyrjä, jalkaterän mediaali- ja dorsaalialue
  - S1-tuntoalue jalkaterän lateraaliosa
- Alaraajojen lihasvoiman heikentyminen, kiihtyneet ja multippelit heijasteet sekä positiivinen Babinskin merkki viittaavat neurologista tai selkäkirurgista selvittelyä vaativaan sairauteen. Tuore (alle viikon kestänyt) selkäperäiseksi epäilty tai etenevä alaraajan pareesi tai parapareesi on päivystyslähetteen ja rangan päivystyksellisen magneettikuvauksen aihe.
- Jos potilaalla on hankalia radikulaarioireita tai epäillään ratsupaikkaoireyhtymää (päivystyslähete), lääkärin vastaanotolla pitää tutkia peräaukon sulkijalihasten toiminta tuseerauksella ja väliliha-alueen kosketustunto.
- Suoran alaraajan nostotestillä (SLR) ja Lasèguen testillä tutkitaan L5- ja S1-hermojuurten mahdollista ärsytystä. Testit ovat herkkiä, mutta niiden tarkkuus on heikko «Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagić A, ym. Th...»65. Testin tarkkuutta voitaneen parantaa eSLR-testin avulla. Kivun provosoituminen oireilevan alaraajan vastakkaista alaraajaa nostettaessa on tarkka testitulos hermojuuriärsytyksen osoittamisessa.
  - SLR-, eSLR- ja Lasèguen testien suorittaminen kuvataan Oppiportin verkkokurssissa «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 (vaatii käyttöoikeuden).
  - Testitulokset ovat positiivisia, kun niissä aiheutuu selästä alaraajan dermatomialueelle säteilevää kipua. Asteluku ja oireet kirjataan sairauskertomukseen. Pelkkä selkäkipu tai kiristys reidessä ei ole positiivinen testitulos.
Selän liikeradat:
- Selkärangan liikkuvuus ja liikemallien arviointi antavat käsitystä selän toimintakyvystä, ja liikkuvuuden arvioinnilla on merkitystä tilan seurannassa. Liikeradat kirjataan karkeasti esimerkiksi sen mukaan, mihin asti sormet ylettyvät (esim. polvi/sääri/nilkka/lattia).
- Liikkuvuuden mittaamisessa modifioidun Schoberin testin toistettavuus on kohtalainen, ja sitä käytetään erityisesti selkärankareumaepäilyissä ja sen seurannassa.
- Selkärangan kiertoliikkeet ja rintakehän liikkuvuus rajoittuvat selkärankareumassa jo varhaisvaiheessa.
- Selkäkipuiset liikkuvat usein selkäkivuttomia hitaammin, heidän liikeratansa ovat pienemmät ja heidän liikkumisessaan on vähemmän vaihtelua. Relaksaatio selän fleksion loppuvaiheessa jää usein tapahtumatta. Liikkumisen pelko ja kipukäyttäytyminen saattavat vaikuttaa siihen, minkä verran ja miten selkäkipuinen selkäänsä liikuttaa. Tutkimiseen kannattaakin yhdistää keskustelu potilaan kanssa siitä, minkä takia hän kokee esimerkiksi, ettei pysty taivuttamaan pidemmälle.
Selän ja alaraajojen palpaatio:
- rangan palpaatio- tai koputusarkuus
- alaraajojen valtimoiden tunnustelu tai dopplertutkimus tai molemmat katkokävelyoireisilla yli 50-vuotiailla
Sakroiliittiä epäiltäessä tutkimiseen voidaan sisällyttää SI-kipuprovokaatiotestit hyödyntäen esimerkiksi Laslettin klusteria. Testien toteutus on kuvattu Oppiportin verkkokurssissa «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 (vaatii käyttöoikeuden). SI-nivelen liikepalpaation luotettavuus on heikko «Palsson TS, Gibson W, Darlow B, ym. Changing the N...»66.
Erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös muun muassa sisäelinperäinen heijastuskipu ja lonkkanivelperäinen kipu (erityisesti lonkan rotaatiokipu tai liikerajoitus rotaatiossa). Alaraajaan säteilevässä alaselkäkivussa on huomioitava myös erotusdiagnostisesti perifeeriset hermopinteet ja verisuoniperäiset ongelmat.
Työn toimintakyvylle asettamat vaatimukset ja potilaan oma kokemus työssä pärjäämisestä tulee huomioida työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden arvioinnissa. Työkyvyn tai suorituskyvyn arvioinnin osana voidaan käyttää tarvittaessa myös toimintakykytestejä «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi?toc=802599»11.

Kuva 2.

Iskiaspotilaan L4-, L5- ja S1-hermojuuriärsytyksen neurologiset löydökset. Punaisella piirretty alue affisioituu 75 %:lla ihmisistä. Kipu, tuntohäiriö tai molemmat ulottuvat keltaisella merkitylle alueelle 50 %:lla ja vihreällä merkitylle alueelle 25 %:lla ihmisistä. 

Lähde: Anttila S, Määttä J, Oura P, Arokoski J, Karppinen J. Iskiasoirepotilas perusterveydenhuollossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2022;138(16):1395-402

Laboratoriotutkimukset

Yleensä selkäkipupotilaalle ei ole tarpeen tehdä laboratoriotutkimuksia. Jos todetaan merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista, tarpeellisia laboratoriotutkimuksia ovat yleensä ainakin CRP, perusverenkuva ja virtsan perustutkimus. Nikamamurtumissa on suljettava pois osteoporoosin mahdollisuus «Osteoporoosi»4 «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»48.

Kuvantamistutkimusten yleisperiaatteet

Akuutti tai muu tilapäinen alaselkäkipu ei edellytä välittömiä kuvantamistutkimuksia, jos havaittavissa ei ole merkkejä vakavista sairauksista (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1). Kuvassa «Kuvantamispäätös alaselkäkivun akuuteissa oirekuvissa»3 on esitetty ohjeita kuvantamispäätöksen tekoon akuutissa alaselkäkivussa.
Kuvantamisesta epäspesifisessä akuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä, mutta siitä ilmeisesti on haittaa ja se lisää kustannuksia «Kuvantamisesta epäspesifisessä akuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä, mutta siitä ilmeisesti on haittaa ja se lisää kustannuksia.»B. Kuvantaminen tilanteissa, joissa ei ole vakavan syyn merkkejä, lisää kustannuksia, terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja työkyvyttömyyttä «Lemmers GPG, van Lankveld W, Westert GP, ym. Imagi...»67. Avoterveydenhuollossa tuleekin pääsääntöisesti pidättäytyä kuvantamistutkimuksista alle 3 kuukautta kestäneessä epäspesifisessä alaselkäkivussa. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Kuvantamistutkimukset epäspesifisessä alaselkäkivussa»2. Apuna sen perusteluun, miksi kuvantamista ei tarvita, voi hyödyntää alaselkäkivun opasta «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6, «Simula AS, Jenkins HJ, Holopainen R, ym. Transcult...»68, «Simula AS, Jenkins HJ, Hancock MJ, ym. Patient edu...»69.
Kuvantaminen epäspesifisessä akuutissa alaselkäkivussa on lisääntynyt tasaisesti, mutta kuvausindikaatiot ovat ajoittain epäasialliset. Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin (45 tutkimusta, lähes 20 miljoonaa konsultaatiota alaselkäkivun vuoksi perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä) mukaan joka neljäs perusterveydenhuollon potilas ja joka kolmas päivystyksen potilas päätyi selän kuvantamiseen vuosina 1995–2015. Huolimatta kuvantamissuosituksista leikekuvausten määrä kasvoi 7,4 %:sta 11,4 %:iin (suhteellinen kasvu 53,5 %) «Downie A, Hancock M, Jenkins H, ym. How common is ...»70. Toisen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin (33 tutkimusta) mukaan lähetepotilaiden kuvauksista noin 31,6–34,8 % todettiin aiheettomiksi vakavan taudin epäilyn puutteen vuoksi. Hoidossa olevia potilaita kuvattiin turhaan jopa 27,7 %:ssa tapauksista, mutta toisaalta jopa 60,8–65,6 % potilaista ei saanut indisoitua kuvausta, vaikka heillä epäiltiin vakavaa tautia «Jenkins HJ, Downie AS, Maher CG, ym. Imaging for l...»71.
Uusiutuvan, pitkittyvän tai pitkittyneen selkäkivun selvittämisessä kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia
- vakavaa selkäsairautta epäiltäessä
- leikkaushoitoa harkittaessa
- pitkittyvässä toimintakykyä rajoittavassa alaselkäkivussa harkinnan mukaan.
Kuvantamislöydös on aina suhteutettava potilaan oireisiin ja kliinisten löydösten antamiin viitteisiin vaurion paikasta, sillä röntgen-, tietokonetomografia- ja magneettikuvissa todetaan degeneratiivisia muutoksia myös oireettomassa aikuisväestössä «Carragee E, Alamin T, Cheng I, ym. Are first-time ...»72, «Takatalo J, Karppinen J, Niinimäki J, ym. Prevalen...»73, «Jarvik JG, Deyo RA. Imaging of lumbar intervertebr...»74, «Boos N, Rieder R, Schade V, ym. 1995 Volvo Award i...»75.
Hoitavan lääkärin on aina selitettävä potilaalle kuvantamistutkimusten löydösten kliininen merkitys, sillä radiologin antamassa asiantuntijalausunnossa on paljon informaatiota. Potilaan informointi kuvantamislöydösten merkityksestä vähentää lisätutkimusten ja hoitojen tarvetta, mutta ei kokonaan poista mahdollisesti tarpeettoman kuvantamistutkimuksen aiheuttamaa haittaa «Jarvik JG, Meier EN, James KT, ym. The Effect of I...»76, «Fried JG, Andrew AS, Ring NY, ym. Changes in Prima...»77.
Jos alaselkäkipupotilaan diagnoosia varten tarvitaan kuvantamistutkimuksia, erityisesti iskiaskivun ja vakavien syiden selvittelyssä, magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimusmenetelmä.
Seisaallaan tehtävän lannerangan natiiviröntgenkuvauksen (RTG) käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana: sitä suositellaan lähinnä iäkkäiden traumapotilaiden osteoporoottisten nikamamurtumien sulkemiseen pois. Muissa tapauksissa röntgenkuvaus kannattaa jättää erikoislääkärin harkintaan (esim. postoperatiivisen tilanteen sekä osteosynteesin ja -materiaalin stabiiliuden seurannassa nikaman korkeuden, muodon ja mahdollisen siirtymän arvioimiseksi).
Tietokonetomografia (TT) on korvaava tutkimus päivystysleikkausta suunniteltaessa, jos magneettikuvaus on vasta-aiheinen.
Traumapotilaan korkeaenergiaisten vammojen nikamamurtumaepäilyssä päivystys-TT on ensisijainen tutkimus, sillä se antaa tarkkaa morfologista tietoa murtumista.

Kuva 3.

Kuvantamispäätös alaselkäkivun akuuteissa oirekuvissa

Magneettikuvaus

Hyvä lähete selkeällä kysymyksenasettelulla on ensiarvoisen tärkeä MK:ssa, koska sen perusteella räätälöidään sopivat kuvaussekvenssit kulloisenkin ongelman mukaiseksi (esim. akuutti trauma, pitkittynyt kipu, selkärankareuma, postoperatiivinen ongelma, infektio, tuumori).
MK on ensisijainen lannerangan kuvantamismenetelmä kaikissa potilasryhmissä monipuolisuutensa vuoksi, sillä se osoittaa pehmytkudosrakenteiden poikkeavuudet luumuutosten lisäksi.
MK:lla voidaan todeta välilevytyrä, selkäydinkanavan ja hermojuurten ahtaumat, selkäytimen ja selkäydinkanavan kasvaimet, luukasvaimet ja etäpesäkkeet, tulehdusmuutokset (infektiot ja inflammatoriset sairaudet), tuoreet ja vanhat murtumat sekä muut traumamuutokset.
Varjoainetehostusta käytetään erikoistilanteissa, lähinnä tulehduksen (spondylodiskiitti) tai tuumoreiden diagnostiikassa.
Selän traumakuvantamisessa MK voi olla tarpeellinen selkärankavammoissa ja -murtumissa pehmytkudosvaurioiden ja stabiliteetin arvioimisessa TT:n lisänä.
Välilevyrappeumaan liittyvät eriasteiset välilevyjen, päätelevyjen ja fasettinivelten muutokset näkyvät varhaisvaiheessakin. Kuitenkin MK:ssa (samoin kuin TT:ssä) lähes 30 %:lta oireettomistakin löydetään välilevypullistuma «Brinjikji W, Luetmer PH, Comstock B, ym. Systemati...»78.
Tietyillä MK-löydöksillä voi olla ennusteellista merkitystä myös pitkittyneessä epäspesifisessä selkäkivussa. Niiden merkitys on aina suhteutettava kliiniseen oirekuvaan «Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS, ym. Vertebral...»79, «Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnet...»80.
MK:ssa näkyvät päätelevyn alaiset luuydinmuutokset (Modic-muutokset) ovat yleisiä löydöksiä, ja niitä voidaan käyttää kriteereinä välilevyrappeumaa luokiteltaessa. Niiden yhteys alaselkäkipuun on epäselvä, mutta tuoreen systemaattisen katsauksen perusteella luuydinturvotusta sisältävät Modic 1- ja Modic 1/2 -muutokset assosioituvat hieman kovempaan kipuun ja huonompiin toimintaindekseihin lyhyellä aikavälillä ja välilevydegeneraatio assosioituu kovempaan kipuun ja huonompiin toimintaindekseihin pitkällä aikavälillä «Han CS, Maher CG, Steffens D, ym. Some magnetic re...»81.
MK:n löydös muuttaa alustavaa hoitopäätöstä noin puolella potilaista, joilla kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään välilevytyrää. Hoitopäätös muuttuu useimmiten konservatiivisen hoidon suuntaan «Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE, ym. The therap...»82.
MK-tutkimuksen nopeutumisen ja saatavuuden parantumisen myötä lannerangan RTG-kuvauksen rooli on pienentynyt 2020-luvulla.

Lannerangan röntgenkuvaus

Lannerangan RTG tehdään seisaallaan, mikäli vain mahdollista.
Lannerangan RTG:ssä voidaan todeta joitain spesifisiä alaselkäkivun aiheuttaja, joita ovat
- destruktio (esim. pahanlaatuinen kasvain tai etäpesäkkeet)
- murtuma (etenkin iäkkäiden potilaiden osteoporoottiset murtumat)
- spondylolisteesi eli nikamansiirtymä
- nikama-anomaliat.
Lannerangan RTG ei sulje pois etäpesäkettä, luuydintä affisoivaa sairautta, murtumaa, välilevytyrää, selkäydintä affisoivaa sairautta, spinaalikanavan sisällä olevaa muuta sairautta tai muuta pehmytkudosvauriota tai -poikkeavuutta eikä spinaalistenoosia.
Röntgenkuvauksella ei voi arvioida luotettavasti ydin- tai juurikanavien ahtaumia. Nykyään epävakauden arviointiin suositellaan taivutuskuvien sijaan seisaallaan tehtyä tavallista RTG-kuvausta sekä makuulla tehtyä tavallista MK-tutkimusta «Lee NJ, Mathew J, Kim JS, ym. Flexion-extension st...»83. Epävakauden kuvantaminen ja tulkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Tietokonetomografia

TT-kuvausta voi harkita korvaavana tutkimuksena, jos MK on vasta-aiheinen.
TT antaa tarkkaa tietoa luuston anatomiasta. Välilevyt ja ligamentit näkyvät myös kohtalaisesti, mutta selkäydinkanavan sisäisten muutosten (erityisesti selkäytimen kasvaimet, hematoomat) kuvantamisessa menetelmä on epäherkkä. Laskimonsisäistä tehosteainetta käytettäessä pehmytkudostuumorit, infektiopesäkkeet ja metastaasitkin voivat näkyä, kun niitä osataan hyvien lähetetietojen perusteella etsiä.
TT on hyvä tutkimus seuraavissa erityistilanteissa:
- murtumaepäily (erityisesti monivammapotilaat, suurienergiaiset vammat, selkärankareuman tai muun syyn vuoksi jäykistyneen rangan vammat, nikamakaaren murtumat ja epävakauden arviointi)
- luudutusleikkauksen jälkeisten komplikaatioiden arviointi.
TT:llä voidaan todeta infektion aiheuttamia luu- ja pehmytosamuutoksia sekä kookkaat välilevytyrät ja mahdolliset ydin- ja juurikanava-ahtaumat, mutta se ei ole yhtä luotettava kuin MK.

Isotooppitutkimukset

Käyttöaiheet erikoissairaanhoidossa ovat tulehdusdiagnostiikka ja syövän etäpesäkkeiden etsintä. Jos epäillään, että tautipesäkkeitä on eri puolilla kehoa, isotooppitutkimuksen etuna on koko vartalon kuvantuminen. Isotooppitutkimukset ovat erittäin herkkiä kuvantamistutkimuksia, mutta niiden tarkkuus on heikko ja diagnoosin asettamiseksi tarvitaan usein lisäksi MK-tutkimus.

Neurofysiologiset tutkimukset

Elektroneuromyografia (ENMG) ei (pääsääntöisesti) ole alaselkäkipu- tai iskiasoireisen potilaan tutkimus perusterveydenhuollossa. Poikkeuksena tästä on kivuton pitkittynyt pareesi, jossa erotusdiagnostiikkaa perifeerisen ja radikulaarisen etiologian välillä voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.
Kliinisen neurofysiologian menetelmillä voidaan todeta juurivaurio ja saada tietoa sen vaikeusasteesta ja iästä, mutta ne eivät paljasta vaurion syytä eivätkä korvaa kuvantamista vaurion paikantamisessa.
ENMG:n varhaisin ajankohta on noin 3 viikkoa oireiden alusta (muutokset paraspinaalilihaksissa) ja optimaalinen ajankohta 1–2 kuukautta oireiden alusta. ENMG ei siten ole akuutin hermojuurioireen tutkimus.
Juurivaurion osoittaminen ENMG:llä perustuu siihen, että todetaan neurogeenisen vaurion merkkejä tietyn hermojuuren hermottamissa lihaksissa.
Jos todetaan usean tason kuvantamislöydöksiä, ENMG voi tarjota lisätietoa tasodiagnostiikassa.
Oireiltaan ja löydöksiltään selkeässä välilevytyrässä ENMG:stä ei ole lisähyötyä.
ENMG:stä voi olla hyötyä seuraavissa tilanteissa:
- Juurivaurio halutaan osoittaa tilanteessa, jossa taudinkuvan ja muiden tutkimusten antamat viitteet eivät ole yhdenmukaiset.
- Potilaalla on hermojuurioire, mutta kuvantamistutkimuksin ei todeta välilevytyrää.
- Kroonisissa kiputiloissa tutkimus voi olla tarpeellinen osana kokonaisselvitystä.
- Ennusteen arvioinnissa tutkimus on joskus hyödyllinen, ja erotusdiagnostiikassa se on hyödyllinen, kun epäillään perifeerisen hermon pinnettä tai vauriota tai polyneuropatiaa.
Muiden neurofysiologisten tutkimusten aiheen harkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Hoidon ja kuntoutuksen periaatteet

Alaselkäkivun hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, kivun pitkittymisen ehkäisy, toiminta- ja työkyvyn palauttaminen sekä elämänlaadun parantaminen.
Henkilökeskeisyys (person-centered care) ja jaettu päätöksenteko ovat hoidon toteutuksen keskiössä. Henkilökeskeisyydellä tarkoitetaan yksilön arvojen, mieltymysten ja potilaalle merkityksellisten asioiden tunnistamista sekä niiden huomiointia hoidon toteuttamisessa ja potilaan hyvinvoinnin ja henkilökohtaisten tavoitteiden tukemisessa «WHO guideline for non-surgical management of chron...»84, «Hutting N, Caneiro JP, Ong'wen OM, ym. Person-cent...»85.
Hoitoon kuuluvat aina potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen ja potilaan kanssa yhdessä laadittu suunnitelma. Potilasohjaukseen on varattava riittävästi aikaa. Ohjauksen apuna kannattaa käyttää kirjallisia ja sähköisiä materiaaleja «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6, «https://selkakanava.fi/wp-content/uploads/tietoa-selkakivun-hoidosta-2023.pdf»12, «https://www.retrainpain.org/languages/finnish»13, «https://storage.googleapis.com/duodecim-coaching/courses/alaselkakivun-hoito/index.html»14.
Selkäkivun hoidon tulokset ovat olleet hyvin samantapaisia riippumatta siitä, onko kyseessä ollut aktiivinen interventio, lumehoito vai odotuslistalla olo. Alussa oireet useimmiten lievittyvät nopeasti, mutta puolen vuoden jälkeen toipumista ei enää juuri tapahdu «Artus M, van der Windt DA, Jordan KP, ym. Low back...»86, «Artus M, van der Windt D, Jordan KP, ym. The clini...»87. Olennaista on tunnistaa potilaat, joilla on kivun pitkittymisen riskitekijöitä.
Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti. Yksilöinnin apuna voi hyödyntää kyselyitä (ks. kohta Esitiedot «A1»2). Jos kyselylomakkeissa nousee esiin toipumista hidastavia tekijöitä, varmistetaan riittävä tuki ja hyödynnetään psykologisia menetelmiä hoidossa. Kaikki ammattilaiset voivat hyödyntää näitä menetelmiä «Ideoita kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien hyödyntämiseen selkäkivun hoidossa»1, mutta mahdollisuuksien mukaan myös psykologia kannattaa konsultoida matalalla kynnyksellä.
Fysioterapeutin suoravastaanotto perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä ilmeisesti säästää kustannuksia ja on yhtä turvallista verrattuna lääkärin vastaanottoon «Fysioterapeutin suoravastaanotto perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä ilmeisesti säästää kustannuksia ja on yhtä turvallista verrattuna lääkärin vastaanottoon.»B. Fysioterapeutin suoravastaanotto koskee kaikkia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, myös selkäkipua.
Akuutin ja pitkittyneen selkäkivun hoidon periaatteet eroavat toisistaan, ja ne esitellään sen vuoksi omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi käsitellään erikseen välilevytyrän, spinaalistenoosin, välilevyrappeuman, nikamansiirtymän ja selkärankareuman hoitoa ja kuntoutusta.

Työkyvyn arviointi

Työikäisen potilaan työkyky arvioidaan jokaisella vastaanottokäynnillä. Työkyvyn arvioinnissa huomioidaan potilaan ammatti, työn sisältö ja sen muokkausmahdollisuudet, toipumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin sekä jäljellä oleva työkyky. Ks. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»5, «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -...»88.
Potilaita kannustetaan jatkamaan töissä kohtuullisesta kivusta huolimatta, jos vain mahdollista, tai jos sairauspoissaoloa tarvitaan, pidetään se mahdollisimman lyhyenä. Työn muokkauksen mahdollisuutta kannattaa selvittää sairauspoissaolon vaihtoehtona ja poissaolon jälkeen työhön palatessa, mikäli oireet jatkuvat. Keinoja voivat olla esimerkiksi työjärjestelyt, työaikajärjestelyt ja työkokeilu. Näiden asioiden selvittämiseksi potilasta tulisi ohjata olemaan yhteydessä esihenkilöön ja työterveyshuoltoon.
Potilaan työssä pärjäämisen ja työkyvyn tukemisen toteutuminen on tärkeää varmistaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon moniammatillisen tiimin yhteistyössä. Työkyvyn tukeen liittyvät toimet ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltoa ja kuuluvat kaikille työsuhteessa oleville työterveyssopimuksen laajuudesta riippumatta.
Työhönpaluun tukemiseksi voidaan harkita osasairausvapaata (osasairauspäiväraha) heti sairauspoissaolotarpeen alusta lähtien. Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhönpaluun tai työssä jatkamisen 40–60 %:n työajalla sen jälkeen, kun koko- tai osa-aikainen poissaolo on jatkunut 1 + 9 päivää.
Potilaan ei tarvitse olla täysin oireeton palatakseen työhön, vaan sopivasti vaihtelevan, tarvittaessa muokatun työn tekeminen on todennäköisesti kuntoutumisen kannalta parempi vaihtoehto kuin sairauspoissaolon pitkittyminen.
Jos työkyvyttömyys pitkittyy, hoitotavoitteeksi voidaan asettaa paluu 4 viikon kuluessa työhön tai muokattuun työhön. Työterveyshuoltoon voi olla yhteydessä jo aikaisemminkin. Työn muutokset voivat toimia "terapeuttisena paluuna työhön" tai "työkokeiluna".
Jos vaivan arvioidaan kestävän useita viikkoja, työkyky ja tarvittavat tukitoimet tulisi arvioida työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä (ns. TYÖOTE-toimintamalli) «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden...»89. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta konsultoidaan työterveyshuoltoa tai lähetetään tai ohjataan potilas työterveyshuoltoon, kun potilaalla on työhön liittyviä oireita tai työkykyongelmia ja hänellä on käytettävissään työterveyshuollon palvelut. Työkyvyn arviointi, työkyvyn ja työhönpaluun tuki sekä tarvittava työterveysyhteistyö sisältyvät työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin, vaikka sairaanhoito ei sisältyisi sopimukseen. Hoitovastuu säilyy silloin muulla terveydenhuollolla. Alueellisesti työterveyshuollon ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö on suositeltavaa määritellä TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti, mikä varmistaa toimintamallin kattavan implementoitumisen käytäntöön. Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja erilaiset kuntoutusratkaisut ovat työterveyshuollon ydinosaamista, ja tätä työterveyshuollon osaamista voitaisiin hyödyntää muun muassa ohjaamalla työkykyyn liittyvät asiat muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella, Hyvä käytäntö -konsensussuositus»6 «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden...»89.
Jos selkävaivaan liittyvä poissaolo työstä näyttää pitkittyvän, potilasta ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon ja esihenkilöön työhönpaluuta edistävien toimien suunnittelemiseksi. Kelan maksama sairauspäivien korvaus edellyttää viimeistään 90 sairauspäivän kertymisen jälkeen työterveyslääkärin arviota jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön.
Työterveyshuollon keinoja sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työhönpaluun tukemiseksi ovat työterveysneuvottelu, työn muokkauksen mahdollisuuksien arviointi (työjärjestelyt, työaikajärjestelyt, työkokeilu) ja potilaan seuranta.

Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt, työaikajärjestelyt ja työkokeilu

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla «Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla.»B.
Työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä voivat olla erilaiset työn muokkauksen keinot, jotka arvioidaan työntekijän tarpeiden, työtehtävien luonteen sekä työpaikan mahdollisuuksien mukaan. Työfysioterapeutin toteuttamaa suunnattua työpaikkaselvitystä voidaan hyödyntää tarvittavien tukitoimien suunnittelussa. Työterveyslääkärin ja työfysioterapeutin sopimien toimenpiteiden lisäksi työntekijä voi itse halutessaan sopia työjärjestelyistä työpaikan kanssa.
Työjärjestelyitä ovat esimerkiksi työtehtävien uudelleen organisointi (kuten fyysisesti kevyempien työtehtävien lisääminen tai vaativien tehtävien väliaikainen vähentäminen), työskentelyasentojen ja -ympäristön muokkaus (kuten apuvälineiden hyödyntäminen), työtehtävien jakaminen (kuten parityöskentely) ja työn rytmitys (kuten kivuliaiksi koettujen työvaiheiden jaksottaminen ja tauottaminen).
Työaikajärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työajan joustoa (liukuva työaika), lyhennettyä työaikaa (työpäivän tai -viikon kestoa lyhennetään tilapäisesti tai pysyvästi), työvuorojärjestelyitä ja joustavuutta työn aikatauluissa, jotta työntekijä voi paremmin hallita työkuormaansa ja palautua tehtävistä. Esimerkiksi osittainen etätyö voi vähentää työmatkoihin liittyvää rasitusta.
Työterveyshuolto voi suositella työkokeilua, kun havaitaan varhaisia työkykyongelmia. Edeltävää sairauspoissaoloa ei edellytetä. Työkokeilu tulee järjestää omalla työpaikalla, jolloin työntekijän työtehtäviä muokataan olennaisesti terveydentilan kannalta sopivammiksi tai työntekijä kokeilee kokonaan uusia tehtäviä. Pelkästään työajan lyhentäminen ei oikeuta kuntoutusrahaan työkokeilun ajalta.
Työterveyshuollon ja työnantajan yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana voi parantaa työhön palaamisen todennäköisyyttä.
Potilaan työssä jatkamista tai työhön palaamista sairauspoissaolon jälkeen on tuettava aktiivisesti: etenkin fyysisesti raskaaseen työhön palaaminen voi kariutua, jos työntekijä palaa suoraan täysiaikaisesti selkäkipujaksoa edeltäneisiin työtehtäviin. Jos kuntoutuksen kuormitus jää liian kevyeksi, yhtäkkinen kuormituksen lisäys työntekijän palatessa fyysiseen työhön voi hetkellisesti huonontaa tilannetta. Parhaimmillaan selän rasituksensietokykyä voidaan kohentaa lisäämällä asteittain työtehtäviä, työaikaa ja työn kuormitusta.

Akuutin, lyhytkestoisen alaselkäkivun (kesto alle 6 viikkoa) hoito

Päivystyslähete tai kiireellinen lähete ja niiden aiheet

Päivystyslähete (hoitoon heti) on tehtävä sairaalaan, jossa on valmiudet välittömään magneettikuvaukseen ja leikkaukseen tai muuhun välittömään erikoissairaanhoitoon, jos
- virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa
- potilaalla on sietämätön kiputila ja/tai jonkin lihasryhmän tuore etenevä pareesi
- potilaalla on alaselkäkipu sekä akuuttiin vakavaan vatsan alueen sairauteen viittaavat oireet.
Lähete erikoissairaanhoidon hoitoarvioon viimeistään seuraavana aamuna on tehtävä, jos
- alaraajoihin ilmaantuu etenevää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista
- yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
- selkäkipuun liittyy kuumetta.
Lähete erikoissairaanhoidon arvioon viikon kuluessa on tehtävä, jos voimakas selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa.
Ehdottomat leikkausaiheet ovat, kun välilevytyrän diagnoosi on vahvistettu kuvantamalla
- cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia), jolloin potilas lähetetään heti hoitopaikkaan, jossa on valmius välittömään leikkaukseen
- alaraajan etenevä motorinen heikkous
- sietämätön alaraajaan säteilevä kipu, joka ei helpotu riittävästi edes voimakkaalla opioidihoidolla.

Periaatteet lyhytaikaisessa epäspesifisessä alaselkäkivussa

Lyhytaikainen (alle 6 viikkoa kestänyt) epäspesifinen selkäkipu hoidetaan esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella oireenmukaisesti ilman laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, jos kipu on siedettävää, neurologisia puutoslöydöksiä ei ole eikä esitietojen tai löydösten perusteella ole aihetta epäillä vakavaa tai spesifistä sairautta (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1) «Waddell G, Feder G, McIntosh A ym. Low back pain e...»90.
Akuutin alaselkäkivun konservatiivisen hoidon tärkeimpiä menetelmiä ovat potilasohjaus ja normaaleihin aktiviteetteihin palaamiseen kannustaminen.
Potilaat, joilla kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on pieni eikä erityisiä huomiota vaativia tekijöitä nouse esiin, todennäköisesti toipuvat nopeasti. Heillä vakuuttaminen oireiden hyvänlaatuisuudesta, kivun ymmärrettäväksi tekeminen ja omahoidon ohjaus (mukaan lukien ohje pysyä aktiivisena) riittävät. Potilaalle annetaan mahdollisuus olla yhteydessä tarpeen mukaan. Niille, joilla kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on pieni, riittää usein yksi käynti, jossa potilas saa ohjausta ja neuvontaa.
Jos kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on suurentunut, kohdistetaan hoito kyselyissä, anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa esiin nousseisiin tekijöihin yksilöllisesti ja huolehditaan riittävästä tuesta ja seurannasta.
Toistuvat ja lyhyet selkäkipuepisodit hoidetaan kuten aiemmatkin lyhytaikaiset kipujaksot. Kivun toistuessa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota mahdolliseen monipaikkaiseen kipuun sekä muihin kipuongelmiin, ja jo akuutissa kivussa on hyvä laatia potilaalle suunnitelma, miten toimia, jos kivut pahenevat tai uusiutuvat, jotta hänellä on keinoja vaikuttaa tilanteeseen.
Selkäkivun pitkittyessä tilanteen arviointi hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemistä varten on syytä tehdä viimeistään 6 viikon kuluttua oireiden alkamisesta «Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai to...»91. Tarvittaessa pyydetään erikoislääkärin konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn sekä hoito- ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi.
Jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa oleellisesti potilaan toiminta- tai työkykyä, magneettikuvaus ensisijaisena tutkimuksena on perusteltu, mikäli harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.

Potilasohjaus ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Potilaan kipukokemus on tärkeää validoida. Potilaan alaselkäkipuun liittyvät negatiiviset, kuntoutuksen esteenä olevat uskomukset ja tilanteeseen liittyvät huolet huomioidaan. Potilaan ymmärrys tarkistetaan yhteenvetoja ja reflektoivaa kysymistä hyödyntäen. Potilaalta kysytään hänen hoitoon liittyvistä odotuksistaan ja hänelle annetaan tarvittaessa oikeaa tietoa eri tutkimusten ja hoitokeinojen roolista ja tutkimusnäytöstä alaselkäkivussa, jotta potilas ymmärtää, miksi joitain keinoja suositellaan ja toisia ei «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2.
Potilaalle on tärkeää kertoa, että äkillinen alaselkäkipu on erittäin tavallinen vaiva ja on ymmärrettävää, että potilas on huolissaan etenkin, jos oireet ovat voimakkaat.
Potilaalle tähdennetään ilman neurologisia puutosoireita esiintyvän alaselkä- tai iskiaskivun hyvää paranemistaipumusta erityisesti tilanteissa, joissa ei esiinny kivun pitkittymisen riskitekijöitä, ja hänelle kerrotaan realistisesti toipumisennusteesta (ks. kohta Selkäkivun luonnollinen kulku ja ennuste «A2»3) ja selkäkipujaksojen uusiutumistaipumuksesta. Potilaalle kannattaa kertoa fyysisen aktiivisuuden ylläpidon merkityksestä selkäkivun uusiutumisen ennaltaehkäisyssä.
Jos epäillään vakavaa sairautta, potilaalle kerrotaan, että lisätutkimuksia tarvitaan diagnoosin tarkentamiseksi, mutta niiden tulokset ovat usein normaalit. Liiallista, kovaa kipua aiheuttavaa kuormitusta on hyvä välttää, kunnes tutkimukset on tehty.
Ohjauksessa ja kivun ymmärrettäväksi tekemisessä kannattaa hyödyntää oheismateriaaleja, kuten alaselkäkivun opasta «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6 ja Oppiportin potilaille tarkoitettua verkkokurssia «https://storage.googleapis.com/duodecim-coaching/courses/alaselkakivun-hoito/index.html»14.
Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta «Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta.»B. Kliinisesti merkittävää eroa kivun lievittymisessä tai haitassa ei ole «Vuodelepo epäspesifisessä alaselkäkivussa tai iskiaksessa»3.
Potilasta kehotetaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä toimiaan ja työtään tai palaamaan niihin mahdollisimman pian alaselkäkivusta tai iskiaksesta huolimatta. Potilas voi jatkaa normaaleja toimiaan lievästä tai kohtalaisesta selkäkivusta huolimatta, eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä. Jos työ edellyttää selän kumartelua, nostamista tai selän taipuneita asentoja vaativia liikkeitä, potilasta ohjataan hetkellisesti vähentämään oireita lisäävien toimien kokonaismäärää. Potilaalta ei siis ole tarve kieltää kaikkia kumarteluja ja nostoja.
Potilasta voi ohjata keventämään ja muokkaamaan sillä hetkellä kipua aiheuttavia aktiviteetteja (kuten nostamista) muutamaksi päiväksi. On tärkeää kertoa, että kivun paheneminen ei kerro kudosvauriosta, vaan vaihtelut kivun voimakkuudessa ovat osa normaalia alaselkäkivun toipumista. On myös tärkeää kertoa potilaalle, ettei kivun poistumista tarvitse odottaa ennen liikkumisen aloittamista.
Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito «Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito.»A. Akuutissa selkäkivussa monelle potilaalle riittääkin sopivan huolta vähentävän ohjauksen lisäksi ohjeistus arjen aktiviteettien jatkamisesta ja vähittäisestä paluusta normaaleihin harrastuksiin. Jos potilas kuitenkin toivoo harjoitusohjeita, useimmiten kovistakin kivuista huolimatta on löydettävissä liikkeitä, joita hän pystyy tekemään. Nämä kannattaa valita potilaan mieltymysten ja mahdollisten aiempien positiivisten kokemusten perusteella.

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Alaselän lepoasennoilla voidaan yrittää helpottaa lyhytaikaista alaselkäkipua sekä rentouttaa kivun vuoksi jännittyneitä lihaksia. (Ks. Terveyskirjaston videot «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00040/alaselan-lepoasennot-1»15, «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00041/alaselan-lepoasennot-2»16 ja «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00042/alaselan-lepoasennot-3»17.)
Lämpöhoito ilmeisesti vähentää lyhytkestoisesti kipua ja lisää toimintakykyä lyhytaikaisessa selkäkivussa «French SD, Cameron M, Walker BF, ym. Superficial h...»92.
Lannetuella ei ilmeisesti voida ehkäistä alaselkäkipua eikä sen uusiutumista, mutta sen käytöstä ei todennäköisesti ole myöskään selkeää haittaa «Steffens D, Maher CG, Pereira LS, ym. Prevention o...»93.
Rangan manipulaatio ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin muut hoitomuodot (harjoittelu, selkäkoulu) akuutissa alaselkäkivussa «Rangan manipulaatio ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin muut hoitomuodot (harjoittelu, selkäkoulu) akuutissa tai pitkittyneessä alaselkäkivussa.»B, mutta siitä ei todennäköisesti ole haittaa. Rangan manipulaatio ei liene tehokkaampaa lumemanipulaatioon verrattuna.
Manipulaatiohoidon vasta-aiheet ovat «Arokoski J, Heinonen A, Ylinen J. Fysioterapia. Ki...»94
- selkärankaa pehmentävät prosessit (esim. osteoporoosi, kasvain, tulehdus)
- selkärankareuma
- hermojuurioireisto ja kliinisesti todettu neurologinen löydös
- vaikea nikamansiirtymä (degeneratiivinen tai spondylolyyttinen)
- nikaman ankyloosi ja deesi
- tuore vamma
- lisääntynyt verenvuototaipumus.
Lannerangan manipulaatio asianmukaisesti annettuna ei yleensä aiheuta vakavia haittatapahtumia, joskin yksittäisiä vakaviakin komplikaatioita, kuten cauda equina -oireyhtymää, on kuvattu «Gorrell LM, Brown BT, Engel R, ym. Reporting of ad...»95, «Tamburrelli FC, Genitiempo M, Logroscino CA. Cauda...»96.
Akupunktion tehosta akuutin alaselkäkivun hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä.
Lannerangan traktio (vetohoito) ei ole vaikuttavaa alaselkä- tai iskiaskivussa «Wegner I, Widyahening IS, van Tulder MW, ym. Tract...»97.

Lääkehoito

On tärkeää kertoa potilaalle, että lääkehoidon ensisijaisena tarkoituksena on kivunlievitys niin, että aktiivisena pysyminen on mahdollista, ei kivun täydellinen poistaminen «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2.
Tulehduskipulääkkeet lievittävät hieman kipua ja parantavat toimintakykyä akuutissa alaselkäkivussa verrattuna parasetamoliin ja lumeeseen, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä «Tulehduskipulääkkeet lievittävät hieman kipua ja parantavat toimintakykyä akuutissa ja pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna parasetamoliin ja lumeeseen, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä.»A. Kliinisen kokemuksen mukaan tulehduskipulääkkeillä on yksilöllisiä vaikutuseroja kivunlievityksessä ja toista valmistetta voi kokeilla ennen muun ryhmän lääkkeisiin siirtymistä.
Kipulääkkeistä turvallisin on parasetamoli, jolla on pelkästään analgeettinen vaikutus. Parasetamolin ei kuitenkaan ole todettu lievittävän alaselkäkipua eikä parantavan toimintakykyä lumehoitoa paremmin. Parasetamolin annos ei saa ylittää 3 000 mg:aa vuorokaudessa «Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacologi...»98, «Williams CM, Maher CG, Latimer J, ym. Efficacy of ...»99.
Parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmä on pelkkää tulehduskipulääkettä tehokkaampi kivun lyhytaikaisessa lievittämisessä, eikä yhdistelmähoito lisännyt haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeen monoterapiaan verrattuna «Cao Z, Han K, Lu H, ym. Paracetamol Combination Th...»100.
Kipulääkkeen valinnassa on otettava huomioon ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutusten ja sydän- ja verisuonitapahtumien vaara sekä lääkeallergiat ja -interaktiot «Fries JF, Williams CA, Bloch DA, ym. Nonsteroidal ...»101. Ks. Käypä hoito -suositus Polvi- ja lonkkanivelrikko «Polvi- ja lonkkanivelrikko»7, «Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus....»102.
Tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman ruoansulatuskanavan limakalvovaurion tai verenvuodon vaara riippuu useista tekijöistä.
- Vaaraa lisäävät potilaan korkea ikä, aiempi ulkustauti, suuri tulehduskipulääkeannos, antikoagulantti-, glukokortikoidi- tai SSRI- tai SNRI-lääkitys ja Helicobacter pylori -infektio.
- Liittämällä hoitoon protonipumpun estäjä tai misoprostoli tai käyttämällä COX-2-selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä (koksibeja) voidaan vähentää mahasuolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia.
Tulehduskipulääkkeisiin liittyy kardiovaskulaaristen haittatapahtumien riski. Tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää tromboembolisten haittavaikutusten, erityisesti sydäninfarktin, vaaraa. Vaara on suurin sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla. Euroopan lääkearviointiviraston EMEA:n ohjeiston mukaan potilaat, joilla on iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonten sairaus tai ääreisvaltimoiden sairaus (ASO), eivät saa käyttää koksibeja. Niitä tulee myös määrätä varovaisesti potilaille, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
Opioidit eivät ilmeisesti vähennä kivun voimakkuutta akuutissa selkäkivussa verrattuna lumelääkkeeseen. Ne ilmeisesti lievittävät hieman pitkittynyttä alaselkäkipua, mutta lisäävät haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeisiin ja lumelääkkeeseen verrattuna «Opioidit eivät ilmeisesti vähennä kivun voimakkuutta akuutissa selkäkivussa verrattuna lumelääkkeeseen. Ne ilmeisesti lievittävät hieman pitkittynyttä alaselkäkipua, mutta lisäävät haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeisiin ja lumelääkkeeseen verrattuna.»B. Opioideilla ei ole todettu olevan vaikutusta toimintakykyyn lumelääkkeeseen verrattuna, mutta haittavaikutusten riski on merkittävä «Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacologi...»98. Opioidit eivät lisää kivun lievitystä, mikäli ne lisätään suositusten mukaiseen lääkkeettömään hoitoon «Jones CMP, Day RO, Koes BW, ym. Opioid analgesia f...»103. Opioideja ei suositella käytettäväksi alaselkäkivun hoidossa, eikä niillä tule korvata muuta näyttöön perustuvaa hoitoa suuren haittavaikutusriskin vuoksi.
Lihasrelaksantit saattavat lievittää hieman lyhytaikaista alaselkäkipua, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä. Lihasrelaksanttien haittavaikutuksia ovat erityisesti väsymys ja huimaus, minkä takia niitä tulee käyttää harkitusti «Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacologi...»98.
Luotettava näyttö kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta alaselkäkivussa puuttuu «Luotettava näyttö kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta alaselkäkivussa puuttuu.»D. Myöskään lihakseen kertaluontoisesti pistettävien tulehduskipulääkkeiden ja lihasrelaksanttien (ns. kipupiikit) tehoa lyhytaikaisessa alaselkäkivussa ei ole tutkittu laadukkaissa tutkimusasetelmissa.

Selkäkivun uusiutumisen ehkäisy

Harjoittelulla joko yksinään tai potilasohjaukseen yhdistettynä voidaan ehkäistä selkäkipujaksojen uusiutumista ja niiden haittaavuutta «Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for t...»104, «de Campos TF, Maher CG, Fuller JT, ym. Prevention ...»105, «Huang R, Ning J, Chuter VH, ym. Exercise alone and...»106, «Steffens D, Maher CG, Pereira LS, ym. Prevention o...»93. Harjoittelulla voidaan ilmeisesti myös vähentää sairauspoissaoloja «Huang R, Ning J, Chuter VH, ym. Exercise alone and...»106. Harjoittelun tavasta ja sisällöstä ei kuitenkaan tämänhetkisen tutkimuksen perusteella voida antaa tarkkaa suositusta «Steffens D, Maher CG, Pereira LS, ym. Prevention o...»93, «Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for t...»104.
Jos selkäkivut toistuvat, on tärkeää miettiä, miten potilas saadaan jatkamaan aktiivista elämäntapaa, ja pohtia tilannetta laajemmin, jotta selviää, mitkä tekijät voivat olla aiheuttamassa toistuvia kipujaksoja. Monella selkäkivut myös helpottavat, mutta arkeen jää rajoituksia, koska aiemmin kipua aiheuttaneiden aktiviteettien pelätään pahentavan kipuja uudelleen.

Pitkittyneen (kesto yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus

Pitkittyneen alaselkäkivun taustalta on vain erittäin harvoin löydettävissä jokin spesifi sairaus tai kudosperäinen syy. Vaikkei tarkkaa syytä voidakaan luotettavasti löytää, kipukokemus ja sen vaikutus elämään ovat aina todellisia. Monet tekijät vaikuttavat kipukokemukseen ja siihen liittyvään toimintakyvyn haittaan. Näihin kuuluvat yksilölliset biofyysiset ja geneettiset tekijät, erot keskushermoston kivun prosessoinnissa, psykologiset tekijät sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
Jos alaselkäkipuisella on monia liitännäissairauksia, saattaa tämä vaikuttaa negatiivisesti toipumisen ennusteeseen ja hoitovasteeseen (ks. kohta Riskitekijät «A3»4). Tämän vuoksi potilaskeskeinen, moniulotteinen lähestymistapa, joka huomioi kaikki nämä tekijät, on tarpeen. Liitännäisongelmien lievittyminen auttaa potilasta voimaan paremmin, vaikkei hoito kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan «WHO guideline for non-surgical management of chron...»84.
Esitietojen, perusteellisen alkukeskustelun ja tutkimisen perusteella saadaan muodostettua kokonaiskuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä ja suunniteltua hoito yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaisesti. Hoito kohdistetaan tunnistettuihin toipumisen esteenä oleviin tekijöihin. Apuna voi käyttää kyselylomakkeita (ks. kohta Esitiedot «A1»2).
Tutkimuksissa pitkittyneen selkäkivun kuntoutus- ja hoitomenetelmiä on usein tutkittu yksittäin, mutta käytännössä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi tarvitaan usein erilaisten menetelmien yhdistämistä huomioiden potilaan kipukokemukseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.
Hoito ja kuntoutus kannattaa aloittaa vaihtoehdoista, jotka ovat vähiten kajoavia ja turvallisimpia. Hoitovaihtoehtojen potentiaalisista hyödyistä ja haitoista tulisi antaa tietoa jaetun päätöksenteon tueksi.
Potilaan aktiiviseen osallistumiseen ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävän omakuntoutuksen merkitys on keskeinen «Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, ym. Chapter 4....»107. Omahoidon toteutumista tulisi seurata ja suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan.
Kuntoutuksella pyritään vähentämään sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja, parantamaan potilaan toiminta- ja työkykyä tai lisäämään hänen mahdollisuuksiaan kivun- ja elämänhallintaan sekä sosiaaliseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan myös toimintakykyä edistäviin ja rajoittaviin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Potilasohjauksen periaatteet

Potilaan kunnioittava kohtaaminen, kuunteleminen ja jaettu päätöksenteko luovat perustan pitkittyneen alaselkäkivun hoidolle.
Potilasohjaus yksinään tai osana muita hoitoja saattaa vähentää sairauspoissaoloja, kuvantamista ja vastaanottokäyntejä ja on turvallista, mutta ei ilmeisesti vaikuta kipuun tai toimintakykyyn kliinisesti merkittävästi verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai hoitamatta jättämiseen «Potilasohjaus yksinään tai osana muita hoitoja saattaa vähentää sairauspoissaoloja, kuvantamista ja vastaanottokäyntejä ja on turvallista, mutta ei ilmeisesti vaikuta kipuun tai toimintakykyyn kliinisesti merkittävästi verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai hoitamatta jättämiseen.»C.
Ohjauksen tulisi olla yksilöllistä ja potilaan tilanteeseen suhteutettua. Tällöin se auttaa potilasta ymmärtämään hänen kipuaan biopsykososiaalisesta näkökulmasta ja tukee potilaan paluuta hänelle merkityksellisiin toimiin. Fyysiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen sekä potilaalle tärkeiden aktiviteettien jatkamiseen (mukaan lukien työ) tulee kannustaa ja auttaa löytämään näihin ratkaisuja yleisterveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Ohjauksella voidaan edistää aktiiviseen hoitoon ja kuntoutukseen sitoutumista «Dupeyron A, Ribinik P, Gélis A, ym. Education in t...»108.
Internetistä saatava tieto on laadultaan vaihtelevaa ja sisältää paljon virheellistä sisältöä. Potilasta kannattaa aktiivisesti ohjata luotettavien tietolähteiden pariin «Ferreira G, Traeger AC, Machado G, ym. Credibility...»109.
Omahoidon ohjaus: Ohjattavia keinoja ovat esimerkiksi kuormituksen säätely ja asteittainen lisääminen, harjoittelu, työasennon huomioiminen, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Pitkittyneessä alaselkäkivuissa korostuvat henkilökohtaiset selviytymiskeinot ja oireiden hyväksyminen.
Omahoidon ohjauksen sisältö räätälöidään yksilöllisesti riippuen potilaan taustasta, kivun voimakkuudesta ja potilaan minäpystyvyydestä omahoidon toteuttamisen suhteen.
On tärkeää kertoa potilaalle elintapatekijöiden merkityksestä oireiden kannalta. Tupakointi, uniongelmat, fyysisen aktiivisuuden puute ja ylipaino ovat yhteydessä alaselkäkipuun. Elintapamuutokset voivat auttaa helpottamaan selkäkivun oireita «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2.

Toimintakykyä edistävä kuntoutus

Potilaalle merkityksellisiin tavoitteisiin tähtäävä omahoito ja -kuntoutus ovat keskeisessä roolissa. Tavoitteita kohti tulee pyrkiä asteittain potilaan yksilöllinen tilanne huomioiden.
Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa «Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa.»A, «Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai to...»91. Hoidon voi ilmeisesti toteuttaa psykologi ja fysioterapeutti yhdessä tai fysioterapeutti, joka on saanut koulutusta kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin. Parhaiten potilasta tukemaan kykenevät ammattilaiset tulee valita saatavilla olevista potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan.
Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu lievittää hieman kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna lumehoitoon ja muuhun tavanomaiseen hoitoon, mutta toimintakyky ei parane kliinisesti merkittävästi «Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu lievittää hieman kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna lumehoitoon ja muuhun tavanomaiseen hoitoon, mutta toimintakyky ei parane kliinisesti merkittävästi.»A.
Koska mikään harjoittelumuoto ei ole osoittautunut muita paremmaksi, harjoittelu tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden potilaan mieltymykset, käsitykset ja toimintakyvyn haitta, sillä usein ammattilaisten antamat kotiharjoitteet jäävät tekemättä.
Ryhmämuotoinen kuntoutus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilökuntoutus alaselkäkivussa «Ryhmämuotoinen kuntoutus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilökuntoutus alaselkäkivussa.»A.
Digitaalinen hoito on ilmeisesti yhtä tehokasta alaselkäkivun lieventämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa kuin paikan päällä annettava yksilöllinen hoito «Digitaalinen hoito on ilmeisesti yhtä tehokasta alaselkäkivun lieventämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa kuin paikan päällä annettava yksilöllinen hoito.»B.
Moniammatillinen kuntoutus ei ilmeisesti saa aikaan kliinisesti merkittävää hyötyä pitkittyneen alaselkäkivun lievittämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa verrattuna tavanomaiseen hoitoon «Moniammatillinen kuntoutus ei ilmeisesti saa aikaan kliinisesti merkittävää hyötyä pitkittyneen alaselkäkivun lievittämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.»B. Moniammatillista yhteistyötä hyödynnetään kuitenkin tarvittaessa potilaan oireiden ja tarpeiden mukaan. Moniammatillinen kuntoutus voi olla hyödyllistä 6–12 viikkoa kestäneessä alaselkäkivussa «Marin TJ, Van Eerd D, Irvin E, ym. Multidisciplina...»110. Tärkeää on, että ammattilaisten viesti on yhtenäinen eikä kyse ole toisistaan irrallisista hoidoista, vaan toisensa tuntevien ammattilaisten yhteistoiminnasta, jossa hoito ja siihen osallistuvat tahot suunnitellaan parhaalla mahdollisella tavalla potilaan tilannetta tukevaksi.
Laitosmuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuutta verrattuna yksilö- tai muuhun moniammatilliseen kuntoutukseen ei voida arvioida näytön puutteen vuoksi.
Kela tarjoaa tällä hetkellä laitosmuotoista moniammatillista tules-kurssia selkäoireisille työelämässä oleville, yleistä laitosmuotoista moniammatillista tules-kurssia (kattaa kaikki sairausryhmät) työelämästä poissaoleville sekä yleistä tules-etäkuntoutuskurssia (kattaa kaikki sairausryhmät) yli 18-vuotiaille, jotka ovat työelämässä, palaamassa työelämään, kuntoutustuella tai opiskelemassa.

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Rangan manipulaatio ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin muut hoitomuodot (harjoittelu, selkäkoulu) pitkittyneessä alaselkäkivussa «Rangan manipulaatio ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin muut hoitomuodot (harjoittelu, selkäkoulu) akuutissa tai pitkittyneessä alaselkäkivussa.»B.
Akupunktion vaikutus kivun voimakkuuteen ja toimintakyvyn parantamiseen pitkittyneessä alaselkäkivussa ei ilmeisesti eroa kliinisesti merkittävästi verrattuna lumeakupunktioon tai tavanomaiseen hoitoon «Akupunktion vaikutus kivun voimakkuuteen ja toimintakyvyn parantamiseen pitkittyneessä alaselkäkivussa ei ilmeisesti eroa kliinisesti merkittävästi verrattuna lumeakupunktioon tai tavanomaiseen hoitoon.»B.
Manipulaatiohoitoa, akupunktiota ja hierontaa voidaan tarvittaessa käyttää aktiivisten hoitomuotojen rinnalla, mutta on huomioitava, että ne saavat aikaan vain lyhytaikaisia lumehoitoon verrattavissa olevia hyötyjä kipuun ja toimintakykyyn «WHO guideline for non-surgical management of chron...»84.
Traktio-, ultraääni- ja sähköstimulaatiohoitoja ja selkätukivöitä ei suositella pitkittyneessä selkäkivussa «Wegner I, Widyahening IS, van Tulder MW, ym. Tract...»97, «Ebadi S, Henschke N, Forogh B, ym. Therapeutic ult...»111, «Khadilkar A, Odebiyi DO, Brosseau L, ym. Transcuta...»112 «WHO guideline for non-surgical management of chron...»84, «Binny J, Joshua Wong NL, Garga S, ym. Transcutaneo...»113.
Kirjallisuushaussa ei löytynyt tietoa sosiaalisen kuntoutuksen (sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavan tehostetun ja tavoitteellisen tuen) tai vertaistuen vaikutuksesta alaselkäkipupotilaan paranemiseen tai pärjäämiseen. Vertaistuen merkitys on kuitenkin todettu muihin sairauksiin liittyen, ja potilasta kannattaakin muun hoidon lisäksi kannustaa hakeutumaan järjestöjen toteuttaman vertaistuen ja ryhmätoiminnan pariin henkilökohtaisten selviytymiskeinojen vahvistamiseksi «Reidy C, Doble E, Robson A, ym. Peer support in ch...»114.

Lääkitys

Lääkkeettömät hoitomuodot ovat alaselkäkivun ensilinjan hoitomuotoja. Jos näiden teho ei ole riittävä, voidaan tarvittaessa käyttää lääkehoitoa lisähoitona.
Kipulääkitystä käytetään tarvittaessa jaksoittain kivun intensiteetin ja esiintymisrytmin mukaan.
Kipulääkkeistä turvallisin on parasetamoli. Parasetamolin vaikuttavuutta pitkittyneeseen alaselkäkipuun ei ole kuitenkaan tutkittu eikä sen tehokkuudesta verrattuna lumelääkkeeseen ole tietoa «Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacologi...»98, «Saragiotto BT, Machado GC, Ferreira ML, ym. Parace...»115.
Tulehduskipulääkkeet lievittävät hieman kipua ja parantavat toimintakykyä pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna parasetamoliin ja lumeeseen, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä «Tulehduskipulääkkeet lievittävät hieman kipua ja parantavat toimintakykyä akuutissa ja pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna parasetamoliin ja lumeeseen, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä.»A. Kliinisen kokemuksen mukaan tulehduskipulääkkeillä on yksilöllisiä vaikutuseroja kivunlievityksessä ja toista valmistetta voi kokeilla ennen muun ryhmän lääkkeisiin siirtymistä.
Opioidit ilmeisesti lievittävät hieman pitkittynyttä alaselkäkipua, mutta lisäävät haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeisiin ja lumelääkkeeseen verrattuna «Opioidit eivät ilmeisesti vähennä kivun voimakkuutta akuutissa selkäkivussa verrattuna lumelääkkeeseen. Ne ilmeisesti lievittävät hieman pitkittynyttä alaselkäkipua, mutta lisäävät haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeisiin ja lumelääkkeeseen verrattuna.»B.
Tulehduskipulääkkeiden ja opioidien haittavaikutukset on syytä huomioida erityisesti pitkäaikaisesta kivusta kärsivien selkäpotilaiden hoidossa. Ks. kohta Akuutin alaselkäkivun hoito «A4»5. Ennen heikonkin opioidin aloittamista tulee huolellisesti selvittää, onko potilaalla aiemmin ollut päihderiippuvuutta. Opioidihoidon tavoitteena tulee olla yhdessä potilaan kanssa sovittu toimintakyvyn paraneminen.
Vahvan opioidin käytön aloituksesta päätetään ja hoitokokeilu tehdään monialaisessa kipuklinikassa tai kivun hoidon erityispätevyyden saaneen lääkärin johdolla. Muut hoitomuodot tulee kokeilla ennen vahvan opioidin käytön aloitusta, ja niitä jatketaan opioidihoidon ohella. Aiempi tai nykyinen riippuvuusongelma tai väärinkäyttö, krooninen ummetus, uniapnea ja keuhkoahtaumatauti ovat useimmiten opioidien käytön vasta-aiheita. Hoidon tavoitteena on kivunlievitys ja toimintakyvyn paraneminen «Nevantaus J, Simojoki K, Hamunen K ym. Opioidit pi...»116.
Yleisesti depressiolääkkeiden, kuten trisyklisten masennuslääkkeiden, ei ole todettu olevan tehokkaampia lumelääkkeeseen verrattuna pitkittyneessä alaselkäkivussa «Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacologi...»98. Duloksetiini saattaa lievittää pitkittynyttä alaselkäkipua hieman lumelääkettä paremmin, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä «Ferreira GE, McLachlan AJ, Lin CC, ym. Efficacy an...»117, «Ferraro MC, Bagg MK, Wewege MA, ym. Efficacy, acce...»118.
Etenkin iäkkäämpien alaselkäkivun hoidossa on hyvä huomioida lääkitykseen liittyvät mahdolliset haittavaikutukset, kuten ortostaattinen hypotensio tai lisääntynyt kaatumisriski. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla potilaalla ei tule käyttää trisyklisiä masennuslääkkeitä, koska niihin liittyy vaiheen kääntymisen vaara «Peet M. Induction of mania with selective serotoni...»119.
Gabapentinoidien ei ole todettu olevan tehokkaampia muun muassa lumelääkkeeseen verrattuna alaselkäkivussa «Enke O, New HA, New CH, ym. Anticonvulsants in the...»120.
Luotettava näyttö kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta alaselkäkivussa puuttuu «Luotettava näyttö kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta alaselkäkivussa puuttuu.»D.
Epiduraalisilla puudute-glukokortikoidiruiskeilla ei ilmeisesti ole vaikutusta paikalliseen kipuun eikä myöskään fasettiniveleen annettavilla puudute-glukokortikoidiruiskeilla liene vaikutusta «Do Y, Lee E, Chee CG, ym. [Lumbar Facet Joint Inje...»121.

Spesifiset tilat

Välilevytyrä

Konservatiivinen hoito

Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaraajaan säteilevässä kivussa kuin ohje vuodelevosta. Kliinisesti merkittävää eroa kivun lievittymisessä tai haitassa ei ole «Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta.»B.
Voimakas kipu voi vaatia selän ajoittaista rentouttamista. Esimerkiksi niin sanottu psoasasento tai tyynyin tuettu kylkiasento sopii monille. (Ks. Terveyskirjaston videot «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00040/alaselan-lepoasennot-1»15, «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00041/alaselan-lepoasennot-2»16 ja «https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00042/alaselan-lepoasennot-3»17.) Potilas voi kohtuullisesta kivusta huolimatta jatkaa päivittäisiä toimiaan, kunhan hän välttää tilanteita, joissa oireisto merkittävästi pahenee.
Tämänhetkisen tutkimusnäytön pohjalta ei ole mahdollista antaa suosituksia fysioterapiamenetelmistä alaraajaan säteilevässä selkäkivussa, ja toipumisen edetessä kannattanee hyödyntää olemassa olevaa tietoa epäspesifisen selkäkivun kuntoutuksesta «Dove L, Jones G, Kelsey LA, ym. How effective are ...»122, «Traeger AC, Underwood M, Ivers R, ym. Low back pai...»56.
Manipulaatiohoidon, vetohoidon ja fysikaalisten hoitojen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.
Potilaalle, jolla on alaraajaan säteilevää kipua, kerrotaan, että raajaan säteilevä kipu on usein hermoärsytyksen oire, joka pääsääntöisesti rauhoittuu itsestään. Kaikki alaraajaan säteilevä kipu ei ole välilevyperäistä, ja kuvantaminen ei alkuvaiheessa ole tarpeen (ks. kohta Kuvantamistutkimusten yleisperiaatteet «A5»6). Välilevytyrät useimmiten resorboituvat eli häviävät spontaanisti (makrofagien toimesta), jopa kahdessa kolmasosassa tapauksista «Zhong M, Liu JT, Jiang H, ym. Incidence of Spontan...»123, «Zou T, Liu XY, Wang PC, ym. Incidence of Spontaneo...»124.
Potilaalle on tärkeää kertoa, että konservatiivinen hoito useimmiten riittää. Paraneminen kestää yleensä 1–2 kuukautta, mutta jopa 45 % potilaista voi kärsiä iskiasoireista vielä vuoden kuluttua oireiden alusta «Konstantinou K, Dunn KM, Ogollah R, ym. Prognosis ...»13, «Ropper AH, Zafonte RD. Sciatica. N Engl J Med 2015...»125. Kuten paikallisessa alaselkäkivussa, monella oireet uusiutuvat.
Toipumista on hyvä seurata ja omahoidon toteuttamisessa tukea esimerkiksi fysioterapeutin toimesta perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkeää on, että toimintakyky menee parempaan suuntaan, vaikka hitaastikin, ja että potilas palaa vähitellen normaaleihin asento- ja liiketottumuksiin. Mikäli näin ei tapahdu aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta, potilas on syytä lähettää jatkoselvittelyihin erikoissairaanhoitoon.
Potilaalle on tärkeää kertoa huolestuttavat, mahdollisesti kiireellistä hoitoa vaativat oireet, joiden vuoksi potilaan on hakeuduttava päivystyksellisesti lääkäriin saman päivän aikana. Tässä apuna voi hyödyntää selkäopasta «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6.

Lääkehoito

Alaraajaan säteilevän selkäkivun hoidossa voidaan käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä tai näiden yhdistelmää mahdollisimman lyhytaikaisesti. Parasetamolin ja heikon opioidin yhdistelmää voi harkita akuutissa tilanteessa lyhytaikaiseen käyttöön, mikäli tulehduskipulääke on vasta-aiheinen «Cao Z, Han K, Lu H, ym. Paracetamol Combination Th...»100, «Low back pain and sciatica in over 16s: assessment...»126. Heikkoakaan opioidia ei tule käyttää pitkäaikaisessa alaraajaan säteilevässä alaselkäkivussa, koska haittavaikutukset ovat merkittäviä ja näyttöä hyödystä ei ole. Voimakkaan kivun hoidossa opioideja voidaan käyttää lähinnä sairaalaolosuhteissa.
Tulehduskipulääke ei ole lumelääkettä tehokkaampi lievittämään raajaan säteilevä kipua «Rasmussen-Barr E, Held U, Grooten WJ, ym. Non-ster...»127.
Tutkimusnäytön perusteella gabapentinoideja tai muita antiepileptejä tulisi välttää alaraajaan säteilevän kivun hoidossa, koska ne eivät ole vaikuttavia lumeeseen verrattuna, mutta haittavaikutukset ovat yleisiä «Enke O, New HA, New CH, ym. Anticonvulsants in the...»120.
Antidepressantit eivät ole tehokkaita radikuloivan kivun hoidossa «Ferraro MC, Bagg MK, Wewege MA, ym. Efficacy, acce...»118.
Periradikulaarinen epiduraalinen puudute-glukokortikoidiruiske (nk. hermojuuripuudutus) lievittää ilmeisesti alaraajaan säteilevää alaselkäkipua lyhytaikaisesti. Toimenpide tehdään erikoissairaanhoidossa kuvantamisohjatusti ruiskuttamalla glukokortikoidin ja puudutteen yhdistelmä hermojuuren ympärille eli periradikulaarisesti. Toimenpidettä ei ole saatavilla kaikkialla Suomessa, koska selvää näyttöä sen hyödyllisyydestä ei ole ja vaikutuksen pituus vaihtelee «Pinto RZ, Maher CG, Ferreira ML, ym. Epidural cort...»128, «Beynon R, Elwenspoek MMC, Sheppard A, ym. The util...»129.

Leikkaushoito

Ehdottomat leikkausaiheet ovat
- cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia), jolloin potilas lähetetään heti hoitopaikkaan, jossa on valmius välittömään leikkaukseen
- alaraajan etenevä motorinen heikkous
- sietämätön alaraajaan säteilevä kipu, joka ei helpotu riittävästi edes voimakkailla opioideilla.
Kirurginen välilevytyrän poisto valikoiduilla potilailla lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ole konservatiivista hoitoa parempi kivun lievittymisen ja toiminnallisen tuloksen osalta pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa «Kirurginen välilevytyrän poisto valikoiduilla iskiaspotilailla lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ole konservatiivista hoitoa parempi kivun lievittymisen ja toiminnallisen tuloksen osalta pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa.»A.
Jos potilaalla on yli 6 viikon ajan esiintynyt häiritsevää, alaraajaan säteilevää kipua ja hänellä todetaan kliinisiä merkkejä hermojuuren pinteestä, hänen kanssaan tulee keskustella jatkohoidosta ja myös mahdollisesta leikkaushoidosta.
Ennen lopullista leikkauspäätöstä tehtävässä MK-tutkimuksessa välilevytyrän tulee olla oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sopivassa paikassa.
Ennen leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun leikkauksen odotettavissa olevat hyödyt, mahdolliset komplikaatiot ja riskit.
Kaikille leikkauspotilaille ohjataan kotiutuessa omaehtoinen itsehoito ja harjoittelu «Lanneselän välilevytyrän leikkaushoito ja sen jälk...»130.
Jos potilaan toipuminen ei etene odotetusti ja toimintakyky lähde paranemaan kuukauden kuluessa ja leikkauksen jälkeinen komplikaatio on sen syynä suljettu pois, tulee potilas ohjata leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, jossa voidaan soveltaa epäspesifisen selkäkivun biopsykososiaalisen kuntoutuksen periaatteita «Lanneselän välilevytyrän leikkaushoito ja sen jälk...»130, «Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai to...»91.
Työikäisten välilevytyräpotilaiden työkyvyn arvioinnissa, työkyvyn tukemisessa ja erilaisissa kuntoutusratkaisuissa tulee hyödyntää työterveyshuollon osaamista ohjaamalla työkykyyn liittyvät ongelmat muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon. Kyseinen TYÖOTE-toimintamalli koskee kaikkia selkäpotilaita «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden...»89.

Lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma (spinaalistenoosi)

Konservatiivinen hoito

Lannerangan ydinkanavan ahtauman kiireetön hoito on ensisijaisesti konservatiivista, ja se toteutetaan perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa «Katz JN, Zimmerman ZE, Mass H, ym. Diagnosis and M...»131, «Spinaalistenoosin (lannerangan ahtauman) kirurgine...»132.
Konservatiivisen hoidon eri muotojen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole luotettavaa tieteellistä näyttöä. Hoitona on käytetty muun muassa tulehduskipulääkkeitä, epiduraalipuudutuksia, vartalon lihaksia rentouttavaa ja vatsalihaksia vahvistavaa terapeuttista harjoittelua sekä lanneselän fleksiota lisäävää tukiliiviä.
Tutkimusnäyttö spinaalistenoosin kuntoutusmuodoista on vähäistä, ja epäspesifisen alaselkäkivun lääkkeettömän hoidon periaatteita voitaneen soveltaa huomioiden esimerkiksi harjoittelussa selän asennot niin, etteivät ne provosoi oireita. Tutkimuksissa on käytetty paljon pienitehoista harjoittelua, jossa ei ole huomioitu progressiota kohti potilaiden arjessa tarvitsemaa toimintakykyä. Harjoittelu kannattaakin suunnitella niin, että siinä edetään kohti potilaalle merkityksellisiä tavoitteita «Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical...»133, «Zaina F, Tomkins-Lane C, Carragee E, ym. Surgical ...»134.
Ohjattu harjoittelu näyttäisi olevan tehokkaampaa kuin itsenäinen kotiharjoittelu spinaalistenoosin hoidossa «Özden F, Tümtürk İ, Yuvakgil Z. ym. The effectiven...»135.
Spinaalistenoosin oireet ovat usein vaihtelevia, eikä siksi leikkaushoitoa tule kiirehtiä, ellei kiireelliseen leikkaukseen viittaavia indikaatioita ole.

Leikkaushoito

Dekompressioleikkaus helpottaa pitkittyneesti oireilevaan spinaalistenoosiin liittyvää kipua ja haittaa ainakin 6 vuoden ajan «Schönström N, Willén J. Imaging lumbar spinal sten...»136, «Slätis P, Malmivaara A, Heliövaara M, ym. Long-ter...»137.
Leikkaushoito auttaa sekä selkä- että alaraajakipuun. Tulos on paras radiologisesti vaikeassa stenoosissa «Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical...»133.
Kiireellisen leikkauksen aiheita vaikeissa spinaalistenoositapauksissa ovat
- ratsupaikkaoireyhtymä (päivystysleikkauksen aihe)
- sietämätön kipu, johon konservatiivinen hoito ei auta
- alaraajan etenevä motorinen heikkous.
Leikkauksessa tehdään neuraalisten kudosten dekompressio, johon liitetään harkinnanvaraisesti (degeneratiivinen nikamansiirtymä ja epävakaus eli instabiilius) dekomprimoitavan alueen luudutus «Postacchini F. Management of lumbar spinal stenosi...»138.
Leikkaus toteutetaan selkäkirurgin määrittelemällä tekniikalla mahdollisimman pitkälti tukirakenteita säilyttäen.
Ennen leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun leikkauksen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit «Haddadi K, Ganjeh Qazvini HR. Outcome after Surger...»139, «Ko S, Oh T. Comparison of bilateral decompression ...»140, «Rajasekaran S, Thomas A, Kanna RM, ym. Lumbar spin...»141.

Välilevyrappeuma

Välilevyrappeuma on useimmiten normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö eikä sairaus. Rappeuman luonnollinen kulku on useimmiten hyvänlaatuinen ja oireilu vähenee vuosien kuluessa itsestään.
Välilevyrappeumaan voi liittyä paikallisesti selässä tuntuvaa kipua.
Radiologisesti mitatun epävakauden ja oireiden korrelaatio on huono. Liikkuvuuden luotettava arviointi on vaikeaa. Epävakausdiagnoosi tulee tehdä erikoissairaanhoidossa.
Intensiivinen kuntoutus antaa yhtä hyvän tuloksen kuin luudutusleikkaus «Chou R, Baisden J, Carragee EJ, ym. Surgery for lo...»142, «Brox JI, Sørensen R, Friis A, ym. Randomized clini...»143, «Froholdt A, Reikeraas O, Holm I, ym. No difference...»144, «Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, ym. Rando...»145.
Kirurginen hoito voi poikkeustapauksissa tulla kyseeseen, kun asianmukaista konservatiivista hoitoa on kokeiltu ja oireet rajoittavat toimintakykyä merkittävästi ja pitkäaikaisesti.
Yksittäisissä tutkimuksissa on todettu, että lannerangan luudutusleikkaus saattaa johtaa tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla parempaan toipumiseen kahden vuoden aikavälillä kuin tavanomainen fysioterapia, vaikka meta-analyysin perusteella ei ole merkittävää eroa «Saltychev M, Eskola M, Laimi K. Lumbar fusion comp...»146. Lisäksi potilasvalinta on vaikeaa eikä yksiselitteisiä tai objektiivisia kriteereitä valinnan perusteeksi ole.
Ennen leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun leikkauksen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit.

Nikamansiirtymä (spondylolisteesi)

Nikamansiirtymä syntyy useimmiten joko nikamankaaren höltymän (spondylolyysi) tai välilevyrappeuman seurauksena.
Spondylolyyttisessä siirtymässä keskeinen selkäydinkanava säilyy yleensä väljänä, mutta siirtymävälissä juurikanavat saattavat ahtautua.
Spondylolyyttinen nikamansiirtymä esiintyy tavallisimmin L5–S1-välissä ja degeneratiivinen L4–L5-välissä.
Kahden vuoden seurannassa aikuisen spondylolyyttisen nikamansiirtymän kirurginen hoito (posterolateraalinen luudutusleikkaus) parantaa toimintakykyä ja lievittää kipua tehokkaammin kuin harjoittelu. Pidemmällä aikavälillä ero ei enää ole merkitsevä «Möller H, Hedlund R. Surgery versus conservative m...»147.
Degeneratiivinen siirtymä aiheuttaa usein myös keskeisen selkäydinkanavan ahtautumisen, jolloin spinaalistenoosioireet määrittävät leikkaushoidon eli dekompression tarpeellisuuden. Tähän liitetään harkinnan mukaan luudutus (ks. Spinaalisteenoosi yllä «A6»7).
Ennen mahdollista leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun toimenpiteen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit.

Selkärankareuma

Selkärankareumaa epäiltäessä potilas on ohjattava reumatologin arvioon diagnoosin varmistamiseksi, taudin aktiivisuuden määrittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi «Kauppi M, Karjalainen A, Pirilä L ym. (toim.) Reum...»148.
MK:lla voidaan todentaa sakroiliitti ja selkärangan spondyloartropatiamuutokset (tarpeen harkitsee reumatologi) ja arvioida tulehduksen aktiivisuutta.
Hoitosuunnitelmaan kuuluvat tulehduskipulääkitys, antireumaattinen lääkitys, mahdolliset paikalliset ruiskehoidot, fysioterapia sekä säännöllinen harjoitteluohjelma, sopeutumisvalmennuskurssi ja laitoskuntoutusjaksot.
Tulehduksellisen selkäkivun hoidossa harjoittelu on tehokas hoitomuoto eikä suuritehoistakaan harjoittelua tarvitse välttää, vaan siitä voi olla hyötyä niin oireiden ja tulehduksen vähentämisessä kuin toimintakyvyn ja kardiovaskulaarisen terveyden parantamisessa «Zhang M, Liang Z, Tian L, ym. Effects of Exercise ...»149, «Sveaas SH, Bilberg A, Berg IJ, ym. High intensity ...»150.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Alaselkäkipu-suosituksen historiatiedot «Alaselkäkipu, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Jaro Karppinen, fysiatrian emeritusprofessori; Oulun yliopisto, kuntoutusjohtaja; Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jäsenet:

Juha Ahonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja (terveystaloustiede), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; ylilääkäri, Helsingin kaupunki

Riikka Holopainen, TtT, fysioterapeutti, kuntoutuksen erikoisasiantuntija; Etelä-Savon hyvinvointialue, MoveDoc Oy

Mirva Kiiveri, FM, Selkäliiton kokemusasiantuntija

Ville Leinonen, neurokirurgian professori, ylilääkäri; KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Ville Mattila, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian professori; Tampereen yliopisto, ylilääkäri, ortopedi; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Juhani Määttä, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS, yliopistotutkija; Oulun yliopisto

Mika Nevalainen, radiologian professori, ylilääkäri (MSK-radiologi), MRC Oulun johtaja; Oulun yliopisto / Oulun yliopistollinen sairaala

Jyrki Salmenkivi, LL, ortopedian ylilääkäri; HUS

Anna Sofia Simula, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Etelä-Savon hyvinvointialue

Asiantuntija:

Maija Paukkunen, ft (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 11.3.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Juha Ahonen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Riikka Holopainen: Sivutoimet: kouluttaja, fysioterapeutti; MoveDoc Oy ja Tmi Riikka Holopainen. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: kouluttajana toimiminen: MoveDoc Oy, Mehiläinen, Fysios Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna, LAB AMK, Lapin AMK, Suomen kuntoutuskouluttajat ja lisäksi lukuisia pieniä yksittäisiä kuntoutusalan yrityksiä. Koulutuspalkkiot yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa, joissa sponsori: Orion ja Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomalainen selkätutkimusseura, rahastonhoitaja. Muut sidonnaisuudet: MoveDoc Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Jaro Karppinen: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: luentopalkkioita Orion, Fysioline ja Suomen Tule ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Academy of Rehabilitation Medicine, jäsen; WHO:n External Review Group, jäsen. Ohjaushankkeet: Palkon tules-jaosto, jäsen; Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmä, puheenjohtaja.

Mirva Kiiveri: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, hallituksen jäsen toukokuuhun 2024 saakka. Ohjaushankkeet: Duodecimin Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella työkyvyn tukemiseksi Hyvä käytäntö -konsensussuosituspaneeli, jäsen vuonna 2023–2024.

Ville Leinonen: Sivutoimet: Lääketieteen laitoksen johtaja; Itä-Suomen yliopisto (oto.). Ohjaushankkeet: Palveluvalikoimaneuvosto (Tules-jaos). Muut sidonnaisuudet: osakeomistus Mediscus Oy ja Orion Oy.

Ville Mattila: Sivutoimet: tekonivelkirurgi; tekonivelsairaala Coxa, asiantuntijalääkäri; keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Tutkimusrahoitus: Suomen Akatemia, valtion tutkimusrahoitus, Sigrid Juselius, HY.

Juhani Määttä: Sivutoimet: erikoislääkäri; Mehiläinen, Terveystalo ja Loisto Terveys. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Orion ja Fysioline. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen fysiatriyhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: perustajaosakas, Loisto Terveys Oy ja Klinik Healthcare Solutions Oy.

Mika Nevalainen: Sivutoimet: erikoislääkäri; Oulun Ultra Oy, Pihlajalinna Oy ja Mehiläinen Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Mehiläinen Oy, Pihlajalinna Oy. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Sonar Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen MSK-radiologit, puheenjohtaja; Pohjolan Radiologikerho, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Oulun Ultra Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Jyrki Salmenkivi: Sivutoimet: vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen 2007–. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Orton, hallituksen jäsen 2018 –; Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, TULES-jaos, hallituksen jäsen 2018–. Suomen selkäkirurgiyhdistys, selkärekisterityöryhmän jäsen 2016–; THL, kansallinen selkärekisterin ydintyöryhmän jäsen 2016–.

Anna Sofia Simula: Tutkimusrahoitus: Suomalainen selkätutkimusseura. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Duodecim, Itä-Suomen yliopisto, Tule ry, Rygcenter Syddanmark, European pain federation EFIC ja Norsk forening for smertemedisin. Ohjaushankkeet: Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP), THL; Tulevaisuuden sote-keskus hanke Etelä-Savon maakunnan alueella (päättynyt).

Kirjallisuusviite

Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»18

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low back pain is and why we need to pay attention. Lancet 2018;391(10137):2356-2367 «PMID: 29573870»PubMed
Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian Commision on Safety and Quality in Health Care 2022. https://www.safetyandquality.gov.au/sites/default/files/2022-08/low_back_pain_clinical_care_standard.pdf
Kongsted A, Kent P, Axen I, ym. What have we learned from ten years of trajectory research in low back pain? BMC Musculoskelet Disord 2016;17:220 «PMID: 27209166»PubMed
Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. THL 2023. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/tuki_ja_liikuntaelinsairaudet.html
Terveydenhuollon avohoidon ICD-10-diagnoosit kunnittain ja hyvinvointialueittain. THL 2024. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/perus06/summary_icd1001?vuosivalinta_0
Hallberg S, Rolfson O, Karppinen J, ym. Burden of disease and management of osteoarthritis and chronic low back pain: healthcare utilization and sick leave in Sweden, Norway, Finland and Denmark (BISCUITS): study design and patient characteristics of a real world data study. Scand J Pain 2023;23(1):126-138 «PMID: 35858277»PubMed
Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Kela 2024. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/sairauspaivarahojen-saajat-ja-maksetut-etuudet-sairauspaaryhmittain
Tanskanen A, Vuori L. Sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2024; vol 120, nro 3.
Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2023. Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kela, 2024.
da Silva T, Mills K, Brown BT, ym. Risk of Recurrence of Low Back Pain: A Systematic Review. J Orthop Sports Phys Ther 2017;47(5):305-313 «PMID: 28355981»PubMed
Itz CJ, Geurts JW, van Kleef M, ym. Clinical course of non-specific low back pain: a systematic review of prospective cohort studies set in primary care. Eur J Pain 2013;17(1):5-15 «PMID: 22641374»PubMed
Wallwork SB, Braithwaite FA, O'Keeffe M, ym. The clinical course of acute, subacute and persistent low back pain: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2024;196(2):E29-E46 «PMID: 38253366»PubMed
Konstantinou K, Dunn KM, Ogollah R, ym. Prognosis of sciatica and back-related leg pain in primary care: the ATLAS cohort. Spine J 2018;18(6):1030-1040 «PMID: 29174459»PubMed
Coggon D, Ntani G, Palmer KT, ym. Drivers of international variation in prevalence of disabling low back pain: Findings from the Cultural and Psychosocial Influences on Disability study. Eur J Pain 2019;23(1):35-45 «PMID: 29882614»PubMed
Artus M, Campbell P, Mallen CD, ym. Generic prognostic factors for musculoskeletal pain in primary care: a systematic review. BMJ Open 2017;7(1):e012901 «PMID: 28096253»PubMed
Freidin MB, Tsepilov YA, Palmer M, ym. Insight into the genetic architecture of back pain and its risk factors from a study of 509,000 individuals. Pain 2019;160(6):1361-1373 «PMID: 30747904»PubMed
Ruffilli A, Neri S, Manzetti M, ym. Epigenetic Factors Related to Low Back Pain: A Systematic Review of the Current Literature. Int J Mol Sci 2023;24(3): «PMID: 36768184»PubMed
Øiestad BE, Hilde G, Tveter AT, ym. Risk factors for episodes of back pain in emerging adults. A systematic review. Eur J Pain 2020;24(1):19-38 «PMID: 31433541»PubMed
Taylor JB, Goode AP, George SZ, ym. Incidence and risk factors for first-time incident low back pain: a systematic review and meta-analysis. Spine J 2014;14(10):2299-319 «PMID: 24462537»PubMed
Jahn A, Andersen JH, Christiansen DH, ym. Occupational mechanical exposures as risk factor for chronic low-back pain: a systematic review and meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2023;49(7):453-465 «PMID: 37581384»PubMed
Burton AK, Balagué F, Cardon G, ym. Chapter 2. European guidelines for prevention in low back pain : November 2004. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S136-68 «PMID: 16550446»PubMed
Eisele-Metzger A, Schoser DS, Klein MD, ym. Interventions for preventing back pain among office workers - a systematic review and network meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2023;49(1):5-22 «PMID: 36382695»PubMed
Parry SP, Coenen P, Shrestha N, ym. Workplace interventions for increasing standing or walking for decreasing musculoskeletal symptoms in sedentary workers. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(11): «PMID: 31742666»PubMed
Verbeek JH, Martimo KP, Karppinen J, ym. Manual material handling advice and assistive devices for preventing and treating back pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;(6):CD005958 «PMID: 21678349»PubMed
Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW, ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67(4):277-85 «PMID: 20360197»PubMed
Hartvigsen J, Leboeuf-Yde C, Lings S, ym. Is sitting-while-at-work associated with low back pain? A systematic, critical literature review. Scand J Public Health 2000;28(3):230-9 «PMID: 11045756»PubMed
Damato TM, Christofaro DGD, Pinheiro MB, ym. Does sedentary behaviour contribute to the development of a new episode of low back pain? A systematic review of prospective cohort studies. Eur J Pain 2022;26(7):1412-1423 «PMID: 35598285»PubMed
Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The association between obesity and low back pain: a meta-analysis. Am J Epidemiol 2010;171(2):135-54 «PMID: 20007994»PubMed
Peiris WL, Cicuttini FM, Hussain SM, ym. Is adiposity associated with back and lower limb pain? A systematic review. PLoS One 2021;16(9):e0256720 «PMID: 34520462»PubMed
You Q, Jiang Q, Li D, ym. Waist circumference, waist-hip ratio, body fat rate, total body fat mass and risk of low back pain: a systematic review and meta-analysis. Eur Spine J 2022;31(1):123-135 «PMID: 34561729»PubMed
Williams FMK, Elgaeva EE, Freidin MB, ym. Causal effects of psychosocial factors on chronic back pain: a bidirectional Mendelian randomisation study. Eur Spine J 2022;31(7):1906-1915 «PMID: 35662366»PubMed
Ferreira PH, Pinheiro MB, Machado GC, ym. Is alcohol intake associated with low back pain? A systematic review of observational studies. Man Ther 2013;18(3):183-90 «PMID: 23146385»PubMed
Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The association between smoking and low back pain: a meta-analysis. Am J Med 2010;123(1):87.e7-35 «PMID: 20102998»PubMed
Ferreira PH, Beckenkamp P, Maher CG, ym. Nature or nurture in low back pain? Results of a systematic review of studies based on twin samples. Eur J Pain 2013;17(7):957-71 «PMID: 23335362»PubMed
Pinheiro MB, Ferreira ML, Refshauge K, ym. Symptoms of Depression and Risk of New Episodes of Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2015;67(11):1591-603 «PMID: 25989342»PubMed
Wong JJ, Tricco AC, Côté P, ym. Association Between Depressive Symptoms or Depression and Health Outcomes for Low Back Pain: a Systematic Review and Meta-analysis. J Gen Intern Med 2022;37(5):1233-1246 «PMID: 34383230»PubMed
Stevans JM, Delitto A, Khoja SS, ym. Risk Factors Associated With Transition From Acute to Chronic Low Back Pain in US Patients Seeking Primary Care. JAMA Netw Open 2021;4(2):e2037371 «PMID: 33591367»PubMed
Chou R, Shekelle P. Will this patient develop persistent disabling low back pain? JAMA 2010;303(13):1295-302 «PMID: 20371789»PubMed
Chen HM, Huang PY, Chuang HY, ym. Association of Low Back Pain with Shift Work: A Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2023;20(2): «PMID: 36673675»PubMed
Otero-Ketterer E, Peñacoba-Puente C, Ferreira Pinheiro-Araujo C, ym. Biopsychosocial Factors for Chronicity in Individuals with Non-Specific Low Back Pain: An Umbrella Review. Int J Environ Res Public Health 2022;19(16): «PMID: 36011780»PubMed
Hayden JA, Wilson MN, Riley RD, ym. Individual recovery expectations and prognosis of outcomes in non-specific low back pain: prognostic factor review. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(11): «PMID: 31765487»PubMed
Lee S, Small BJ, Cawthon PM, ym. Social activity diversity as a lifestyle factor to alleviate loneliness and chronic pain. J Psychosom Res 2023;172():111434 «PMID: 37422980»PubMed
Noguchi T, Ikeda T, Kanai T, ym. Association of Social Isolation and Loneliness With Chronic Low Back Pain Among Older Adults: A Cross-sectional Study From Japan Gerontological Evaluation Study (JAGES). J Epidemiol 2024;34(6):270-277 «PMID: 37690817»PubMed
Nicolson PJA, Williamson E, Morris A, ym. Musculoskeletal pain and loneliness, social support and social engagement among older adults: Analysis of the Oxford Pain, Activity and Lifestyle cohort. Musculoskeletal Care 2021;19(3):269-277 «PMID: 33201582»PubMed
Heikkala E, Oura P, Ho E, ym. Accumulation of long-term diseases is associated with musculoskeletal pain dimensions among middle-aged individuals with musculoskeletal pain. Eur J Pain 2023;27(3):438-448 «PMID: 36560860»PubMed
Heikkala E, Oura P, Paananen M, ym. Chronic disease clusters are associated with prolonged, bothersome, and multisite musculoskeletal pain: a population-based study on Northern Finns. Ann Med 2023;55(1):592-602 «PMID: 36773018»PubMed
Van Looveren E, Bilterys T, Munneke W, ym. The Association between Sleep and Chronic Spinal Pain: A Systematic Review from the Last Decade. J Clin Med 2021;10(17): «PMID: 34501283»PubMed
Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
van Tulder M, Becker A, Bekkering T, ym. Chapter 3. European guidelines for the management of acute nonspecific low back pain in primary care. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S169-91 «PMID: 16550447»PubMed
Henschke N, Maher CG, Refshauge KM, ym. Prevalence of and screening for serious spinal pathology in patients presenting to primary care settings with acute low back pain. Arthritis Rheum 2009;60(10):3072-80 «PMID: 19790051»PubMed
Verhagen AP, Downie A, Maher CG, ym. Most red flags for malignancy in low back pain guidelines lack empirical support: a systematic review. Pain 2017;158(10):1860-1868 «PMID: 28708761»PubMed
Galliker G, Scherer DE, Trippolini MA, ym. Low Back Pain in the Emergency Department: Prevalence of Serious Spinal Pathologies and Diagnostic Accuracy of Red Flags. Am J Med 2020;133(1):60-72.e14 «PMID: 31278933»PubMed
Stolwijk C, van Onna M, Boonen A, ym. Global Prevalence of Spondyloarthritis: A Systematic Review and Meta-Regression Analysis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2016;68(9):1320-31 «PMID: 26713432»PubMed
Finucane LM, Downie A, Mercer C, ym. International Framework for Red Flags for Potential Serious Spinal Pathologies. J Orthop Sports Phys Ther 2020;50(7):350-372 «PMID: 32438853»PubMed
Premkumar A, Godfrey W, Gottschalk MB, ym. Red Flags for Low Back Pain Are Not Always Really Red: A Prospective Evaluation of the Clinical Utility of Commonly Used Screening Questions for Low Back Pain. J Bone Joint Surg Am 2018;100(5):368-374 «PMID: 29509613»PubMed
Traeger AC, Underwood M, Ivers R, ym. Low back pain in people aged 60 years and over. BMJ 2022;376():e066928 «PMID: 35318211»PubMed
Cieza A, Stucki G, Weigl M, ym. ICF Core Sets for low back pain. J Rehabil Med 2004;(44 Suppl):69-74 «PMID: 15370751»PubMed
Smolander J, Hurri H ym. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella "liikkuminen". Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö - viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) "suoritukset"- osa-alue (Activities). Stakes aiheita 25/2004
Nazari G, Bobos P, Lu S, ym. Psychometric Properties of the Patient-Specific Functional Scale in Patients with Low Back Pathology: A Systematic Review and Meta-Analysis. Physiother Can 2022;74(1):6-14 «PMID: 35185242»PubMed
Lehtola V, Kaksonen A, Luomajoki H ym. Content validity and responsiveness of a Finnish version of the Patient-Specific Functional Scale. European Journal of Physiotherapy 2013;15:134–138
Foster NE, Anema JR, Cherkin D, ym. Prevention and treatment of low back pain: evidence, challenges, and promising directions. Lancet 2018;391(10137):2368-2383 «PMID: 29573872»PubMed
Hill JC, Dunn KM, Lewis M, ym. A primary care back pain screening tool: identifying patient subgroups for initial treatment. Arthritis Rheum 2008;59(5):632-41 «PMID: 18438893»PubMed
Simula AS, Malmivaara A, Booth N, ym. Effectiveness of a classification-based approach to low back pain in primary care - a benchmarking controlled trial. J Rehabil Med 2024;56():jrm28321 «PMID: 38643363»PubMed
Linton SJ, Boersma K. Early identification of patients at risk of developing a persistent back problem: the predictive validity of the Orebro Musculoskeletal Pain Questionnaire. Clin J Pain 2003;19(2):80-6 «PMID: 12616177»PubMed
Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagić A, ym. The test of Lasègue: systematic review of the accuracy in diagnosing herniated discs. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25(9):1140-7 «PMID: 10788860»PubMed
Palsson TS, Gibson W, Darlow B, ym. Changing the Narrative in Diagnosis and Management of Pain in the Sacroiliac Joint Area. Phys Ther 2019;99(11):1511-1519 «PMID: 31355883»PubMed
Lemmers GPG, van Lankveld W, Westert GP, ym. Imaging versus no imaging for low back pain: a systematic review, measuring costs, healthcare utilization and absence from work. Eur Spine J 2019;28(5):937-950 «PMID: 30796513»PubMed
Simula AS, Jenkins HJ, Holopainen R, ym. Transcultural adaption and preliminary evaluation of "understanding low back pain" patient education booklet. BMC Health Serv Res 2019;19(1):1010 «PMID: 31888605»PubMed
Simula AS, Jenkins HJ, Hancock MJ, ym. Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care - a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract 2021;22(1):178 «PMID: 34493219»PubMed
Downie A, Hancock M, Jenkins H, ym. How common is imaging for low back pain in primary and emergency care? Systematic review and meta-analysis of over 4 million imaging requests across 21 years. Br J Sports Med 2020;54(11):642-651 «PMID: 30760458»PubMed
Jenkins HJ, Downie AS, Maher CG, ym. Imaging for low back pain: is clinical use consistent with guidelines? A systematic review and meta-analysis. Spine J 2018;18(12):2266-2277 «PMID: 29730460»PubMed
Carragee E, Alamin T, Cheng I, ym. Are first-time episodes of serious LBP associated with new MRI findings? Spine J 2006;6(6):624-35 «PMID: 17088193»PubMed
Takatalo J, Karppinen J, Niinimäki J, ym. Prevalence of degenerative imaging findings in lumbar magnetic resonance imaging among young adults. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34(16):1716-21 «PMID: 19770614»PubMed
Jarvik JG, Deyo RA. Imaging of lumbar intervertebral disk degeneration and aging, excluding disk herniations. Radiol Clin North Am 2000;38(6):1255-66, vi «PMID: 11131631»PubMed
Boos N, Rieder R, Schade V, ym. 1995 Volvo Award in clinical sciences. The diagnostic accuracy of magnetic resonance imaging, work perception, and psychosocial factors in identifying symptomatic disc herniations. Spine (Phila Pa 1976) 1995;20(24):2613-25 «PMID: 8747239»PubMed
Jarvik JG, Meier EN, James KT, ym. The Effect of Including Benchmark Prevalence Data of Common Imaging Findings in Spine Image Reports on Health Care Utilization Among Adults Undergoing Spine Imaging: A Stepped-Wedge Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2020;3(9):e2015713 «PMID: 32886121»PubMed
Fried JG, Andrew AS, Ring NY, ym. Changes in Primary Care Health Care Utilization after Inclusion of Epidemiologic Data in Lumbar Spine MR Imaging Reports for Uncomplicated Low Back Pain. Radiology 2018;287(2):563-569 «PMID: 29361247»PubMed
Brinjikji W, Luetmer PH, Comstock B, ym. Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. AJNR Am J Neuroradiol 2015;36(4):811-6 «PMID: 25430861»PubMed
Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS, ym. Vertebral endplate signal changes (Modic change): a systematic literature review of prevalence and association with non-specific low back pain. Eur Spine J 2008;17(11):1407-22 «PMID: 18787845»PubMed
Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnetic resonance imaging findings to refine case definition for mechanical low back pain in epidemiological studies: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36(2):160-9 «PMID: 20739918»PubMed
Han CS, Maher CG, Steffens D, ym. Some magnetic resonance imaging findings may predict future low back pain and disability: a systematic review. J Physiother 2023;69(2):79-92 «PMID: 36914521»PubMed
Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE, ym. The therapeutic impact of lumbar spine MRI on patients with low back and leg pain. Clin Radiol 1998;53(9):688-93 «PMID: 9766723»PubMed
Lee NJ, Mathew J, Kim JS, ym. Flexion-extension standing radiographs underestimate instability in patients with single-level lumbar spondylolisthesis: comparing flexion-supine imaging may be more appropriate. J Spine Surg 2021;7(1):48-54 «PMID: 33834127»PubMed
WHO guideline for non-surgical management of chronic primary low back pain in adults in primary and community care settings. WHO 2023. https://www.who.int/publications/i/item/9789240081789
Hutting N, Caneiro JP, Ong'wen OM, ym. Person-centered care for musculoskeletal pain: Putting principles into practice. Musculoskelet Sci Pract 2022;62:102663 «PMID: 36113362»PubMed
Artus M, van der Windt DA, Jordan KP, ym. Low back pain symptoms show a similar pattern of improvement following a wide range of primary care treatments: a systematic review of randomized clinical trials. Rheumatology (Oxford) 2010;49(12):2346-56 «PMID: 20713495»PubMed
Artus M, van der Windt D, Jordan KP, ym. The clinical course of low back pain: a meta-analysis comparing outcomes in randomised clinical trials (RCTs) and observational studies. BMC Musculoskelet Disord 2014;15:68 «PMID: 24607083»PubMed
Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella, Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Brummert H-R, Komulainen J, Majuri M ja Mikkola I, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nimittämän konsensussuosituspaneelin puolesta. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 20.11.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Waddell G, Feder G, McIntosh A ym. Low back pain evidence review. Royal College of General Practioners, London 1996
Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa. Palveluvalikoima 2018. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/11234041/Perustelumuistio+selk%C3%A4kuntoutus/a9d617f1-a23a-ed04-9400-777af8fcb323/Perustelumuistio+selk%C3%A4kuntoutus.pdf?t
French SD, Cameron M, Walker BF, ym. Superficial heat or cold for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;2006(1):CD004750 «PMID: 16437495»PubMed
Steffens D, Maher CG, Pereira LS, ym. Prevention of Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med 2016;176(2):199-208 «PMID: 26752509»PubMed
Arokoski J, Heinonen A, Ylinen J. Fysioterapia. Kirjassa: Fysiatria. Arokoski J, Mikkelsson M, Saltychev M, Vainionpää A (toim.). Duodecim, 2024
Gorrell LM, Brown BT, Engel R, ym. Reporting of adverse events associated with spinal manipulation in randomised clinical trials: an updated systematic review. BMJ Open 2023;13(5):e067526 «PMID: 37142321»PubMed
Tamburrelli FC, Genitiempo M, Logroscino CA. Cauda equina syndrome and spine manipulation: case report and review of the literature. Eur Spine J 2011;20 Suppl 1(Suppl 1):S128-31 «PMID: 21404036»PubMed
Wegner I, Widyahening IS, van Tulder MW, ym. Traction for low-back pain with or without sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(8):CD003010 «PMID: 23959683»PubMed
Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacological treatments for low back pain in adults: an overview of Cochrane Reviews. Cochrane Database Syst Rev 2023;4(4):CD013815 «PMID: 37014979»PubMed
Williams CM, Maher CG, Latimer J, ym. Efficacy of paracetamol for acute low-back pain: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2014;384(9954):1586-96 «PMID: 25064594»PubMed
Cao Z, Han K, Lu H, ym. Paracetamol Combination Therapy for Back Pain and Osteoarthritis: A Systematic Review and Meta-Analyses. Drugs 2024;84(8):953-967 «PMID: 38937394»PubMed
Fries JF, Williams CA, Bloch DA, ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated gastropathy: incidence and risk factor models. Am J Med 1991;91(3):213-22 «PMID: 1892140»PubMed
Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Jones CMP, Day RO, Koes BW, ym. Opioid analgesia for acute low back pain and neck pain (the OPAL trial): a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2023;402(10398):304-312 «PMID: 37392748»PubMed
Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for the Prevention of Low Back Pain: Systematic Review and Meta-Analysis of Controlled Trials. Am J Epidemiol 2018;187(5):1093-1101 «PMID: 29053873»PubMed
de Campos TF, Maher CG, Fuller JT, ym. Prevention strategies to reduce future impact of low back pain: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2021;55(9):468-476 «PMID: 32646887»PubMed
Huang R, Ning J, Chuter VH, ym. Exercise alone and exercise combined with education both prevent episodes of low back pain and related absenteeism: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials (RCTs) aimed at preventing back pain. Br J Sports Med 2020;54(13):766-770 «PMID: 31672696»PubMed
Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, ym. Chapter 4. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S192-300 «PMID: 16550448»PubMed
Dupeyron A, Ribinik P, Gélis A, ym. Education in the management of low back pain: literature review and recall of key recommendations for practice. Ann Phys Rehabil Med 2011;54(5):319-35 «PMID: 21782541»PubMed
Ferreira G, Traeger AC, Machado G, ym. Credibility, Accuracy, and Comprehensiveness of Internet-Based Information About Low Back Pain: A Systematic Review. J Med Internet Res 2019;21(5):e13357 «PMID: 31066689»PubMed
Marin TJ, Van Eerd D, Irvin E, ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2017;6(6):CD002193 «PMID: 28656659»PubMed
Ebadi S, Henschke N, Forogh B, ym. Therapeutic ultrasound for chronic low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2020;7(7):CD009169 «PMID: 32623724»PubMed
Khadilkar A, Odebiyi DO, Brosseau L, ym. Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS) versus placebo for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;2008(4):CD003008 «PMID: 18843638»PubMed
Binny J, Joshua Wong NL, Garga S, ym. Transcutaneous electric nerve stimulation (TENS) for acute low back pain: systematic review. Scand J Pain 2019;19(2):225-233 «PMID: 30849052»PubMed
Reidy C, Doble E, Robson A, ym. Peer support in chronic health conditions. BMJ 2024;386():e070443 «PMID: 38950946»PubMed
Saragiotto BT, Machado GC, Ferreira ML, ym. Paracetamol for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2016;2016(6):CD012230 «PMID: 27271789»PubMed
Nevantaus J, Simojoki K, Hamunen K ym. Opioidit pitkäaikaisen kivun hoidossa. Suom Lääkäril 2013;68(50-52):3329-35
Ferreira GE, McLachlan AJ, Lin CC, ym. Efficacy and safety of antidepressants for the treatment of back pain and osteoarthritis: systematic review and meta-analysis. BMJ 2021;372():m4825 «PMID: 33472813»PubMed
Ferraro MC, Bagg MK, Wewege MA, ym. Efficacy, acceptability, and safety of antidepressants for low back pain: a systematic review and meta-analysis. Syst Rev 2021;10(1):62 «PMID: 33627178»PubMed
Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994;164(4):549-50 «PMID: 8038948»PubMed
Enke O, New HA, New CH, ym. Anticonvulsants in the treatment of low back pain and lumbar radicular pain: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2018;190(26):E786-E793 «PMID: 29970367»PubMed
Do Y, Lee E, Chee CG, ym. [Lumbar Facet Joint Injection: A Review of Efficacy and Safety]. J Korean Soc Radiol 2024;85(1):54-76 «PMID: 38362388»PubMed
Dove L, Jones G, Kelsey LA, ym. How effective are physiotherapy interventions in treating people with sciatica? A systematic review and meta-analysis. Eur Spine J 2023;32(2):517-533 «PMID: 36580149»PubMed
Zhong M, Liu JT, Jiang H, ym. Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-Analysis. Pain Physician 2017;20(1):E45-E52 «PMID: 28072796»PubMed
Zou T, Liu XY, Wang PC, ym. Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-analysis. Clin Spine Surg 2024;37(6):256-269 «PMID: 37559207»PubMed
Ropper AH, Zafonte RD. Sciatica. N Engl J Med 2015;372(13):1240-8 «PMID: 25806916»PubMed
Low back pain and sciatica in over 16s: assessment and management. London: National Institute for Health and Care Excellence (NICE); 2020 Dec 11. (NICE Guideline, No. 59.) Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK562933/
Rasmussen-Barr E, Held U, Grooten WJ, ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2016;10(10):CD012382 «PMID: 27743405»PubMed
Pinto RZ, Maher CG, Ferreira ML, ym. Epidural corticosteroid injections in the management of sciatica: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2012;157(12):865-77 «PMID: 23362516»PubMed
Beynon R, Elwenspoek MMC, Sheppard A, ym. The utility of diagnostic selective nerve root blocks in the management of patients with lumbar radiculopathy: a systematic review. BMJ Open 2019;9(4):e025790 «PMID: 31005925»PubMed
Lanneselän välilevytyrän leikkaushoito ja sen jälkeinen kuntoutus. Palveluvalikoima 2019. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/17420595/Suositus%20V%C3%A4lilevytyr%C3%A4n%20leikkaushoito%20ja%20kuntoutus.pdf/3ca8af96-3618-d6e7-02b7-f682a5ca9906/Suositus%20V%C3%A4lilevytyr%C3%A4n%20leikkaushoito%20ja%20kuntoutus.pdf
Katz JN, Zimmerman ZE, Mass H, ym. Diagnosis and Management of Lumbar Spinal Stenosis: A Review. JAMA 2022;327(17):1688-1699 «PMID: 35503342»PubMed
Spinaalistenoosin (lannerangan ahtauman) kirurginen hoito ja sen jälkeinen kuntoutus: järjestelmällinen katsaus sekä tulosten kriittinen analyysi. Palveluvalikoima 2020. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/25221267/Palko%20Spinaalistenoosikatsaus%20180620.pdf/1302f030-2677-0b35-6c04-966509a4bc24/Palko%20Spinaalistenoosikatsaus%20180620.pdf
Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical or nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis? A randomized controlled trial. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32(1):1-8 «PMID: 17202885»PubMed
Zaina F, Tomkins-Lane C, Carragee E, ym. Surgical versus non-surgical treatment for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;2016(1):CD010264 «PMID: 26824399»PubMed
Özden F, Tümtürk İ, Yuvakgil Z. ym. The effectiveness of physical exercise in patients with lumbar spinal stenosis: a systematic review. Sport Sci Health 2022;18:1129–1140. https://doi.org/10.1007/s11332-022-00895-3
Schönström N, Willén J. Imaging lumbar spinal stenosis. Radiol Clin North Am 2001;39(1):31-53, v «PMID: 11221505»PubMed
Slätis P, Malmivaara A, Heliövaara M, ym. Long-term results of surgery for lumbar spinal stenosis: a randomised controlled trial. Eur Spine J 2011;20(7):1174-81 «PMID: 21240530»PubMed
Postacchini F. Management of lumbar spinal stenosis. J Bone Joint Surg Br 1996;78(1):154-64 «PMID: 8898152»PubMed
Haddadi K, Ganjeh Qazvini HR. Outcome after Surgery of Lumbar Spinal Stenosis: A Randomized Comparison of Bilateral Laminotomy, Trumpet Laminectomy, and Conventional Laminectomy. Front Surg 2016;3:19 «PMID: 27092304»PubMed
Ko S, Oh T. Comparison of bilateral decompression via unilateral laminotomy and conventional laminectomy for single-level degenerative lumbar spinal stenosis regarding low back pain, functional outcome, and quality of life - A Randomized Controlled, Prospective Trial. J Orthop Surg Res 2019;14(1):252 «PMID: 31395104»PubMed
Rajasekaran S, Thomas A, Kanna RM, ym. Lumbar spinous process splitting decompression provides equivalent outcomes to conventional midline decompression in degenerative lumbar canal stenosis: a prospective, randomized controlled study of 51 patients. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38(20):1737-43 «PMID: 23797498»PubMed
Chou R, Baisden J, Carragee EJ, ym. Surgery for low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society Clinical Practice Guideline. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34(10):1094-109 «PMID: 19363455»PubMed
Brox JI, Sørensen R, Friis A, ym. Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and cognitive intervention and exercises in patients with chronic low back pain and disc degeneration. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28(17):1913-21 «PMID: 12973134»PubMed
Froholdt A, Reikeraas O, Holm I, ym. No difference in 9-year outcome in CLBP patients randomized to lumbar fusion versus cognitive intervention and exercises. Eur Spine J 2012;21(12):2531-8 «PMID: 22669708»PubMed
Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, ym. Randomised controlled trial to compare surgical stabilisation of the lumbar spine with an intensive rehabilitation programme for patients with chronic low back pain: the MRC spine stabilisation trial. BMJ 2005;330(7502):1233 «PMID: 15911537»PubMed
Saltychev M, Eskola M, Laimi K. Lumbar fusion compared with conservative treatment in patients with chronic low back pain: a meta-analysis. Int J Rehabil Res 2014;37(1):2-8 «PMID: 23820296»PubMed
Möller H, Hedlund R. Surgery versus conservative management in adult isthmic spondylolisthesis--a prospective randomized study: part 1. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25(13):1711-5 «PMID: 10870148»PubMed
Kauppi M, Karjalainen A, Pirilä L ym. (toim.) Reumasairaudet. Duodecim 2023.
Zhang M, Liang Z, Tian L, ym. Effects of Exercise Therapy in Axial Spondyloarthritis: A Systematic Review, Meta-analysis, and Meta-regression of Randomized Trials. Arch Phys Med Rehabil 2025;106(1):113-123 «PMID: 38942347»PubMed
Sveaas SH, Bilberg A, Berg IJ, ym. High intensity exercise for 3 months reduces disease activity in axial spondyloarthritis (axSpA): a multicentre randomised trial of 100 patients. Br J Sports Med 2020;54(5):292-297 «PMID: 30745314»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi20001 (020.001)

Alaselkäkipu

Alaselkäkipu

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus ja kohderyhmät

Suosituksen tavoitteet

Määritelmät

Selkäkivun esiintyvyys ja kustannukset

Selkäkivun luonnollinen kulku ja ennuste

Riskitekijät

Kliininen luokittelu

Esitiedot ja kliininen tutkimus

Esitiedot

Kliininen tutkimus

Laboratoriotutkimukset

Kuvantamistutkimusten yleisperiaatteet

Magneettikuvaus

Lannerangan röntgenkuvaus

Tietokonetomografia

Isotooppitutkimukset

Neurofysiologiset tutkimukset

Hoidon ja kuntoutuksen periaatteet

Työkyvyn arviointi

Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt, työaikajärjestelyt ja työkokeilu

Akuutin, lyhytkestoisen alaselkäkivun (kesto alle 6 viikkoa) hoito

Päivystyslähete tai kiireellinen lähete ja niiden aiheet

Periaatteet lyhytaikaisessa epäspesifisessä alaselkäkivussa

Potilasohjaus ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Lääkehoito

Selkäkivun uusiutumisen ehkäisy

Pitkittyneen (kesto yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus

Potilasohjauksen periaatteet

Toimintakykyä edistävä kuntoutus

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Lääkitys

Spesifiset tilat

Välilevytyrä

Konservatiivinen hoito

Lääkehoito

Leikkaushoito

Lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma (spinaalistenoosi)

Konservatiivinen hoito

Leikkaushoito

Välilevyrappeuma

Nikamansiirtymä (spondylolisteesi)

Selkärankareuma

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

A

A

A

A

A

A

B

B

B

B

B

B

B

B

B

C

D

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Jaa

Aiheeseen liittyviä suosituksia