Alaselkäkipu

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä
11.3.2025

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Ota käyttöön

Keskeinen sanoma

  • Alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva, ja siitä kärsii lähes jokainen elämänsä aikana. Alaselkäkivun ennuste on pääosin hyvä, mutta noin neljäsosalla oireet pitkittyvät, ja selkäkipujaksojen toistuminen on tavallista.
  • Alaselkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä hermon toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuriärsytys tulee tunnistaa varhain. Jatkotutkimukset ja -hoito tulee järjestää viiveettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin (cauda equina, hermojen vakavat toimintahäiriöt ja muut vakaviin syihin viittaavat oireet).
  • Selkäkipuiset, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita, kannattaa ohjata ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle.
  • Alkukeskustelu ja kliininen tutkiminen tulee tehdä huolellisesti ja potilas kohdaten.
  • Kyselylomakkeita kannattaa hyödyntää kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen ja työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa ja hoidon suunnittelun tukena.
  • Kuvantamista tulee välttää, jos vakavaan syyhyn viittaavia merkkejä ei ole, ja sen vähäisestä merkityksestä alaselkäkivun diagnosoimisessa ja hoidon suunnittelussa tulee keskustella potilaan kanssa.
  • Jos alaselkäkipuisen potilaan diagnosoimiseen tarvitaan erikoistutkimuksia, ensisijainen tutkimus on magneettikuvaus, erityisesti säteilykivun syiden selvittelyssä tai vakavaa sairautta epäiltäessä.
  • Välilevypullistuma ja -tyrä sekä kulumamuutokset ovat kuvantamistutkimuksissa yleisiä ja usein viattomia löydöksiä, joita esiintyy runsaasti myös oireettomilla.
  • Lääkkeetön kivunhoito ja potilasohjaus ovat keskeisiä alaselkäkivun hoidossa. Potilasta tulee auttaa ymmärtämään selkäkipuaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja ohjata häntä omahoidossa.
  • Potilasohjauksen keskeinen viesti akuutissa selkäkivussa on rohkaisu päivittäisten toimien ja liikkumisen jatkamiseen kohtuullisesta kivusta huolimatta, koska se on turvallista ja tukee toipumista. Kivun oireenmukaisen hoidon lisäksi tulee tähdätä potilaan toimintakyvyn paranemiseen. Koska tämä edellyttää potilaan aktiivista osallistumista hoitoon, tulee potilasta tukea hänelle sopivan omahoidon löytämiseksi.
  • Potilasta kannustetaan työssä jatkamiseen tai nopeaan työhön palaamiseen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on tärkeää tämän mahdollistamiseksi työn muokkauksen keinoin.
  • Potilaan työssä pärjäämisen ja työkyvyn tukeminen ovat tärkeitä hoidon tavoitteita, jotka tulee varmistaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä.
  • Akuutin (alle 6 viikkoa kestäneen) alaselkäkivun hoidossa harjoittelu ei näyttäisi tuottavan lisähyötyä kivun vähentämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa.
  • Akuutin vaiheen jälkeen voidaan soveltaa pitkittyneen selkäkivun hoitoperiaatteita huomioiden, että 6–12 viikkoa oireilleista suuri osa on jo toipumisvaiheessa.
  • Pitkittyneessä (yli 3 kuukautta kestäneessä) selkäkivussa yllä mainitun lisäksi kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin yhdistetty harjoittelu tuottaa yksittäisiä hoitomuotoja parempia tuloksia.
  • Kipulääkitystä voi käyttää tarvittaessa lyhytaikaisesti lääkkeettömien kivunhoitokeinojen rinnalla. Kipulääkkeeksi suositellaan kivun voimakkuuden mukaan ensisijaisesti tulehduskipulääkettä, parasetamolia tai niiden yhdistelmää. Valinnassa otetaan huomioon lääkkeiden haittavaikutukset ja riskit.
  • Jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa oleellisesti potilaan toiminta- tai työkykyä, magneettikuvaus ensisijaisena tutkimuksena on perusteltu, mikäli harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.
  • Eri terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuus on keskeistä alaselkäkivun hoidon onnistumisen kannalta.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus ja kohderyhmät

  • Suositus koskee aikuisten (yli 15-vuotiaiden) alaselkäkipua. Suosituksessa ei käsitellä rasitusmurtumia.
  • Suosituksen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, kaikki terveydenhuollon palveluita tuottavat organisaatiot ja kuntoutuksen toimijat mukaan luettuina.

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä
    • parantaa hoidon laatua yhdenmukaistamalla alaselkäkipupotilaiden arviota, parantamalla kliinistä, radiologista ja muuta diagnostiikkaa sekä yhdenmukaistamalla alaselkäkipupotilaan konservatiivisia ja operatiivisia hoitokäytäntöjä, kuntoutusta sekä potilaiden ammattilaisilta saamaa informaatiota
    • vähentää tarpeettomia tutkimuksia sekä vähähyötyisiä hoitoja.
  • Suositusta voidaan hyödyntää alaselkäkipupotilaiden alueellisten hoitoketjujen laatimisessa ja päivittämisessä.

Määritelmät

  • Alaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpien kylkiluiden alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolelle. Alaselkäkipuun voi liittyä säteilyoiretta toiseen tai molempiin alaraajoihin, mikä voi liittyä pehmytkudosten (heijastekipu) tai hermokudoksen (radikulaarinen kipu, iskiaskipu) ärsytykseen. Osalla tähän liittyy hermon toimintahäiriöitä, jolloin käytetään termiä radikulopatia.
  • Akuutilla alaselkäkivulla tarkoitetaan alle 6 viikkoa «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1 (joidenkin lähteiden mukaan 3 kuukautta «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2) kestänyttä kipua. Pitkittyneellä (kroonisella) alaselkäkivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestänyttä kipua. Selkäkivun luokittelua oireiden keston perusteella on kritisoitu, koska selkäkivun kulku on usein jaksoittaista ja pitkittyneessä kivussa esiintyy pahenemisvaiheita lievempien kipujaksojen välillä. Aiemmin selkäkivun luokittelussa on käytetty myös termiä subakuutti alaselkäkipu, mutta tässä suosituksessa selkäkipu on jaoteltu akuuttiin ja pitkittyneeseen kipuun «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1. Akuutin vaiheen jälkeen voidaan soveltaa pitkittyneen selkäkivun hoitoperiaatteita huomioiden, että 6–12 viikkoa oireilleista suuri osa on jo toipumisvaiheessa «Kongsted A, Kent P, Axen I, ym. What have we learn...»3.

Selkäkivun esiintyvyys ja kustannukset

  • Lähes jokaisella on selkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä, mutta kaikki eivät hakeudu hoitoon, koska selkäkipujaksot ovat usein lyhyitä ja paranevat itsestään.
  • Terve Suomi -tutkimuksen mukaan selkäkipua oli edeltäneiden 30 päivän aikana ollut hieman yli puolella naisista ja lähes puolella miehistä. Tutkimukseen osallistuneiden ikä vaihteli 20 vuodesta yli 75 vuoteen. Miehillä ikäryhmien ja koulutustasoryhmien väliset erot olivat pieniä. Naisilla selkäkipu oli kaikkein yleisintä nuorimmilla (60 %) ja harvinaisinta 55–64-vuotiailla (noin 45 %), mutta eläkeiässä (yli 75-vuotiailla) selkäkipu yleistyi jälleen (55 %). Vähiten koulutetuilla naisilla oli selvästi enemmän selkäkipua kuin korkeimmin koulutetuilla «Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsa...»4.
  • Eläkeikäisten miesten ja työikäisten naisten selkäkipu on yleistynyt, mutta nuorempien miesten ja iäkkäämpien naisten selkäkivun yleisyys on pysynyt ennallaan vuodesta 2017 vuoteen 2023 «Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsa...»4.
  • Vuonna 2023 selkäsairaudet olivat yleisin lääkärin kirjaama diagnoosi ja avoterveydenhuollossa oli 0,76 miljoonaa lääkärikäyntiä selkäsairauksien (ICD-10-tautiluokituksen diagnoosikoodit M47, M48, M51, M53 ja M54) vuoksi «Terveydenhuollon avohoidon ICD-10-diagnoosit kunni...»5.
  • Rekisteritutkimuksen «Hallberg S, Rolfson O, Karppinen J, ym. Burden of ...»6 mukaan pitkittynyttä alaselkäkipua oli Suomessa (vuosina 2011–2017) 2,7 %:lla erikoissairaanhoidon potilaista (naisista 3,3 %:lla ja miehistä 2,1 %:lla) ja 5,8 %:lla kaikista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaista (naisista 7,2 %:lla ja miehistä 4,4 %:lla).
  • Selkäkivun ja -sairauksien takia (ICD-10: M47, M48, M51, M53 ja M54) vuonna 2023 Suomessa oli hieman yli 1,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää ja yli 170 000 osasairauspäivärahapäivää ja niiden kustannukset olivat yli 78 miljoonaa euroa «Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Ke...»7. Lyhyet sairauspoissaolot (sairastumispäivä ja sen jälkeiset 9 päivää) eivät näy Kelan tilastoissa, sillä työnantajat maksavat näistä aiheutuvat kustannukset. Yhden sairauspäivärahapäivän laskennallinen hinta työnantajalle on 369 euroa «Tanskanen A, Vuori L. Sairauspoissaolon aiheuttama...»8. Epäsuorien työkyvyttömyyteen liittyvien kustannusten lisäksi on huomioitava myös suorat kustannukset, jotka liittyvät muun muassa tutkimuksiin, lääkkeisiin ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Kehittyneissä maissa noin 80 % kaikista kustannuksista liittyy työkyvyttömyyteen «Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low...»1.
  • Vuonna 2023 selkäsairauksien (ICD-10: M40–M54) takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 13 696 henkilöä. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 165 henkilöä. Selkäsairauksiin liittyvät työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat 222 miljoonaa euroa «Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Ke...»7, «Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilasto Suomen el...»9. Luvut ovat pienentyneet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana.

Selkäkivun luonnollinen kulku ja ennuste

Riskitekijät

Kliininen luokittelu

Taulukko 1. Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat.
Sairaus tai oire Esitiedot tai löydökset (punaiset liput) Jatkohoitopaikka/lähete
Ratsupaikkaoireyhtymä, sietämätön kiputila ja alaraajan jonkin lihasryhmän tuore pareesi Virtsaamisvaikeus tai virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn vaikeus, ratsupaikka-anestesia, yleiset alaraajahalvausoireet Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissekoituma Äkillinen, sietämättömän kova kipu, yli 50 vuoden ikä, nopeasti kehittyvä hemodynamiikan häiriö (merkittävä verenpaineen lasku, korkea syke) Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Pahanlaatuinen kasvain, etäpesäkkeet Anamneesissa syöpä, selittämätön painon putoaminen, kuumeilu, etenevät oireet, yökipu, yli kuukauden jatkunut hoitoon reagoimaton kipu, parapareesi Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon, parapareesissa päivystysluonteisesti
Bakteerispondyliitti, spondylodiskiitti Aiempi selkäleikkaus, virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai glukokortikoidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö, infektio-oireet (kuume) Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon
Selkärangan kompressiomurtuma Yli 64 vuoden ikä miehillä ja yli 74 vuoden ikä naisilla «Traeger AC, Underwood M, Ivers R, ym. Low back pai...»56, kaatumis- tai putoamistapaturma, glukokortikoidien käyttö, osteoporoosi Pareesilöydöksessä päivystyslähete, maligniteettiepäilyissä kiireellinen lähete, muutoin ajanvarauslähete
Kaula- tai rintarangan selkäydinkompressio Nopeasti ilmaantunut kävelyn vaikeutuminen, kaikkien raajojen kömpelyys ja muutokset hienomotoriikassa Kiireellinen tai päivystyslähete oireen kehittymisnopeuden mukaan

Esitiedot ja kliininen tutkimus

Esitiedot

  • Potilaan toimintakyvyn selvittämisen tulee kattaa kaikki ICF:n osa-alueet (kehon rakenteet ja toiminnot, suoritukset ja osallistuminen) (ICF-luokitus «http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»7) «Cieza A, Stucki G, Weigl M, ym. ICF Core Sets for ...»57, «Smolander J, Hurri H ym. Toiminta- ja työkyvyn fyy...»58.
  • Anamneesi on alaselkäpotilaan tutkimuksen tärkein osa.
  • Sen lisäksi, että alkukeskustelussa kerätään tietoa kliinistä päättelyä varten, keskustelulla on tärkeä rooli hoitosuhteen syntymisen ja potilaan kuulluksi tulemisen kokemuksen kannalta.
  • Alkukeskustelussa on tärkeää kuunnella potilasta keskeyttämättä ja osoittaa ymmärtävänsä potilaan ajatukset ja tunteet ja ottavansa hänen kipunsa todesta. Alkukeskustelussa kannattaa kysyä, mikä on potilaan käsitys kivun syystä, millaisia huolia hänellä on, miten oireet vaikuttavat hänen elämäänsä ja miksi hän hakeutui hoitoon. On tärkeää tunnistaa potilaan negatiiviset käsitykset ja pelko-välttämiskäyttäytyminen sekä käyntiin liittyvät toiveet ja odotukset. Potilaalle merkitykselliset tavoitteet on myös tärkeää selvittää. Motivoivan keskustelun tekniikoista voi olla apua haitallisten käsitysten puheeksi ottamisessa ja elintapamuutoksessa tukemisessa. Ks. Oppiportin verkkokurssi Motivoiva keskustelu «https://www.oppiportti.fi/dvk00017»8 (vaatii käyttöoikeuden).
  • Alkukeskustelussa pyritään oirekuvan lisäksi saamaan kattava kuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä, kuten psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, elintavoista, yleisestä terveydentilasta ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä työnkuvan kartoittamisen ohella.
  • Jokaisen potilaan arvioinnissa tulee käyttää vähintään yhtä toimintakykymittaria, joka valitaan tilanteeseen soveltuvasti terveydenhuollon yksikön potilasaineiston mukaan.
  • Alla olevassa taulukossa on kuvattu anamneesissa selvitettävät asiat.
Taulukko 2. Anamneesissa huomioitavat asiat.
VAS = visual analogue scale, NRS = numerical rating scale, PTA = potilaskohtainen toiminnallinen asteikko
Aiemmat selkävaivat sekä aiemmat ja nykyiset muut tuki- ja liikuntaelimistön vaivat, sukutausta
Liitännäissairaudet: systeemiset sidekudossairaudet, tulehdukset, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön ja hengityselimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt
Aikaisemmat vammat ja leikkaukset
Syöpähistoria
Yleisvointi, kuume, painon putoaminen
Lääkitys
Elintavat (tupakointi, päihteet, liikunta, ravitsemus, ylipaino, uni, stressi)
Sosiaalinen tilanne, perhesuhteet, työ (työn asettamat vaatimukset toimintakyvylle, työn kuormitus- ja voimavaratekijät)
Sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana
Nykyinen oirekuva: oireiden sijainti (kipupiirros «Kipupiirros»1), kesto, luonne (ajoittainen/jatkuva)
Kivun intensiteetti (VAS/NRS) ja haittaavuus
Rasituksen vaikutus, oireita helpottavat/pahentavat tekijät
Asennon vaikutus: seisominen, istuminen, makaaminen jne.
Alaraajojen koettu lihasvoima ja tunto
Cauda equinaan viittaavat oireet: virtsaumpi, ulosteenpidätyskyvyn heikkeneminen, ratsupaikka-alueen puutuminen, seksuaalitoimintojen ongelmat
Subjektiivinen toimintakyky (PTA, tarvittaessa Oswestry / Roland Morris)
Elämänlaatu (tarvittaessa esim. EQ-5D-5L/15D «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00216/search/eq-5d»9, «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00138?toc=802599»10)
Mieliala, voimavarat
Potilaan käsitys kivun syystä, potilaalle merkitykselliset tavoitteet, huolet ja hoitoon kohdistuvat odotukset
Kotona pärjääminen, apuvälineet
Taulukko 3. Paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät (keltaiset liput).
  • Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia
  • Matala tai negatiivinen mieliala ja sosiaalinen vetäytyminen
  • Mielenterveyden häiriöt tai traumat
  • Moniin eri hoitoihin hakeutuminen
  • Fyysisesti raskas työ
  • Ongelmat työssä ja tyytymättömyys työhön
  • Ylihuolehtiva perhe tai tuen puute
  • Taloudelliset vaikeudet
  • Valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen
Kuva 1.

Kipupiirros. Merkitse kuvaan kaikki alueet ja paikat, joissa olet tuntenut kipua, puutuneisuutta tai tunnottomuutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Käytä seuraavia merkintätapoja:

  • särky, jomotus: ××××××
  • pistävä, vihlova kipu: //////////
  • puutuneisuus: ======
  • tunnottomuus: oooooooo

Tulostettava pdf-versio

Kliininen tutkimus

  • Kliinisessä tutkimuksessa keskitytään potilaan kokemaan toimintakyvyn haittaan ja siihen liittyviin tekijöihin, kuten potilaalle kivuliaisiin liikkeisiin, välttämiskäyttäytymiseen ja huolta aiheuttaviin toimintoihin «Ideoita kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien hyödyntämiseen selkäkivun hoidossa»1.
  • Kaikkia testejä ei tarvitse tehdä kaikille potilaille, vaan olennaista on, että tutkiminen kohdistuu toimintakyvyn osalta potilaalle hankaliin toimiin ja asentoihin. Tutkimislöydökset on tärkeää selittää potilaalle ymmärrettävästi, ja myös negatiivisten löydösten selittäminen on tärkeää oireiden hyvänlaatuisuudesta vakuuttamisessa. Ks. Oppiportin verkkokurssit Alaselkäpotilaan anamneesi «https://www.oppiportti.fi/dvk00062»2 ja Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 ja Lääkärin tietokantojen Alaselkäpotilaan tutkiminen: videot «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/tul00003»4 (vaativat käyttöoikeuden).
  • Inspektio:
    • yleinen motoriikka: kävely, istuminen, ylösnousu, riisuutuminen, siirtyminen tutkimuspöydälle ja siinä kääntymiset
    • selkärangan asento
    • kipukäyttäytyminen (hengityksen pidättäminen, keskivartalon jännittäminen, ääntely, irvistely, käsiin tukeutuminen, kipeän kehonosan koskettelu jne.)
    • lihasatrofiat
  • Neurologinen tutkiminen:
    • Alaraajojen lihasvoima (ks. kuva «Iskiaspotilaan L4-, L5- ja S1-hermojuuriärsytyksen kliiniset löydökset»2):
      • lonkan koukistusvoima (L3-juuri)
      • polven ojennusvoima (L4-juuri ja osittain L3-juuri)
      • jalkaterän (L5, osittain L4) ja isonvarpaan ojennus- (L5) ja koukistusvoima (S1-juuri)
      • kanta- (L5, osittain L4) ja varvaskävely (S1)
      • Trendelenburgin testi (L5)
    • Jänneheijasteet:
      • patellaheijaste (L4)
      • akillesheijaste (S1)
      • Babinskin heijaste (ylempi motoneuroni)
    • Alaraajaoireisilta ihotunto:
      • L3-tuntoalue etu- ja sisäreisi
      • L4-tuntoalue polven alamediaalipuoli
      • L5-tuntoalue säären ulkosyrjä, jalkaterän mediaali- ja dorsaalialue
      • S1-tuntoalue jalkaterän lateraaliosa
    • Alaraajojen lihasvoiman heikentyminen, kiihtyneet ja multippelit heijasteet sekä positiivinen Babinskin merkki viittaavat neurologista tai selkäkirurgista selvittelyä vaativaan sairauteen. Tuore (alle viikon kestänyt) selkäperäiseksi epäilty tai etenevä alaraajan pareesi tai parapareesi on päivystyslähetteen ja rangan päivystyksellisen magneettikuvauksen aihe.
    • Jos potilaalla on hankalia radikulaarioireita tai epäillään ratsupaikkaoireyhtymää (päivystyslähete), lääkärin vastaanotolla pitää tutkia peräaukon sulkijalihasten toiminta tuseerauksella ja väliliha-alueen kosketustunto.
    • Suoran alaraajan nostotestillä (SLR) ja Lasèguen testillä tutkitaan L5- ja S1-hermojuurten mahdollista ärsytystä. Testit ovat herkkiä, mutta niiden tarkkuus on heikko «Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagić A, ym. Th...»65. Testin tarkkuutta voitaneen parantaa eSLR-testin avulla. Kivun provosoituminen oireilevan alaraajan vastakkaista alaraajaa nostettaessa on tarkka testitulos hermojuuriärsytyksen osoittamisessa.
      • SLR-, eSLR- ja Lasèguen testien suorittaminen kuvataan Oppiportin verkkokurssissa «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 (vaatii käyttöoikeuden).
      • Testitulokset ovat positiivisia, kun niissä aiheutuu selästä alaraajan dermatomialueelle säteilevää kipua. Asteluku ja oireet kirjataan sairauskertomukseen. Pelkkä selkäkipu tai kiristys reidessä ei ole positiivinen testitulos.
  • Selän liikeradat:
    • Selkärangan liikkuvuus ja liikemallien arviointi antavat käsitystä selän toimintakyvystä, ja liikkuvuuden arvioinnilla on merkitystä tilan seurannassa. Liikeradat kirjataan karkeasti esimerkiksi sen mukaan, mihin asti sormet ylettyvät (esim. polvi/sääri/nilkka/lattia).
    • Liikkuvuuden mittaamisessa modifioidun Schoberin testin toistettavuus on kohtalainen, ja sitä käytetään erityisesti selkärankareumaepäilyissä ja sen seurannassa.
    • Selkärangan kiertoliikkeet ja rintakehän liikkuvuus rajoittuvat selkärankareumassa jo varhaisvaiheessa.
    • Selkäkipuiset liikkuvat usein selkäkivuttomia hitaammin, heidän liikeratansa ovat pienemmät ja heidän liikkumisessaan on vähemmän vaihtelua. Relaksaatio selän fleksion loppuvaiheessa jää usein tapahtumatta. Liikkumisen pelko ja kipukäyttäytyminen saattavat vaikuttaa siihen, minkä verran ja miten selkäkipuinen selkäänsä liikuttaa. Tutkimiseen kannattaakin yhdistää keskustelu potilaan kanssa siitä, minkä takia hän kokee esimerkiksi, ettei pysty taivuttamaan pidemmälle.
  • Selän ja alaraajojen palpaatio:
    • rangan palpaatio- tai koputusarkuus
    • alaraajojen valtimoiden tunnustelu tai dopplertutkimus tai molemmat katkokävelyoireisilla yli 50-vuotiailla
  • Sakroiliittiä epäiltäessä tutkimiseen voidaan sisällyttää SI-kipuprovokaatiotestit hyödyntäen esimerkiksi Laslettin klusteria. Testien toteutus on kuvattu Oppiportin verkkokurssissa «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»3 (vaatii käyttöoikeuden). SI-nivelen liikepalpaation luotettavuus on heikko «Palsson TS, Gibson W, Darlow B, ym. Changing the N...»66.
  • Erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös muun muassa sisäelinperäinen heijastuskipu ja lonkkanivelperäinen kipu (erityisesti lonkan rotaatiokipu tai liikerajoitus rotaatiossa). Alaraajaan säteilevässä alaselkäkivussa on huomioitava myös erotusdiagnostisesti perifeeriset hermopinteet ja verisuoniperäiset ongelmat.
  • Työn toimintakyvylle asettamat vaatimukset ja potilaan oma kokemus työssä pärjäämisestä tulee huomioida työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden arvioinnissa. Työkyvyn tai suorituskyvyn arvioinnin osana voidaan käyttää tarvittaessa myös toimintakykytestejä «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi?toc=802599»11.
Kuva 2.

Iskiaspotilaan L4-, L5- ja S1-hermojuuriärsytyksen neurologiset löydökset. Punaisella piirretty alue affisioituu 75 %:lla ihmisistä. Kipu, tuntohäiriö tai molemmat ulottuvat keltaisella merkitylle alueelle 50 %:lla ja vihreällä merkitylle alueelle 25 %:lla ihmisistä. 

Lähde: Anttila S, Määttä J, Oura P, Arokoski J, Karppinen J. Iskiasoirepotilas perusterveydenhuollossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2022;138(16):1395-402

Laboratoriotutkimukset

  • Yleensä selkäkipupotilaalle ei ole tarpeen tehdä laboratoriotutkimuksia. Jos todetaan merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista, tarpeellisia laboratoriotutkimuksia ovat yleensä ainakin CRP, perusverenkuva ja virtsan perustutkimus. Nikamamurtumissa on suljettava pois osteoporoosin mahdollisuus «Osteoporoosi»4 «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»48.

Kuvantamistutkimusten yleisperiaatteet

Kuva 3.

Kuvantamispäätös alaselkäkivun akuuteissa oirekuvissa

Magneettikuvaus

  • Hyvä lähete selkeällä kysymyksenasettelulla on ensiarvoisen tärkeä MK:ssa, koska sen perusteella räätälöidään sopivat kuvaussekvenssit kulloisenkin ongelman mukaiseksi (esim. akuutti trauma, pitkittynyt kipu, selkärankareuma, postoperatiivinen ongelma, infektio, tuumori).
  • MK on ensisijainen lannerangan kuvantamismenetelmä kaikissa potilasryhmissä monipuolisuutensa vuoksi, sillä se osoittaa pehmytkudosrakenteiden poikkeavuudet luumuutosten lisäksi.
  • MK:lla voidaan todeta välilevytyrä, selkäydinkanavan ja hermojuurten ahtaumat, selkäytimen ja selkäydinkanavan kasvaimet, luukasvaimet ja etäpesäkkeet, tulehdusmuutokset (infektiot ja inflammatoriset sairaudet), tuoreet ja vanhat murtumat sekä muut traumamuutokset.
  • Varjoainetehostusta käytetään erikoistilanteissa, lähinnä tulehduksen (spondylodiskiitti) tai tuumoreiden diagnostiikassa.
  • Selän traumakuvantamisessa MK voi olla tarpeellinen selkärankavammoissa ja -murtumissa pehmytkudosvaurioiden ja stabiliteetin arvioimisessa TT:n lisänä.
  • Välilevyrappeumaan liittyvät eriasteiset välilevyjen, päätelevyjen ja fasettinivelten muutokset näkyvät varhaisvaiheessakin. Kuitenkin MK:ssa (samoin kuin TT:ssä) lähes 30 %:lta oireettomistakin löydetään välilevypullistuma «Brinjikji W, Luetmer PH, Comstock B, ym. Systemati...»78.
  • Tietyillä MK-löydöksillä voi olla ennusteellista merkitystä myös pitkittyneessä epäspesifisessä selkäkivussa. Niiden merkitys on aina suhteutettava kliiniseen oirekuvaan «Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS, ym. Vertebral...»79, «Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnet...»80.
  • MK:ssa näkyvät päätelevyn alaiset luuydinmuutokset (Modic-muutokset) ovat yleisiä löydöksiä, ja niitä voidaan käyttää kriteereinä välilevyrappeumaa luokiteltaessa. Niiden yhteys alaselkäkipuun on epäselvä, mutta tuoreen systemaattisen katsauksen perusteella luuydinturvotusta sisältävät Modic 1- ja Modic 1/2 -muutokset assosioituvat hieman kovempaan kipuun ja huonompiin toimintaindekseihin lyhyellä aikavälillä ja välilevydegeneraatio assosioituu kovempaan kipuun ja huonompiin toimintaindekseihin pitkällä aikavälillä «Han CS, Maher CG, Steffens D, ym. Some magnetic re...»81.
  • MK:n löydös muuttaa alustavaa hoitopäätöstä noin puolella potilaista, joilla kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään välilevytyrää. Hoitopäätös muuttuu useimmiten konservatiivisen hoidon suuntaan «Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE, ym. The therap...»82.
  • MK-tutkimuksen nopeutumisen ja saatavuuden parantumisen myötä lannerangan RTG-kuvauksen rooli on pienentynyt 2020-luvulla.

Lannerangan röntgenkuvaus

  • Lannerangan RTG tehdään seisaallaan, mikäli vain mahdollista.
  • Lannerangan RTG:ssä voidaan todeta joitain spesifisiä alaselkäkivun aiheuttaja, joita ovat
    • destruktio (esim. pahanlaatuinen kasvain tai etäpesäkkeet)
    • murtuma (etenkin iäkkäiden potilaiden osteoporoottiset murtumat)
    • spondylolisteesi eli nikamansiirtymä
    • nikama-anomaliat.
  • Lannerangan RTG ei sulje pois etäpesäkettä, luuydintä affisoivaa sairautta, murtumaa, välilevytyrää, selkäydintä affisoivaa sairautta, spinaalikanavan sisällä olevaa muuta sairautta tai muuta pehmytkudosvauriota tai -poikkeavuutta eikä spinaalistenoosia.
  • Röntgenkuvauksella ei voi arvioida luotettavasti ydin- tai juurikanavien ahtaumia. Nykyään epävakauden arviointiin suositellaan taivutuskuvien sijaan seisaallaan tehtyä tavallista RTG-kuvausta sekä makuulla tehtyä tavallista MK-tutkimusta «Lee NJ, Mathew J, Kim JS, ym. Flexion-extension st...»83. Epävakauden kuvantaminen ja tulkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Tietokonetomografia

  • TT-kuvausta voi harkita korvaavana tutkimuksena, jos MK on vasta-aiheinen.
  • TT antaa tarkkaa tietoa luuston anatomiasta. Välilevyt ja ligamentit näkyvät myös kohtalaisesti, mutta selkäydinkanavan sisäisten muutosten (erityisesti selkäytimen kasvaimet, hematoomat) kuvantamisessa menetelmä on epäherkkä. Laskimonsisäistä tehosteainetta käytettäessä pehmytkudostuumorit, infektiopesäkkeet ja metastaasitkin voivat näkyä, kun niitä osataan hyvien lähetetietojen perusteella etsiä.
  • TT on hyvä tutkimus seuraavissa erityistilanteissa:
    • murtumaepäily (erityisesti monivammapotilaat, suurienergiaiset vammat, selkärankareuman tai muun syyn vuoksi jäykistyneen rangan vammat, nikamakaaren murtumat ja epävakauden arviointi)
    • luudutusleikkauksen jälkeisten komplikaatioiden arviointi.
  • TT:llä voidaan todeta infektion aiheuttamia luu- ja pehmytosamuutoksia sekä kookkaat välilevytyrät ja mahdolliset ydin- ja juurikanava-ahtaumat, mutta se ei ole yhtä luotettava kuin MK.

Isotooppitutkimukset

  • Käyttöaiheet erikoissairaanhoidossa ovat tulehdusdiagnostiikka ja syövän etäpesäkkeiden etsintä. Jos epäillään, että tautipesäkkeitä on eri puolilla kehoa, isotooppitutkimuksen etuna on koko vartalon kuvantuminen. Isotooppitutkimukset ovat erittäin herkkiä kuvantamistutkimuksia, mutta niiden tarkkuus on heikko ja diagnoosin asettamiseksi tarvitaan usein lisäksi MK-tutkimus.

Neurofysiologiset tutkimukset

  • Elektroneuromyografia (ENMG) ei (pääsääntöisesti) ole alaselkäkipu- tai iskiasoireisen potilaan tutkimus perusterveydenhuollossa. Poikkeuksena tästä on kivuton pitkittynyt pareesi, jossa erotusdiagnostiikkaa perifeerisen ja radikulaarisen etiologian välillä voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.
  • Kliinisen neurofysiologian menetelmillä voidaan todeta juurivaurio ja saada tietoa sen vaikeusasteesta ja iästä, mutta ne eivät paljasta vaurion syytä eivätkä korvaa kuvantamista vaurion paikantamisessa.
  • ENMG:n varhaisin ajankohta on noin 3 viikkoa oireiden alusta (muutokset paraspinaalilihaksissa) ja optimaalinen ajankohta 1–2 kuukautta oireiden alusta. ENMG ei siten ole akuutin hermojuurioireen tutkimus.
  • Juurivaurion osoittaminen ENMG:llä perustuu siihen, että todetaan neurogeenisen vaurion merkkejä tietyn hermojuuren hermottamissa lihaksissa.
  • Jos todetaan usean tason kuvantamislöydöksiä, ENMG voi tarjota lisätietoa tasodiagnostiikassa.
  • Oireiltaan ja löydöksiltään selkeässä välilevytyrässä ENMG:stä ei ole lisähyötyä.
  • ENMG:stä voi olla hyötyä seuraavissa tilanteissa:
    • Juurivaurio halutaan osoittaa tilanteessa, jossa taudinkuvan ja muiden tutkimusten antamat viitteet eivät ole yhdenmukaiset.
    • Potilaalla on hermojuurioire, mutta kuvantamistutkimuksin ei todeta välilevytyrää.
    • Kroonisissa kiputiloissa tutkimus voi olla tarpeellinen osana kokonaisselvitystä.
    • Ennusteen arvioinnissa tutkimus on joskus hyödyllinen, ja erotusdiagnostiikassa se on hyödyllinen, kun epäillään perifeerisen hermon pinnettä tai vauriota tai polyneuropatiaa.
  • Muiden neurofysiologisten tutkimusten aiheen harkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Hoidon ja kuntoutuksen periaatteet

Työkyvyn arviointi

  • Työikäisen potilaan työkyky arvioidaan jokaisella vastaanottokäynnillä. Työkyvyn arvioinnissa huomioidaan potilaan ammatti, työn sisältö ja sen muokkausmahdollisuudet, toipumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin sekä jäljellä oleva työkyky. Ks. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»5, «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -...»88.
  • Potilaita kannustetaan jatkamaan töissä kohtuullisesta kivusta huolimatta, jos vain mahdollista, tai jos sairauspoissaoloa tarvitaan, pidetään se mahdollisimman lyhyenä. Työn muokkauksen mahdollisuutta kannattaa selvittää sairauspoissaolon vaihtoehtona ja poissaolon jälkeen työhön palatessa, mikäli oireet jatkuvat. Keinoja voivat olla esimerkiksi työjärjestelyt, työaikajärjestelyt ja työkokeilu. Näiden asioiden selvittämiseksi potilasta tulisi ohjata olemaan yhteydessä esihenkilöön ja työterveyshuoltoon.
  • Potilaan työssä pärjäämisen ja työkyvyn tukemisen toteutuminen on tärkeää varmistaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon moniammatillisen tiimin yhteistyössä. Työkyvyn tukeen liittyvät toimet ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltoa ja kuuluvat kaikille työsuhteessa oleville työterveyssopimuksen laajuudesta riippumatta.
  • Työhönpaluun tukemiseksi voidaan harkita osasairausvapaata (osasairauspäiväraha) heti sairauspoissaolotarpeen alusta lähtien. Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhönpaluun tai työssä jatkamisen 40–60 %:n työajalla sen jälkeen, kun koko- tai osa-aikainen poissaolo on jatkunut 1 + 9 päivää.
  • Potilaan ei tarvitse olla täysin oireeton palatakseen työhön, vaan sopivasti vaihtelevan, tarvittaessa muokatun työn tekeminen on todennäköisesti kuntoutumisen kannalta parempi vaihtoehto kuin sairauspoissaolon pitkittyminen.
  • Jos työkyvyttömyys pitkittyy, hoitotavoitteeksi voidaan asettaa paluu 4 viikon kuluessa työhön tai muokattuun työhön. Työterveyshuoltoon voi olla yhteydessä jo aikaisemminkin. Työn muutokset voivat toimia "terapeuttisena paluuna työhön" tai "työkokeiluna".
  • Jos vaivan arvioidaan kestävän useita viikkoja, työkyky ja tarvittavat tukitoimet tulisi arvioida työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä (ns. TYÖOTE-toimintamalli) «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden...»89. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta konsultoidaan työterveyshuoltoa tai lähetetään tai ohjataan potilas työterveyshuoltoon, kun potilaalla on työhön liittyviä oireita tai työkykyongelmia ja hänellä on käytettävissään työterveyshuollon palvelut. Työkyvyn arviointi, työkyvyn ja työhönpaluun tuki sekä tarvittava työterveysyhteistyö sisältyvät työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin, vaikka sairaanhoito ei sisältyisi sopimukseen. Hoitovastuu säilyy silloin muulla terveydenhuollolla. Alueellisesti työterveyshuollon ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö on suositeltavaa määritellä TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti, mikä varmistaa toimintamallin kattavan implementoitumisen käytäntöön. Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja erilaiset kuntoutusratkaisut ovat työterveyshuollon ydinosaamista, ja tätä työterveyshuollon osaamista voitaisiin hyödyntää muun muassa ohjaamalla työkykyyn liittyvät asiat muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella, Hyvä käytäntö -konsensussuositus»6 «Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden...»89.
  • Jos selkävaivaan liittyvä poissaolo työstä näyttää pitkittyvän, potilasta ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon ja esihenkilöön työhönpaluuta edistävien toimien suunnittelemiseksi. Kelan maksama sairauspäivien korvaus edellyttää viimeistään 90 sairauspäivän kertymisen jälkeen työterveyslääkärin arviota jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön.
  • Työterveyshuollon keinoja sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työhönpaluun tukemiseksi ovat työterveysneuvottelu, työn muokkauksen mahdollisuuksien arviointi (työjärjestelyt, työaikajärjestelyt, työkokeilu) ja potilaan seuranta.

Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt, työaikajärjestelyt ja työkokeilu

  • Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla «Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla.»B.
  • Työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä voivat olla erilaiset työn muokkauksen keinot, jotka arvioidaan työntekijän tarpeiden, työtehtävien luonteen sekä työpaikan mahdollisuuksien mukaan. Työfysioterapeutin toteuttamaa suunnattua työpaikkaselvitystä voidaan hyödyntää tarvittavien tukitoimien suunnittelussa. Työterveyslääkärin ja työfysioterapeutin sopimien toimenpiteiden lisäksi työntekijä voi itse halutessaan sopia työjärjestelyistä työpaikan kanssa.
  • Työjärjestelyitä ovat esimerkiksi työtehtävien uudelleen organisointi (kuten fyysisesti kevyempien työtehtävien lisääminen tai vaativien tehtävien väliaikainen vähentäminen), työskentelyasentojen ja -ympäristön muokkaus (kuten apuvälineiden hyödyntäminen), työtehtävien jakaminen (kuten parityöskentely) ja työn rytmitys (kuten kivuliaiksi koettujen työvaiheiden jaksottaminen ja tauottaminen).
  • Työaikajärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työajan joustoa (liukuva työaika), lyhennettyä työaikaa (työpäivän tai -viikon kestoa lyhennetään tilapäisesti tai pysyvästi), työvuorojärjestelyitä ja joustavuutta työn aikatauluissa, jotta työntekijä voi paremmin hallita työkuormaansa ja palautua tehtävistä. Esimerkiksi osittainen etätyö voi vähentää työmatkoihin liittyvää rasitusta.
  • Työterveyshuolto voi suositella työkokeilua, kun havaitaan varhaisia työkykyongelmia. Edeltävää sairauspoissaoloa ei edellytetä. Työkokeilu tulee järjestää omalla työpaikalla, jolloin työntekijän työtehtäviä muokataan olennaisesti terveydentilan kannalta sopivammiksi tai työntekijä kokeilee kokonaan uusia tehtäviä. Pelkästään työajan lyhentäminen ei oikeuta kuntoutusrahaan työkokeilun ajalta.
  • Työterveyshuollon ja työnantajan yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana voi parantaa työhön palaamisen todennäköisyyttä.
  • Potilaan työssä jatkamista tai työhön palaamista sairauspoissaolon jälkeen on tuettava aktiivisesti: etenkin fyysisesti raskaaseen työhön palaaminen voi kariutua, jos työntekijä palaa suoraan täysiaikaisesti selkäkipujaksoa edeltäneisiin työtehtäviin. Jos kuntoutuksen kuormitus jää liian kevyeksi, yhtäkkinen kuormituksen lisäys työntekijän palatessa fyysiseen työhön voi hetkellisesti huonontaa tilannetta. Parhaimmillaan selän rasituksensietokykyä voidaan kohentaa lisäämällä asteittain työtehtäviä, työaikaa ja työn kuormitusta.

Akuutin, lyhytkestoisen alaselkäkivun (kesto alle 6 viikkoa) hoito

Päivystyslähete tai kiireellinen lähete ja niiden aiheet

  • Päivystyslähete (hoitoon heti) on tehtävä sairaalaan, jossa on valmiudet välittömään magneettikuvaukseen ja leikkaukseen tai muuhun välittömään erikoissairaanhoitoon, jos
    • virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa
    • potilaalla on sietämätön kiputila ja/tai jonkin lihasryhmän tuore etenevä pareesi
    • potilaalla on alaselkäkipu sekä akuuttiin vakavaan vatsan alueen sairauteen viittaavat oireet.
  • Lähete erikoissairaanhoidon hoitoarvioon viimeistään seuraavana aamuna on tehtävä, jos
    • alaraajoihin ilmaantuu etenevää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista
    • yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
    • selkäkipuun liittyy kuumetta.
  • Lähete erikoissairaanhoidon arvioon viikon kuluessa on tehtävä, jos voimakas selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa.
  • Ehdottomat leikkausaiheet ovat, kun välilevytyrän diagnoosi on vahvistettu kuvantamalla
    • cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia), jolloin potilas lähetetään heti hoitopaikkaan, jossa on valmius välittömään leikkaukseen
    • alaraajan etenevä motorinen heikkous
    • sietämätön alaraajaan säteilevä kipu, joka ei helpotu riittävästi edes voimakkaalla opioidihoidolla.

Periaatteet lyhytaikaisessa epäspesifisessä alaselkäkivussa

  • Lyhytaikainen (alle 6 viikkoa kestänyt) epäspesifinen selkäkipu hoidetaan esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella oireenmukaisesti ilman laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, jos kipu on siedettävää, neurologisia puutoslöydöksiä ei ole eikä esitietojen tai löydösten perusteella ole aihetta epäillä vakavaa tai spesifistä sairautta (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä, niihin viittaavia esitietoja ja löydöksiä sekä jatkohoitopaikat....»1) «Waddell G, Feder G, McIntosh A ym. Low back pain e...»90.
  • Akuutin alaselkäkivun konservatiivisen hoidon tärkeimpiä menetelmiä ovat potilasohjaus ja normaaleihin aktiviteetteihin palaamiseen kannustaminen.
  • Potilaat, joilla kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on pieni eikä erityisiä huomiota vaativia tekijöitä nouse esiin, todennäköisesti toipuvat nopeasti. Heillä vakuuttaminen oireiden hyvänlaatuisuudesta, kivun ymmärrettäväksi tekeminen ja omahoidon ohjaus (mukaan lukien ohje pysyä aktiivisena) riittävät. Potilaalle annetaan mahdollisuus olla yhteydessä tarpeen mukaan. Niille, joilla kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on pieni, riittää usein yksi käynti, jossa potilas saa ohjausta ja neuvontaa.
  • Jos kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen riski on suurentunut, kohdistetaan hoito kyselyissä, anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa esiin nousseisiin tekijöihin yksilöllisesti ja huolehditaan riittävästä tuesta ja seurannasta.
  • Toistuvat ja lyhyet selkäkipuepisodit hoidetaan kuten aiemmatkin lyhytaikaiset kipujaksot. Kivun toistuessa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota mahdolliseen monipaikkaiseen kipuun sekä muihin kipuongelmiin, ja jo akuutissa kivussa on hyvä laatia potilaalle suunnitelma, miten toimia, jos kivut pahenevat tai uusiutuvat, jotta hänellä on keinoja vaikuttaa tilanteeseen.
  • Selkäkivun pitkittyessä tilanteen arviointi hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemistä varten on syytä tehdä viimeistään 6 viikon kuluttua oireiden alkamisesta «Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai to...»91. Tarvittaessa pyydetään erikoislääkärin konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn sekä hoito- ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi.
  • Jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa oleellisesti potilaan toiminta- tai työkykyä, magneettikuvaus ensisijaisena tutkimuksena on perusteltu, mikäli harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.

Potilasohjaus ja toimintakyvyn ylläpitäminen

  • Potilaan kipukokemus on tärkeää validoida. Potilaan alaselkäkipuun liittyvät negatiiviset, kuntoutuksen esteenä olevat uskomukset ja tilanteeseen liittyvät huolet huomioidaan. Potilaan ymmärrys tarkistetaan yhteenvetoja ja reflektoivaa kysymistä hyödyntäen. Potilaalta kysytään hänen hoitoon liittyvistä odotuksistaan ja hänelle annetaan tarvittaessa oikeaa tietoa eri tutkimusten ja hoitokeinojen roolista ja tutkimusnäytöstä alaselkäkivussa, jotta potilas ymmärtää, miksi joitain keinoja suositellaan ja toisia ei «Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian C...»2.
  • Potilaalle on tärkeää kertoa, että äkillinen alaselkäkipu on erittäin tavallinen vaiva ja on ymmärrettävää, että potilas on huolissaan etenkin, jos oireet ovat voimakkaat.
  • Potilaalle tähdennetään ilman neurologisia puutosoireita esiintyvän alaselkä- tai iskiaskivun hyvää paranemistaipumusta erityisesti tilanteissa, joissa ei esiinny kivun pitkittymisen riskitekijöitä, ja hänelle kerrotaan realistisesti toipumisennusteesta (ks. kohta Selkäkivun luonnollinen kulku ja ennuste «A2»3) ja selkäkipujaksojen uusiutumistaipumuksesta. Potilaalle kannattaa kertoa fyysisen aktiivisuuden ylläpidon merkityksestä selkäkivun uusiutumisen ennaltaehkäisyssä.
  • Jos epäillään vakavaa sairautta, potilaalle kerrotaan, että lisätutkimuksia tarvitaan diagnoosin tarkentamiseksi, mutta niiden tulokset ovat usein normaalit. Liiallista, kovaa kipua aiheuttavaa kuormitusta on hyvä välttää, kunnes tutkimukset on tehty.
  • Ohjauksessa ja kivun ymmärrettäväksi tekemisessä kannattaa hyödyntää oheismateriaaleja, kuten alaselkäkivun opasta «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»6 ja Oppiportin potilaille tarkoitettua verkkokurssia «https://storage.googleapis.com/duodecim-coaching/courses/alaselkakivun-hoito/index.html»14.
  • Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta «Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta.»B. Kliinisesti merkittävää eroa kivun lievittymisessä tai haitassa ei ole «Vuodelepo epäspesifisessä alaselkäkivussa tai iskiaksessa»3.
  • Potilasta kehotetaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä toimiaan ja työtään tai palaamaan niihin mahdollisimman pian alaselkäkivusta tai iskiaksesta huolimatta. Potilas voi jatkaa normaaleja toimiaan lievästä tai kohtalaisesta selkäkivusta huolimatta, eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä. Jos työ edellyttää selän kumartelua, nostamista tai selän taipuneita asentoja vaativia liikkeitä, potilasta ohjataan hetkellisesti vähentämään oireita lisäävien toimien kokonaismäärää. Potilaalta ei siis ole tarve kieltää kaikkia kumarteluja ja nostoja.
  • Potilasta voi ohjata keventämään ja muokkaamaan sillä hetkellä kipua aiheuttavia aktiviteetteja (kuten nostamista) muutamaksi päiväksi. On tärkeää kertoa, että kivun paheneminen ei kerro kudosvauriosta, vaan vaihtelut kivun voimakkuudessa ovat osa normaalia alaselkäkivun toipumista. On myös tärkeää kertoa potilaalle, ettei kivun poistumista tarvitse odottaa ennen liikkumisen aloittamista.
  • Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito «Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito.»A. Akuutissa selkäkivussa monelle potilaalle riittääkin sopivan huolta vähentävän ohjauksen lisäksi ohjeistus arjen aktiviteettien jatkamisesta ja vähittäisestä paluusta normaaleihin harrastuksiin. Jos potilas kuitenkin toivoo harjoitusohjeita, useimmiten kovistakin kivuista huolimatta on löydettävissä liikkeitä, joita hän pystyy tekemään. Nämä kannattaa valita potilaan mieltymysten ja mahdollisten aiempien positiivisten kokemusten perusteella.

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Lääkehoito

Selkäkivun uusiutumisen ehkäisy

Pitkittyneen (kesto yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus

  • Pitkittyneen alaselkäkivun taustalta on vain erittäin harvoin löydettävissä jokin spesifi sairaus tai kudosperäinen syy. Vaikkei tarkkaa syytä voidakaan luotettavasti löytää, kipukokemus ja sen vaikutus elämään ovat aina todellisia. Monet tekijät vaikuttavat kipukokemukseen ja siihen liittyvään toimintakyvyn haittaan. Näihin kuuluvat yksilölliset biofyysiset ja geneettiset tekijät, erot keskushermoston kivun prosessoinnissa, psykologiset tekijät sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
  • Jos alaselkäkipuisella on monia liitännäissairauksia, saattaa tämä vaikuttaa negatiivisesti toipumisen ennusteeseen ja hoitovasteeseen (ks. kohta Riskitekijät «A3»4). Tämän vuoksi potilaskeskeinen, moniulotteinen lähestymistapa, joka huomioi kaikki nämä tekijät, on tarpeen. Liitännäisongelmien lievittyminen auttaa potilasta voimaan paremmin, vaikkei hoito kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan «WHO guideline for non-surgical management of chron...»84.
  • Esitietojen, perusteellisen alkukeskustelun ja tutkimisen perusteella saadaan muodostettua kokonaiskuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä ja suunniteltua hoito yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaisesti. Hoito kohdistetaan tunnistettuihin toipumisen esteenä oleviin tekijöihin. Apuna voi käyttää kyselylomakkeita (ks. kohta Esitiedot «A1»2).
  • Tutkimuksissa pitkittyneen selkäkivun kuntoutus- ja hoitomenetelmiä on usein tutkittu yksittäin, mutta käytännössä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi tarvitaan usein erilaisten menetelmien yhdistämistä huomioiden potilaan kipukokemukseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.
  • Hoito ja kuntoutus kannattaa aloittaa vaihtoehdoista, jotka ovat vähiten kajoavia ja turvallisimpia. Hoitovaihtoehtojen potentiaalisista hyödyistä ja haitoista tulisi antaa tietoa jaetun päätöksenteon tueksi.
  • Potilaan aktiiviseen osallistumiseen ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävän omakuntoutuksen merkitys on keskeinen «Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, ym. Chapter 4....»107. Omahoidon toteutumista tulisi seurata ja suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan.
  • Kuntoutuksella pyritään vähentämään sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja, parantamaan potilaan toiminta- ja työkykyä tai lisäämään hänen mahdollisuuksiaan kivun- ja elämänhallintaan sekä sosiaaliseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan myös toimintakykyä edistäviin ja rajoittaviin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Potilasohjauksen periaatteet

Toimintakykyä edistävä kuntoutus

Muut lääkkeettömät hoitokeinot

Lääkitys

Spesifiset tilat

Välilevytyrä

Konservatiivinen hoito

Lääkehoito

Leikkaushoito

Lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma (spinaalistenoosi)

Konservatiivinen hoito

  • Lannerangan ydinkanavan ahtauman kiireetön hoito on ensisijaisesti konservatiivista, ja se toteutetaan perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa «Katz JN, Zimmerman ZE, Mass H, ym. Diagnosis and M...»131, «Spinaalistenoosin (lannerangan ahtauman) kirurgine...»132.
  • Konservatiivisen hoidon eri muotojen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole luotettavaa tieteellistä näyttöä. Hoitona on käytetty muun muassa tulehduskipulääkkeitä, epiduraalipuudutuksia, vartalon lihaksia rentouttavaa ja vatsalihaksia vahvistavaa terapeuttista harjoittelua sekä lanneselän fleksiota lisäävää tukiliiviä.
  • Tutkimusnäyttö spinaalistenoosin kuntoutusmuodoista on vähäistä, ja epäspesifisen alaselkäkivun lääkkeettömän hoidon periaatteita voitaneen soveltaa huomioiden esimerkiksi harjoittelussa selän asennot niin, etteivät ne provosoi oireita. Tutkimuksissa on käytetty paljon pienitehoista harjoittelua, jossa ei ole huomioitu progressiota kohti potilaiden arjessa tarvitsemaa toimintakykyä. Harjoittelu kannattaakin suunnitella niin, että siinä edetään kohti potilaalle merkityksellisiä tavoitteita «Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical...»133, «Zaina F, Tomkins-Lane C, Carragee E, ym. Surgical ...»134.
  • Ohjattu harjoittelu näyttäisi olevan tehokkaampaa kuin itsenäinen kotiharjoittelu spinaalistenoosin hoidossa «Özden F, Tümtürk İ, Yuvakgil Z. ym. The effectiven...»135.
  • Spinaalistenoosin oireet ovat usein vaihtelevia, eikä siksi leikkaushoitoa tule kiirehtiä, ellei kiireelliseen leikkaukseen viittaavia indikaatioita ole.

Leikkaushoito

Välilevyrappeuma

  • Välilevyrappeuma on useimmiten normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö eikä sairaus. Rappeuman luonnollinen kulku on useimmiten hyvänlaatuinen ja oireilu vähenee vuosien kuluessa itsestään.
  • Välilevyrappeumaan voi liittyä paikallisesti selässä tuntuvaa kipua.
  • Radiologisesti mitatun epävakauden ja oireiden korrelaatio on huono. Liikkuvuuden luotettava arviointi on vaikeaa. Epävakausdiagnoosi tulee tehdä erikoissairaanhoidossa.
  • Intensiivinen kuntoutus antaa yhtä hyvän tuloksen kuin luudutusleikkaus «Chou R, Baisden J, Carragee EJ, ym. Surgery for lo...»142, «Brox JI, Sørensen R, Friis A, ym. Randomized clini...»143, «Froholdt A, Reikeraas O, Holm I, ym. No difference...»144, «Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, ym. Rando...»145.
  • Kirurginen hoito voi poikkeustapauksissa tulla kyseeseen, kun asianmukaista konservatiivista hoitoa on kokeiltu ja oireet rajoittavat toimintakykyä merkittävästi ja pitkäaikaisesti.
  • Yksittäisissä tutkimuksissa on todettu, että lannerangan luudutusleikkaus saattaa johtaa tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla parempaan toipumiseen kahden vuoden aikavälillä kuin tavanomainen fysioterapia, vaikka meta-analyysin perusteella ei ole merkittävää eroa «Saltychev M, Eskola M, Laimi K. Lumbar fusion comp...»146. Lisäksi potilasvalinta on vaikeaa eikä yksiselitteisiä tai objektiivisia kriteereitä valinnan perusteeksi ole.
  • Ennen leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun leikkauksen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit.

Nikamansiirtymä (spondylolisteesi)

  • Nikamansiirtymä syntyy useimmiten joko nikamankaaren höltymän (spondylolyysi) tai välilevyrappeuman seurauksena.
  • Spondylolyyttisessä siirtymässä keskeinen selkäydinkanava säilyy yleensä väljänä, mutta siirtymävälissä juurikanavat saattavat ahtautua.
  • Spondylolyyttinen nikamansiirtymä esiintyy tavallisimmin L5–S1-välissä ja degeneratiivinen L4–L5-välissä.
  • Kahden vuoden seurannassa aikuisen spondylolyyttisen nikamansiirtymän kirurginen hoito (posterolateraalinen luudutusleikkaus) parantaa toimintakykyä ja lievittää kipua tehokkaammin kuin harjoittelu. Pidemmällä aikavälillä ero ei enää ole merkitsevä «Möller H, Hedlund R. Surgery versus conservative m...»147.
  • Degeneratiivinen siirtymä aiheuttaa usein myös keskeisen selkäydinkanavan ahtautumisen, jolloin spinaalistenoosioireet määrittävät leikkaushoidon eli dekompression tarpeellisuuden. Tähän liitetään harkinnan mukaan luudutus (ks. Spinaalisteenoosi yllä «A6»7).
  • Ennen mahdollista leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun toimenpiteen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit.

Selkärankareuma

  • Selkärankareumaa epäiltäessä potilas on ohjattava reumatologin arvioon diagnoosin varmistamiseksi, taudin aktiivisuuden määrittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi «Kauppi M, Karjalainen A, Pirilä L ym. (toim.) Reum...»148.
  • MK:lla voidaan todentaa sakroiliitti ja selkärangan spondyloartropatiamuutokset (tarpeen harkitsee reumatologi) ja arvioida tulehduksen aktiivisuutta.
  • Hoitosuunnitelmaan kuuluvat tulehduskipulääkitys, antireumaattinen lääkitys, mahdolliset paikalliset ruiskehoidot, fysioterapia sekä säännöllinen harjoitteluohjelma, sopeutumisvalmennuskurssi ja laitoskuntoutusjaksot.
  • Tulehduksellisen selkäkivun hoidossa harjoittelu on tehokas hoitomuoto eikä suuritehoistakaan harjoittelua tarvitse välttää, vaan siitä voi olla hyötyä niin oireiden ja tulehduksen vähentämisessä kuin toimintakyvyn ja kardiovaskulaarisen terveyden parantamisessa «Zhang M, Liang Z, Tian L, ym. Effects of Exercise ...»149, «Sveaas SH, Bilberg A, Berg IJ, ym. High intensity ...»150.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Alaselkäkipu-suosituksen historiatiedot «Alaselkäkipu, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Jaro Karppinen, fysiatrian emeritusprofessori; Oulun yliopisto, kuntoutusjohtaja; Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jäsenet:

Juha Ahonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja (terveystaloustiede), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; ylilääkäri, Helsingin kaupunki

Riikka Holopainen, TtT, fysioterapeutti, kuntoutuksen erikoisasiantuntija; Etelä-Savon hyvinvointialue, MoveDoc Oy

Mirva Kiiveri, FM, Selkäliiton kokemusasiantuntija

Ville Leinonen, neurokirurgian professori, ylilääkäri; KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Ville Mattila, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian professori; Tampereen yliopisto, ylilääkäri, ortopedi; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Juhani Määttä, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS, yliopistotutkija; Oulun yliopisto

Mika Nevalainen, radiologian professori, ylilääkäri (MSK-radiologi), MRC Oulun johtaja; Oulun yliopisto / Oulun yliopistollinen sairaala

Jyrki Salmenkivi, LL, ortopedian ylilääkäri; HUS

Anna Sofia Simula, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Etelä-Savon hyvinvointialue

Asiantuntija:

Maija Paukkunen, ft (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 11.3.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Juha Ahonen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Riikka Holopainen: Sivutoimet: kouluttaja, fysioterapeutti; MoveDoc Oy ja Tmi Riikka Holopainen. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: kouluttajana toimiminen: MoveDoc Oy, Mehiläinen, Fysios Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna, LAB AMK, Lapin AMK, Suomen kuntoutuskouluttajat ja lisäksi lukuisia pieniä yksittäisiä kuntoutusalan yrityksiä. Koulutuspalkkiot yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa, joissa sponsori: Orion ja Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomalainen selkätutkimusseura, rahastonhoitaja. Muut sidonnaisuudet: MoveDoc Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Jaro Karppinen: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: luentopalkkioita Orion, Fysioline ja Suomen Tule ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Academy of Rehabilitation Medicine, jäsen; WHO:n External Review Group, jäsen. Ohjaushankkeet: Palkon tules-jaosto, jäsen; Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmä, puheenjohtaja.

Mirva Kiiveri: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, hallituksen jäsen toukokuuhun 2024 saakka. Ohjaushankkeet: Duodecimin Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella työkyvyn tukemiseksi Hyvä käytäntö -konsensussuosituspaneeli, jäsen vuonna 2023–2024.

Ville Leinonen: Sivutoimet: Lääketieteen laitoksen johtaja; Itä-Suomen yliopisto (oto.). Ohjaushankkeet: Palveluvalikoimaneuvosto (Tules-jaos). Muut sidonnaisuudet: osakeomistus Mediscus Oy ja Orion Oy.

Ville Mattila: Sivutoimet: tekonivelkirurgi; tekonivelsairaala Coxa, asiantuntijalääkäri; keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Tutkimusrahoitus: Suomen Akatemia, valtion tutkimusrahoitus, Sigrid Juselius, HY.

Juhani Määttä: Sivutoimet: erikoislääkäri; Mehiläinen, Terveystalo ja Loisto Terveys. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Orion ja Fysioline. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen fysiatriyhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: perustajaosakas, Loisto Terveys Oy ja Klinik Healthcare Solutions Oy.

Mika Nevalainen: Sivutoimet: erikoislääkäri; Oulun Ultra Oy, Pihlajalinna Oy ja Mehiläinen Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Mehiläinen Oy, Pihlajalinna Oy. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Sonar Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen MSK-radiologit, puheenjohtaja; Pohjolan Radiologikerho, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Oulun Ultra Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Jyrki Salmenkivi: Sivutoimet: vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen 2007–. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Orton, hallituksen jäsen 2018 –; Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, TULES-jaos, hallituksen jäsen 2018–. Suomen selkäkirurgiyhdistys, selkärekisterityöryhmän jäsen 2016–; THL, kansallinen selkärekisterin ydintyöryhmän jäsen 2016–.

Anna Sofia Simula: Tutkimusrahoitus: Suomalainen selkätutkimusseura. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Duodecim, Itä-Suomen yliopisto, Tule ry, Rygcenter Syddanmark, European pain federation EFIC ja Norsk forening for smertemedisin. Ohjaushankkeet: Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP), THL; Tulevaisuuden sote-keskus hanke Etelä-Savon maakunnan alueella (päättynyt).

Kirjallisuusviite

Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»18

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low back pain is and why we need to pay attention. Lancet 2018;391(10137):2356-2367 «PMID: 29573870»PubMed
  2. Low Back Pain Clinical Care Standard. Australian Commision on Safety and Quality in Health Care 2022. https://www.safetyandquality.gov.au/sites/default/files/2022-08/low_back_pain_clinical_care_standard.pdf
  3. Kongsted A, Kent P, Axen I, ym. What have we learned from ten years of trajectory research in low back pain? BMC Musculoskelet Disord 2016;17:220 «PMID: 27209166»PubMed
  4. Lehtoranta L, Koskinen S. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. THL 2023. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/tuki_ja_liikuntaelinsairaudet.html
  5. Terveydenhuollon avohoidon ICD-10-diagnoosit kunnittain ja hyvinvointialueittain. THL 2024. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/perus06/summary_icd1001?vuosivalinta_0
  6. Hallberg S, Rolfson O, Karppinen J, ym. Burden of disease and management of osteoarthritis and chronic low back pain: healthcare utilization and sick leave in Sweden, Norway, Finland and Denmark (BISCUITS): study design and patient characteristics of a real world data study. Scand J Pain 2023;23(1):126-138 «PMID: 35858277»PubMed
  7. Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Kela 2024. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/sairauspaivarahojen-saajat-ja-maksetut-etuudet-sairauspaaryhmittain
  8. Tanskanen A, Vuori L. Sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2024; vol 120, nro 3.
  9. Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2023. Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kela, 2024.
  10. da Silva T, Mills K, Brown BT, ym. Risk of Recurrence of Low Back Pain: A Systematic Review. J Orthop Sports Phys Ther 2017;47(5):305-313 «PMID: 28355981»PubMed
  11. Itz CJ, Geurts JW, van Kleef M, ym. Clinical course of non-specific low back pain: a systematic review of prospective cohort studies set in primary care. Eur J Pain 2013;17(1):5-15 «PMID: 22641374»PubMed
  12. Wallwork SB, Braithwaite FA, O'Keeffe M, ym. The clinical course of acute, subacute and persistent low back pain: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2024;196(2):E29-E46 «PMID: 38253366»PubMed
  13. Konstantinou K, Dunn KM, Ogollah R, ym. Prognosis of sciatica and back-related leg pain in primary care: the ATLAS cohort. Spine J 2018;18(6):1030-1040 «PMID: 29174459»PubMed
  14. Coggon D, Ntani G, Palmer KT, ym. Drivers of international variation in prevalence of disabling low back pain: Findings from the Cultural and Psychosocial Influences on Disability study. Eur J Pain 2019;23(1):35-45 «PMID: 29882614»PubMed
  15. Artus M, Campbell P, Mallen CD, ym. Generic prognostic factors for musculoskeletal pain in primary care: a systematic review. BMJ Open 2017;7(1):e012901 «PMID: 28096253»PubMed
  16. Freidin MB, Tsepilov YA, Palmer M, ym. Insight into the genetic architecture of back pain and its risk factors from a study of 509,000 individuals. Pain 2019;160(6):1361-1373 «PMID: 30747904»PubMed
  17. Ruffilli A, Neri S, Manzetti M, ym. Epigenetic Factors Related to Low Back Pain: A Systematic Review of the Current Literature. Int J Mol Sci 2023;24(3): «PMID: 36768184»PubMed
  18. Øiestad BE, Hilde G, Tveter AT, ym. Risk factors for episodes of back pain in emerging adults. A systematic review. Eur J Pain 2020;24(1):19-38 «PMID: 31433541»PubMed
  19. Taylor JB, Goode AP, George SZ, ym. Incidence and risk factors for first-time incident low back pain: a systematic review and meta-analysis. Spine J 2014;14(10):2299-319 «PMID: 24462537»PubMed
  20. Jahn A, Andersen JH, Christiansen DH, ym. Occupational mechanical exposures as risk factor for chronic low-back pain: a systematic review and meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2023;49(7):453-465 «PMID: 37581384»PubMed
  21. Burton AK, Balagué F, Cardon G, ym. Chapter 2. European guidelines for prevention in low back pain : November 2004. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S136-68 «PMID: 16550446»PubMed
  22. Eisele-Metzger A, Schoser DS, Klein MD, ym. Interventions for preventing back pain among office workers - a systematic review and network meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2023;49(1):5-22 «PMID: 36382695»PubMed
  23. Parry SP, Coenen P, Shrestha N, ym. Workplace interventions for increasing standing or walking for decreasing musculoskeletal symptoms in sedentary workers. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(11): «PMID: 31742666»PubMed
  24. Verbeek JH, Martimo KP, Karppinen J, ym. Manual material handling advice and assistive devices for preventing and treating back pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;(6):CD005958 «PMID: 21678349»PubMed
  25. Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW, ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67(4):277-85 «PMID: 20360197»PubMed
  26. Hartvigsen J, Leboeuf-Yde C, Lings S, ym. Is sitting-while-at-work associated with low back pain? A systematic, critical literature review. Scand J Public Health 2000;28(3):230-9 «PMID: 11045756»PubMed
  27. Damato TM, Christofaro DGD, Pinheiro MB, ym. Does sedentary behaviour contribute to the development of a new episode of low back pain? A systematic review of prospective cohort studies. Eur J Pain 2022;26(7):1412-1423 «PMID: 35598285»PubMed
  28. Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The association between obesity and low back pain: a meta-analysis. Am J Epidemiol 2010;171(2):135-54 «PMID: 20007994»PubMed
  29. Peiris WL, Cicuttini FM, Hussain SM, ym. Is adiposity associated with back and lower limb pain? A systematic review. PLoS One 2021;16(9):e0256720 «PMID: 34520462»PubMed
  30. You Q, Jiang Q, Li D, ym. Waist circumference, waist-hip ratio, body fat rate, total body fat mass and risk of low back pain: a systematic review and meta-analysis. Eur Spine J 2022;31(1):123-135 «PMID: 34561729»PubMed
  31. Williams FMK, Elgaeva EE, Freidin MB, ym. Causal effects of psychosocial factors on chronic back pain: a bidirectional Mendelian randomisation study. Eur Spine J 2022;31(7):1906-1915 «PMID: 35662366»PubMed
  32. Ferreira PH, Pinheiro MB, Machado GC, ym. Is alcohol intake associated with low back pain? A systematic review of observational studies. Man Ther 2013;18(3):183-90 «PMID: 23146385»PubMed
  33. Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P, ym. The association between smoking and low back pain: a meta-analysis. Am J Med 2010;123(1):87.e7-35 «PMID: 20102998»PubMed
  34. Ferreira PH, Beckenkamp P, Maher CG, ym. Nature or nurture in low back pain? Results of a systematic review of studies based on twin samples. Eur J Pain 2013;17(7):957-71 «PMID: 23335362»PubMed
  35. Pinheiro MB, Ferreira ML, Refshauge K, ym. Symptoms of Depression and Risk of New Episodes of Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2015;67(11):1591-603 «PMID: 25989342»PubMed
  36. Wong JJ, Tricco AC, Côté P, ym. Association Between Depressive Symptoms or Depression and Health Outcomes for Low Back Pain: a Systematic Review and Meta-analysis. J Gen Intern Med 2022;37(5):1233-1246 «PMID: 34383230»PubMed
  37. Stevans JM, Delitto A, Khoja SS, ym. Risk Factors Associated With Transition From Acute to Chronic Low Back Pain in US Patients Seeking Primary Care. JAMA Netw Open 2021;4(2):e2037371 «PMID: 33591367»PubMed
  38. Chou R, Shekelle P. Will this patient develop persistent disabling low back pain? JAMA 2010;303(13):1295-302 «PMID: 20371789»PubMed
  39. Chen HM, Huang PY, Chuang HY, ym. Association of Low Back Pain with Shift Work: A Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2023;20(2): «PMID: 36673675»PubMed
  40. Otero-Ketterer E, Peñacoba-Puente C, Ferreira Pinheiro-Araujo C, ym. Biopsychosocial Factors for Chronicity in Individuals with Non-Specific Low Back Pain: An Umbrella Review. Int J Environ Res Public Health 2022;19(16): «PMID: 36011780»PubMed
  41. Hayden JA, Wilson MN, Riley RD, ym. Individual recovery expectations and prognosis of outcomes in non-specific low back pain: prognostic factor review. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(11): «PMID: 31765487»PubMed
  42. Lee S, Small BJ, Cawthon PM, ym. Social activity diversity as a lifestyle factor to alleviate loneliness and chronic pain. J Psychosom Res 2023;172():111434 «PMID: 37422980»PubMed
  43. Noguchi T, Ikeda T, Kanai T, ym. Association of Social Isolation and Loneliness With Chronic Low Back Pain Among Older Adults: A Cross-sectional Study From Japan Gerontological Evaluation Study (JAGES). J Epidemiol 2024;34(6):270-277 «PMID: 37690817»PubMed
  44. Nicolson PJA, Williamson E, Morris A, ym. Musculoskeletal pain and loneliness, social support and social engagement among older adults: Analysis of the Oxford Pain, Activity and Lifestyle cohort. Musculoskeletal Care 2021;19(3):269-277 «PMID: 33201582»PubMed
  45. Heikkala E, Oura P, Ho E, ym. Accumulation of long-term diseases is associated with musculoskeletal pain dimensions among middle-aged individuals with musculoskeletal pain. Eur J Pain 2023;27(3):438-448 «PMID: 36560860»PubMed
  46. Heikkala E, Oura P, Paananen M, ym. Chronic disease clusters are associated with prolonged, bothersome, and multisite musculoskeletal pain: a population-based study on Northern Finns. Ann Med 2023;55(1):592-602 «PMID: 36773018»PubMed
  47. Van Looveren E, Bilterys T, Munneke W, ym. The Association between Sleep and Chronic Spinal Pain: A Systematic Review from the Last Decade. J Clin Med 2021;10(17): «PMID: 34501283»PubMed
  48. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  49. van Tulder M, Becker A, Bekkering T, ym. Chapter 3. European guidelines for the management of acute nonspecific low back pain in primary care. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S169-91 «PMID: 16550447»PubMed
  50. Henschke N, Maher CG, Refshauge KM, ym. Prevalence of and screening for serious spinal pathology in patients presenting to primary care settings with acute low back pain. Arthritis Rheum 2009;60(10):3072-80 «PMID: 19790051»PubMed
  51. Verhagen AP, Downie A, Maher CG, ym. Most red flags for malignancy in low back pain guidelines lack empirical support: a systematic review. Pain 2017;158(10):1860-1868 «PMID: 28708761»PubMed
  52. Galliker G, Scherer DE, Trippolini MA, ym. Low Back Pain in the Emergency Department: Prevalence of Serious Spinal Pathologies and Diagnostic Accuracy of Red Flags. Am J Med 2020;133(1):60-72.e14 «PMID: 31278933»PubMed
  53. Stolwijk C, van Onna M, Boonen A, ym. Global Prevalence of Spondyloarthritis: A Systematic Review and Meta-Regression Analysis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2016;68(9):1320-31 «PMID: 26713432»PubMed
  54. Finucane LM, Downie A, Mercer C, ym. International Framework for Red Flags for Potential Serious Spinal Pathologies. J Orthop Sports Phys Ther 2020;50(7):350-372 «PMID: 32438853»PubMed
  55. Premkumar A, Godfrey W, Gottschalk MB, ym. Red Flags for Low Back Pain Are Not Always Really Red: A Prospective Evaluation of the Clinical Utility of Commonly Used Screening Questions for Low Back Pain. J Bone Joint Surg Am 2018;100(5):368-374 «PMID: 29509613»PubMed
  56. Traeger AC, Underwood M, Ivers R, ym. Low back pain in people aged 60 years and over. BMJ 2022;376():e066928 «PMID: 35318211»PubMed
  57. Cieza A, Stucki G, Weigl M, ym. ICF Core Sets for low back pain. J Rehabil Med 2004;(44 Suppl):69-74 «PMID: 15370751»PubMed
  58. Smolander J, Hurri H ym. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella "liikkuminen". Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö - viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) "suoritukset"- osa-alue (Activities). Stakes aiheita 25/2004
  59. Nazari G, Bobos P, Lu S, ym. Psychometric Properties of the Patient-Specific Functional Scale in Patients with Low Back Pathology: A Systematic Review and Meta-Analysis. Physiother Can 2022;74(1):6-14 «PMID: 35185242»PubMed
  60. Lehtola V, Kaksonen A, Luomajoki H ym. Content validity and responsiveness of a Finnish version of the Patient-Specific Functional Scale. European Journal of Physiotherapy 2013;15:134–138
  61. Foster NE, Anema JR, Cherkin D, ym. Prevention and treatment of low back pain: evidence, challenges, and promising directions. Lancet 2018;391(10137):2368-2383 «PMID: 29573872»PubMed
  62. Hill JC, Dunn KM, Lewis M, ym. A primary care back pain screening tool: identifying patient subgroups for initial treatment. Arthritis Rheum 2008;59(5):632-41 «PMID: 18438893»PubMed
  63. Simula AS, Malmivaara A, Booth N, ym. Effectiveness of a classification-based approach to low back pain in primary care - a benchmarking controlled trial. J Rehabil Med 2024;56():jrm28321 «PMID: 38643363»PubMed
  64. Linton SJ, Boersma K. Early identification of patients at risk of developing a persistent back problem: the predictive validity of the Orebro Musculoskeletal Pain Questionnaire. Clin J Pain 2003;19(2):80-6 «PMID: 12616177»PubMed
  65. Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagić A, ym. The test of Lasègue: systematic review of the accuracy in diagnosing herniated discs. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25(9):1140-7 «PMID: 10788860»PubMed
  66. Palsson TS, Gibson W, Darlow B, ym. Changing the Narrative in Diagnosis and Management of Pain in the Sacroiliac Joint Area. Phys Ther 2019;99(11):1511-1519 «PMID: 31355883»PubMed
  67. Lemmers GPG, van Lankveld W, Westert GP, ym. Imaging versus no imaging for low back pain: a systematic review, measuring costs, healthcare utilization and absence from work. Eur Spine J 2019;28(5):937-950 «PMID: 30796513»PubMed
  68. Simula AS, Jenkins HJ, Holopainen R, ym. Transcultural adaption and preliminary evaluation of "understanding low back pain" patient education booklet. BMC Health Serv Res 2019;19(1):1010 «PMID: 31888605»PubMed
  69. Simula AS, Jenkins HJ, Hancock MJ, ym. Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care - a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract 2021;22(1):178 «PMID: 34493219»PubMed
  70. Downie A, Hancock M, Jenkins H, ym. How common is imaging for low back pain in primary and emergency care? Systematic review and meta-analysis of over 4 million imaging requests across 21 years. Br J Sports Med 2020;54(11):642-651 «PMID: 30760458»PubMed
  71. Jenkins HJ, Downie AS, Maher CG, ym. Imaging for low back pain: is clinical use consistent with guidelines? A systematic review and meta-analysis. Spine J 2018;18(12):2266-2277 «PMID: 29730460»PubMed
  72. Carragee E, Alamin T, Cheng I, ym. Are first-time episodes of serious LBP associated with new MRI findings? Spine J 2006;6(6):624-35 «PMID: 17088193»PubMed
  73. Takatalo J, Karppinen J, Niinimäki J, ym. Prevalence of degenerative imaging findings in lumbar magnetic resonance imaging among young adults. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34(16):1716-21 «PMID: 19770614»PubMed
  74. Jarvik JG, Deyo RA. Imaging of lumbar intervertebral disk degeneration and aging, excluding disk herniations. Radiol Clin North Am 2000;38(6):1255-66, vi «PMID: 11131631»PubMed
  75. Boos N, Rieder R, Schade V, ym. 1995 Volvo Award in clinical sciences. The diagnostic accuracy of magnetic resonance imaging, work perception, and psychosocial factors in identifying symptomatic disc herniations. Spine (Phila Pa 1976) 1995;20(24):2613-25 «PMID: 8747239»PubMed
  76. Jarvik JG, Meier EN, James KT, ym. The Effect of Including Benchmark Prevalence Data of Common Imaging Findings in Spine Image Reports on Health Care Utilization Among Adults Undergoing Spine Imaging: A Stepped-Wedge Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2020;3(9):e2015713 «PMID: 32886121»PubMed
  77. Fried JG, Andrew AS, Ring NY, ym. Changes in Primary Care Health Care Utilization after Inclusion of Epidemiologic Data in Lumbar Spine MR Imaging Reports for Uncomplicated Low Back Pain. Radiology 2018;287(2):563-569 «PMID: 29361247»PubMed
  78. Brinjikji W, Luetmer PH, Comstock B, ym. Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. AJNR Am J Neuroradiol 2015;36(4):811-6 «PMID: 25430861»PubMed
  79. Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS, ym. Vertebral endplate signal changes (Modic change): a systematic literature review of prevalence and association with non-specific low back pain. Eur Spine J 2008;17(11):1407-22 «PMID: 18787845»PubMed
  80. Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnetic resonance imaging findings to refine case definition for mechanical low back pain in epidemiological studies: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36(2):160-9 «PMID: 20739918»PubMed
  81. Han CS, Maher CG, Steffens D, ym. Some magnetic resonance imaging findings may predict future low back pain and disability: a systematic review. J Physiother 2023;69(2):79-92 «PMID: 36914521»PubMed
  82. Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE, ym. The therapeutic impact of lumbar spine MRI on patients with low back and leg pain. Clin Radiol 1998;53(9):688-93 «PMID: 9766723»PubMed
  83. Lee NJ, Mathew J, Kim JS, ym. Flexion-extension standing radiographs underestimate instability in patients with single-level lumbar spondylolisthesis: comparing flexion-supine imaging may be more appropriate. J Spine Surg 2021;7(1):48-54 «PMID: 33834127»PubMed
  84. WHO guideline for non-surgical management of chronic primary low back pain in adults in primary and community care settings. WHO 2023. https://www.who.int/publications/i/item/9789240081789
  85. Hutting N, Caneiro JP, Ong'wen OM, ym. Person-centered care for musculoskeletal pain: Putting principles into practice. Musculoskelet Sci Pract 2022;62:102663 «PMID: 36113362»PubMed
  86. Artus M, van der Windt DA, Jordan KP, ym. Low back pain symptoms show a similar pattern of improvement following a wide range of primary care treatments: a systematic review of randomized clinical trials. Rheumatology (Oxford) 2010;49(12):2346-56 «PMID: 20713495»PubMed
  87. Artus M, van der Windt D, Jordan KP, ym. The clinical course of low back pain: a meta-analysis comparing outcomes in randomised clinical trials (RCTs) and observational studies. BMC Musculoskelet Disord 2014;15:68 «PMID: 24607083»PubMed
  88. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  89. Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella, Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Brummert H-R, Komulainen J, Majuri M ja Mikkola I, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nimittämän konsensussuosituspaneelin puolesta. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 20.11.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  90. Waddell G, Feder G, McIntosh A ym. Low back pain evidence review. Royal College of General Practioners, London 1996
  91. Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa. Palveluvalikoima 2018. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/11234041/Perustelumuistio+selk%C3%A4kuntoutus/a9d617f1-a23a-ed04-9400-777af8fcb323/Perustelumuistio+selk%C3%A4kuntoutus.pdf?t
  92. French SD, Cameron M, Walker BF, ym. Superficial heat or cold for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;2006(1):CD004750 «PMID: 16437495»PubMed
  93. Steffens D, Maher CG, Pereira LS, ym. Prevention of Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Intern Med 2016;176(2):199-208 «PMID: 26752509»PubMed
  94. Arokoski J, Heinonen A, Ylinen J. Fysioterapia. Kirjassa: Fysiatria. Arokoski J, Mikkelsson M, Saltychev M, Vainionpää A (toim.). Duodecim, 2024
  95. Gorrell LM, Brown BT, Engel R, ym. Reporting of adverse events associated with spinal manipulation in randomised clinical trials: an updated systematic review. BMJ Open 2023;13(5):e067526 «PMID: 37142321»PubMed
  96. Tamburrelli FC, Genitiempo M, Logroscino CA. Cauda equina syndrome and spine manipulation: case report and review of the literature. Eur Spine J 2011;20 Suppl 1(Suppl 1):S128-31 «PMID: 21404036»PubMed
  97. Wegner I, Widyahening IS, van Tulder MW, ym. Traction for low-back pain with or without sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(8):CD003010 «PMID: 23959683»PubMed
  98. Cashin AG, Wand BM, O'Connell NE, ym. Pharmacological treatments for low back pain in adults: an overview of Cochrane Reviews. Cochrane Database Syst Rev 2023;4(4):CD013815 «PMID: 37014979»PubMed
  99. Williams CM, Maher CG, Latimer J, ym. Efficacy of paracetamol for acute low-back pain: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2014;384(9954):1586-96 «PMID: 25064594»PubMed
  100. Cao Z, Han K, Lu H, ym. Paracetamol Combination Therapy for Back Pain and Osteoarthritis: A Systematic Review and Meta-Analyses. Drugs 2024;84(8):953-967 «PMID: 38937394»PubMed
  101. Fries JF, Williams CA, Bloch DA, ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated gastropathy: incidence and risk factor models. Am J Med 1991;91(3):213-22 «PMID: 1892140»PubMed
  102. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  103. Jones CMP, Day RO, Koes BW, ym. Opioid analgesia for acute low back pain and neck pain (the OPAL trial): a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2023;402(10398):304-312 «PMID: 37392748»PubMed
  104. Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for the Prevention of Low Back Pain: Systematic Review and Meta-Analysis of Controlled Trials. Am J Epidemiol 2018;187(5):1093-1101 «PMID: 29053873»PubMed
  105. de Campos TF, Maher CG, Fuller JT, ym. Prevention strategies to reduce future impact of low back pain: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2021;55(9):468-476 «PMID: 32646887»PubMed
  106. Huang R, Ning J, Chuter VH, ym. Exercise alone and exercise combined with education both prevent episodes of low back pain and related absenteeism: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials (RCTs) aimed at preventing back pain. Br J Sports Med 2020;54(13):766-770 «PMID: 31672696»PubMed
  107. Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C, ym. Chapter 4. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2(Suppl 2):S192-300 «PMID: 16550448»PubMed
  108. Dupeyron A, Ribinik P, Gélis A, ym. Education in the management of low back pain: literature review and recall of key recommendations for practice. Ann Phys Rehabil Med 2011;54(5):319-35 «PMID: 21782541»PubMed
  109. Ferreira G, Traeger AC, Machado G, ym. Credibility, Accuracy, and Comprehensiveness of Internet-Based Information About Low Back Pain: A Systematic Review. J Med Internet Res 2019;21(5):e13357 «PMID: 31066689»PubMed
  110. Marin TJ, Van Eerd D, Irvin E, ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2017;6(6):CD002193 «PMID: 28656659»PubMed
  111. Ebadi S, Henschke N, Forogh B, ym. Therapeutic ultrasound for chronic low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2020;7(7):CD009169 «PMID: 32623724»PubMed
  112. Khadilkar A, Odebiyi DO, Brosseau L, ym. Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS) versus placebo for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;2008(4):CD003008 «PMID: 18843638»PubMed
  113. Binny J, Joshua Wong NL, Garga S, ym. Transcutaneous electric nerve stimulation (TENS) for acute low back pain: systematic review. Scand J Pain 2019;19(2):225-233 «PMID: 30849052»PubMed
  114. Reidy C, Doble E, Robson A, ym. Peer support in chronic health conditions. BMJ 2024;386():e070443 «PMID: 38950946»PubMed
  115. Saragiotto BT, Machado GC, Ferreira ML, ym. Paracetamol for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2016;2016(6):CD012230 «PMID: 27271789»PubMed
  116. Nevantaus J, Simojoki K, Hamunen K ym. Opioidit pitkäaikaisen kivun hoidossa. Suom Lääkäril 2013;68(50-52):3329-35
  117. Ferreira GE, McLachlan AJ, Lin CC, ym. Efficacy and safety of antidepressants for the treatment of back pain and osteoarthritis: systematic review and meta-analysis. BMJ 2021;372():m4825 «PMID: 33472813»PubMed
  118. Ferraro MC, Bagg MK, Wewege MA, ym. Efficacy, acceptability, and safety of antidepressants for low back pain: a systematic review and meta-analysis. Syst Rev 2021;10(1):62 «PMID: 33627178»PubMed
  119. Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994;164(4):549-50 «PMID: 8038948»PubMed
  120. Enke O, New HA, New CH, ym. Anticonvulsants in the treatment of low back pain and lumbar radicular pain: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2018;190(26):E786-E793 «PMID: 29970367»PubMed
  121. Do Y, Lee E, Chee CG, ym. [Lumbar Facet Joint Injection: A Review of Efficacy and Safety]. J Korean Soc Radiol 2024;85(1):54-76 «PMID: 38362388»PubMed
  122. Dove L, Jones G, Kelsey LA, ym. How effective are physiotherapy interventions in treating people with sciatica? A systematic review and meta-analysis. Eur Spine J 2023;32(2):517-533 «PMID: 36580149»PubMed
  123. Zhong M, Liu JT, Jiang H, ym. Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-Analysis. Pain Physician 2017;20(1):E45-E52 «PMID: 28072796»PubMed
  124. Zou T, Liu XY, Wang PC, ym. Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-analysis. Clin Spine Surg 2024;37(6):256-269 «PMID: 37559207»PubMed
  125. Ropper AH, Zafonte RD. Sciatica. N Engl J Med 2015;372(13):1240-8 «PMID: 25806916»PubMed
  126. Low back pain and sciatica in over 16s: assessment and management. London: National Institute for Health and Care Excellence (NICE); 2020 Dec 11. (NICE Guideline, No. 59.) Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK562933/
  127. Rasmussen-Barr E, Held U, Grooten WJ, ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2016;10(10):CD012382 «PMID: 27743405»PubMed
  128. Pinto RZ, Maher CG, Ferreira ML, ym. Epidural corticosteroid injections in the management of sciatica: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2012;157(12):865-77 «PMID: 23362516»PubMed
  129. Beynon R, Elwenspoek MMC, Sheppard A, ym. The utility of diagnostic selective nerve root blocks in the management of patients with lumbar radiculopathy: a systematic review. BMJ Open 2019;9(4):e025790 «PMID: 31005925»PubMed
  130. Lanneselän välilevytyrän leikkaushoito ja sen jälkeinen kuntoutus. Palveluvalikoima 2019. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/17420595/Suositus%20V%C3%A4lilevytyr%C3%A4n%20leikkaushoito%20ja%20kuntoutus.pdf/3ca8af96-3618-d6e7-02b7-f682a5ca9906/Suositus%20V%C3%A4lilevytyr%C3%A4n%20leikkaushoito%20ja%20kuntoutus.pdf
  131. Katz JN, Zimmerman ZE, Mass H, ym. Diagnosis and Management of Lumbar Spinal Stenosis: A Review. JAMA 2022;327(17):1688-1699 «PMID: 35503342»PubMed
  132. Spinaalistenoosin (lannerangan ahtauman) kirurginen hoito ja sen jälkeinen kuntoutus: järjestelmällinen katsaus sekä tulosten kriittinen analyysi. Palveluvalikoima 2020. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/25221267/Palko%20Spinaalistenoosikatsaus%20180620.pdf/1302f030-2677-0b35-6c04-966509a4bc24/Palko%20Spinaalistenoosikatsaus%20180620.pdf
  133. Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical or nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis? A randomized controlled trial. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32(1):1-8 «PMID: 17202885»PubMed
  134. Zaina F, Tomkins-Lane C, Carragee E, ym. Surgical versus non-surgical treatment for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;2016(1):CD010264 «PMID: 26824399»PubMed
  135. Özden F, Tümtürk İ, Yuvakgil Z. ym. The effectiveness of physical exercise in patients with lumbar spinal stenosis: a systematic review. Sport Sci Health 2022;18:1129–1140. https://doi.org/10.1007/s11332-022-00895-3
  136. Schönström N, Willén J. Imaging lumbar spinal stenosis. Radiol Clin North Am 2001;39(1):31-53, v «PMID: 11221505»PubMed
  137. Slätis P, Malmivaara A, Heliövaara M, ym. Long-term results of surgery for lumbar spinal stenosis: a randomised controlled trial. Eur Spine J 2011;20(7):1174-81 «PMID: 21240530»PubMed
  138. Postacchini F. Management of lumbar spinal stenosis. J Bone Joint Surg Br 1996;78(1):154-64 «PMID: 8898152»PubMed
  139. Haddadi K, Ganjeh Qazvini HR. Outcome after Surgery of Lumbar Spinal Stenosis: A Randomized Comparison of Bilateral Laminotomy, Trumpet Laminectomy, and Conventional Laminectomy. Front Surg 2016;3:19 «PMID: 27092304»PubMed
  140. Ko S, Oh T. Comparison of bilateral decompression via unilateral laminotomy and conventional laminectomy for single-level degenerative lumbar spinal stenosis regarding low back pain, functional outcome, and quality of life - A Randomized Controlled, Prospective Trial. J Orthop Surg Res 2019;14(1):252 «PMID: 31395104»PubMed
  141. Rajasekaran S, Thomas A, Kanna RM, ym. Lumbar spinous process splitting decompression provides equivalent outcomes to conventional midline decompression in degenerative lumbar canal stenosis: a prospective, randomized controlled study of 51 patients. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38(20):1737-43 «PMID: 23797498»PubMed
  142. Chou R, Baisden J, Carragee EJ, ym. Surgery for low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society Clinical Practice Guideline. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34(10):1094-109 «PMID: 19363455»PubMed
  143. Brox JI, Sørensen R, Friis A, ym. Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and cognitive intervention and exercises in patients with chronic low back pain and disc degeneration. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28(17):1913-21 «PMID: 12973134»PubMed
  144. Froholdt A, Reikeraas O, Holm I, ym. No difference in 9-year outcome in CLBP patients randomized to lumbar fusion versus cognitive intervention and exercises. Eur Spine J 2012;21(12):2531-8 «PMID: 22669708»PubMed
  145. Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J, ym. Randomised controlled trial to compare surgical stabilisation of the lumbar spine with an intensive rehabilitation programme for patients with chronic low back pain: the MRC spine stabilisation trial. BMJ 2005;330(7502):1233 «PMID: 15911537»PubMed
  146. Saltychev M, Eskola M, Laimi K. Lumbar fusion compared with conservative treatment in patients with chronic low back pain: a meta-analysis. Int J Rehabil Res 2014;37(1):2-8 «PMID: 23820296»PubMed
  147. Möller H, Hedlund R. Surgery versus conservative management in adult isthmic spondylolisthesis--a prospective randomized study: part 1. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25(13):1711-5 «PMID: 10870148»PubMed
  148. Kauppi M, Karjalainen A, Pirilä L ym. (toim.) Reumasairaudet. Duodecim 2023.
  149. Zhang M, Liang Z, Tian L, ym. Effects of Exercise Therapy in Axial Spondyloarthritis: A Systematic Review, Meta-analysis, and Meta-regression of Randomized Trials. Arch Phys Med Rehabil 2025;106(1):113-123 «PMID: 38942347»PubMed
  150. Sveaas SH, Bilberg A, Berg IJ, ym. High intensity exercise for 3 months reduces disease activity in axial spondyloarthritis (axSpA): a multicentre randomised trial of 100 patients. Br J Sports Med 2020;54(5):292-297 «PMID: 30745314»PubMed

A

Harjoittelu pitkittyneessä alaselkäkivussa

Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu lievittää hieman kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna lumehoitoon ja muuhun tavanomaiseen hoitoon, mutta toimintakyky ei parane kliinisesti merkittävästi.

A

Harjoittelun vaikuttavuus akuutissa alaselkäkivussa

Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito.

A

Iskiaspotilaiden lannerangan välilevytyrän leikkaushoito

Kirurginen välilevytyrän poisto valikoiduilla iskiaspotilailla lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ole konservatiivista hoitoa parempi kivun lievittymisen ja toiminnallisen tuloksen osalta pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa.

A

Psykologisten hoitojen vaikuttavuus alaselkäkivussa

Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa.

A

Ryhmämuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuus yksilökuntoutukseen verrattuna alaselkäkivussa

Ryhmämuotoinen kuntoutus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilökuntoutus alaselkäkivussa.

A

Tulehduskipulääkkeet alaselkäkivussa

Tulehduskipulääkkeet lievittävät hieman kipua ja parantavat toimintakykyä akuutissa ja pitkittyneessä alaselkäkivussa verrattuna parasetamoliin ja lumeeseen, mutta vaikutuksen suuruus ei ole kliinisesti merkittävä.

B

Akupunktio alaselkäkivussa

Akupunktion vaikutus kivun voimakkuuteen ja toimintakyvyn parantamiseen pitkittyneessä alaselkäkivussa ei ilmeisesti eroa kliinisesti merkittävästi verrattuna lumeakupunktioon tai tavanomaiseen hoitoon.

B

Digitaalinen hoito alaselkäkivussa

Digitaalinen hoito on ilmeisesti yhtä tehokasta alaselkäkivun lieventämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa kuin paikan päällä annettava yksilöllinen hoito.

B

Fysioterapeutin suoravastaanotto tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, mukaan lukien alaselkäkivussa

Fysioterapeutin suoravastaanotto perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä ilmeisesti säästää kustannuksia ja on yhtä turvallista verrattuna lääkärin vastaanottoon.

B

Kuvantaminen epäspesifisessä alle 12 viikkoa kestäneessä alaselkäkivussa

Kuvantamisesta epäspesifisessä akuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä, mutta siitä ilmeisesti on haittaa ja se lisää kustannuksia.

B

Moniammatillinen kuntoutus pitkittyneessä alaselkäkivussa

Moniammatillinen kuntoutus ei ilmeisesti saa aikaan kliinisesti merkittävää hyötyä pitkittyneen alaselkäkivun lievittämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

B

Ohje pysytellä aktiivisena akuutissa alaselkäkivussa ja iskiaksessa

Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta.

B

Opioidit alaselkäkivussa

Opioidit eivät ilmeisesti vähennä kivun voimakkuutta akuutissa selkäkivussa verrattuna lumelääkkeeseen. Ne ilmeisesti lievittävät hieman pitkittynyttä alaselkäkipua, mutta lisäävät haittavaikutuksia tulehduskipulääkkeisiin ja lumelääkkeeseen verrattuna.

B

Rangan manipulaatio alaselkäkivussa

Rangan manipulaatio ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin muut hoitomuodot (harjoittelu, selkäkoulu) akuutissa tai pitkittyneessä alaselkäkivussa.

B

Työhönpaluun helpottaminen pitkittyneessä selkäkivussa

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla.

C

Potilasohjaus alaselkäkivussa

Potilasohjaus yksinään tai osana muita hoitoja saattaa vähentää sairauspoissaoloja, kuvantamista ja vastaanottokäyntejä ja on turvallista, mutta ei ilmeisesti vaikuta kipuun tai toimintakykyyn kliinisesti merkittävästi verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai hoitamatta jättämiseen.

D

Kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuus selkäkivussa

Luotettava näyttö kortikosteroidi- ja muiden puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta alaselkäkivussa puuttuu.

Iskiaspotilaan L4-, L5- ja S1-hermojuuriärsytyksen kliiniset löydökset
Kipupiirros
Kuvantamispäätös alaselkäkivun akuuteissa oirekuvissa

Aiheeseen liittyviä suosituksia