Alaselkäkipu

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 05.05.2017 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Fysiatria, Kliininen fysiologia, Kuntoutus, Neurokirurgia, Ortopedia ja traumatologia, Radiologia, Reumatologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Alaselkäkipu

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä
5.5.2017

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Suosituksen rajaus ja kohderyhmät

  • Suositus koskee aikuisten (yli 15-vuotiaat) alaselkäkipua.
  • Suosituksen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito, kaikki kuntoutustyöhön osallistuvat mukaan luettuina.

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa alaselkäkipupotilaiden luokittelua, parantaa kliinistä, radiologista ja muuta diagnostiikkaa sekä yhdenmukaistaa alaselkäkipupotilaan konservatiivisia ja operatiivisia hoitokäytäntöjä sekä kuntoutusta. Keskeisenä tavoitteena on parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä.
  • Suositusta voidaan käyttää alaselkäkipupotilaiden alueellisten hoitoketjujen laatimisessa ja päivittämisessä.

Suosituksen tärkeimmät periaatteet

  • Esitietojen selvittämiseen ja kliiniseen tutkimukseen tulee käyttää riittävästi aikaa.
  • Selkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuripuristus tulee tunnistaa varhain.
  • Jatkotutkimusten ja -hoidon järjestäminen ilman viivettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin (cauda equina, hermojen vakavat toimintahäiriöt ja muut kriittiset ”punalipputilat”). Niissä diagnostiikka ja hoito tulee järjestää yksikössä, jossa on valmiudet päivystysluonteiseen magneettikuvaukseen ja/tai muihin tutkimuksiin sekä päivystysleikkaukseen.
  • Potilaan perusteellinen informointi kuuluu aina selkäkivun hoitoon.
  • Kivun oireenmukaisen hoidon lisäksi tulee tähdätä potilaan toimintakyvyn parantamiseen, mikä edellyttää myös potilaan aktiivista osallistumista hoitoon.
  • Jos alaselkäkipuisen potilaan diagnoosiin tarvitaan erikoistutkimuksia, ensisijaisena käytetään magneettikuvausta, erityisesti säteilykivun syiden selvittelyssä tai vakavaa sairautta epäiltäessä.
  • Välilevypullistuma ja -tyrä on kuvantamistutkimuksissa yleinen ja usein viaton löydös. Leikkaushoidosta on hyötyä vain, jos oireita aiheuttava tyrä ei parane itsestään tai se aiheuttaa merkittävän halvausoireen ja sijaitsee potilaan oireisiin sopivassa paikassa.
  • Akuutin (alle 6 viikkoa) alaselkäkivun lääkehoitona tulee käyttää ensisijaisesti parasetamolia riittävän suurina annoksina, välttää vuodelepoa ja kannustaa potilasta jokapäiväisiin toimiin kivun sallimissa rajoissa. Fyysinen harjoittelu ei ole vaikuttavaa taudin akuutissa vaiheessa.
  • Viimeistään pitkittyvässä (kesto yli 6 viikkoa) selkäkivussa potilaan tilanteen laaja-alainen, moniammatillinen ja psykososiaaliset tekijät huomioon ottava selvittely ja aktiivinen kuntoutus tulee käynnistää. Potilaan toiminta- ja työkyvyn parantamiseen voidaan tässä vaiheessa merkittävästi vaikuttaa.
  • Pitkittyvän selkäkivun hoidossa on hyötyä yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavasta aktiivisesta terapeuttisesta harjoittelusta. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja heikon opioidin yhdistelmää. Lääkkeiden haittavaikutukset ja riskit on otettava huomioon.
  • Kroonisessa (kesto yli kolme kuukautta) selkäkivussa intensiivisellä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä. Asteittain lisääntyvä ohjattu terapeuttinen harjoittelu lisää toimintakykyä ja vähentää kipua. Yhdistämällä harjoittelu kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin voidaan vähentää sairauslomapäiviä. Kipulääkitystä on suositeltavaa käyttää jaksoittain. Kipulääkkeiksi suositellaan kivun voimakkuuden mukaan parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja heikon opioidin yhdistelmää. Valinnassa otetaan huomioon lääkkeiden haittavaikutukset ja riskit.

Selkäkivun esiintyvyys

  • Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan selkäkipujen esiintyvyys suomalaisilla on kasvanut. Selkäkipua oli edellisten 30 päivän aikana ollut 41 %:lla naisista ja 35 %:lla miehistä (taulukko «Selkäkivun esiintyminen edellisten 30 päivän aikana (%)...»1). Miehillä ikä ei ollut yhteydessä selkäkipuun, kun taas naisilla selkäkipu yleistyi ikääntymisen mukana. Vuodesta 2000 selkäkipu yleistyi hieman sekä miehillä (30 %:sta 35 %:iin) että naisilla (37 %:sta 41 %:iin), eniten 30–54-vuotiailla.
  • Selkäkivun ja -sairauksien takia vuonna 2012 Suomessa oli hieman yli 2,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää ja niiden kustannukset olivat 119,8 miljoonaa euroa.
  • Vuonna 2012 selkäsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 26 600 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkekustannukset selkäsairauksissa olivat 346,6 miljoonaa euroa.
Taulukko 1. Selkäkivun esiintyminen edellisten 30 päivän aikana (%)
Vuosi 30–44 45–54 55–64 65–74 75+ 30+
Miehet 2000
2011 		27,4
34,9 		30,0
36,1 		29,1
34,2 		32,8
33,9 		38,7
32,2 		30,0
34,5
Naiset 2000
2011 		30,6
36,9 		35,4
39,7 		40,3
41,6 		42,5
45,6 		41,4
47,5 		36,5
40,7

Riskitekijät ja ehkäisy

Kliininen luokittelu

  • Selkäoireet voidaan jakaa esitietojen ja kliinisen tutkimuksen löydösten perusteella kolmeen pääluokkaan «Bigos S, Bowyer O, Braen G ym. Acute low back prob...»3, «Waddell G, Feder G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinso...»4, «van Tulder M, Becker A, Bekkering T ym. Chapter 3....»5:
    • mahdollinen vakava (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä. Esitiedot ja löydökset, jotka ohjaavat diagnostiikkaa. ...»2) tai spesifinen selkäsairaus. Syövän etäpesäkkeet voivat olla syynä selkäkipuun. Sisäelinten syöpä saattaa oireilla myös selkäkipuna. Spesifisiä syitä ovat muun muassa selkärankareuma ja oireileva nikamasiirtymä.
    • hermojuuren toimintahäiriö, johon viittaavia oireita ovat alaraajaoireet (iskiasoire, katkokävely)
    • epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä.
  • Vakavien sairauksien epäily edellyttää arviota erikoissairaanhoidossa. Anamneesi ja oireen laatu ratkaisevat lähetteen kiireellisyyden. Potilaalle kerrotaan tilan vaativan jatkotutkimuksia diagnoosin selvittämiseksi.
  • Selkäkipu voidaan myös keston perusteella jakaa kolmeen pääluokkaan:
    • akuutti eli lyhytkestoinen selkäkipu (kesto alle kuusi viikkoa)
    • subakuutti eli pitkittyvä selkäkipu (kesto 6–12 viikkoa)
    • krooninen eli pitkäaikainen selkäkipu (kesto yli 12 viikkoa).
Taulukko 2. Alaselkäkivun vakavia syitä. Esitiedot ja löydökset, jotka ohjaavat diagnostiikkaa.
Sairaus Esitieto tai löydös, jatkohoitopaikka
Ratsupaikkaoireyhtymä, sietämätön kiputila ja alaraajan jonkin lihasryhmän tuore pareesi
  • Virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn vaikeus, ratsupaikka-anestesia, yleiset alaraajahalvausoireet
  • Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissektoituma
  • Äkillinen, sietämättömän kova kipu, yli 50 vuoden ikä, hemodynamiikan häiriö
  • Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Pahanlaatuinen kasvain
  • Anamneesissa syöpä, selittämätön painon lasku, kuumeilu, etenevät oireet, yökipu, yli kuukauden jatkunut kipu, parapareesi
  • Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon, parapareesissa päivystysluonteisesti
Bakteerispondyliitti, spondylodiskiitti
  • Aiempi selkäleikkaus, virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai glukokortikoidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö
  • Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon
Selkärangan kompressiomurtuma

Esitiedot ja kliininen tutkimus

Esitiedot

Taulukko 3. Paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät (keltaiset liput)
  • Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia
  • Epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen (kuten pitkitetty lepo)
  • Masentuneisuus, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen
  • Moniin eri hoitoihin hakeutuminen
  • Fyysisesti raskas työ
  • Ongelmat työssä ja tyytymättömyys työhön
  • Ylihuolehtiva perhe tai tuen puute
  • Valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen
Kuva 1.

Kipupiirros. Merkitse kuvaan kaikki alueet ja paikat, joissa olet tuntenut kipua, puutuneisuutta tai tunnottomuutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Käytä seuraavia merkintätapoja:

Kliininen tutkimus

  • Ks. Lääkärin tietokannoista kliinisen tutkimuksen paketti: (Alaselkäpotilaan anamneesi) «Alaselkäpotilaan anamneesi»1, (Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus) «»2, (Alaselkäpotilaan tutkiminen: videot) «»3 (vaatii käyttöoikeuden).
  • Inspektio:
    • yleinen motoriikka: kävely, istuminen, ylösnousu, riisuutuminen, tutkimuspöydälle nousu ja siinä kääntymiset
    • selkärangan ryhti
  • Selän liikkuvuus:
    • selän eteen- ja taaksetaivutuksen rajoittuneisuus voi kuvata selkäkivun vaikeusastetta.
    • selkärangan liikkuvuus ja liikerytmin häiriö antavat käsitystä selän toimintakyvystä, ja liikkuvuuden mittaamisella on merkitystä tilan seurannassa.
    • liikkuvuuden mittaamisessa modifioidun Schoberin testin toistettavuus on kohtalainen.
    • etutaivutuksessa voidaan mitata myös sormenpäiden etäisyys lattiasta ja sivutaivutuksessa sormenpäiden liike reisitasolla.
    • selkärangan kiertoliikkeet ja rintakehän liikkuvuus rajoittuvat selkärankareumassa jo varhaisvaiheessa.
  • L5- ja S1-hermojuuren puristus voidaan osoittaa suoran alaraajan nostotestillä (Straight Leg Raising, SLR) ja Lasèguen testillä. Testit ovat herkkiä, mutta niiden spesifisyys on heikko «Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagic A ym. The...»7. Vastakkaista alaraajaa nostettaessa kivun provosoituminen oireilevaan alaraajaan on spesifinen testitulos välilevytyrän aiheuttaman hermojuuripuristuksen osoittamisessa.
    • SLR- ja Lasèguen testien suorittaminen kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa. Ks. «Alaraajan suorana nostotestin (Straight Leg Raising, SLR) ja Lasèguen testin suoritus»1.
    • testitulokset ovat positiivisia, kun niissä aiheutuu selästä alaraajan dermatomialueelle säteilevää kipua. Asteluku ja oireet kirjataan sairauskertomukseen. Pelkkä selkäkipu tai kiristys reidessä ei ole positiivinen testitulos.
    • jalkaterän passiivinen dorsifleksio SLR-testin yhteydessä pahentaa selästä alaraajaan säteilevää kipua juuripuristustilanteessa.
  • Alaraajojen lihasvoima:
    • polven ojennusvoima (L4-juuri ja osittain L3-juuri)
    • jalkaterän (L5, osittain L4) ja isonvarpaan ojennus- (L5) ja koukistusvoima (S1-juuri)
    • kanta- (L5, osittain L4) ja varvaskävely (S1)
  • Jänneheijasteet:
    • patellaheijaste (L4)
    • akillesheijaste (S1)
    • Babinskin heijaste (ylempi motoneuroni)
  • Alaraajaoireisilta ihotunto:
    • L4-tuntoalue polven alamediaalipuolella,
    • L5-tuntoalue jalkaterän mediaali- ja dorsaalialueella
    • S1-tuntoalue jalan lateraaliosassa
  • Alaraajojen lihasvoiman heikentyminen (parapareesi), kiihtyneet ja multippelit heijasteet sekä positiivinen Babinskin merkki viittaavat neurologista tai neurokirurgista selvittelyä vaativaan sairauteen. Parapareesi on päivystyslähetteen ja rangan päivystyksellisen magneettikuvauksen aihe.
  • Ratsupaikkaoireyhtymää epäiltäessä (päivystyslähete) tutkitaan peräaukon sulkijalihasten jännittyneisyys tuseerauksella ja väliliha-alueen kosketustunto.
  • Selän ja alaraajojen palpaatio:
    • rangan palpaatio tai koputusarkuus
    • alaraajojen valtimoiden tunnustelu tai dopplertutkimus tai molemmat katkokävelyoireisilla yli 50-vuotiailla
  • Liike- ja liikekontrollihäiriöiden testauksesta ja häiriöiden korjauksen merkityksestä alaselkäkivussa tarvitaan lisää vaikuttavuusnäyttöä. Häiriön tunnistamisella saattaa olla merkitystä yksilöllisen riskiprofiilin arviossa «Yksilölliseen riskiprofiiliin perustuva hoito ilmeisesti lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä paremmin kuin luokitteluun perustumaton hoito.»B.
  • Erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös sisäelinperäinen heijastuskipu ja lonkkanivelperäinen kipu (erityisesti lonkan rotaatiokipu ja/tai -vajaus artroosissa).

Laboratoriotutkimukset

  • Yleensä selkäkipupotilaalle ei ole tarpeen tehdä laboratoriotutkimuksia. Jos todetaan merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista, tarpeellisia laboratoriotutkimuksia ovat yleensä ainakin CRP, perusverenkuva ja virtsan perustutkimus.

Kuvantamistutkimusten yleisperiaatteet

Magneettikuvaus

  • Lähetteen täsmällinen kysymyksenasettelu on MK:ssa tärkeä, koska sen perusteella voidaan räätälöidä kuvaustekniikka kulloisenkin ongelman mukaiseksi esimerkiksi ödeemalle, tuoreelle iskeemiselle tapahtumalle tai vuodolle sopivalla sekvenssillä ja poikkeavin koronaalisuunnan leikkein esimerkiksi skolioosipotilaalla, selkärankareumaepäilyssä ja rasitusmurtumaepäilyssä.
  • MK on ensisijainen lannerangan kuvantamismenetelmä etenkin nuorilla ja fertiili-ikäisillä.
  • MK on monipuolisin selän kuvantamismenetelmä, joka osoittaa pehmytkudosrakenteiden poikkeavuudet luumuutosten lisäksi.
  • MK:lla voidaan todeta välilevytyrä, selkäydinkanavan ja juurikanavien ahtaumat sekä muistakin syistä (spondylartroosi, spondylolisteesi ym.) johtuvan mahdollisen juurikompression aste. MK:lla on mahdollista arvioida myös selkälihasatrofiaa.
  • MK:lla voidaan todeta selkäytimen ja selkäydinkanavan kasvaimet, hohkaluuta vaurioittavat kasvaimet ja etäpesäkkeet, tulehdusmuutokset (infektiot ja inflammatoriset sairaudet), varhaisvaiheen rasitusosteopatia «Leone A, Cianfoni A, Cerase A ym. Lumbar spondylol...»15, useimmat tuoreet murtumat ja erityisesti tuoreisiin traumoihin liittyvät pehmytkudosmuutokset sekä hematoomat.
  • Spinaalistenoosin arvioinnissa MK on ensisijainen menetelmä «Österman H. Spinaaliklaudikaatio. Duodecim 2013;12...»16, «de Schepper EI, Overdevest GM, Suri P ym. Diagnosi...»17.
  • MK voi olla tarpeellinen selkärankavammoissa ja -murtumissa pehmytkudosvaurioiden ja stabiliteetin arvioimisessa.
  • Välilevyrappeumaan liittyvät eriasteiset välilevyjen, päätelevyjen ja fasettinivelten muutokset näkyvät varhaisvaiheessakin. Kuitenkin MK:ssa (samoin kuin TT:ssä tai myelografiassa) lähes 30 %:lta oireettomistakin löydetään välilevypullistuma.
  • Tietyillä MK-löydöksillä voi olla ennusteellista merkitystä myös kroonisessa epäspesifisessä selkäkivussa. Niiden merkitys on aina suhteutettava kliiniseen oirekuvaan «Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS ym. Vertebral ...»18, «Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnet...»19.
  • MK:ssa näkyviä päätelevymuutoksia (Modicin muutokset) voidaan käyttää kriteereinä välilevyrappeumaa luokiteltaessa. Niillä on todettu olevan yhteys alaselkäkipuun «Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS ym. Vertebral ...»18, mutta toisaalta on saatu myös vastakkaisia tuloksia «el Barzouhi A, Vleggeert-Lankamp CL, van der Kalle...»20. Signaalimuutosten yhteys nikamien väliseen yliliikkuvuuteen on epäselvää «Leone A, Guglielmi G, Cassar-Pullicino VN ym. Lumb...»21. Modic 1 -tyyppinen hohkaluuödeema näyttää ennustavan välilevytyräpotilaan oireiden niukkaa lievittymistä operaation jälkeen «Lurie JD, Moses RA, Tosteson AN ym. Magnetic reson...»22.
  • MK:n löydös muuttaa alustavaa hoitopäätöstä noin puolella potilaista, joilla kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään välilevytyrää. Hoitopäätös muuttuu useimmiten konservatiivisen hoidon suuntaan «Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE ym. The therape...»23
  • MK, tarvittaessa laskimonsisäisen varjoaineen kera, on leikkauksenjälkeisten ongelmien hyvä erikoistutkimus. Toimenpiteen jälkeiset kudosmuutokset vaikeuttavat tulkintaa välittömästi leikkauksen jälkeen «Boden SD, Davis DO, Dina TS ym. Contrast-enhanced ...»24.

Lannerangan röntgenkuvaus (RTG)

  • Lannerangan RTG tehdään seisaallaan, ellei epäillä rangan tukevuutta uhkaavaa vammaa.
  • Lannerangan RTG:ssä voidaan mahdollisesti todeta muttei täysin varmasti sulkea pois spesifinen tai vakava alaselkäkivun aiheuttaja, joita ovat
    • destruktio (esim. pahanlaatuinen kasvain tai etäpesäkkeet)
    • murtuma
    • spondyliitti tai diskiitti (myöhäisvaiheessa)
    • selkärankareumassa sakroiliitti tai bamburanka (myöhäisvaiheessa). MK on selkärankareumassa ensisijainen diagnostinen tutkimus «Elo P, Laasonen L, Soini I ym. Tulehduksellisen se...»25.
  • Lannerangan RTG:ssä voidaan todeta nikamapoikkeavuuksia kuten anomaliat, muotovariaatiot, hyvänlaatuiset paikallismuutokset, Mb Scheuermanniin liittyvät päätelevymuutokset, rappeumamuutokset ja instabiiliuteen viittaavat löydökset.
  • Lannerangan RTG ei sulje pois etäpesäkettä, luuydintä affisoivaa sairautta, murtumaa (etenkään nikamakaaressa), päätelevyleesiota, välilevytyrää, selkäydintä affisoivaa sairautta, spinaalikanavan sisällä olevaa muuta sairautta tai muuta pehmytkudosvauriota tai -poikkeavuutta eikä spinaalistenoosia.
  • Röntgenkuvaus ei ole luotettava lannerangan ydin- tai juurikanavan ahtauman vaikeusasteen arvioinnissa. Ahtauman arviointi ei ole luotettavaa traumatapauksissakaan.
  • Taivutuskuvauksessa havaittavia nikamien välisiä liikkuvuuden normaaliarvoja tai patologisen liikkuvuuden raja-arvoja ei ole. Instabiiliuden kuvantaminen ja tulkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.
  • Epäspesifisessä alaselkäkivussa RTG:llä ei ilmeisesti ole selvää vaikutusta hoitopäätöksiin eikä potilaan toipumiseen «Kuvantamisesta epäspesifissä akuutissa tai subakuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä mutta saattaa olla haittaa.»B.

Tietokonetomografia

  • TT on korvaava tutkimus, jos MK on vasta-aiheinen.
  • TT antaa tarkkaa tietoa luuston anatomiasta. Välilevyt ja ligamentit näkyvät myös kohtalaisesti, mutta selkäydinkanavan sisäisten muutosten (erityisesti selkäytimen kasvaimet, hematoomat) kuvantamisessa menetelmä on epäherkkä. Laskimonsisäistä tehosteainetta käytettäessä pehmytkudostuumorit, infektiopesäkkeet ja metastaasitkin voivat näkyä spinaalikanavassa monileike-TT:llä myös vartalon TT-tutkimusten yhteydessä.
  • TT on hyvä tutkimus seuraavissa erityistilanteissa:
    • murtumaepäily (erityisesti monivammapotilaat, suurienergiaiset vammat, selkärankareumapotilaan vammat, nikamakaaren murtumat ja instabiiliuden arviointi)
    • luudutusleikkauksen jälkeinen pseudoartroosiepäily.
  • Myös spinaalikanavan tilan tutkimuksissa tapauksissa, joissa MK:ta ei voida tehdä, TT-myelografia on vaihtoehto.
  • TT on kohtalaisen tarkka tutkimus välilevytyrän diagnostiikassa ja spinaalikanavan ahtauman osoittamisessa.
  • TT:llä voidaan todeta spondyliitin aiheuttamia luu- ja pehmytosamuutoksia, mutta se ei ole yhtä herkkä kuin MK.

Myelografia (MG)

  • MG:n tarkkuus ei ole MK:ta parempi «de Schepper EI, Overdevest GM, Suri P ym. Diagnosi...»17.
  • MG on invasiivinen menetelmä. Komplikaatiot ovat mahdollisia ja niistä punktiopäänsärky on tavallisin. MG ei paljasta selkäydinkanavan ulkopuolista välilevytyrää, mutta kun tutkimukseen yhdistetään TT, sellainen voidaan todeta.
  • MG on hyvä tutkimus sentraalisessa spinaalistenoosissa erityistilanteissa, joissa osteosynteesimateriaali haittaa MK- ja TT-tutkimuksia.
  • MG on käyttökelpoinen skolioosipotilailla ja tilanteissa, joissa tarvitaan lisäinformaatiota kuormitustilanteesta. Esimerkiksi seisoessa, eteen- ja taaksetaivutuksessa voidaan arvioida selkäydinkanavan väljyyttä kuormitustilanteessa. TT-myelografia on lisäksi hyvä tutkimus juurituppiavulsion toteamisessa.

Isotooppitutkimukset

  • Käyttöaiheet erikoissairaanhoidossa ovat tulehdusdiagnostiikka ja syövän etäpesäkkeiden etsintä. Jos epäillään, että tautipesäkkeitä on eri puolilla kehoa, isotooppitutkimuksen etuna on koko vartalon kuvantuminen.
  • MK korvaa isotooppitutkimuksen, jos kuvantamiskohde on pelkkä selkä «Jarvik JG, Deyo RA. Diagnostic evaluation of low b...»26.

Neurofysiologiset tutkimukset

  • Kliinisen neurofysiologian menetelmillä voidaan todeta juurivaurio ja saada tietoa sen vaikeusasteesta ja iästä, mutta ne eivät paljasta vaurion syytä eivätkä korvaa kuvantamista vaurion paikantamisessa.
  • Elektroneuromyografian (ENMG) varhaisin ajankohta on noin 3 viikkoa oireiden alusta (muutokset paraspinaalilihaksissa) ja optimaalinen ajankohta 1–2 kuukautta oireiden alusta. ENMG ei siten ole akuutin hermojuurioireen tutkimus.
  • Juurivaurion osoittaminen ENMG:llä perustuu siihen, että todetaan neurogeenisen vaurion merkkejä tietyn hermojuuren hermottamissa lihaksissa. Lisäksi tutkitaan vastaavien tasojen paravertebraalisia lihaksia.
  • Jos todetaan usean tason kuvantamislöydöksiä, ENMG voi tarjota lisätietoa tasodiagnostiikassa.
  • Oireiltaan ja löydöksiltään selkeässä välilevytyrässä ENMG:stä ei ole lisähyötyä.
  • ENMG:stä voi olla hyötyä seuraavissa tilanteissa:
    • Juurivaurio halutaan osoittaa tilanteessa, jossa taudinkuvan ja muiden tutkimusten antamat viitteet eivät ole yhdenmukaiset.
    • Potilaalla on hermojuurioire, mutta kuvantamistutkimuksin ei todeta välilevytyrää.
    • Kroonisissa kiputiloissa tutkimus voi olla tarpeellinen osana kokonaisselvitystä.
    • Ennusteen arvioinnissa tutkimus on joskus hyödyllinen, ja erotusdiagnostiikassa se on hyödyllinen, kun epäillään perifeerisen hermon pinnettä tai vauriota.
  • Muiden neurofysiologisten tutkimusten aiheen harkinta kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Hoito

  • Potilaan perusteellinen informointi kuuluu aina selkäkivun hoitoon, ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Ks. kohta Potilaan informoinnin periaatteet «A2»3.
  • Akuutin, pitkittyvän ja kroonisen selkäkivun hoidon periaatteet eroavat toisistaan, ja ne esitellään sen vuoksi omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi käsitellään erikseen välilevytyrän, spinaalistenoosin, välilevyrappeuman, nikamansiirtymän ja selkärankareuman hoitoa ja kuntoutusta.

Potilaan informaation periaatteet

Epäspesifinen kipu

  • Äkillinen alaselkäkipu on erittäin tavallinen eikä tästä tule huolestua.
  • Mikäli ei ole tietoa tapaturmasta tai viitettä vakavasta sairaudesta, toipuminen vie yleensä päiviä tai enintään viikkoja. Joillakuilla oireet kuitenkin voivat pitkittyä.
  • Pysyviä lihasheikkouksia ei jää. Kivun uusiutuminen on tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on useimmiten hyvä.
  • Fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepo haitallista. Kohtalainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole merkki haitallisuudesta.

Iskiasoireyhtymä

  • Raajaan säteilevä kipu on yleinen hermojuurikompression oire.
  • Konservatiivinen hoito useimmiten riittää, mutta paraneminen kestää yleensä 1–2 kuukautta.
  • Täydellinen toipuminen on yleensä odotettavissa. Osalla potilaista kuitenkin oireet pitkittyvät tai uusiutuvat.

Mahdollinen vakava sairaus

  • Lisätutkimuksia tarvitaan diagnoosin tarkentamiseksi.
  • Lisätutkimusten tulokset ovat usein normaalit.
  • Vakavaa sairautta epäiltäessä potilas lähetetään erikoislääkärin hoitoon.
  • Liiallista fyysistä kuormitusta on syytä välttää, kunnes tutkimukset on tehty.

Akuutin, lyhytkestoisen alaselkäkivun (kesto alle kuusi viikkoa) hoito

Päivystyslähete tai kiireellinen lähete ja niiden aiheet

  • Päivystyslähete (hoitoon heti) on tehtävä sairaalaan, jossa on valmiudet välittömään magneettikuvaukseen ja leikkaukseen tai muuhun välittömään erikoissairaanhoitoon
    • virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa
    • sietämätön kiputila ja/tai jonkin lihasryhmän tuore etenevä pareesi
    • alaselkäkipu sekä akuuttiin vakavaan vatsaongelmaan viittaavat oireet.
  • Erikoissairaanhoidon hoitoarvioon viimeistään seuraavana aamuna
    • alaraajoihin ilmaantuu etenevää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista
    • yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
    • selkäkipuun liittyy kuumetta.
  • Erikoissairaanhoidon arvioon viikon kuluessa
    • selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa
  • Ehdottomat leikkausaiheet ovat kun diagnoosi on vahvistettu kuvantamalla.
    • cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia), jolloin potilas lähetetään heti hoitopaikkaan, jossa on valmius välittömään leikkaukseen
    • jalkaterän ojentaja- tai koukistajalihasten tai reisilihaksen voiman etenevä tai äkillinen heikentyminen ja tähän usein liittyvä tuntohäiriö.
    • sietämätön alaraajaan säteilevä kipu, joka ei helpotu riittävästi edes voimakkaalla opioidihoidolla.

Periaatteet lyhytaikaisessa alaselkäkivussa

  • Lyhytaikainen (alle 6 viikkoa kestänyt) selkäkipu hoidetaan esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella oireenmukaisesti ilman laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, jos kivut ovat siedettävät, neurologisia puutoslöydöksiä ei ole eikä esitietojen tai löydösten perusteella ole aihetta epäillä vakavaa tai spesifistä hoitoa vaativaa sairautta (taulukko «Alaselkäkivun vakavia syitä. Esitiedot ja löydökset, jotka ohjaavat diagnostiikkaa. ...»2), «Waddell G, Feder G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinso...»4.
    • noin 60 %:lla potilaista kipu ja koettu haitta ovat merkittävästi lievittyneet kuukauden kuluttua selkäkivun alkamisesta, ja noin 80 % potilaista on palannut työhön. Kipu uusiutuu kuitenkin noin neljäsosalla potilaista 3 kuukauden kuluttua ja yli kahdella kolmasosalla potilaista vuoden kuluessa «Pengel LH, Herbert RD, Maher CG ym. Acute low back...»28.
    • selkäkipupotilaan jokaisella lääkärissä käynnillä arvioidaan myös toimintakykyä.
    • toistuvat ja lyhyet selkäkipuepisodit hoidetaan kuten aiemmatkin lyhytaikaiset kipujaksot.
    • hermojuurioireen esiintyminen (kivun säteily polven tason alapuolelle ja hermojuurivaurioon viittaavat neurologiset löydökset) ennustaa pidempikestoista oireilua. Ks. kohta Välilevytyrä «A3»4.

Potilaan informointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Lääkehoito

Muut kivun hoidot

Subakuutin eli pitkittyvän (kesto 6–12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus

Lääkitys ja muut kivun hoidot

Toimintakykyä edistävä kuntoutus

Kroonisen eli pitkäaikaisen (kesto yli 12 viikkoa) selkävaivan hoito ja kuntoutus

Lääkitys ja kivun hoidot

Toimintakykyä edistävä kuntoutus

Spesifiset tilat

Välilevytyrä

Konservatiivinen hoito

Leikkaushoito

Leikkausmenetelmän valinta

Lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma (spinaalistenoosi)

Konservatiivinen hoito

Leikkaushoito

Välilevyrappeuma ja epävakaus eli instabiilius

Nikamansiirtymä (spondylolisteesi)

Selkärankareuma

  • Selkärankareumaa epäiltäessä potilas on ohjattava reumatologin arvioon diagnoosin varmistamiseksi, taudin aktiivisuuden määrittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi.
  • Hoitosuunnitelmaan kuuluvat tulehduskipulääkitys, antireumaattinen lääkitys, mahdolliset paikalliset ruiskehoidot, avofysioterapia sekä säännöllinen voimisteluohjelma, sopeutumisvalmennuskurssi ja laitoskuntoutusjaksot.
  • MK:lla voidaan todentaa sakroiliitti (tarpeen harkitsee reumatologi) ennen natiiviröntgenkuvassa näkyviä muutoksia ja arvioida tulehduksen voimakkuutta. MK:n tekeminen on suositeltavaa, jos taudinkuva täyttää inflammatorisen selkäkivun anamneesin, vaikka sakroiliakaalinivelten röntgenkuva on normaali.

Suositukseen liittyvä sähköinen tausta-aineisto

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Alaselkäkipu-suosituksen historiatiedot «Alaselkäkipu, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja:

Timo Pohjolainen, dosentti fysiatrian erikoislääkäri, HELSINKI HOSPITAL

Jäsenet:

Ville Leinonen, neurokirurgian dosentti, kliininen opettaja; KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Janek Frantzén, LT, neurokirurgian erikoislääkäri; TYKS

Maija Haanpää, dosentti, ylilääkäri; HYKS:n neurokirurgian klinikka (kipukonsultti) ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera

Jukkapekka Jousimaa, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri; Kustannus Oy Duodecim

Jaro Karppinen, fysiatrian professori; Oulun yliopisto, OYS, Työterveyslaitos

Tiina Kuukkanen, TtT, fysioterapian lehtori; Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Katariina Luoma, radiologian dosentti, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto ja HUS kuvantaminen, HYKS

Jyrki Salmenkivi, LL, kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri; HUS Jorvin sairaala

Heikki Österman, LL, kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri; Sairaala Orton

Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri; THL, Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntija:

Eero Hirvensalo, LT, ortopedian dosentti, ylilääkäri, HUS Töölön sairaala

Sidonnaisuudet

Janek Frantzén: Apuraha (Suomen neurokirurginen yhdistys), Asiantuntijapalkkio (Medtronic navigation), Johtokunnan tms jäsenyys (Bonalive Ltd, NeuroNEO), Luentopalkkio (Duodecim), Osakeomistus (Sairaala Neo, NeuroNEO), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Medtronic, Depuy-Synthes Finland).

Maija Haanpää: Asiantuntijapalkkio (Allergan, Astellas,Pfizer, Astellas, Pfizer), Luentopalkkio (Astellas, Eli Lilly, Janssen-Cilag, MSD, Mundipharma, Orion, Pfizer, Sanofi-Aventis), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Astellas,Pfizer). Medcare-säätiön hallituksen jäsen. IASP:n NeuPSIG:n Management Committeen ja Executive Committeen jäsen ja Past President. NeuPSIG:n ja EFNS:n Assessment ja Treatment Committeen jäsen. Em. tehtävistä palkkioita tai apurahoja ei makseta, kokousmatkojen kulut korvataan.

Jukkapekka Jousimaa: Ei sidonnaisuuksia.

Jaro Karppinen: Asiantuntijapalkkio (Abbvie), Luentopalkkio (Abbvie, MSD, Mundipharma, Professio, UCB), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim Kustannus), Osakeomistus (Orion B, Orion Pharma), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Mundipharma).

Tiina Kuukkanen: Ei sidonnaisuuksia.

Ville Leinonen: Ei sidonnaisuuksia.

Katariina Luoma: Ei sidonnaisuuksia.

Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia.

Timo Pohjolainen: Luentopalkkio (Lääkäripäivät, Suomen Selkäliitto, Pfizer, Orion)

Jyrki Salmenkivi: Ei sidonnaisuuksia.

Heikki Österman: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Burton AK, Balagué F, Cardon G ym. Chapter 2. European guidelines for prevention in low back pain : November 2004. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2:S136-68 «PMID: 16550446»PubMed
  2. Hartvigsen J, Leboeuf-Yde C, Lings S ym. Is sitting-while-at-work associated with low back pain? A systematic, critical literature review. Scand J Public Health 2000;28:230-9 «PMID: 11045756»PubMed
  3. Bigos S, Bowyer O, Braen G ym. Acute low back problems in adults. Clinical practice guideline No. 14. Agency for Health Care Policy and Research, Public Health Services, U.S. Department of Health and Human Services. December 1994
  4. Waddell G, Feder G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinson A. Low back pain evidence review. Royal College of General Practioners, London 1996
  5. van Tulder M, Becker A, Bekkering T ym. Chapter 3. European guidelines for the management of acute nonspecific low back pain in primary care. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2:S169-91 «PMID: 16550447»PubMed
  6. van den Hoogen HM, Koes BW, van Eijk JT ym. On the accuracy of history, physical examination, and erythrocyte sedimentation rate in diagnosing low back pain in general practice. A criteria-based review of the literature. Spine (Phila Pa 1976) 1995;20:318-27 «PMID: 7732468»PubMed
  7. Devillé WL, van der Windt DA, Dzaferagic A ym. The test of Lasègue: systematic review of the accuracy in diagnosing herniated discs. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1140-7 «PMID: 10788860»PubMed
  8. Carragee E, Alamin T, Cheng I ym. Are first-time episodes of serious LBP associated with new MRI findings? Spine J 2006;6:624-35 «PMID: 17088193»PubMed
  9. Takatalo J, Karppinen J, Niinimäki J ym. Prevalence of degenerative imaging findings in lumbar magnetic resonance imaging among young adults. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:1716-21 «PMID: 19770614»PubMed
  10. Jarvik JG, Deyo RA. Imaging of lumbar intervertebral disk degeneration and aging, excluding disk herniations. Radiol Clin North Am 2000;38:1255-66, vi «PMID: 11131631»PubMed
  11. Boos N, Rieder R, Schade V ym. 1995 Volvo Award in clinical sciences. The diagnostic accuracy of magnetic resonance imaging, work perception, and psychosocial factors in identifying symptomatic disc herniations. Spine (Phila Pa 1976) 1995;20:2613-25 «PMID: 8747239»PubMed
  12. Srinivas SV, Deyo RA, Berger ZD. Application of “less is more” to low back pain. Arch Intern Med 2012;172:1016-20 «PMID: 22664775»PubMed
  13. Chou R, Qaseem A, Owens DK ym. Diagnostic imaging for low back pain: advice for high-value health care from the American College of Physicians. Ann Intern Med 2011;154:181-9 «PMID: 21282698»PubMed
  14. Smith-Bindman R, Miglioretti DL, Larson EB. Rising use of diagnostic medical imaging in a large integrated health system. Health Aff (Millwood) 2008;27:1491-502 «PMID: 18997204»PubMed
  15. Leone A, Cianfoni A, Cerase A ym. Lumbar spondylolysis: a review. Skeletal Radiol 2011;40:683-700 «PMID: 20440613»PubMed
  16. Österman H. Spinaaliklaudikaatio. Duodecim 2013;129:1820-6 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo11194»6
  17. de Schepper EI, Overdevest GM, Suri P ym. Diagnosis of lumbar spinal stenosis: an updated systematic review of the accuracy of diagnostic tests. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:E469-81 «PMID: 23385136»PubMed
  18. Jensen TS, Karppinen J, Sorensen JS ym. Vertebral endplate signal changes (Modic change): a systematic literature review of prevalence and association with non-specific low back pain. Eur Spine J 2008;17:1407-22 «PMID: 18787845»PubMed
  19. Endean A, Palmer KT, Coggon D. Potential of magnetic resonance imaging findings to refine case definition for mechanical low back pain in epidemiological studies: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:160-9 «PMID: 20739918»PubMed
  20. el Barzouhi A, Vleggeert-Lankamp CL, van der Kallen BF ym. Back pain's association with vertebral end-plate signal changes in sciatica. Spine J 2014;14:225-33 «PMID: 24239802»PubMed
  21. Leone A, Guglielmi G, Cassar-Pullicino VN ym. Lumbar intervertebral instability: a review. Radiology 2007;245:62-77 «PMID: 17885181»PubMed
  22. Lurie JD, Moses RA, Tosteson AN ym. Magnetic resonance imaging predictors of surgical outcome in patients with lumbar intervertebral disc herniation. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:1216-25 «PMID: 23429684»PubMed
  23. Rankine JJ, Gill KP, Hutchinson CE ym. The therapeutic impact of lumbar spine MRI on patients with low back and leg pain. Clin Radiol 1998;53:688-93 «PMID: 9766723»PubMed
  24. Boden SD, Davis DO, Dina TS ym. Contrast-enhanced MR imaging performed after successful lumbar disk surgery: prospective study. Radiology 1992;182:59-64 «PMID: 1727310»PubMed
  25. Elo P, Laasonen L, Soini I ym. Tulehduksellisen selkäkivun kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2013;129:741-52 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10907»7
  26. Jarvik JG, Deyo RA. Diagnostic evaluation of low back pain with emphasis on imaging. Ann Intern Med 2002;137:586-97 «PMID: 12353946»PubMed
  27. Dupeyron A, Ribinik P, Gélis A ym. Education in the management of low back pain: literature review and recall of key recommendations for practice. Ann Phys Rehabil Med 2011;54:319-35 «PMID: 21782541»PubMed
  28. Pengel LH, Herbert RD, Maher CG ym. Acute low back pain: systematic review of its prognosis. BMJ 2003;327:323 «PMID: 12907487»PubMed
  29. Williams CM, Maher CG, Latimer J ym. Efficacy of paracetamol for acute low-back pain: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2014;384:1586-96 «PMID: 25064594»PubMed
  30. Roelofs PD, Deyo RA, Koes BW ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD000396 «PMID: 18253976»PubMed
  31. Fries JF, Williams CA, Bloch DA ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated gastropathy: incidence and risk factor models. Am J Med 1991;91:213-22 «PMID: 1892140»PubMed
  32. Lasko B, Levitt RJ, Rainsford KD ym. Extended-release tramadol/paracetamol in moderate-to-severe pain: a randomized, placebo-controlled study in patients with acute low back pain. Curr Med Res Opin 2012;28:847-57 «PMID: 22458917»PubMed
  33. Chou R, Huffman LH, American Pain Society ym. Medications for acute and chronic low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society/American College of Physicians clinical practice guideline. Ann Intern Med 2007;147:505-14 «PMID: 17909211»PubMed
  34. Hancock MJ, Maher CG, Latimer J ym. Assessment of diclofenac or spinal manipulative therapy, or both, in addition to recommended first-line treatment for acute low back pain: a randomised controlled trial. Lancet 2007;370:1638-43 «PMID: 17993364»PubMed
  35. Tamburrelli FC, Genitiempo M, Logroscino CA. Cauda equina syndrome and spine manipulation: case report and review of the literature. Eur Spine J 2011;20 Suppl 1:S128-31 «PMID: 21404036»PubMed
  36. Wegner I, Widyahening IS, van Tulder MW ym. Traction for low-back pain with or without sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD003010 «PMID: 23959683»PubMed
  37. New Zealand Guidelines Group. New Zealand acute low back pain guide 2003. Guide to assessing psychosocial yellow flags in acute low back pain. National Guideline Clearinghouse.www.guideline.gov, Van Tulder M, Koes B. Low back pain (acute). Clin Evid, 2004;(12):1643-58
  38. Waddell. The back pain revolution. 2nd edn. London, Churchill Livingstone, 2004
  39. Bradley WG Jr, Seidenwurm DJ, Brunberg JA ym. Expert Panel on Neurologic Imaging. Low back pain. [verkkodokumentti]. Reston (VA): American College of Radiology (ACR) 2005
  40. Chou R. Low back pain (chronic). Clin Evid (Online) 2010;2010: «PMID: 21418678»PubMed
  41. Cieza A, Stucki G, Weigl M ym. ICF Core Sets for low back pain. J Rehabil Med 2004;Suppl 44:69-74 «PMID: 15370751»PubMed
  42. Smolander J, Hurri H ym. Toiminta- ja työkyvyn fyysisten arviointi- ja mittausmenetelmien kartoittaminen ICF-luokituksen aihealueella "liikkuminen". Toiminta- ja työkyvyn edellytyksiä arvioiva testistö - viitekehyksenä WHO:n kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) "suoritukset"- osa-alue (Activities). Stakes aiheita 25/2004
  43. Alaselkä- ja niskasairaudet. Facultas toimintakyvyn arviointi. Duodecim ja Tela, Helsinki 2008
  44. Airaksinen O, Brox JI, Cedraschi C ym. Chapter 4. European guidelines for the management of chronic nonspecific low back pain. Eur Spine J 2006;15 Suppl 2:S192-300 «PMID: 16550448»PubMed «http://www.backpaineurope.org»8
  45. Cawston H, Davie A, Paget MA ym. Efficacy of duloxetine versus alternative oral therapies: an indirect comparison of randomised clinical trials in chronic low back pain. Eur Spine J 2013;22:1996-2009 «PMID: 23686477»PubMed
  46. Urquhart DM, Hoving JL, Assendelft WW ym. Antidepressants for non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD001703 «PMID: 18253994»PubMed
  47. Kuijpers T, van Middelkoop M, Rubinstein SM ym. A systematic review on the effectiveness of pharmacological interventions for chronic non-specific low-back pain. Eur Spine J 2011;20:40-50 «PMID: 20680369»PubMed
  48. Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994;164:549-50 «PMID: 8038948»PubMed
  49. Chaparro LE, Furlan AD, Deshpande A ym. Opioids compared with placebo or other treatments for chronic low back pain: an update of the Cochrane Review. Spine (Phila Pa 1976) 2014;39:556-63 «PMID: 24480962»PubMed
  50. Nevantaus J, Simojoki K, Hamunen K, Heiskanen T, Kalso E. Opioidit pitkäaikaisen kivun hoidossa. Suom Lääkäril 2013;68(50-52):3329-35
  51. Ostelo RW, van Tulder MW, Vlaeyen JW ym. Behavioural treatment for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD002014 «PMID: 15674889»PubMed
  52. Suoyrjö H, Oksanen T, Hinkka K ym. The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary intervention on sickness absence and early retirement among employees at risk: an observational study. Occup Environ Med 2009;66:235-42 «PMID: 19211774»PubMed
  53. Saltychev M. The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary rehabilitation (ASLAK®) amongst public sector employees. Turun yliopisto, 2012
  54. Hill JC, Whitehurst DG, Lewis M ym. Comparison of stratified primary care management for low back pain with current best practice (STarT Back): a randomised controlled trial. Lancet 2011;378:1560-71 «PMID: 21963002»PubMed
  55. Vibe Fersum K, O'Sullivan P, Skouen JS ym. Efficacy of classification-based cognitive functional therapy in patients with non-specific chronic low back pain: a randomized controlled trial. Eur J Pain 2013;17:916-28 «PMID: 23208945»PubMed
  56. Attal N, Cruccu G, Baron R ym. EFNS guidelines on the pharmacological treatment of neuropathic pain: 2010 revision. Eur J Neurol 2010;17:1113-e88 «PMID: 20402746»PubMed
  57. Karppinen J. New perspectives on sciatica. In: Immune and glial regulation of pain. DeLeo JA, Sorkin LS., Watkins LR (eds.) IASP Press, Seattle, WA, 2007: pp. 385-406
  58. Williams NH, Lewis R, Din NU ym. A systematic review and meta-analysis of biological treatments targeting tumour necrosis factor a for sciatica. Eur Spine J 2013;22:1921-35 «PMID: 23529742»PubMed
  59. Karppinen J, Ohinmaa A, Malmivaara A ym. Cost effectiveness of periradicular infiltration for sciatica: subgroup analysis of a randomized controlled trial. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:2587-95 «PMID: 11725240»PubMed
  60. Paavola M, Haanpää M, Kärkkäinen M ym. Selkäydinstimulaatio vaikean neuropaattisen kivun ja monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Suom Lääkäril 2009;64:1243-51
  61. Dworkin RH, O'Connor AB, Kent J ym. Interventional management of neuropathic pain: NeuPSIG recommendations. Pain 2013;154:2249-61 «PMID: 23748119»PubMed
  62. Postacchini F. Management of lumbar spinal stenosis. J Bone Joint Surg Br 1996;78:154-64 «PMID: 8898152»PubMed
  63. Moojen WA, Arts MP, Jacobs WC ym. Interspinous process device versus standard conventional surgical decompression for lumbar spinal stenosis: randomized controlled trial. BMJ 2013;347:f6415 «PMID: 24231273»PubMed
  64. Saltychev M, Eskola M, Laimi K. Lumbar fusion compared with conservative treatment in patients with chronic low back pain: a meta-analysis. Int J Rehabil Res 2014;37:2-8 «PMID: 23820296»PubMed
  65. Sköld C, Tropp H, Berg S. Five-year follow-up of total disc replacement compared to fusion: a randomized controlled trial. Eur Spine J 2013;22:2288-95 «PMID: 23893083»PubMed
  66. Jacobs W, Van der Gaag NA, Tuschel A ym. Total disc replacement for chronic back pain in the presence of disc degeneration. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD008326 «PMID: 22972118»PubMed
  67. Aalto TJ, Leinonen V, Herno A ym. Postoperative rehabilitation does not improve functional outcome in lumbar spinal stenosis: a prospective study with 2-year postoperative follow-up. Eur Spine J 2011;20:1331-40 «PMID: 21523459»PubMed
  68. Berry H, Hutchinson DR. A multicentre placebo-controlled study in general practice to evaluate the efficacy and safety of tizanidine in acute low-back pain. J Int Med Res 1988;16:75-82 «PMID: 2967780»PubMed
  69. Brosseau L, Wells GA, Poitras S ym. Ottawa Panel evidence-based clinical practice guidelines on therapeutic massage for low back pain. J Bodyw Mov Ther 2012;16:424-55 «PMID: 23036876»PubMed
  70. Brox JI, Sørensen R, Friis A ym. Randomized clinical trial of lumbar instrumented fusion and cognitive intervention and exercises in patients with chronic low back pain and disc degeneration. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:1913-21 «PMID: 12973134»PubMed
  71. Buchmuller A, Navez M, Milletre-Bernardin M ym. Value of TENS for relief of chronic low back pain with or without radicular pain. Eur J Pain 2012;16:656-65 «PMID: 22337531»PubMed
  72. Butler L, Foster NE. Back pain online: a cross-sectional survey of the quality of web-based information on low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:395-401 «PMID: 12590218»PubMed
  73. Buttermann GR. Treatment of lumbar disc herniation: epidural steroid injection compared with discectomy. A prospective, randomized study. J Bone Joint Surg Am 2004;86-A:670-9 «PMID: 15069129»PubMed
  74. Chaparro LE, Furlan AD, Deshpande A ym. Opioids compared to placebo or other treatments for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD004959 «PMID: 23983011»PubMed
  75. Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD006555 «PMID: 20091596»PubMed
  76. Chou R, Baisden J, Carragee EJ ym. Surgery for low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society Clinical Practice Guideline. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:1094-109 «PMID: 19363455»PubMed
  77. Chou R, Fu R, Carrino JA ym. Imaging strategies for low-back pain: systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:463-72 «PMID: 19200918»PubMed
  78. Chou R, Huffman LH, American Pain Society ym. Nonpharmacologic therapies for acute and chronic low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society/American College of Physicians clinical practice guideline. Ann Intern Med 2007;147:492-504 «PMID: 17909210»PubMed
  79. Chou R, Huffman L. Guideline for the Evaluation and Management of Low Back Pain: Evidence Review. American Pain Society; Glenview, IL: 2009. http://www.americanpainsociety.org/uploads/pdfs/LBPEvidRev.pdf
  80. Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to rest in bed versus advice to stay active for acute low-back pain and sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD007612 «PMID: 20556780»PubMed
  81. Delitto A, George SZ, Van Dillen LR ym. Low back pain. J Orthop Sports Phys Ther 2012;42:A1-57 «PMID: 22466247»PubMed
  82. Engers A, Jellema P, Wensing M ym. Individual patient education for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004057 «PMID: 18254037»PubMed
  83. Engers A, Jellema P, Wensing M ym. Individual patient education for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004057 «PMID: 18254037»PubMed
  84. Fairbank J, Frost H, Wilson-MacDonald J ym. Randomised controlled trial to compare surgical stabilisation of the lumbar spine with an intensive rehabilitation programme for patients with chronic low back pain: the MRC spine stabilisation trial. BMJ 2005;330:1233 «PMID: 15911537»PubMed
  85. Ferreira ML, Smeets RJ, Kamper SJ ym. Can we explain heterogeneity among randomized clinical trials of exercise for chronic back pain? A meta-regression analysis of randomized controlled trials. Phys Ther 2010;90:1383-403 «PMID: 20671101»PubMed
  86. Fersum KV, Dankaerts W, O'Sullivan PB ym. Integration of subclassification strategies in randomised controlled clinical trials evaluating manual therapy treatment and exercise therapy for non-specific chronic low back pain: a systematic review. Br J Sports Med 2010;44:1054-62 «PMID: 19996331»PubMed
  87. French SD, Cameron M, Walker BF ym. Superficial heat or cold for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004750 «PMID: 16437495»PubMed
  88. Froholdt A, Reikeraas O, Holm I ym. No difference in 9-year outcome in CLBP patients randomized to lumbar fusion versus cognitive intervention and exercises. Eur Spine J 2012;21:2531-8 «PMID: 22669708»PubMed
  89. Furlan AD, Imamura M, Dryden T ym. Massage for low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001929 «PMID: 18843627»PubMed
  90. Furlan AD, van Tulder MW, Cherkin DC ym. Acupuncture and dry-needling for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD001351 «PMID: 15674876»PubMed
  91. Galbusera F, Brayda-Bruno M, Freutel M ym. What do patients know about their low back pain? An analysis of the quality of information available on the Internet. Technol Health Care 2012;20:447-55 «PMID: 23187011»PubMed
  92. Gordon A, Callaghan D, Spink D ym. Buprenorphine transdermal system in adults with chronic low back pain: a randomized, double-blind, placebo-controlled crossover study, followed by an open-label extension phase. Clin Ther 2010;32:844-60 «PMID: 20685494»PubMed
  93. Griffith LE, Shannon HS, Wells RP ym. Individual participant data meta-analysis of mechanical workplace risk factors and low back pain. Am J Public Health 2012;102:309-18 «PMID: 22390445»PubMed
  94. Hartvigsen J, Lings S, Leboeuf-Yde C ym. Psychosocial factors at work in relation to low back pain and consequences of low back pain; a systematic, critical review of prospective cohort studies. Occup Environ Med 2004;61:e2 «PMID: 14691283»PubMed
  95. Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara AV ym. Meta-analysis: exercise therapy for nonspecific low back pain. Ann Intern Med 2005;142:765-75 «PMID: 15867409»PubMed
  96. Hendrick PA, Ahmed OH, Bankier SS ym. Acute low back pain information online: an evaluation of quality, content accuracy and readability of related websites. Man Ther 2012;17:318-24 «PMID: 22464886»PubMed
  97. Hofmann F, Stössel U, Michaelis M ym. Low back pain and lumbago-sciatica in nurses and a reference group of clerks: results of a comparative prevalence study in Germany. Int Arch Occup Environ Health 2002;75:484-90 «PMID: 12172895»PubMed
  98. Holstila A. Kuntoutumisen ennuste pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan julkaisuja 18, Turku 1997
  99. Hoogendoorn WE, van Poppel MN, Bongers PM ym. Systematic review of psychosocial factors at work and private life as risk factors for back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:2114-25 «PMID: 10954644»PubMed
  100. Härkäpää K, Järvikoski A, Mellin G ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part I. Pain, disability, compliance, and reported treatment benefits three months after treatment. Scand J Rehabil Med 1989;21:81-9 «PMID: 2526364»PubMed
  101. Härkäpää K, Mellin G, Järvikoski A ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part III. Long-term follow-up of pain, disability, and compliance. Scand J Rehabil Med 1990;22:181-8 «PMID: 2148221»PubMed
  102. IJzelenberg W, Rubinstein SM, Hayden J, Koes BW, van Tulder MW. Exercise therapy for acute non-specific low-back pain (Protocol). Cochrane Database Syst Rev 2011;10:CD009365
  103. Jacobs WC, van Tulder M, Arts M ym. Surgery versus conservative management of sciatica due to a lumbar herniated disc: a systematic review. Eur Spine J 2011;20:513-22 «PMID: 20949289»PubMed
  104. Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Karppinen J ym. History of physical work exposures and clinically diagnosed sciatica among working and nonworking Finns aged 30 to 64. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:964-9 «PMID: 19532004»PubMed
  105. Karjalainen K, Malmivaara A, Mutanen P ym. Mini-intervention for subacute low back pain: two-year follow-up and modifiers of effectiveness. Spine (Phila Pa 1976) 2004;29:1069-76 «PMID: 15131431»PubMed
  106. Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for neck and shoulder pain among working age adults. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD002194 «PMID: 12804428»PubMed
  107. Keller A, Hayden J, Bombardier C ym. Effect sizes of non-surgical treatments of non-specific low-back pain. Eur Spine J 2007;16:1776-88 «PMID: 17619914»PubMed
  108. Khadilkar A, Odebiyi DO, Brosseau L ym. Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS) versus placebo for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003008 «PMID: 18843638»PubMed
  109. Khoueir P, Black MH, Crookes PF ym. Prospective assessment of axial back pain symptoms before and after bariatric weight reduction surgery. Spine J 2009;9:454-63 «PMID: 19356988»PubMed
  110. Kovacs FM, Urrútia G, Alarcón JD. Surgery versus conservative treatment for symptomatic lumbar spinal stenosis: a systematic review of randomized controlled trials. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:E1335-51 «PMID: 21311394»PubMed
  111. Kumar K, Taylor RS, Jacques L ym. Spinal cord stimulation versus conventional medical management for neuropathic pain: a multicentre randomised controlled trial in patients with failed back surgery syndrome. Pain 2007;132:179-88 «PMID: 17845835»PubMed
  112. Kumar S, Beaton K, Hughes T. The effectiveness of massage therapy for the treatment of nonspecific low back pain: a systematic review of systematic reviews. Int J Gen Med 2013;6:733-41 «PMID: 24043951»PubMed
  113. Lee JH, Choi TY, Lee MS ym. Acupuncture for acute low back pain: a systematic review. Clin J Pain 2013;29:172-85 «PMID: 23269281»PubMed
  114. Lidar Z, Behrbalk E, Regev GJ ym. Intervertebral disc height changes after weight reduction in morbidly obese patients and its effect on quality of life and radicular and low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2012;37:1947-52 «PMID: 22648024»PubMed
  115. Macedo LG, Smeets RJ, Maher CG ym. Graded activity and graded exposure for persistent nonspecific low back pain: a systematic review. Phys Ther 2010;90:860-79 «PMID: 20395306»PubMed
  116. Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T ym. The treatment of acute low back pain--bed rest, exercises, or ordinary activity? N Engl J Med 1995;332:351-5 «PMID: 7823996»PubMed
  117. Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M ym. Surgical or nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis? A randomized controlled trial. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32:1-8 «PMID: 17202885»PubMed
  118. Manheimer E, White A, Berman B ym. Meta-analysis: acupuncture for low back pain. Ann Intern Med 2005;142:651-63 «PMID: 15838072»PubMed
  119. Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised controlled trial of post-operative rehabilitation after surgical decompression of the lumbar spine. Eur Spine J 2007;16:1101-17 «PMID: 17593405»PubMed
  120. McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize winner: Function After Spinal Treatment, Exercise, and Rehabilitation (FASTER): a factorial randomized trial to determine whether the functional outcome of spinal surgery can be improved. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:1711-20 «PMID: 21378603»PubMed
  121. McGregor AH, Probyn K, Cro S ym. Rehabilitation following surgery for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD009644 «PMID: 24323844»PubMed
  122. Mellin G, Hurri H, Härkäpää K ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part II. Effects on physical measurements three months after treatment. Scand J Rehabil Med 1989;21:91-5 «PMID: 2526365»PubMed
  123. Mellin G, Härkäpää K, Hurri H ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part IV. Long-term effects on physical measurements. Scand J Rehabil Med 1990;22:189-94 «PMID: 2148222»PubMed
  124. Moore RA, Cai N, Skljarevski V ym. Duloxetine use in chronic painful conditions--individual patient data responder analysis. Eur J Pain 2014;18:67-75 «PMID: 23733529»PubMed
  125. Möller H, Hedlund R. Surgery versus conservative management in adult isthmic spondylolisthesis--a prospective randomized study: part 1. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1711-5 «PMID: 10870148»PubMed
  126. Nath S, Nath CA, Pettersson K. Percutaneous lumbar zygapophysial (Facet) joint neurotomy using radiofrequency current, in the management of chronic low back pain: a randomized double-blind trial. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:1291-7; discussion 1298 «PMID: 18496338»PubMed
  127. Niemisto L, Kalso E, Malmivaara A ym. Radiofrequency denervation for neck and back pain. A systematic review of randomized controlled trials. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD004058 «PMID: 12535508»PubMed
  128. Norlund A, Ropponen A, Alexanderson K. Multidisciplinary interventions: review of studies of return to work after rehabilitation for low back pain. J Rehabil Med 2009;41:115-21 «PMID: 19229442»PubMed
  129. North RB, Kidd DH, Farrokhi F ym. Spinal cord stimulation versus repeated lumbosacral spine surgery for chronic pain: a randomized, controlled trial. Neurosurgery 2005;56:98-106; discussion 106-7 «PMID: 15617591»PubMed
  130. Oesch P, Kool J, Hagen KB ym. Effectiveness of exercise on work disability in patients with non-acute non-specific low back pain: Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. J Rehabil Med 2010;42:193-205 «PMID: 20411212»PubMed
  131. Ostelo RW, Costa LO, Maher CG ym. Rehabilitation after lumbar disc surgery. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003007 «PMID: 18843637»PubMed
  132. Osterman H, Seitsalo S, Karppinen J ym. Effectiveness of microdiscectomy for lumbar disc herniation: a randomized controlled trial with 2 years of follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 2006;31:2409-14 «PMID: 17023847»PubMed
  133. Peul WC, van Houwelingen HC, van den Hout WB ym. Surgery versus prolonged conservative treatment for sciatica. N Engl J Med 2007;356:2245-56 «PMID: 17538084»PubMed
  134. Pinto RZ, Maher CG, Ferreira ML ym. Epidural corticosteroid injections in the management of sciatica: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2012;157:865-77 «PMID: 23362516»PubMed
  135. Ramond A, Bouton C, Richard I ym. Psychosocial risk factors for chronic low back pain in primary care--a systematic review. Fam Pract 2011;28:12-21 «PMID: 20833704»PubMed
  136. Riihimäki H, Viikari-Juntura E, Moneta G ym. Incidence of sciatic pain among men in machine operating, dynamic physical work, and sedentary work. A three-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 1994;19:138-42 «PMID: 8153819»PubMed
  137. Rubinstein SM, Terwee CB, Assendelft WJ ym. Spinal manipulative therapy for acute low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD008880 «PMID: 22972127»PubMed
  138. Rubinstein SM, van Middelkoop M, Assendelft WJ ym. Spinal manipulative therapy for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008112 «PMID: 21328304»PubMed
  139. Schaafsma FG, Whelan K, van der Beek AJ ym. Physical conditioning as part of a return to work strategy to reduce sickness absence for workers with back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD001822 «PMID: 23990391»PubMed
  140. Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P ym. Cardiovascular and lifestyle risk factors in lumbar radicular pain or clinically defined sciatica: a systematic review. Eur Spine J 2007;16:2043-54 «PMID: 17525856»PubMed
  141. Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P ym. The association between obesity and low back pain: a meta-analysis. Am J Epidemiol 2010;171:135-54 «PMID: 20007994»PubMed
  142. Shiri R, Karppinen J, Leino-Arjas P ym. The association between smoking and low back pain: a meta-analysis. Am J Med 2010;123:87.e7-35 «PMID: 20102998»PubMed
  143. Skljarevski V, Desaiah D, Liu-Seifert H ym. Efficacy and safety of duloxetine in patients with chronic low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2010;35:E578-85 «PMID: 20461028»PubMed
  144. Skljarevski V, Ossanna M, Liu-Seifert H ym. A double-blind, randomized trial of duloxetine versus placebo in the management of chronic low back pain. Eur J Neurol 2009;16:1041-8 «PMID: 19469829»PubMed
  145. Skljarevski V, Zhang S, Desaiah D ym. Duloxetine versus placebo in patients with chronic low back pain: a 12-week, fixed-dose, randomized, double-blind trial. J Pain 2010;11:1282-90 «PMID: 20472510»PubMed
  146. Slätis P, Malmivaara A, Heliövaara M ym. Long-term results of surgery for lumbar spinal stenosis: a randomised controlled trial. Eur Spine J 2011;20:1174-81 «PMID: 21240530»PubMed
  147. Staal JB, de Bie R, de Vet HC ym. Injection therapy for subacute and chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001824 «PMID: 18646078»PubMed
  148. Steiner D, Munera C, Hale M ym. Efficacy and safety of buprenorphine transdermal system (BTDS) for chronic moderate to severe low back pain: a randomized, double-blind study. J Pain 2011;12:1163-73 «PMID: 21807566»PubMed
  149. Steiner DJ, Sitar S, Wen W ym. Efficacy and safety of the seven-day buprenorphine transdermal system in opioid-naïve patients with moderate to severe chronic low back pain: an enriched, randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Pain Symptom Manage 2011;42:903-17 «PMID: 21945130»PubMed
  150. Suoyrjö H, Hinkka K, Oksanen T ym. Effects of multidisciplinary inpatient rehabilitation for chronic back or neck pain: a register-linkage study of sickness absences and analgesic purchases in an occupational cohort. Occup Environ Med 2008;65:179-84 «PMID: 17940149»PubMed
  151. Suoyrjö H. Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset työkykyyn kunnallisilla työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113. Vammalan Kirjapaino Oy. Sastamala 2010
  152. Thomé C, Zevgaridis D, Leheta O ym. Outcome after less-invasive decompression of lumbar spinal stenosis: a randomized comparison of unilateral laminotomy, bilateral laminotomy, and laminectomy. J Neurosurg Spine 2005;3:129-41 «PMID: 16370302»PubMed
  153. van Duijvenbode IC, Jellema P, van Poppel MN ym. Lumbar supports for prevention and treatment of low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD001823 «PMID: 18425875»PubMed
  154. van Geen JW, Edelaar MJ, Janssen M ym. The long-term effect of multidisciplinary back training: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32:249-55 «PMID: 17224822»PubMed
  155. van Middelkoop M, Rubinstein SM, Kuijpers T ym. A systematic review on the effectiveness of physical and rehabilitation interventions for chronic non-specific low back pain. Eur Spine J 2011;20:19-39 «PMID: 20640863»PubMed
  156. van Oostrom SH, Driessen MT, de Vet HC ym. Workplace interventions for preventing work disability. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD006955 «PMID: 19370664»PubMed
  157. van Tulder MW, Koes B, Seitsalo S ym. Outcome of invasive treatment modalities on back pain and sciatica: an evidence-based review. Eur Spine J 2006;15 Suppl 1:S82-92 «PMID: 16320030»PubMed
  158. van Tulder MW, Touray T, Furlan AD ym. Muscle relaxants for non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD004252 «PMID: 12804507»PubMed
  159. van Wijk RM, Geurts JW, Wynne HJ ym. Radiofrequency denervation of lumbar facet joints in the treatment of chronic low back pain: a randomized, double-blind, sham lesion-controlled trial. Clin J Pain 2005;21:335-44 «PMID: 15951652»PubMed
  160. Weber H. Lumbar disc herniation. A controlled, prospective study with ten years of observation. Spine (Phila Pa 1976) 1983;8:131-40 «PMID: 6857385»PubMed
  161. Webster BS, Bauer AZ, Choi Y ym. Iatrogenic consequences of early magnetic resonance imaging in acute, work-related, disabling low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:1939-46 «PMID: 23883826»PubMed
  162. Webster BS, Cifuentes M. Relationship of early magnetic resonance imaging for work-related acute low back pain with disability and medical utilization outcomes. J Occup Environ Med 2010;52:900-7 «PMID: 20798647»PubMed
  163. Weinstein JN, Lurie JD, Tosteson TD ym. Surgical versus nonsurgical treatment for lumbar degenerative spondylolisthesis. N Engl J Med 2007;356:2257-70 «PMID: 17538085»PubMed
  164. Weinstein JN, Tosteson TD, Lurie JD ym. Surgical versus nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis four-year results of the Spine Patient Outcomes Research Trial. Spine (Phila Pa 1976) 2010;35:1329-38 «PMID: 20453723»PubMed
  165. Weinstein JN, Tosteson TD, Lurie JD ym. Surgical vs nonoperative treatment for lumbar disk herniation: the Spine Patient Outcomes Research Trial (SPORT): a randomized trial. JAMA 2006;296:2441-50 «PMID: 17119140»PubMed
  166. Williams CM, Henschke N, Maher CG ym. Red flags to screen for vertebral fracture in patients presenting with low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;1:CD008643 «PMID: 23440831»PubMed
  167. Wood KB, Fritzell P, Dettori JR ym. Effectiveness of spinal fusion versus structured rehabilitation in chronic low back pain patients with and without isthmic spondylolisthesis: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:S110-9 «PMID: 21952183»PubMed
  168. Vroomen PC, de Krom MC, Wilmink JT ym. Lack of effectiveness of bed rest for sciatica. N Engl J Med 1999;340:418-23 «PMID: 9971865»PubMed
  169. Younes M, Béjia I, Aguir Z ym. Prevalence and risk factors of disk-related sciatica in an urban population in Tunisia. Joint Bone Spine 2006;73:538-42 «PMID: 16725362»PubMed
  170. Yousefi-Nooraie R, Schonstein E, Heidari K ym. Low level laser therapy for nonspecific low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD005107 «PMID: 18425909»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi20001 (020.001)
© 2021 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Asteittain lisääntyvä terapeuttinen harjoittelu pitkittyvässä ja kroonisessa alaselkäkivussa

Asteittain lisääntyvä terapeuttinen harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä pitkittyvässä ja kroonisessa alaselkäkivussa.

A

Lihasrelaksantit akuutin ei-spesifisen alaselkäkivun hoidossa

Lihasrelaksantit lievittävät lyhyellä aikavälillä akuuttia ei-spesifistä alaselkäkipua. Haittavaikutusten, erityisesti väsymyksen ja huimauksen takia, lihasrelaksantteja tulee käyttää harkiten.

A

Liike- ja liikuntahoidon vaikuttavuus akuutissa alaselkäkivussa

Akuutissa selkäkivussa liikehoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä.

A

Liike- ja liikuntahoito kroonisessa alaselkäkivussa

Liike- ja liikuntahoidot lievittävät jonkin verran kipua ja parantavat toimintakykyä kroonisessa alaselkäkivussa.

A

Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus epäspesifissä kroonisessa alaselkäkivussa

Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista, työtoimintaa, elämänlaatua ja vähentää ilmeisesti kipua.

A

Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) in acute low back pain

Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) are effective for patients with acute and chronic low-back pain without sciatica, although the effects are small. For patients with sciatica, there is no evidence that NSAIDs are more effective than placebo.

A

Selkäydinstimulaatio alaselkäleikkauksen jälkeisen vaikean kroonisen hermojuurikivun hoidossa

Selkäydinstimulaatio vähentää alaselkäleikkauksen jälkeistä vaikeaa kroonista hermojuurikipua.

A

Spinal manipulative therapy for chronic low-back pain

Spinal manipulative therapy (SMT) equals to other interventions like exercise therapy, standard medical care or physiotherapy for reducing pain and improving function in patients with chronic low-back pain.

A

Terapeuttinen harjoittelu alaselkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä

Hoitojakson jälkeen jatkuva terapeuttinen harjoittelu ehkäisee alaselkäkivun uusiutumista.

A

Välilevytyräleikkauksen jälkeinen aktiivinen kuntoutus

Välilevytyräleikkauksen jälkeen 4–6 viikon sisällä aloitettava aktiivinen ja intensiivinen harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä, mutta ei lisää uusintaleikkauksia. Mitä intensiivisempää harjoittelu on, sitä paremmat ovat tulokset.

B

Aikuispotilaan spondylolyyttisen spondylolisteesin (nikamankaaren höltymästä aiheutuva nikamasiirtymä) leikkaushoito

Posterolateraalinen luudutusleikkaus tuottaa spondylolyyttisen nikamasiirtymän (spondylolisteesin) aiheuttamassa kroonisessa alaselkäkivussa aikuispotilaalla ilmeisesti paremman tuloksen kuin konservatiivinen hoito kahden vuoden seurannassa. Pidemmän aikavälin seurannassa ero ei enää ole tilastollisesti tai kliinisesti merkitsevä.

B

Dekompressiivinen leikkaushoito lannerangan keskivaikeassa spinaalistenoosissa

Dekompressiivinen kirurgia lievittää keskivaikeaan spinaalistenoosiin liittyvää kipua ja haittaa sekä parantaa elämänlaatua neljän vuoden seurannassa. Kävelykykyyn leikkauksella ei näytä olevan vaikutusta.

B

Epiduraalinen glukokortikoidiruiske iskiasoireen hoidossa

Epiduraarinen glukokortikoidiruiske ilmeisesti lievittää lyhytkestoisesti iskiasoiretta.

B

Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu sairauspoissaolojen vähentäjänä kroonisessa alaselkäkivussa

Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa.

B

Hieronnan vaikutus kipuun ja toimintakykyyn subakuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa

Selän hieronta yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen ilmeisesti vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä subakuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa; pelkän hieronnan vaikutus on lyhytkestoinen.

B

Kuvantaminen epäspesifissä akuutissa tai subakuutissa alaselkäkivussa

Kuvantamisesta epäspesifissä akuutissa tai subakuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä mutta saattaa olla haittaa.

B

Lannerangan perinteinen dekompressio vs mikrodekompressio spinaalistenoosissa

Sentraalisessa stenoosissa mikrodekompressio ilmeisesti vähentää kipua yhtä paljon kuin perinteinen dekompressio. Bilateraalinenmikrodekompressio ilmeisesti vähentää kipua ja katkokävelykipua hieman enemmän kuin unilateraalinen.

B

Lannerangan spinaalistenoosileikkauksen jälkeinen aktiivinen harjoittelu

Lannerangan spinaalistenoosileikkauksen jälkeen valikoimattomille potilaille 6 viikon – 3 kuukauden sisällä aloitettava aktiivinen ja ohjattu harjoittelu ilmeisesti vähentää alaselkäkipua ja toiminnallista haittaa verrattuna ohjeistukseen pysyä aktiivisena.

B

Lanneranganvälilevytyrän leikkaushoito iskiaspotilailla

Kirurginen välilevytyrän poisto huolellisesti valikoiduilla iskiaspotilailla ilmeisesti lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ilmeisesti ole konservatiivista hoitoa parempi pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa.

B

Lanneseläntukien vaikutus alaselkäkipujen ilmaantumiseen ja uusiutumiseen

Lanneseläntuilla ei ilmeisesti voida ehkäistä alaselkäkipujen ilmaantumista eikä kipujen uusiutumista.

B

Lihavuuden yhteys selkäsairauksiin

Lihavuus ilmeisesti lisää selkäkipujen ja iskiasoireyhtymän esiintyvyyttä.

B

Luudutusleikkaus kroonisen degeneratiivisen alaselkäkivun hoidossa intensiiviseen kuntoutukseen verrattuna

Lannerangan luudutuskirurgia tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla ilmeisesti johtaa samanlaisiin tuloksiin kuin intensiivinen kognitiivis-behavioristisen osuuden sisältävä kuntoutus kivun ja toimintakyvyn suhteen. Kirurgiaan liittyy suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

B

Lämpö- ja kylmähoidot epäspesifin akuutin ja subakuutin alaselkäkivun hoidossa

Lämpöhoito ilmeisesti lievittää selkäkipua ja parantaa toimintakykyä lyhytkestoisesti akuutissa ja subakuutissa selkäkivussa.

B

Moniammatillinen kuntoutus pitkittyvässä (subakuutissa) alaselkäkivussa

Moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää päivittäisen ja kiusallisen kivun määrää, vähentää tutkimus- ja hoitokustannuksia ja lisätä hoitotyytyväisyyttä.

B

Ohje pysytellä aktiivisena akuutissa alaselkäkivussa ja iskiaksessa

Ohje pysytellä aktiivisena johtanee hieman nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei liene eroa vaikuttavuudessa.

B

Opioids for chronic low back pain

Opioids appear to reduce pain but seem to have minimal effect on function in patients with chronic low back pain.

B

Psykososiaalisten tekijöiden merkitys selkäkivun riskitekijöinä

Psykososiaalisilla tekijöillä on ilmeisesti merkitystä selkäkivun riskitekijöinä.

B

Red flags to screen for vertebral fracture in patients presenting with low-back pain

Significant trauma, or falls among elderly, older age and corticosteroid use appear to be proper red flags for vertebral fracture in patients presenting with low back pain.

B

Spinal manipulative therapy for acute low-back pain

Spinal manipulative therapy (SMT) appears to be no more effective in the treatment of patients with acute (1 week to 1 month) low-back pain than inert interventions or when added to another treatment such as standard medical care. SMT also appears to be no more effective than other recommended therapies.

B

Traction for low-back pain with or without sciatica

Traction, either alone or in combination with other treatments, appears to have little or no impact on pain intensity, functional status, global improvement and return to work among people with low back pain (LBP).

B

Tupakoinnin yhteys selkäsairauksiin

Tupakointi ilmeisesti lisää selkäkipujen esiintyvyyttä.

B

Työhönpaluun helpottaminen pitkittyneessä selkäkivussa

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.

B

Työn kuormittavuus ja selkäsairauksien esiintyminen ja ilmaantuminen

Fyysisesti selkää kuormittava työ (erityisesti, jos työssä on paljon nostamista ja hankalia työasentoja) on ilmeisesti yhteydessä alaselkäkipujen ja iskiaksen esiintyvyyteen.

B

Yksilöllisen riskiprofiilin arviointiin perustuva hoito kroonisessa alaselkäkivussa

Yksilölliseen riskiprofiiliin perustuva hoito ilmeisesti lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä paremmin kuin luokitteluun perustumaton hoito.

C

Akupunktio kroonisessa alaselkäkivussa

Akupunktio kroonisessa alaselkäkivussa saattaa olla hoitamatta jättämistä ja lumeakupunktiota tehokkaampi kivunlievityksessä ja toimintakyvyn paranemisessa. Akupunktion tehosta akuutin alaselkäkivun hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä.

C

Duloksetiini kroonisen alaselkäkivun hoidossa

Duloksetiini saattaa lievittää kroonista alaselkäkipua lumelääkettä paremmin.

C

Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu sairauspoissaolojen vähentäjänä subakuutissa alaselkäkivussa

Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikkainterventioon yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja.

C

Individual patient education for low back pain

For patients with acute or subacute low back pain (LBP), intensive patient education may be effective. For patients with chronic LBP, the effectiveness of individual education is unclear.

C

Internetistä saatava potilasinformaatio ja alaselkäkipu

Internet-lähteistä hakukoneita käyttämällä saatava informaatio alaselkäkivusta saattaa olla tasoltaan vaihtelevaa, mutta sivustojen laatu ja käytettävyys saattavat olla parantuneet 10 vuoden aikana.

C

Radiofrekvenssihoidon vaikuttavuus fasettinivelperäiseksi oletetussa kroonisessa selkäkivussa

Fasettinivelperäiseksi oletetussa kroonisessa selkäkivussa näyttö radiofrekvenssihoidon vaikuttavuudesta on ristiriitaista.

C

Selkäkipuisen potilaan laitoskuntoutuksen vaikuttavuus

Kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus saattaa vähentää selkäkivusta aiheutuvaa sairauspoissaoloa ja kipulääkkeiden käyttöä kolmen vuoden aikana kuntoutuksen päättymisestä.

C

TENS kroonisessa alaselkäkivussa

TENS saattaa hieman lievittää kroonista alaselkäkipua lumehoitoon verrattuna mutta ei vaikuta toimintakykyyn.

C

Transdermaalinen buprenorfiini kroonisen alaselkäkivun hoidossa

Transdermaalinen buprenorfiini lievittänee kroonista alaselkäkipua lumelääkettä paremmin.

D

Low level laser therapy for nonspecific low-back pain

Low level laser therapy might possibly have minimal beneficial effects on subacute and chronic low back pain in the short term, but the evidence is insufficient.

D

Triggerpisteisiin annettujen puuduteinjektioiden vaikuttavuus subakuutissa ja kroonisessa epäspesifisessä selkäkivussa

Triggerpisteisiin annettujen puuduteinjektioiden vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa.

Kipupiirros

Muut versiot

PDF

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia