Takaisin

Ohje pysytellä aktiivisena akuutissa alaselkäkivussa ja iskiaksessa

Näytönastekatsaukset
Anna Sofia Simula; alkuperäiset kirjoittajat Timo Pohjolainen ja Antti Malmivaara
11.3.2025

Näytön aste: B

Ohje pysytellä aktiivisena ilmeisesti johtaa nopeampaan työkyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta.

Suomessa tehdyssä satunnaistetussa, kontrolloidussa hoitotutkimuksessa «Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T ym. The treatment ...»1 186 potilasta arvottiin kolmeen hoitoryhmään. Ryhmässä 1 suositeltiin kahden päivän vuodelepoa, ryhmässä 2 useita kertoja päivässä tehtäviä selän taivutteluharjoituksia ja ryhmässä 3 päivittäisten toimien jatkamista kivun sallimissa rajoissa. Kolmen viikon seurannassa harjoitteluryhmän potilaat olivat useilla tulosmittareilla arvioituina toipuneet merkittävästi hitaammin kuin vertailuryhmän potilaat, myös vuodeleporyhmän potilaat olivat toipuneet hitaammin. Kahdentoista viikon seurannassa sekä vuodelepo- että harjoitteluryhmän potilaat olivat toipuneet vertailuryhmän potilaita huonommin. Erityisen suuret erot olivat sairauslomien pituudessa: vertailuryhmässä keskimääräinen sairausloma-aika oli noin 4,5 vuorokautta, harjoitteluryhmässä 7,5 vuorokautta ja vuodeleporyhmässä noin 9 vuorokautta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Vroomen PC, de Krom MC, Wilmink JT ym. Lack of eff...»2 183 iskiasoireyhtymäpotilasta määrättiin kahden viikon vuodelepoon tai pelkkään seurantaan. Kahden viikon kuluttua 70 % vuodelevossa olleista ja 65 % verrokeista ilmoitti oireiden lievittyneen. Kolmen kuukauden kuluttua molemmissa ryhmässä 87 % ilmoitti oireiden lievittyneen. Kivussa, koetussa haitassa, sairauslomissa ja leikkausfrekvensseissä ei ollut eroja.

Johtopäätöksenä on, että iskiasoireyhtymässä, johon liittyy kliinisiä löydöksiä, vuodelepo ei johda parempaan toipumiseen kuin sen välttäminen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen «Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to res...»3 otettiin mukaan kaikkiaan kymmenen satunnaistettua vertailututkimusta (1 963 potilasta). Akuutissa alaselkäkivussa (kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa 401 potilasta) oli kohtalaista näyttöä siitä, että aktiiviseen elämään ohjeistetuilla potilailla kivun lievittymisessä ei ollut kliinisesti merkittävää eroa (standardised mean difference (SMD) 0,22; 95 % luottamusväli 0,02–0,41), mutta heidän toimintakykynsä oli hieman parempi (SMD 0,29; 95 % luottamusväli 0,09–0,45) kuin potilailla, joita oli neuvottu olemaan vuodelevossa. Iskiaspotilaiden kohdalla oli kohtalaista näyttöä siitä, että aktiiviseen elämään ohjeistetuilla kipu ei ollut lievempää (SMD -0,03; 95 % luottamusväli -0,24–0,18) ja toimintakyky oli vain viitteellisesti parempi (SMD 0,19; 95 % luottamusväli -0,02–0,41) kuin potilailla, joita oli neuvottu olemaan vuodelevossa. Kolmeen satunnaistettuun tutkimukseen (potilaita yhteensä 931) perusteella on heikkoa näyttöä siitä, että harjoittelun, ohjeen olla aktiivinen tai ohjeen olla vuodelevossa välillä on vain vähän tai ei lainkaan eroa vaikuttavuudessa alaselkäkivussa. Yhden satunnaistetun tutkimuksen (potilaita 250) perusteella on heikkoa näyttöä siitä, että iskiaspotilailla fysioterapian, ohjeen olla aktiivinen tai ohjeen olla vuodelevossa välillä on vähän tai ei lainkaan vaikuttavuuseroa.

Tutkijoiden johtopäätöksenä on, että on kohtalaista näyttöä siitä, että akuutissa alaselkäkivussa ohje pysytellä aktiivisena tuottaa potilaalle pieniä hyötyjä kivun lievittymisenä ja toimintakyvyn paranemisena verrattuna ohjeeseen olla vuodelevossa. Iskiaspotilailla on kohtalaista näyttöä siitä, että vuodelepoa tai aktiivisena pysyttelemistä suosittelevien ohjeiden vaikuttavuudessa on vain vähän tai ei lainkaan eroa. Heikkotasoista näyttöä on siitä, että vuodelepo-ohjeen, harjoittelun tai fysioterapian välillä on vain vähän tai ei lainkaan eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Fernandezin ym. systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Fernandez M, Hartvigsen J, Ferreira ML, ym. Advice...»4 arvioitiin ohjetta pysyä aktiivisena verrattuna ohjattuun harjoitteluun alaraajaan säteilevässä alaselkäkivussa. Muuttujina arvioitiin alaraajakipua ja haittaa. Meta-analyysissä oli mukana viisi tutkimusta ja yhteensä 604 potilasta. Ohjattu harjoittelu saattoi helpottaa kipua lyhyellä aikavälillä hiukan enemmän kuin ohje pysyä aktiivisena. Vaikutusten ero asteikolla 0–100 oli 11,43 (95 % luottamusväli 0,71–22,16). Pidemmällä aikavälillä eroa hoitojen välillä ei ollut. Haitassa ei todettu lainkaan eroa lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T ym. The treatment of acute low back pain--bed rest, exercises, or ordinary activity? N Engl J Med 1995;332:351-5 «PMID: 7823996»PubMed
  2. Vroomen PC, de Krom MC, Wilmink JT ym. Lack of effectiveness of bed rest for sciatica. N Engl J Med 1999;340:418-23 «PMID: 9971865»PubMed
  3. Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to rest in bed versus advice to stay active for acute low-back pain and sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2010;(6):CD007612 «PMID: 20556780»PubMed
  4. Fernandez M, Hartvigsen J, Ferreira ML, ym. Advice to Stay Active or Structured Exercise in the Management of Sciatica: A Systematic Review and Meta-analysis. Spine (Phila Pa 1976) 2015;40(18):1457-66 «PMID: 26165218»PubMed