Sairauspoissaolon tarpeen arviointi

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä
19.8.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeiset suositukset

  • Sairauspoissaolo perustuu diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai aiheelliseen epäilyyn sellaisesta.
  • Lähtökohta on työkyvyn arvio, jossa sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Työttömän työkykyä arvioidaan yleensä verraten siihen työhön, josta hän on jäänyt työttömäksi, tai siihen läheisesti verrattavaan työhön.
  • Sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioitaessa tarvitaan lääketieteellinen tutkimus: anamneesi mukaan luettuna tieto työtehtävistä ja kliininen tila mukaan luettuna arvio toimintakyvyn heikkenemästä ja sen odotetusta kestosta hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaan.
  • Työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus tai vamma tulee diagnosoida ja hoitaa hoitosuositusten ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.
  • Keskeisten toiminta- ja työkykyyn vaikuttavien potilaan sairauksien kokonaisuus on huomioitava työkyvyn arvioinnissa.
  • Lääkärin tulee tuntea sairauspoissaolon tarpeen ja pituuden arvioinnin periaatteet ja osata kuvata päätöksenteon perusteet sekä potilaille että lausuntoja lukeville.
  • Sairauspoissaolotodistuksen perusteella arvioidaan työpaikoilla työstä poissaolon ja sairausajan palkanmaksun perusteita sekä vakuutusjärjestelmässä oikeutta vakuutusetuuksiin.
  • Työterveyshuoltoa on potilaan luvalla syytä konsultoida ainakin niiden potilaiden tapauksessa, joiden sairauspoissaolo on pitkittymässä.
  • Sairauspoissaolon tarpeen arviointi voidaan hahmottaa osaksi hoito- ja kuntoutusprosessia, jossa sairauspoissaolo mahdollistaa toipumisen ja sairauden lääketieteellisesti edellyttämän työstä poissaolon sosiaaliturvajärjestelmän tukemana.
  • Sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioitaessa lääkärin tulee osata aktiivisesti kuvata potilaalle työnteon mahdollinen toipumista edistävä vaikutus. Lääkärin tulee keskustella potilaan kanssa siitä, millainen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla on haitallista ja millainen suotavaa.
  • Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita mahdollisuutta varhaiseen paluuseen terveydelle sopivaan työhön, koska työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä.
  • Viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä tulee yksilöllisen harkinnan mukaan arvioida ja mahdollisuuksien mukaan suositella työhön paluuta tukevien kuntouttavien ja työhön kohdistuvien toimien mahdollisuutta. Paras asiantuntemus asiasta on työterveyshuollolla, jossa voidaan arvioida mahdollisuudet esimerkiksi työn ja työajan muokkaamiseen, asteittaiseen työhönpaluuseen ja osasairauspäivärahaan. Työn muokkausta koskevat ratkaisut tehdään kuitenkin työpaikalla.

Taustaa hoitosuositukselle

Hoitosuosituksen laatiminen

  • Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin verkostovaliokunta päätti laatia Käypä hoito -suosituksen aiheesta.
  • Hoitosuosituspaneeli koottiin edustamaan sekä lääketieteellistä ja työterveydenhuollon osaamista että työelämän asiantuntemusta.
  • Kirjoitustyön teki Käypä hoito -toimittajista koostunut työelämän etujärjestöistä riippumaton kirjoittajaryhmä, jota aktiivisesti tuki kaksi vastaavalla tavalla riippumatonta työterveyshuollon asiantuntijaa. Hoitosuosituspaneeli käsitteli ja hyväksyi kaikki kirjoittajaryhmän tuotokset.
  • Hoitosuositus perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja sen pohjalta saavutettuun konsensukseen. Konsensukseen päästiin keskustelujen avulla, ja kaikki hoitosuosituspaneelin jäsenet hyväksyivät hoitosuosituksen sisällön.
  • Hoitosuositus käy läpi laajan lausuntokierroksen.
    • Työn alussa hoitosuosituspaneeli määritti 15 ydinkysymystä ja täydensi sitä työn kuluessa yhdellä kysymyksellä. Hoitosuosituksessa esitetään tiiviisti vastaukset ydinkysymyksiin ja niiden pohjalta laaditut suositukset. Keskeisimmät asiat on koottu laatikoihin. Niiden perustelut esitetään näytönastekatsauksissa ja suosituksen lisätietomateriaaleissa, joihin lukija pääsee suoraan suosituksesta. Lisäksi eräitä aihetta koskevia tutkimuksia on koottu lisätietomateriaaliin «Tutkimuksia sairauspoissaoloihin liittyen»1.

Aiheen rajaus

  • Tässä suosituksessa sairauspoissaoloja käsitellään Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän kontekstissa, jolloin sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioidaan lääketieteellisin perustein.
  • Suosituksessa keskitytään lääketieteellisen arvioinnin kysymyksiin tutkimusnäytön ja hyvien hoitokäytäntöjen pohjalta.
  • Suosituksessa käsitellään ensisijaisesti tilannetta, jossa sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan sairauden hoidon alkuvaiheessa. Suosituksessa sivutaan pitkittyneen työkyvyttömyyden arviointia vain osittain.
  • Suosituksessa kuvataan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työelämän käytäntöjä vain siinä määrin kuin sairauspoissaolotodistusta laativalle lääkärille on tarpeellista.

Tavoitteet ja pääviestit

  • Suosituksen tavoitteena on
    • lisätä lääkärikunnan ja soveltuvin osin muun terveydenhuoltohenkilöstön ja potilaiden tietoisuutta sairauspoissaolon arvioinnin periaatteista ja käytännöistä Suomessa
    • edistää potilaiden mahdollisimman hyvää toipumista ja terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista käyttämällä sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti
    • yhtenäistää sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamisen käytäntöjä niin, ettei arvioissa potilaan sairauksien vaikutuksesta heidän työkykyynsä olisi arvioijista riippuvaa perusteetonta vaihtelua.
  • Lääkärin arvio sairauspoissaolon tarpeesta perustuu potilaan tutkimiseen ja on lääkärin itsenäinen asiantuntija-arvio sairauden vaikutuksesta potilaan toimintakykyyn työssä.
  • Lääkärin on perusteltava kannanottonsa potilaalle ja samalla tarvittaessa ohjeistettava, miten sairauspoissaoloa tulee käyttää toipumisen tukemiseksi.
  • Jo sairauspoissaolon alkuvaiheessa on laadittava yhdessä potilaan kanssa työhönpaluusuunnitelma. Erityisasiantuntemus asiasta on työterveyshuollolla.
  • Työkykyisyyttä käsitteleviin SVB-lausuntoihin tulee kuvata sairauden lisäksi myös objektiiviset toimintakykylöydökset, jotta potilas saa ne sosiaaliturvaetuudet, joihin hänellä on oikeus.
  • Työterveyshuollon roolia tulee edelleen vahvistaa erityisesti pitkien sairauspoissaolojen arvioinnissa. Työterveyshuoltoa on syytä konsultoida aina viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt 90 päivää. Tämä voi koostua myös useista erillisistä jaksoista 2 vuoden aikana.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki sairauspoissaolon tarpeen arviointia työssään tekevät lääkärit.
    • Suositusta voivat soveltuvin osin käyttää myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Kysymys 1: Mitkä ovat sairauspoissaolon tavoitteet?

  • Koska sairauspoissaolo on osa sairauden hoitoa, sen tavoitteina pidetään yhtä tai useampia seuraavista:
    • Sairauspoissaolo hoidon tukena auttaa toimintakyvyn palautumista tai estää toimintakyvyn edelleen heikkenemisen.
    • Sairauspoissaolo hoidon tukena edistää sairaudesta tai vammasta toipumista tai estää sairauden tai vamman pahenemista.
    • Sairauspäiväraha turvaa toimeentulon, kun sairaus ja sen tutkiminen ja hoito estävät työn tekemisen.
    • Sairauspoissaolotodistuksia käytetään sekä työstä tai opinnoista poissaolon että vakuutusetuuksien perusteiden arviontiin.
    • Ks. myös suosituksen lisäaineisto «Ydinkysymys 1: Mitkä ovat sairauspoissaolon tavoitteet?»2.

Kysymys 2: Kuinka säädökset ja sopimukset määrittävät sairauspoissaoloja ja niiden tarpeen arviointia?

Kuva 1.

Työssä sairaus huomioon ottaen. Copyright: Leena Ala-Mursula

Kysymys 3: Millaisia ovat lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnissa?

  • Lääkäreiden käytännöt työkyvyttömyyden keston arvioinnissa näyttävät vaihtelevan huomattavasti kansainvälisestikin. Vaihtelua aiheuttavat osaltaan erilaiset kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät ja ei-strukturoitu työkyvyttömyyden arviointitapa «Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in ...»6, «Starzmann K, Hjerpe P, Dalemo S ym. No physician g...»7, «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation...»8, «van Beurden KM, Joosen MCW, Terluin B ym. Use of a...»9. Sähköiset seurantajärjestelmät saattavat tulevaisuudessa osaltaan yhtenäistää toimintaa.
  • Lääkärin tulee tuntea sairauspoissaolon tarpeen ja pituuden arvioinnin periaatteet ja osata kuvata päätöksenteon perusteet sekä potilaille että lausuntoja lukeville.
  • Tavoitteena on, että lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolotodistusten kirjoittamisessa ovat yhdenmukaisia siten, että arvioinnissa otetaan aina huomioon sairauden ja toimintakyvyn ohella työtehtävien vaatima toimintakyky ja potilaan kokonaistilanne.
  • Toinen tavoite on, että yhteiskunnassa tunnetaan lääkäreiden toimintaperiaatteet sairauspoissaolotodistusten kirjoittamisessa.
    • Lähtökohtana on tukea sairauden tai vamman hoitoa siten, että vältetään potilaan turhaa passivointia ja epätarkoituksenmukaisesti korostunutta sairaan roolia.
  • Hoitosuositustyöryhmä suosittelee, että terveydenhuollon palveluntuottajat huolehtivat lääkäreiden asianmukaisesta täydennyskoulutuksesta sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa.
  • Aihetta kuvataan tarkemmin suosituksen lisätietoaineistossa «Ydinkysymys 3: Lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolon keston arvioinnissa»7.

Kysymys 4: Millä muilla keinoilla kuin säädöksillä ja sopimuksilla sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointia on pyritty ohjaamaan Suomessa ja muissa maissa?

Kysymys 5: Miten arvioidaan sairauden tai vamman vaikutusta työkykyyn?

Kysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee huomioida sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?

  • Sairauspoissaolon tarpeen arviointi perustuu lääketieteelliseen arvioon sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn ja paranemisen ennusteeseen.
  • Keskeisten toiminta- ja työkykyyn vaikuttavien potilaan sairauksien kokonaisuus on huomioitava työkyvyn arvioinnissa.
    • Useat toimintakykyä heikentävät sairaudet yhdessä voivat edelleen vaikeuttaa kokonaistoimintakyvyn palautumista.
    • Sairauspoissaolon keston arviointi tulee tehdä siten, että huomioidaan ammatti ja työolot.
  • Potilaan yksilölliset muut toimintakykyyn vaikuttavat tekijät on hyvä kuvata, kun perustellaan lääketieteellisin perustein sairaudesta aiheutuvaa sairauspoissaolon tarvetta.
    • Tällaisia yksilöllisiä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, fyysinen kunto, raskaus sekä sairauteen liittyvät pelot ja toimintakykyä rajoittavat uskomukset, joita voidaan niiden terveydellisten merkitysten osalta tarvittaessa käsitellä yhdessä potilaan kanssa.
  • Käytännössä myös psykososiaalinen ympäristö työssä ja vapaa-aikana vaikuttavat potilaan kuormittumiseen, toipumiseen sairaudestaan ja hänen kykyynsä tehdä sairauden yhteydessä työtään. Vaikutukset ovat yksilöllisiä ja yhteydestä riippuvia. Lääkärin tulee tarvittaessa keskustella niistä potilaan kanssa ja hakea parhaita ratkaisuja.
  • Muiden tekijöiden roolin arvioinnissa saattaa olla hyötyä kyselytyökaluista. Esimerkiksi alaselkäkipuun liittyvän työkyvyttömyyden ja sen pitkittymisen arvioimisessa saattaa olla hyötyä kyselytyökaluista «Karran EL, McAuley JH, Traeger AC ym. Can screenin...»20.
  • Työterveyshuollossa työterveyslääkäri voi hyödyntää muita ammattilaisia (työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, sosiaalialan asiantuntija) kokonaiskuvan selventämiseksi työn kuormittavuudesta, muokkausmahdollisuuksista ja sosiaaliturvasta.
  • Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»10. Ks. myös suosituksen kysymys 11.

Kysymys 7: Millä perusteilla tulee arvioida sairaudesta toipumiseen tarvittavan ajanjakson pituutta?

  • Sairauspoissaolon mahdollistama lepo edistää toipumista useista sairauksista ja vammoista mutta ei kaikista. Lääkärin tulee sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioidessaan ottaa työkyvyn lisäksi huomioon myös levon mahdollinen hoitava, sairaudesta tai vammasta toipumista edistävä vaikutus.
  • Lepo voi myös hidastaa sairaudesta toipumista, joten sitä tulee käyttää harkitusti. Lepoa ei tule käyttää hoitona, jos se on todettu haitalliseksi.
  • Sairauspoissaolon mahdollistaman levon tarvetta arvioitaessa on huomioitava myös työn luonne ja potilaan elämäntilanne.
  • Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa. Varsinkaan pitkittyvässä tilanteessa sairauspoissaolo ei voi olla ainoa hoito, vaan poissaolo tukee muuta hoitoa ja kuntoutusta.
  • Lähtökohtana ajanjakson pituuden arvioimisessa on sairauden hoidon vaatima toipumisaika. Sairauspoissaoloon voi liittyä myös riskejä, kuten syrjäytyminen työstä ja sen kehityksestä, oireiden korostuminen tai päihdeongelman vaikeutuminen.
  • Sairauspoissaolon vaikuttavuudesta sairauksien hoidossa on vähän tutkimusnäyttöä «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»21, ja sairauspoissaolon hyödyistä ja haitoista interventiona sitä on riittämättömästi «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C.
  • Potilaan oma arvio tarvittavan sairauspoissaolon kestosta saattaa ennustaa poissaoloaikaa paremmin kuin lääkärin arvio «Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leav...»18, «Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of ...»19. Lääkäri ja potilas keskustelevat sairauspoissaolon tarpeesta kuten muustakin hoidosta, mutta arvio poissaolon tarpeesta on lääkärin itsenäinen asiantuntija-arvio.
  • Sairauspoissaolon ja sen mahdollistaman levon tarve vaihtelee sairauksien ominaisuuksien mukaan. Suosituksen lisäaineistossa kuvataan sairauspoissaolon tarvetta ja merkitystä kolmen tavallisen terveysongelman (depressio, alaselkäkipu, niskakipu) osalta «Ydinkysymys 7: Millä perusteilla tulee arvioida sairaudesta toipumiseen tarvittavan lepojakson tarvetta ja pituutta?»11.

Kysymys 8: Miten työn luonteen vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyoloista?

  • Lähtökohtana on työkyvyn arviointi. Potilaan toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn.
  • Osa etenkin lyhyiden sairauspoissaolojen tarpeesta esimerkiksi kuumeisissa infektiotaudeissa on yksinkertaista arvioida kliinisen osaamisen pohjalta, jolloin perusteellinen perehtyminen potilaan työn luonteeseen ja työskentelyoloihin ei ole tarpeen. Työn luonteen ja vaatimusten tunteminen kuitenkin auttaa usein suuntaamaan hoidon kokonaisuutta, myös sairauspoissaolon tarpeen osuvaa arviointia.
  • Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lääkäri tietää, millaista toimintakykyä potilas työssään tarvitsee «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»12. Sairauspoissaolon pitkittyessä on usein syytä ohjata potilas työterveyshuoltoon, jossa työolot tunnetaan.
  • Sairauden luonteen perusteella on tärkeä arvioida, minkälaisesta kuormituksesta työntekijä suoriutuu, ja mikä kuormitus voi hidastaa tai haitata toipumista. Sekä lääkärin että työntekijän oma arvio siitä, mikä onnistuu ja mikä on haastavaa tai vältettävää, ja paljonko näitä työhön kuuluu, on yleensä tarpeen. Ratkaisuvalta työn mahdolliseen muokkaamiseen on aina työpaikalla.
  • Ohjaus työterveyshuoltoon (sekä perus- että erikoissairaanhoidosta) on etenkin pitkittyvissä sairauspoissaoloissa aiheellinen käytännön työjärjestelyjen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja työkyvyn arvioimiseksi.
  • Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistoissa «Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?»13 ja «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»12.

Kysymys 9: Mitä tiedetään siitä, kuinka työstä poissaolo tukee sairaudesta toipumista, ja mitkä ovat sairauspoissaolon myönteiset ja kielteiset vaikutukset sairaudesta toipumiseen ja toimintakykyyn?

Kysymys 10: Miten arvioidaan sitä, kuinka työn tekeminen tukee sairaudesta toipumista?

Kysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?

Kysymys 12: Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot, ja kuka ne arvioi?

Kysymys 13: Milloin sairauspoissaoloja tulee jaksottaa kirjoittamalla vain lyhyehköjä sairauspoissaoloja kerrallaan seurannasta sopien?

  • Sairauspoissaoloa ei tule kirjoittaa pidemmäksi ajaksi kuin potilaan toipuminen asianmukaisen hoidon myötä työkykyiseksi todennäköisesti kestää. Jos toipumisen keston arviointi on hyvin epävarmaa, potilaan kanssa kannattaa sopia uudesta yhteydenotosta, jolloin sairauspoissaolon jatkamisen tarve arvioidaan.
  • Sairauspoissaolon pitkittyessä tulee erityisesti varmistaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen, ja laatia hänen kanssaan aikataulutettu suunnitelma työhön palaamiseksi. Suunnitelman mukaisesti pyritään mahdollisimman hyvään toimintakykyyn sovittuun työhön paluuajankohtaan mennessä.
  • Kun potilas on riittävän työkykyinen, häntä tulee kannustaa työhön paluuseen.
  • Sairauspoissaolon pitkittyessä potilas tulee ohjata työterveyshuoltoon, joka tekee suunnitelman työhön paluun tukemiseksi ja pitää yhteyttä potilaaseen hoidon vaikutusten ja toipumisen arvioimiseksi. Työn muokkaamisen mahdollisuus kannattaa myös selvittää «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»18.
  • Ensimmäisen sairauspoissaolon pituuden arviointia käsitellään tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 13: Milloin sairauspoissaoloja tulee jaksottaa kirjoittamalla vain lyhyehköjä sairauspoissaolotodistuksia kerrallaan seurannasta sopien?»19.

Kysymys 14: Kuinka toimitaan tilanteissa, joissa työn tekeminen sairaana vaarantaa muiden turvallisuutta?

Kysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin, potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?

Kysymys 16: Kuinka sairauspoissaolon tarvetta voidaan arvioida etävastaanotolla?

  • Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava, soveltuuko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi, huomioimalla hoidon tarpeen arvioinnin edellytykset, potilaan fyysinen tutkimustarve mukaan luettuna.
  • Sairauspoissaolon tarve voidaan arvioida myös etävastaanoton yhteydessä, jos lääkäri on etävastaanoton ja muiden käytettävissään olevien tietojen pohjalta arvioinut, että hänen saamansa tiedot ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.
  • Lääkärin tulee kirjata lausuntoihin vain johtopäätöksiä, joiden tekemiseen hänellä on todelliset edellytykset. Lääkärintodistuksen tulee perustua sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut
  • Etäpalveluun on oltava potilaan tietoinen suostumus «Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut...»36.
  • Lääkärintodistuksen diagnoosi, arvio ja johtopäätökset voivat perustua etälääketieteen palveluissa tehtyihin havaintoihin vain, jos lääkäri on arvioinut, että hänen saamansa tiedot ratkaistavana olevasta asiasta ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.
  • Sairauspoissaolotodistuksen laatimista etävastaanotolla käsitellään tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 16: Sairauspoissaolon tarpeen arviointi etäpalvelussa»22.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä

Sairauspoissaolon tarpeen arviointi -suosituksen historiatiedot «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»23

Suosituspaneeli

Puheenjohtaja:

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Leena Ala-Mursula, LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyshuollon professori (ma), työelämäprofessori; Oulun yliopisto

Kari Haring, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; SAK ry

Jukkapekka Jousimaa, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, päätoimittaja; Kustannus Oy Duodecim

Lauri Keso, LKT, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Kela, Fennia ja Nordea

Tanja Laukkala, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, vastaava asiantuntijalääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Kela

Kari-Pekka Martimo, LL, työterveyshuolto, työlääketiede, LT, johtava asiantuntija; Vakuutusyhtiö Elo

Kristiina Mukala, lääketieteen tohtori, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tuula Oksanen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri LT, sosiaaliepidemiologian dosentti eMBA, johtava asiantuntija; Työterveyslaitos (TTL)

Riitta Sauni; LT, dosentti, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Jan Schugk, LL, projektijohtaja, asiantuntijalääkäri; Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Riitta Työläjärvi, LL, asiantuntijalääkäri; Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Arto Virtanen, LL, terveyskeskuslääkäri; Lääkäriliitto

Alpo Vuorio, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri; Mehiläinen Airport

Kirjoittajaryhmä

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tanja Laukkala, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, vastaava asiantuntijalääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Kela

Kirjoittajaryhmän substanssiasiantuntijat

Leena Ala-Mursula, LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyshuollon professori, työelämäprofessori; Oulun yliopisto

Alpo Vuorio; Mehiläinen, Vantaa ja Helsingin yliopisto

Sidonnaisuudet

Leena Ala-Mursula: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Duodecim. Luottamustoimet: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hallituksen jäsen, Terttu-säätiön hallituksen jäsen

Kari Haring: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Terveystalo (luento). Luottamustoimet: STM:n neuvottelukunnat (TTH, työsuojelu, vakuutuslääkärijärjestelmän kehittäminen), KELA:n neuvottelukunnat (kuntoutus, TTH). Muut sidonnaisuudet: Työeläkeyhtiö ELO (eläkeasiainneuvottelukunta), Työterveyslaitos (johtokunta), Kuntoutussäätiö (hallitus), TVK (TAKO, lääkäriryhmä), Työsuojelurahasto (hallituksen varajäsenyys 1.1.2019 alkaen)

Jukkapekka Jousimaa: Sivutoimet: toimittaja, Aikakauskirja Duodecim ja työterveyslääkäri, Mehiläinen

Lauri Keso: Luottamustoimet: Lääkkeiden hintalautakunnan asiantuntijaryhmän varajäsen, Toimia-verkosto. Muut sidonnaisuudet: Kelan B-lausunnon uusiminen ja käyttöönotto, puoliso Orion-konsernin vastaava työterveyslääkäri

Jorma Komulainen: Sivutoimet: konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka, Väestöliitto: Hallituksen jäsen ITLA: Hallituksen varajäsen. Muut sidonnaisuudet: STM: Palveluvalikoimaneuvosto (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen) Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka) THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen), Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen.

Tanja Laukkala: Sivutoimet: yksityislääkäri, Mehiläinen. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Fortum Oyj, Nuorten Lääkäreiden yhdistys, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Fennia, Trafi, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Luottamustoimet: PALKOn varajäsen, PALKOn Mielenterveys- ja päihde- ja Seksuaaliterveys-jaostojen jäsen, Toimia-verkosto. Muut sidonnaisuudet: Palveluvalikoimaneuvosto.

Kari-Pekka Martimo: Sivutoimet: Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja, Avire Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Lääkärikompassin hallituksen puheenjohtaja. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Työterveyslaitos, Edumar, Arbetsmiljöverket ja Valvira. Luottamustoimet: Jäsenyys vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävässä neuvottelukunnassa vuodesta 2018, Valviran pysyvä terveydenhuollon asiantuntija vuodesta 2016 ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen vuodesta 2013 lähtien.

Kristiina Mukala: Sivutoimet: ammatinharjoittaja, Vita-lääkäriasema 31.11.2018 asti. Luottamustoimet: SAMU.

Tuula Oksanen: Luottamustoimet: Petrea säätiö sr, hallituksen jäsen. Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusten valmistelu: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen työryhmän jäsen.

Riitta Sauni: Sivutoimet: työterveyslääkäri Lääkärikeskus Aava, työterveyslääkäri Johanneksen klinikka. Luottamustoimet: Duodecim valtuuskunta, verkostovaliokunta, vaalivaliokunta (2018 loppuun), Tampereen Lääkäriseuran hallitus. Muut sidonnaisuudet: STM työterveyshuollon neuvottelukunta ja sen alaiset jaokset, Kelan työterveyshuollon neuvottelukunta.

Jan Schugk: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AbbVie, Pfizer. Luottamustoimet: Työterveyslaitoksen johtokunnan jäsen 2010–2018.

Riitta Työläjärvi: Luottamustoimet: Työterveyslaitoksen johtokunnan jäsen

Arto Virtanen: Sivutoimet: ammatinharjoittaja, Lääkäriasema Diagnos Nurmijärvi. Luottamustoimet: Lääkäriliiton hallitus 2016 alkaen, varapuheenjohtaja 2017–2018 ja Suomen yleislääkärit r.y: yhdistyksen hallitus. Muut sidonnaisuudet: THL:n avoterveydenhuollon luokitusten asiantuntijaryhmä 2014–2017.

Alpo Vuorio: Sivutoimet: erityisasiantuntija, Onnettomuustutkintakeskus. Luottamustoimet: Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, Liikenneturvan hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Oma yritys Skyleron Oy, Osakeomistukset: Terveystalo, Pihlajalinna, Silmäasema.

Rahoitus

Käypä hoito -toimintaa tehdään pääosin valtionavustuksen turvin. Tämän suosituksen rahoittamiseen on osallistunut Kela.

Kirjallisuusviite

Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/kayttooikeudet/viittaaminen»15

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille. Työterveyslaitos, 2016. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131067/Ohjeistus_sairauspoissaolon_tarpeen_ja_keston_arviointiin_l %C3 %A4 %C3 %A4k %C3 %A4reille.pdf?sequence=3
  2. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/ 1224. Sairauspäivärahan maksamisen rajoitukset. Viitattu 21.11.2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224#L8P5
  3. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015. Viitattu 17.10.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459
  4. Työsopimuslaki 26.1.2001/55. Viitattu 21.11.2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
  5. Yleissitovat työehtosopimukset. Viitattu 21.11.2017. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
  6. Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in Finland. Academic Dissertation. University of Turku 2014
  7. Starzmann K, Hjerpe P, Dalemo S ym. No physician gender difference in prescription of sick-leave certification: a retrospective study of the Skaraborg Primary Care Database. Scand J Prim Health Care 2012;30:48-54 «PMID: 22348513»PubMed
  8. de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur J Public Health 2016;26:306-11 «PMID: 26705569»PubMed
  9. van Beurden KM, Joosen MCW, Terluin B ym. Use of a mental health guideline by occupational physicians and associations with return to work in workers sick-listed due to common mental disorders: a retrospective cohort study. Disabil Rehabil 2018;40:2623-31 «PMID: 28683580»PubMed
  10. Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pärnänen H, Vänskä J. Sairauspoissaolotarpeen määrittäminen. Kyselytutkimus lääkäreille. Helsinki: Kela, Työpapereita 96, 2016. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163080/Tyopapereita96.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  11. Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia oikein? Verkkokoulutus. https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/ (siteerattu 2.10.2018)
  12. Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. https://roi.socialstyrelsen.se/fmb (siteerattu 2.10.2018)
  13. Lääkärin tietokannat. Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt01326&p_haku=tul00025
  14. Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic review of fit note use for workers in the UK. Occup Environ Med 2018;75:530-9 «PMID: 29735750»PubMed
  15. Aagestad C, Tyssen R, Sterud T. Do work-related factors contribute to differences in doctor-certified sick leave? A prospective study comparing women in health and social occupations with women in the general working population. BMC Public Health 2016;16:235 «PMID: 26957129»PubMed
  16. Aagestad C, Tyssen R, Johannessen HA ym. Psychosocial and organizational risk factors for doctor-certified sick leave: a prospective study of female health and social workers in Norway. BMC Public Health 2014;14:1016 «PMID: 25266630»PubMed
  17. Kant I, Jansen NW, van Amelsvoort LG ym. Structured early consultation with the occupational physician reduces sickness absence among office workers at high risk for long-term sickness absence: a randomized controlled trial. J Occup Rehabil 2008;18:79-86 «PMID: 18196446»PubMed
  18. Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leave - why not ask the sick-listed? Sick-listed individuals predict their length of sick leave more accurately than professionals. BMC Public Health 2004;4:46 «PMID: 15476563»PubMed
  19. Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of illness and their impact on sickness absence. Occup Med (Lond) 2009;59:550-5 «PMID: 19704030»PubMed
  20. Karran EL, McAuley JH, Traeger AC ym. Can screening instruments accurately determine poor outcome risk in adults with recent onset low back pain? A systematic review and meta-analysis. BMC Med 2017;15:13 «PMID: 28100231»PubMed
  21. Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8
  22. Johns G. Attendance dynamics at work: the antecedents and correlates of presenteeism, absenteeism, and productivity loss. J Occup Health Psychol 2011;16:483-500 «PMID: 21875212»PubMed
  23. Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustannus 2014. https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf.pdf
  24. Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness presenteeism on health and wellbeing over time: A systematic review. Soc Sci Med 2016;161:169-77 «PMID: 27310723»PubMed
  25. Järvikoski A, Takala E-P, Juvonen-Posti P, Härkäpää K. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13 2018. Saatavana https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/278322/Raportteja13.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  26. Kausto J, Virta L, Luukkonen R ym. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health 2010;10:361 «PMID: 20573207»PubMed
  27. Kausto J, Solovieva S, Virta LJ ym. Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a register-based cohort study. BMJ Open 2012;2:e001752 «PMID: 23144260»PubMed
  28. Viikari-Juntura E, Leinonen T, Virta LJ ym. Early part-time sick leave results in considerable savings in social security costs at national level: an analysis based on a quasi-experiment in Finland. Scand J Work Environ Health 2019;45:203-8 «PMID: 30338336»PubMed
  29. Valvira. Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia
  30. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.08.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  31. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  32. Akava yms. Päihdehaitat hallintaan! https://ek.fi/wp-content/uploads/Hoitoonohjaussuositus.pdf
  33. Pesonen S, Halonen JI, Liira J. Omailmoitus-tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129934/Omailmoitus_loppuraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
  34. Halonen JI, Solovieva S, Virta LJ ym. Sustained return to work and work participation after a new legislation obligating employers to notify prolonged sickness absence. Scand J Public Health 2018;46:65-73 «PMID: 29471755»PubMed
  35. Halonen JI, Solovieva S, Pentti J ym. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occup Environ Med 2016;73:42-50 «PMID: 26464504»PubMed
  36. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. Valvira. http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut
  37. Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interventions for neck pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;(4):CD008160 «PMID: 21491405»PubMed
  38. Arends I, Bruinvels DJ, Rebergen DS ym. Interventions to facilitate return to work in adults with adjustment disorders. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006389 «PMID: 23235630»PubMed
  39. Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 «PMID: 10744172»PubMed
  40. Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 «PMID: 11171934»PubMed
  41. Axelsson I, Marnetoft SU. Benefits and harms of sick leave: lack of randomized, controlled trials. Int J Rehabil Res 2010;33:1-3 «PMID: 20042867»PubMed
  42. Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD006555 «PMID: 20091596»PubMed
  43. Christensen JO, Knardahl S. Time-course of occupational psychological and social factors as predictors of new-onset and persistent neck pain: a three-wave prospective study over 4 years. Pain 2014;155:1262-71 «PMID: 24704365»PubMed
  44. Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33(Suppl 4):S60-74 «PMID: 18204402»PubMed
  45. Cullen KL, Irvin E, Collie A ym. Effectiveness of Workplace Interventions in Return-to-Work for Musculoskeletal, Pain-Related and Mental Health Conditions: An Update of the Evidence and Messages for Practitioners. J Occup Rehabil 2018;28:1-15 «PMID: 28224415»PubMed
  46. Dahm KT, Brurberg KG, Jamtvedt G ym. Advice to rest in bed versus advice to stay active for acute low-back pain and sciatica. Cochrane Database Syst Rev 2010;(6):CD007612 «PMID: 20556780»PubMed
  47. Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an office ergonomic randomised controlled trial among workers with neck and upper extremity pain. Occup Environ Med 2015;72:6-14 «PMID: 25227570»PubMed
  48. Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67:277-85 «PMID: 20360197»PubMed
  49. Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effectiveness of participatory ergonomics to prevent low-back and neck pain--results of a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2011;37:383-93 «PMID: 21499671»PubMed
  50. Griffith LE, Shannon HS, Wells RP ym. Individual participant data meta-analysis of mechanical workplace risk factors and low back pain. Am J Public Health 2012;102:309-18 «PMID: 22390445»PubMed
  51. Hallman DM, Gupta N, Mathiassen SE ym. Association between objectively measured sitting time and neck-shoulder pain among blue-collar workers. Int Arch Occup Environ Health 2015;88:1031-42 «PMID: 25677207»PubMed
  52. Hofmann F, Stössel U, Michaelis M ym. Low back pain and lumbago-sciatica in nurses and a reference group of clerks: results of a comparative prevalence study in Germany. Int Arch Occup Environ Health 2002;75:484-90 «PMID: 12172895»PubMed
  53. Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Karppinen J ym. History of physical work exposures and clinically diagnosed sciatica among working and nonworking Finns aged 30 to 64. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:964-9 «PMID: 19532004»PubMed
  54. Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low back pain among working age adults. Cochrane Database Syst Rev 2003;(2):CD002193 «PMID: 12804427»PubMed
  55. Karjalainen K, Malmivaara A, Mutanen P ym. Mini-intervention for subacute low back pain: two-year follow-up and modifiers of effectiveness. Spine (Phila Pa 1976) 2004;29:1069-76 «PMID: 15131431»PubMed
  56. Kraatz S, Lang J, Kraus T ym. The incremental effect of psychosocial workplace factors on the development of neck and shoulder disorders: a systematic review of longitudinal studies. Int Arch Occup Environ Health 2013;86:375-95 «PMID: 23549669»PubMed
  57. Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T ym. The treatment of acute low back pain--bed rest, exercises, or ordinary activity? N Engl J Med 1995;332:351-5 «PMID: 7823996»PubMed
  58. McLean SM, May S, Klaber-Moffett J ym. Risk factors for the onset of non-specific neck pain: a systematic review. J Epidemiol Community Health 2010;64:565-72 «PMID: 20466711»PubMed
  59. Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and meta-analysis of interventions aimed at enhancing return to work for sick-listed workers with common mental disorders, stress-related disorders, somatoform disorders and personality disorders. Occup Environ Med 2018;75:675-86 «PMID: 29954920»PubMed
  60. Nieuwenhuijsen K, Faber B, Verbeek JH ym. Interventions to improve return to work in depressed people. Cochrane Database Syst Rev 2014;(12):CD006237 «PMID: 25470301»PubMed
  61. Norlund A, Ropponen A, Alexanderson K. Multidisciplinary interventions: review of studies of return to work after rehabilitation for low back pain. J Rehabil Med 2009;41:115-21 «PMID: 19229442»PubMed
  62. Osterås N, Gulbrandsen P, Kann IC ym. Structured functional assessments in general practice increased the use of part-time sick leave: a cluster randomised controlled trial. Scand J Public Health 2010;38:192-9 «PMID: 20056782»PubMed
  63. Paksaichol A, Janwantanakul P, Purepong N ym. Office workers' risk factors for the development of non-specific neck pain: a systematic review of prospective cohort studies. Occup Environ Med 2012;69:610-8 «PMID: 22581966»PubMed
  64. Rasmussen CD, Holtermann A, Jørgensen MB ym. A multi-faceted workplace intervention targeting low back pain was effective for physical work demands and maladaptive pain behaviours, but not for work ability and sickness absence: Stepped wedge cluster randomised trial. Scand J Public Health 2016;44:560-70 «PMID: 27289107»PubMed
  65. Riihimäki H, Viikari-Juntura E, Moneta G ym. Incidence of sciatic pain among men in machine operating, dynamic physical work, and sedentary work. A three-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 1994;19:138-42 «PMID: 8153819»PubMed
  66. Schaafsma FG, Whelan K, van der Beek AJ ym. Physical conditioning as part of a return to work strategy to reduce sickness absence for workers with back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;(8):CD001822 «PMID: 23990391»PubMed
  67. Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related psychosocial and mechanical risk factors for neck/shoulder pain: a 3-year follow-up study of the general working population in Norway. Int Arch Occup Environ Health 2014;87:471-81 «PMID: 23708752»PubMed
  68. van Geen JW, Edelaar MJ, Janssen M ym. The long-term effect of multidisciplinary back training: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32:249-55 «PMID: 17224822»PubMed
  69. van Vilsteren M, van Oostrom SH, de Vet HC ym. Workplace interventions to prevent work disability in workers on sick leave. Cochrane Database Syst Rev 2015;(10):CD006955 «PMID: 26436959»PubMed
  70. Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. Longitudinal study on work related and individual risk factors affecting radiating neck pain. Occup Environ Med 2001;58:345-52 «PMID: 11303085»PubMed
  71. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed
  72. Vogel N, Schandelmaier S, Zumbrunn T ym. Return-to-work coordination programmes for improving return to work in workers on sick leave. Cochrane Database Syst Rev 2017;3:CD011618 «PMID: 28358173»PubMed
  73. Vroomen PC, de Krom MC, Wilmink JT ym. Lack of effectiveness of bed rest for sciatica. N Engl J Med 1999;340:418-23 «PMID: 9971865»PubMed
  74. Younes M, Béjia I, Aguir Z ym. Prevalence and risk factors of disk-related sciatica in an urban population in Tunisia. Joint Bone Spine 2006;73:538-42 «PMID: 16725362»PubMed
Jatka lukemista

A

Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus epäspesifissä kroonisessa alaselkäkivussa

Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista, työtoimintaa, elämänlaatua ja vähentää ilmeisesti kipua.

B

Depression return to work, tele CBT

Telephone or online cognitive behavioural therapy may be more effective in reducing sick leave due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual primary or occupational care.

B

Depression return to work, telephone outreach and care management

A structured telephone outreach and care management program may be more effective in reducing sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual care.

B

Depression return to work, work directed interventions

Work-directed interventions added to clinical interventions may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms.

B

Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu sairauspoissaolojen vähentäjänä kroonisessa alaselkäkivussa

Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa.

B

Moniammatillinen kuntoutus pitkittyvässä (subakuutissa) alaselkäkivussa

Moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää päivittäisen ja kiusallisen kivun määrää, vähentää tutkimus- ja hoitokustannuksia ja lisätä hoitotyytyväisyyttä.

B

Ohje pysytellä aktiivisena akuutissa alaselkäkivussa ja iskiaksessa

Ohje pysytellä aktiivisena johtanee hieman nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei liene eroa vaikuttavuudessa.

B

Sairauspoissaoloilta työhönpaluuta nopeuttavat interventiot mielenterveyden häiriöissä

Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.

B

Työhönpaluun helpottaminen pitkittyneessä selkäkivussa

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.

B

Workplace interventions

Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.

C

Depression return to work, exercise

Supervised strength exercise may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms compared to relaxation.

C

Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu sairauspoissaolojen vähentäjänä subakuutissa alaselkäkivussa

Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikkainterventioon yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja.

C

Return to work after part-time sick leave

In middle-aged female patients with musculoskeletal disorders, requiring sick leave, a part-time sick leave may increase the possibility of sustained (4 weeks or more) return to work.

C

Return to work in adults with adjustment disorders, PST

In patients with adjustment disorders, problem solving therapy (PST) may enhance partial return to work but not full return to work at one-year follow-up.

C

Return-to-work coordination programmes

Offering return-to-work coordination programmes for workers on sick leave for at least four weeks seems to result in no benefits when compared to usual practice.

C

Sairauspoissaolo interventiona

Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.

C

Structured occupational physician consultation

Early structured occupational physician consultation (before sickness absence) may reduce sickness absence duration and proportion of those with long-term sickness absence in employees with high risk for long-term sickness absence in 1-year follow-up.

Työssä sairaus huomioon ottaen

Aiheeseen liittyviä suosituksia