Keskeiset suositukset

Tiivistelmä ja potilasversio

• Suosituksen tiivistelmä «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «The assessment of sick leave»2
• Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Sairauslomalleko? (Sairauspoissaolon tarpeen arviointi)»3 ja ruotsiksi «Sjukledighet? (Att bedöma behovet av sjukledighet)»4

Taustaa hoitosuositukselle

• Vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta sovittaessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeisto sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista.
• Työterveyslaitoksen koollekutsuma työryhmä katsoi mahdolliseksi laatia ohjeisto sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioimiseksi «Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon t...»1 (Internet «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131067/Ohjeistus_sairauspoissaolon_tarpeen_ja_keston_arviointiin_l %C3 %A4 %C3 %A4k %C3 %A4reille.pdf?sequence=3»2). Työryhmä esitti, että suosituksista tehtäisiin geneerinen malli, joka kiinnittää huomiota sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin liittyviin tekijöihin.
  • Suomalainen Lääkäriseura Duodecim sai Kelalta avustuksen edellä mainitun työryhmän esityksen mukaisen Käypä hoito -suosituksen laatimiseen. Käypä hoito -suosituksessa esitetään nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta.

Hoitosuosituksen laatiminen

• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin verkostovaliokunta päätti laatia Käypä hoito -suosituksen aiheesta.
• Hoitosuosituspaneeli koottiin edustamaan sekä lääketieteellistä ja työterveydenhuollon osaamista että työelämän asiantuntemusta.
• Kirjoitustyön teki Käypä hoito -toimittajista koostunut työelämän etujärjestöistä riippumaton kirjoittajaryhmä, jota aktiivisesti tuki kaksi vastaavalla tavalla riippumatonta työterveyshuollon asiantuntijaa. Hoitosuosituspaneeli käsitteli ja hyväksyi kaikki kirjoittajaryhmän tuotokset.
• Hoitosuositus perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja sen pohjalta saavutettuun konsensukseen. Konsensukseen päästiin keskustelujen avulla, ja kaikki hoitosuosituspaneelin jäsenet hyväksyivät hoitosuosituksen sisällön.
• Hoitosuositus käy läpi laajan lausuntokierroksen.
  • Työn alussa hoitosuosituspaneeli määritti 15 ydinkysymystä ja täydensi sitä työn kuluessa yhdellä kysymyksellä. Hoitosuosituksessa esitetään tiiviisti vastaukset ydinkysymyksiin ja niiden pohjalta laaditut suositukset. Keskeisimmät asiat on koottu laatikoihin. Niiden perustelut esitetään näytönastekatsauksissa ja suosituksen lisätietomateriaaleissa, joihin lukija pääsee suoraan suosituksesta. Lisäksi eräitä aihetta koskevia tutkimuksia on koottu lisätietomateriaaliin «Tutkimuksia sairauspoissaoloihin liittyen»1.

Aiheen rajaus

• Tässä suosituksessa sairauspoissaoloja käsitellään Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän kontekstissa, jolloin sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioidaan lääketieteellisin perustein.
• Suosituksessa keskitytään lääketieteellisen arvioinnin kysymyksiin tutkimusnäytön ja hyvien hoitokäytäntöjen pohjalta.
• Suosituksessa käsitellään ensisijaisesti tilannetta, jossa sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan sairauden hoidon alkuvaiheessa. Suosituksessa sivutaan pitkittyneen työkyvyttömyyden arviointia vain osittain.
• Suosituksessa kuvataan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työelämän käytäntöjä vain siinä määrin kuin sairauspoissaolotodistusta laativalle lääkärille on tarpeellista.

Tavoitteet ja pääviestit

• Suosituksen tavoitteena on
  • lisätä lääkärikunnan ja soveltuvin osin muun terveydenhuoltohenkilöstön ja potilaiden tietoisuutta sairauspoissaolon arvioinnin periaatteista ja käytännöistä Suomessa
  • edistää potilaiden mahdollisimman hyvää toipumista ja terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista käyttämällä sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti
  • yhtenäistää sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamisen käytäntöjä niin, ettei arvioissa potilaan sairauksien vaikutuksesta heidän työkykyynsä olisi arvioijista riippuvaa perusteetonta vaihtelua.
• Lääkärin arvio sairauspoissaolon tarpeesta perustuu potilaan tutkimiseen ja on lääkärin itsenäinen asiantuntija-arvio sairauden vaikutuksesta potilaan toimintakykyyn työssä.
• Lääkärin on perusteltava kannanottonsa potilaalle ja samalla tarvittaessa ohjeistettava, miten sairauspoissaoloa tulee käyttää toipumisen tukemiseksi.
• Jo sairauspoissaolon alkuvaiheessa on laadittava yhdessä potilaan kanssa työhönpaluusuunnitelma. Erityisasiantuntemus asiasta on työterveyshuollolla.
• Työkykyisyyttä käsitteleviin SVB-lausuntoihin tulee kuvata sairauden lisäksi myös objektiiviset toimintakykylöydökset, jotta potilas saa ne sosiaaliturvaetuudet, joihin hänellä on oikeus.
• Työterveyshuollon roolia tulee edelleen vahvistaa erityisesti pitkien sairauspoissaolojen arvioinnissa. Työterveyshuoltoa on syytä konsultoida aina viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt 90 päivää. Tämä voi koostua myös useista erillisistä jaksoista 2 vuoden aikana.

Kohderyhmät

• Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki sairauspoissaolon tarpeen arviointia työssään tekevät lääkärit.
  • Suositusta voivat soveltuvin osin käyttää myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Kysymys 1: Mitkä ovat sairauspoissaolon tavoitteet?

• Koska sairauspoissaolo on osa sairauden hoitoa, sen tavoitteina pidetään yhtä tai useampia seuraavista:
  • Sairauspoissaolo hoidon tukena auttaa toimintakyvyn palautumista tai estää toimintakyvyn edelleen heikkenemisen.
  • Sairauspoissaolo hoidon tukena edistää sairaudesta tai vammasta toipumista tai estää sairauden tai vamman pahenemista.
  • Sairauspäiväraha turvaa toimeentulon, kun sairaus ja sen tutkiminen ja hoito estävät työn tekemisen.
  • Sairauspoissaolotodistuksia käytetään sekä työstä tai opinnoista poissaolon että vakuutusetuuksien perusteiden arviontiin.
  • Ks. myös suosituksen lisäaineisto «Ydinkysymys 1: Mitkä ovat sairauspoissaolon tavoitteet?»2.

Kysymys 2: Kuinka säädökset ja sopimukset määrittävät sairauspoissaoloja ja niiden tarpeen arviointia?

• Lainsäädännössä sairausvakuutuslaki «Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/ 1224. Sairauspäivä...»2 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224#L8P5»3), työtapaturma- ja ammattitautilaki «Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015. Viitattu 1...»3 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459»4) ja työsopimuslaki «Työsopimuslaki 26.1.2001/55. Viitattu 21.11.2017. ...»4 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055»5) ovat keskeisiä sairauspoissaoloa ja sen korvattavuutta määrittäviä lakeja. Työehtosopimuksissa «Yleissitovat työehtosopimukset. Viitattu 21.11.201...»5 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto»6) sovitaan ammattiryhmäkohtaisia käytäntöjä.
• Omailmoituskäytännön mukaisesti työntekijä voi itse arvioida lyhyen sairauspoissaolon tarvetta ja ilmoittaa siitä esimiehelleen. Käytäntöä käsitellään kysymyksen 15 yhteydessä «Ydinkysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin ja potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?»3.
• Sairauspoissaolo perustuu diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai sellaisen aiheelliseen epäilyyn.
• Sairauspoissaolotodistuksen perusteella arvioidaan työpaikoilla työstä poissaolon ja sairausajan palkanmaksun perusteita sekä vakuutusjärjestelmässä oikeutta sairauspäivärahaan tai muihin sosiaaliturvaetuuksiin.
• Sairauspoissaolon tarpeen arvio perustuu lääkärin itse tekemään tutkimukseen, konkreettisiin löydöksiin, diagnoosiin, arvioon toimintakyvyn heikkenemästä ja sen odotetusta kestosta hoito- ja kuntoutussuunnitelman myötä.
• Arvioinnissa tulee varsinkin sairauspoissaolon pitkittyessä ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon työpaikkojen mahdollisuudet työn muokkaamiseen. Sairauspoissaolotodistusta ei voi kirjoittaa etukäteen, vaikka potilaalla olisi varattu aika sairauspoissaoloa vaativaan toimenpiteeseen.
• Arviointia ei tule tehdä takautuvasti, ellei se perustu saman lääkärin aiemmin kirjoittaman työkyvyttömyyden jatkumiseen tai muuhun luotettavaan terveydenhuollon selvitykseen, joka kuvataan sairauspoissaolotodistuksen lisäselvityksiä-kenttään.
• Palkanmaksusta säädetään työsopimuslaissa «Työsopimuslaki 26.1.2001/55. Viitattu 21.11.2017. ...»4 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055»5) ja työ- ja virkaehtosopimuksissa «Yleissitovat työehtosopimukset. Viitattu 21.11.201...»5 (Internet «http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/»7).
• Tietoa sairauspäivärahoja koskevista säädöksistä ja sopimuksista on koottu suosituksen lisäaineistoon «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»4.
• Sairauspoissaolojen todistamiseen liittyviä työelämän käytäntöjä käsitellään lisätietoaineistossa «Sairauspoissaolotodistuksiin liittyviä työelämän säädöksiä ja käytäntöjä»5.
• Lisätietoa työn muokkausmahdollisuuksiin liittyvistä käytännöistä työelämän puolella (yksilölliset muokkaukset, korvaava työ jne.) on koottu suosituksen lisäaineistoon «Lisätietoa sairauspoissaolojen vaihtoehdoista: muista työaikajärjestelyistä kun ei ole sairautta ja vaihtoehdoista kun on sairaus»6. Sairauspoissaolotodistuksen lisätietoa-kenttää voidaan käyttää viestinnässä lisäaineistossa kuvatusti. Ks. myös kuva «Työssä sairaus huomioon ottaen»1.

Kuva 1.

Työssä sairaus huomioon ottaen. Copyright: Leena Ala-Mursula

Kysymys 3: Millaisia ovat lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnissa?

• Lääkäreiden käytännöt työkyvyttömyyden keston arvioinnissa näyttävät vaihtelevan huomattavasti kansainvälisestikin. Vaihtelua aiheuttavat osaltaan erilaiset kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät ja ei-strukturoitu työkyvyttömyyden arviointitapa «Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in ...»6, «Starzmann K, Hjerpe P, Dalemo S ym. No physician g...»7, «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation...»8, «van Beurden KM, Joosen MCW, Terluin B ym. Use of a...»9. Sähköiset seurantajärjestelmät saattavat tulevaisuudessa osaltaan yhtenäistää toimintaa.
• Lääkärin tulee tuntea sairauspoissaolon tarpeen ja pituuden arvioinnin periaatteet ja osata kuvata päätöksenteon perusteet sekä potilaille että lausuntoja lukeville.
• Tavoitteena on, että lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolotodistusten kirjoittamisessa ovat yhdenmukaisia siten, että arvioinnissa otetaan aina huomioon sairauden ja toimintakyvyn ohella työtehtävien vaatima toimintakyky ja potilaan kokonaistilanne.
• Toinen tavoite on, että yhteiskunnassa tunnetaan lääkäreiden toimintaperiaatteet sairauspoissaolotodistusten kirjoittamisessa.
  • Lähtökohtana on tukea sairauden tai vamman hoitoa siten, että vältetään potilaan turhaa passivointia ja epätarkoituksenmukaisesti korostunutta sairaan roolia.
• Hoitosuositustyöryhmä suosittelee, että terveydenhuollon palveluntuottajat huolehtivat lääkäreiden asianmukaisesta täydennyskoulutuksesta sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa.
• Aihetta kuvataan tarkemmin suosituksen lisätietoaineistossa «Ydinkysymys 3: Lääkäreiden käytännöt sairauspoissaolon keston arvioinnissa»7.

Kysymys 4: Millä muilla keinoilla kuin säädöksillä ja sopimuksilla sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointia on pyritty ohjaamaan Suomessa ja muissa maissa?

• Keinoiksi on esitetty pääasiassa hoitosuosituksien antamista ja lääkäreille suunnattua koulutusta «Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon t...»1 (Internet «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131067/Ohjeistus_sairauspoissaolon_tarpeen_ja_keston_arviointiin_lääkäreille.pdf?sequence=3&isAllowed=y»8), «Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in ...»6, «Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pär...»10 (Internet «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163080/Tyopapereita96.pdf?sequence=1&isAllowed=y»9).
• Yksittäiset Käypä hoito -suositukset sisältävät sairauspoissaolon arviointiin liittyviä suosituksia.
• Suomen Lääkäriliitto on julkaissut jäsenilleen maksuttoman verkkokurssin "Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia oikein?" «Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi ...»11
• Alueelliset ja paikalliset hoitoketjut sisältävät vaihtelevissa määrin ohjeita erikoislääkäreiden konsultointiin sairauden pitkittyessä.
• Niin sanotulla 30–60–90-säännöllä ohjataan terveydenhuollon työnjakoa sairauspoissaolon tarpeen ja sen vaihtoehtojen arvioinnissa «Ydinkysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin ja potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?»3.
• Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa julkaisee ja ylläpitää diagnoosipohjaista ohjeistoa sairauspoissaolon tarpeen ja pituuden arvioimiseksi «Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. ...»12. Ohjeet on suomennettu, mutta ne eivät suoraan sovellu suomalaiseen käytäntöön. Ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen «Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen»1 (vaatii käyttöoikeuden), «Lääkärin tietokannat. Lyhytaikaisen työkyvyttömyyd...»13.
• Isossa-Britanniassa on käytössä sähköinen Fit note -lomake, jolla pyritään ohjaamaan lääkäreitä yksilöimään toimintakyvyn rajoite ja arvioimaan olemassa olevaa (jäljellä olevaa) työkykyä sekä tarvetta ja mahdollisuuksia työn muokkaamiseen «Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic...»14.
• Tarkempaa tietoa ja lähdeviitteet löytyvät suosituksen lisämateriaalista «Ydinkysymys 4: Millä muilla keinoilla kuin säädöksillä ja sopimuksilla sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointia on pyritty ohjaamaan Suomessa ja muissa maissa?»8.

Kysymys 5: Miten arvioidaan sairauden tai vamman vaikutusta työkykyyn?

• Työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus tai vamma tulee diagnosoida ja hoitaa hoitosuositusten ja hyvien käytäntöjen mukaisesti. Hyvä anamneesi ja kliininen tutkiminen ovat avainasemassa, kun arvioidaan toiminta- ja työkykyä sekä hoidon alkuvaiheessa että hoidon tehoa ja taudista toipumista seurattaessa.
• Työkyvyttömyyden arvioimiseksi tulee diagnoosin tekemisen lisäksi aina arvioida ja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan mitata toimintakykyä suhteessa työn vaatimaan toimintakykyyn. Sairauskohtaisista toimintakykymittareista saatavat tulokset tulee sovittaa yhteen työn vaatimusten kanssa. Työkyvyttömyyttä arvioitaessa lääkärin tulee siis tuntea riittävästi myös työn vaatimukset ja työpaikan olosuhteet «Aagestad C, Tyssen R, Sterud T. Do work-related fa...»15, «Aagestad C, Tyssen R, Johannessen HA ym. Psychosoc...»16.
• Työterveyshuoltoa on syytä konsultoida etenkin niiden potilaiden osalta, joiden sairauspoissaolo on pitkittymässä «Kant I, Jansen NW, van Amelsvoort LG ym. Structure...»17, «Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leav...»18, «Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of ...»19.
• Varhainen (ennen sairauspoissaoloa tapahtuva) työterveyslääkärin konsultaatio saattaa 1 vuoden seurannassa vähentää sairauspoissaolopäiviä ja pitkään (yli 28 päivää) sairauden vuoksi työstä poissa olleiden määrää siinä joukossa työntekijöitä, joilla on suuri pitkittyvän sairauspoissaolon riski «Early structured occupational physician consultation (before sickness absence) may reduce sickness absence duration and proportion of those with long-term sickness absence in employees with high risk for long-term sickness absence in 1-year follow-up.»C.
• Tarkempaa tietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 5: Mitä tutkimuksia tulee tehdä arvioitaessa sairauden tai vamman vaikutusta työkykyyn?»9.

Kysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee huomioida sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?

• Sairauspoissaolon tarpeen arviointi perustuu lääketieteelliseen arvioon sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn ja paranemisen ennusteeseen.
• Keskeisten toiminta- ja työkykyyn vaikuttavien potilaan sairauksien kokonaisuus on huomioitava työkyvyn arvioinnissa.
  • Useat toimintakykyä heikentävät sairaudet yhdessä voivat edelleen vaikeuttaa kokonaistoimintakyvyn palautumista.
  • Sairauspoissaolon keston arviointi tulee tehdä siten, että huomioidaan ammatti ja työolot.
• Potilaan yksilölliset muut toimintakykyyn vaikuttavat tekijät on hyvä kuvata, kun perustellaan lääketieteellisin perustein sairaudesta aiheutuvaa sairauspoissaolon tarvetta.
  • Tällaisia yksilöllisiä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, fyysinen kunto, raskaus sekä sairauteen liittyvät pelot ja toimintakykyä rajoittavat uskomukset, joita voidaan niiden terveydellisten merkitysten osalta tarvittaessa käsitellä yhdessä potilaan kanssa.
• Käytännössä myös psykososiaalinen ympäristö työssä ja vapaa-aikana vaikuttavat potilaan kuormittumiseen, toipumiseen sairaudestaan ja hänen kykyynsä tehdä sairauden yhteydessä työtään. Vaikutukset ovat yksilöllisiä ja yhteydestä riippuvia. Lääkärin tulee tarvittaessa keskustella niistä potilaan kanssa ja hakea parhaita ratkaisuja.
• Muiden tekijöiden roolin arvioinnissa saattaa olla hyötyä kyselytyökaluista. Esimerkiksi alaselkäkipuun liittyvän työkyvyttömyyden ja sen pitkittymisen arvioimisessa saattaa olla hyötyä kyselytyökaluista «Karran EL, McAuley JH, Traeger AC ym. Can screenin...»20.
• Työterveyshuollossa työterveyslääkäri voi hyödyntää muita ammattilaisia (työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, sosiaalialan asiantuntija) kokonaiskuvan selventämiseksi työn kuormittavuudesta, muokkausmahdollisuuksista ja sosiaaliturvasta.
• Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»10. Ks. myös suosituksen kysymys 11.

Kysymys 7: Millä perusteilla tulee arvioida sairaudesta toipumiseen tarvittavan ajanjakson pituutta?

• Sairauspoissaolon mahdollistama lepo edistää toipumista useista sairauksista ja vammoista mutta ei kaikista. Lääkärin tulee sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioidessaan ottaa työkyvyn lisäksi huomioon myös levon mahdollinen hoitava, sairaudesta tai vammasta toipumista edistävä vaikutus.
• Lepo voi myös hidastaa sairaudesta toipumista, joten sitä tulee käyttää harkitusti. Lepoa ei tule käyttää hoitona, jos se on todettu haitalliseksi.
• Sairauspoissaolon mahdollistaman levon tarvetta arvioitaessa on huomioitava myös työn luonne ja potilaan elämäntilanne.
• Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa. Varsinkaan pitkittyvässä tilanteessa sairauspoissaolo ei voi olla ainoa hoito, vaan poissaolo tukee muuta hoitoa ja kuntoutusta.
• Lähtökohtana ajanjakson pituuden arvioimisessa on sairauden hoidon vaatima toipumisaika. Sairauspoissaoloon voi liittyä myös riskejä, kuten syrjäytyminen työstä ja sen kehityksestä, oireiden korostuminen tai päihdeongelman vaikeutuminen.
• Sairauspoissaolon vaikuttavuudesta sairauksien hoidossa on vähän tutkimusnäyttöä «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»21, ja sairauspoissaolon hyödyistä ja haitoista interventiona sitä on riittämättömästi «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C.
• Potilaan oma arvio tarvittavan sairauspoissaolon kestosta saattaa ennustaa poissaoloaikaa paremmin kuin lääkärin arvio «Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leav...»18, «Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of ...»19. Lääkäri ja potilas keskustelevat sairauspoissaolon tarpeesta kuten muustakin hoidosta, mutta arvio poissaolon tarpeesta on lääkärin itsenäinen asiantuntija-arvio.
• Sairauspoissaolon ja sen mahdollistaman levon tarve vaihtelee sairauksien ominaisuuksien mukaan. Suosituksen lisäaineistossa kuvataan sairauspoissaolon tarvetta ja merkitystä kolmen tavallisen terveysongelman (depressio, alaselkäkipu, niskakipu) osalta «Ydinkysymys 7: Millä perusteilla tulee arvioida sairaudesta toipumiseen tarvittavan lepojakson tarvetta ja pituutta?»11.

Kysymys 8: Miten työn luonteen vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyoloista?

• Lähtökohtana on työkyvyn arviointi. Potilaan toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn.
• Osa etenkin lyhyiden sairauspoissaolojen tarpeesta esimerkiksi kuumeisissa infektiotaudeissa on yksinkertaista arvioida kliinisen osaamisen pohjalta, jolloin perusteellinen perehtyminen potilaan työn luonteeseen ja työskentelyoloihin ei ole tarpeen. Työn luonteen ja vaatimusten tunteminen kuitenkin auttaa usein suuntaamaan hoidon kokonaisuutta, myös sairauspoissaolon tarpeen osuvaa arviointia.
• Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lääkäri tietää, millaista toimintakykyä potilas työssään tarvitsee «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»12. Sairauspoissaolon pitkittyessä on usein syytä ohjata potilas työterveyshuoltoon, jossa työolot tunnetaan.
• Sairauden luonteen perusteella on tärkeä arvioida, minkälaisesta kuormituksesta työntekijä suoriutuu, ja mikä kuormitus voi hidastaa tai haitata toipumista. Sekä lääkärin että työntekijän oma arvio siitä, mikä onnistuu ja mikä on haastavaa tai vältettävää, ja paljonko näitä työhön kuuluu, on yleensä tarpeen. Ratkaisuvalta työn mahdolliseen muokkaamiseen on aina työpaikalla.
• Ohjaus työterveyshuoltoon (sekä perus- että erikoissairaanhoidosta) on etenkin pitkittyvissä sairauspoissaoloissa aiheellinen käytännön työjärjestelyjen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja työkyvyn arvioimiseksi.
• Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistoissa «Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?»13 ja «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»12.

Kysymys 9: Mitä tiedetään siitä, kuinka työstä poissaolo tukee sairaudesta toipumista, ja mitkä ovat sairauspoissaolon myönteiset ja kielteiset vaikutukset sairaudesta toipumiseen ja toimintakykyyn?

• Työstä poissaolon pitkittymiseen liittyy pysyvän työkyvyttömyyden riskin suureneminen. Terveydenhuollon tukitoimet «Offering return-to-work coordination programmes for workers on sick leave for at least four weeks seems to result in no benefits when compared to usual practice.»C ja työtehtävien muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
• Tutkimustietoa sairauspoissaolosta interventiona on niukasti «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C.
• Sairauspoissaolon tarpeen arviointi voidaan hahmottaa hoito- ja kuntoutusprosessin osana. Sairauspoissaolo mahdollistaa lääketieteellisesti tarpeellisen työstä poissaolon sosiaaliturvajärjestelmän tukemana.
• Lääketieteellisesti perustellun sairauspoissaolon käyttämättä jättäminen saattaa hidastaa tai vaarantaa toipumista.
• Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita varhaisen terveydelle sopivaan työhön paluun mahdollisuutta, koska työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä.
• Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa tulee huomioida, mikä on todetun sairauden vaikutus työssä tarvittavaan toimintakykyyn, mitä osaa työstä ja mitä työvaiheita työntekijä ei pysty tekemään ja onko työ itsessään haitallista toipumisen kannalta. Arvioinnissa kannattaa käytännössä kysyä työntekijän omaa käsitystä sairautensa haittaavuudesta eri työtehtävissä.
  • Vaikutus toiminta- ja työkykyyn vaihtelee yksilöllisesti oirekuvan pohjalta samaakin sairautta sairastavilla. Kun selvitetään sairauksien kokonaisuuden vaikutuksia kroonisesti monisairaiden potilaiden toimintakykyyn, tarvitaan arvioinnin koordinaatiota.
• Psyykkisissä sairauksissa akuuttivaiheen oireet voivat rajoittaa työkykyä eri tavoin, mutta yleensä mahdollisimman nopea työhön paluu, tarvittaessa osasairauspäivärahan tuella, on tehokas tapa tukea työkykyä. Työn sisältöä ja työaikaa voi olla tarpeen määräaikaisesti muokata, ja myös työyhteisö saattaa tarvita tukea.
  • Työhön paluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön «Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.»B.
• Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 9: Miten arvioidaan sitä, kuinka työstä poissaolo tukee sairaudesta toipumista, ja mitkä ovat sairauspoissaolon myönteiset ja kielteiset vaikutukset sairaudesta toipumiseen ja toimintakykyyn?»14.

Kysymys 10: Miten arvioidaan sitä, kuinka työn tekeminen tukee sairaudesta toipumista?

• Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkykyongelmia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä erityisesti silloin, kun ne aiheutuvat mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista.
• Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelemistä, joka vähentää työn tuottavuutta «Johns G. Attendance dynamics at work: the antecede...»22 ja siten aiheuttaa merkittäviä kustannuksia «Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustan...»23 ja voi myös vaarantaa toipumista ja tulevaa terveyttä «Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness...»24. Presenteismistä kerrotaan tarkemmin suosituksen lisätietoaineistossa «Presenteismi työssä»15.
• Sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioitaessa lääkärin tulee informoida potilasta työnteon mahdollisesta toipumista edistävästä vaikutuksesta. Lääkärin tulee keskustella potilaan kanssa siitä, millainen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla on haitallista ja millainen suotavaa.
• Viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä tulee yksilöllisen harkinnan mukaan arvioida ja mahdollisuuksien mukaan suositella työhön paluuta tukevien kuntouttavien ja työhön kohdistuvien toimien mahdollisuutta. Paras asiantuntemus asiasta on työterveyshuollolla.
• Työhön paluuta tukevia interventioita kuvataan suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 10: Miten arvioidaan sitä, kuinka työn tekeminen tukee sairaudesta toipumista?»16. Tutkimusnäyttöä on seuraavista vaikuttavista interventioista:
  • Akuutissa alaselkäkivussa ja iskiaksessa (alle 6 viikkoa) vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto ja sitä kehotetaan välttämään «Ohje pysytellä aktiivisena johtanee hieman nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei liene eroa vaikuttavuudessa.»B. Potilas voi jatkaa normaaleja toimiaan lievästä tai kohtalaisesta selkäkivusta huolimatta, eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä «Ohje pysytellä aktiivisena johtanee hieman nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei liene eroa vaikuttavuudessa.»B.
  • Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikan työympäristöön ja työvälineisiin kohdistuvilla toimilla ja työntekijän kuntoutuksella voidaan ilmeisesti lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja vähentää niiden määrää «Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.»B. Moniammatillinen kuntoutus nopeuttaa selkäkipupotilaan työhön palaamista, lyhentää sairauspoissaoloja ja lievittää koettua haittaa «Moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää päivittäisen ja kiusallisen kivun määrää, vähentää tutkimus- ja hoitokustannuksia ja lisätä hoitotyytyväisyyttä.»B. Työpaikkainterventioon (työpaikkakäynti, -järjestelyt) yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja «Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikkainterventioon yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja.»C. Työhön tehtävät muutokset helpottanevat alaselkäpotilaan työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen «Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.»B.
  • Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu vähentää jonkin verran sairauspoissaolojen määrää ja lyhentää niiden kestoa «Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa.»B. Myös moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, lisää työhön osallistumista ja työtoimintaa «Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista, työtoimintaa, elämänlaatua ja vähentää ilmeisesti kipua.»A.
  • Depressiota sairastavilla ja masennusoireisilla työhön kohdistuvien interventioiden yhdistäminen kliiniseen hoitoon ilmeisesti vähentää sairauspoissaolopäivien määrää «Work-directed interventions added to clinical interventions may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms.»B. Sama pätee puhelimitse tai verkon kautta toteutettuun kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon «Telephone or online cognitive behavioural therapy may be more effective in reducing sick leave due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual primary or occupational care.»B ja järjestelmälliseen puhelimitse toteutettuun case management -ohjelmaan «A structured telephone outreach and care management program may be more effective in reducing sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual care.»B. Myös valvottu voimaharjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaolopäiviä «Supervised strength exercise may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms compared to relaxation.»C.
  • Työpaikalla toteutetut interventiot ilmeisesti nopeuttavat palaamista työhön sairauspoissaolon jälkeen ja vähentävät sairauspoissaolopäivien määrää tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden sairauksissa «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
  • Sopeutumishäiriöstä kärsivillä ongelmanratkaisuun keskittyvät terapiat näyttävät lisäävän osa-aikaiseen työhön paluuta «In patients with adjustment disorders, problem solving therapy (PST) may enhance partial return to work but not full return to work at one-year follow-up.»C.

Kysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?

• Työryhmä suosittelee, että työkyvyttömyyteen vaikuttavien psykososiaalisten tekijöiden arvioinnissa hyödynnetään WHO:n toimintakykyluokituksen (ICF, International Classification of Functioning) viitekehystä. Ks. «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»10, kuva ICF «»2 (vaatii käyttöoikeuden).
• Sairausvakuutuksen päivärahakorvaukseen oikeuttaa kuitenkin vain diagnosoitu sairaus, joka on heikentyneen työkyvyn taustalla.
• ICD-diagnoosiluettelon ohjeisto tukee myös psykososiaalisesti kuormittaviin tilanteisiin liittyvän diagnostisen arvioinnin ja oireiden keston osuvuutta.
  • Psyykkisten traumaoireiden osalta lisätietoa arviointiin on Käypä hoito -suosituksessa Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö»5.
• Toimintakyky voi heikentyä myös muiden syiden kuin sairauden vuoksi. Työkyvyn käsitteestä tunnetaan erilaisia malleja «Järvikoski A, Takala E-P, Juvonen-Posti P, Härkäpä...»25
• Käytännössä yksilöllisillä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ja vahvuuksilla, kokonaiselämäntilanteella, työhön paluuseen liittyvällä pystyvyyden tunteella ja motivaatiolla on merkitystä työhön paluun onnistumisessa.
  • Huolellinen anamneesi auttaa psykososiaalisten ongelmien ja muiden sairauksien aiheuttamien ongelmien tunnistamisessa.
  • Näiden eri tekijöiden arvioinnissa voidaan tarvita moniammatillista osaamista.
  • Sairauksien biopsykososiaalisen kokonaisuuden työkyvyttömyysvaikutusten arviointiin on käytettävissä kipu- ja alaselkäpotilailla tutkittuja kyselymittareita (esim. STarTBack, Örebro) «Karran EL, McAuley JH, Traeger AC ym. Can screenin...»20
  • Pystyvyydentunnetta ja motivaatiota voidaan tukea vastaanottotilanteessa.
• Potilaan oma kokemus ja käsitykset oireidensa merkityksestä tulee huomioida työhön paluun suunnittelussa.
• Lisätietoa asiasta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?»17. Ks. myös suosituksen kysymys 6.

Kysymys 12: Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot, ja kuka ne arvioi?

• Tarvittaessa jo sairauspoissaolon alkuvaiheessa mutta viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä on työterveyshuollon yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa arvioitava mahdollisuudet työn muokkaamiseen ja osasairauspäivärahaan.
• Työn muokkaaminen tarkoittaa työtehtävien, työajan, työvälineiden tai työympäristön muokkaamista silloin, kun jokin sairaus, vamma tai muu häiriö haittaa työssä selviytymistä
• Työpaikalla tehdyt interventiot (esim. työn muokkaus) lyhentävät työhön paluuseen kuluvaa aikaa ja sairauspoissaolon kokonaiskestoa tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden ongelmien vuoksi työstä poissa olevilla «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
• Sairausvakuutuslain mukaan 16–67-vuotiailla kokopäivätyöstä työkyvyttömäksi jääneillä työntekijöillä ja yrittäjillä on mahdollisuus osasairauspäivärahan käyttöön osa-aikaisen työhön paluun mahdollistamiseksi. Osasairauspäivärahaa saadakseen henkilön tulee olla sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön ja siis oikeutettu myös täyteen sairauspäivärahaan. Järjestely on osapuolille vapaaehtoinen. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla erillinen sopimus osa-aikatyön tekemisestä ja työajan vähentämisestä.
• Suomalaisen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä naisilla, jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, osasairauspäiväraha saattaa lisätä vähintään 4 viikkoa jatkuvaan kokoaikaiseen työhön paluun mahdollisuutta kokoaikaisella sairauspäivärahalla oloon nähden «In middle-aged female patients with musculoskeletal disorders, requiring sick leave, a part-time sick leave may increase the possibility of sustained (4 weeks or more) return to work.»C.
• Suomalaisten rekisteritutkimusten mukaan osasairauspäiväraha näyttää pienentävän täyden työkyvyttömyyden riskiä «Kausto J, Virta L, Luukkonen R ym. Associations be...»26, «Kausto J, Solovieva S, Virta LJ ym. Partial sick l...»27 ja vähentävän kustannuksia «Viikari-Juntura E, Leinonen T, Virta LJ ym. Early ...»28 kokosairauspäivärahaan verrattuna.
• Työn ja työajan muokkaamista, osasairauspäivärahaa, työkokeiluja ja niihin liittyviä käytäntöjä käsitellään tarkemmin suosituksen lisäaineistoissa «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»18, «Lisätietoa sairauspoissaolojen vaihtoehdoista: muista työaikajärjestelyistä kun ei ole sairautta ja vaihtoehdoista kun on sairaus»6 ja «Sairauspoissaolotodistuksiin liittyviä työelämän säädöksiä ja käytäntöjä»5.

Kysymys 13: Milloin sairauspoissaoloja tulee jaksottaa kirjoittamalla vain lyhyehköjä sairauspoissaoloja kerrallaan seurannasta sopien?

• Sairauspoissaoloa ei tule kirjoittaa pidemmäksi ajaksi kuin potilaan toipuminen asianmukaisen hoidon myötä työkykyiseksi todennäköisesti kestää. Jos toipumisen keston arviointi on hyvin epävarmaa, potilaan kanssa kannattaa sopia uudesta yhteydenotosta, jolloin sairauspoissaolon jatkamisen tarve arvioidaan.
• Sairauspoissaolon pitkittyessä tulee erityisesti varmistaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen, ja laatia hänen kanssaan aikataulutettu suunnitelma työhön palaamiseksi. Suunnitelman mukaisesti pyritään mahdollisimman hyvään toimintakykyyn sovittuun työhön paluuajankohtaan mennessä.
• Kun potilas on riittävän työkykyinen, häntä tulee kannustaa työhön paluuseen.
• Sairauspoissaolon pitkittyessä potilas tulee ohjata työterveyshuoltoon, joka tekee suunnitelman työhön paluun tukemiseksi ja pitää yhteyttä potilaaseen hoidon vaikutusten ja toipumisen arvioimiseksi. Työn muokkaamisen mahdollisuus kannattaa myös selvittää «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»18.
• Ensimmäisen sairauspoissaolon pituuden arviointia käsitellään tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 13: Milloin sairauspoissaoloja tulee jaksottaa kirjoittamalla vain lyhyehköjä sairauspoissaolotodistuksia kerrallaan seurannasta sopien?»19.

Kysymys 14: Kuinka toimitaan tilanteissa, joissa työn tekeminen sairaana vaarantaa muiden turvallisuutta?

• Keskeiset huomioitavat tilat, joissa työntekijä voi vaarantaa muiden turvallisuutta, koskevat tarttuvia tauteja ja eräitä akuutteja psykiatrisia ja päihdehäiriöitä sekä muista syistä johtuvia sekavuustiloja.
• Myös muut toimintakyvyn rajoitteet voivat eräissä ammateissa olla turvallisuusriski.
• Työstä tartuntataudin vuoksi pidätettävien osalta toimitaan tartuntatautilain mukaan. Ansionmenetys korvataan yleensä sairauspäivärahan sijasta tartuntatautipäivärahalla, joka ei edellytä työkyvyttömyyttä.
• Jos aggressiivisesti tai sekavasti käyttäytyvä potilas ei täytä M1-lähetteen kriteerejä mutta lääkäri arvioi, ettei hän ole kykenevä työhönsä, työpaikalta poissaolon tarve on aiheellista osoittaa potilaalle sairauspoissaolotodistuksella (SVA). Akuuttitilanteessa hoitoonohjaus on ensisijaista.
• Vastuu työpaikan turvallisuudesta säilyy työnantajalla, ja työnantaja voi tarvittaessa poistaa itselleen tai muille vaaraksi olevan henkilön työpaikalta lääkärin toimenpiteistä riippumatta.
• Turvallisuus- ja liikenneammateissa toimivia sekä esimerkiksi osaa ydinvoimaloiden henkilöstöstä koskevat erillissäädökset ja ohjeet tunnetaan parhaiten niiden omassa työterveyshuollossa, jonne työntekijän voi aina ohjata työkyvyn arvioon, epäselvässä tilanteessa lyhyen sairauspoissaolon puitteissa.
• Akuutin tilanteen arvioinnin jälkeen tulee huolehtia, että potilas ohjataan työkykyarvioon työterveyshuoltoon.
  • Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 14: Kuinka toimitaan tilanteissa, joissa työn tekeminen sairaana vaarantaa muiden turvallisuutta?»20
  • Tietyissä työkyvyn arviointiin liittyvissä tilanteissa voi tulla esiin asioita, joissa lääkärillä on lakisääteisiä ilmoitusoikeuksia tai -velvollisuuksia. Niitä käsitellään suosituksen lisäaineistossa ja sivustolla «https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia»10, «Valvira. Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitus...»29.
    • Esimerkkejä näistä ovat lastensuojeluasiat ja liikenneammatit.
• Lisätietoa aiheesta on Käypä hoito -suosituksissa Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»6, «Alkoholiongelma...»30 ja Huumeongelmat «Huumeongelmat»7, «Huumeongelma...»31
• Työmarkkinajärjestöjen yhteinen suositus Päihdehaitat hallintaan! löytyy sivustolta «https://ek.fi/wp-content/uploads/Hoitoonohjaussuositus.pdf»11 (PDF-muodossa), «Akava yms. Päihdehaitat hallintaan! https://ek.fi/...»32.

Kysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin, potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?

• Nykyiset Suomessa käytettävät sairauspoissaolojen hallintamallit potilaan, lääkärin ja eri viranomaistahojen välisessä kommunikaatiossa pohjautuvat voimassaoleviin säädöksiin ja ohjeisiin, jotka kuvataan tarkemmin suosituksen kysymyksen 2 taustamateriaalissa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»4.
• Lyhyissä sairauspoissaoloissa niin sanottu omailmoituskäytäntö eli poissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta, vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa «Pesonen S, Halonen JI, Liira J. Omailmoitus-tutkim...»33.
• Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyn heikkenemistä. Toimintamallit työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi sovitaan työpaikalla yhteistoiminnassa yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon kesken.
• Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työterveyshuoltoon työntekijänsä yli 30 päivää kestävästä sairauspoissaolosta. Lisätietoa aiheesta on suosituksen lisäaineistossa «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»21.
• Tutkimuksen «Halonen JI, Solovieva S, Virta LJ ym. Sustained re...»34 mukaan yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa vuoden 2012 lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin.
• Myös työhön paluu 60 päivän sairauspoissaolojaksolta nopeutui «Halonen JI, Solovieva S, Pentti J ym. Effectivenes...»35.
• Aihetta kuvataan tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin ja potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?»3.

Kysymys 16: Kuinka sairauspoissaolon tarvetta voidaan arvioida etävastaanotolla?

• Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava, soveltuuko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi, huomioimalla hoidon tarpeen arvioinnin edellytykset, potilaan fyysinen tutkimustarve mukaan luettuna.
• Sairauspoissaolon tarve voidaan arvioida myös etävastaanoton yhteydessä, jos lääkäri on etävastaanoton ja muiden käytettävissään olevien tietojen pohjalta arvioinut, että hänen saamansa tiedot ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.
• Lääkärin tulee kirjata lausuntoihin vain johtopäätöksiä, joiden tekemiseen hänellä on todelliset edellytykset. Lääkärintodistuksen tulee perustua sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut
• Etäpalveluun on oltava potilaan tietoinen suostumus «Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut...»36.
• Lääkärintodistuksen diagnoosi, arvio ja johtopäätökset voivat perustua etälääketieteen palveluissa tehtyihin havaintoihin vain, jos lääkäri on arvioinut, että hänen saamansa tiedot ratkaistavana olevasta asiasta ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.
• Sairauspoissaolotodistuksen laatimista etävastaanotolla käsitellään tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Ydinkysymys 16: Sairauspoissaolon tarpeen arviointi etäpalvelussa»22.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä

Sairauspoissaolon tarpeen arviointi -suosituksen historiatiedot «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»23

Kirjallisuusviite

Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/kayttooikeudet/viittaaminen»12