Ydinkysymys 7: Millä perusteilla tulee arvioida sairaudesta toipumiseen tarvittavan lepojakson tarvetta ja pituutta?

Lepo edistää toipumista useiden, mutta ei kaikkien, sairauksien ja vammojen kohdalla. Lääkärin tulee sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioidessaan työkyvyn lisäksi ottaa huomioon myös levon mahdollinen hoitava, sairaudesta tai vammasta toipumista edistävä vaikutus.

Lepo voi myös hidastaa sairaudesta toipumista. Sitä tulee käyttää vain harkiten silloin, kun sen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Lepoa ei tule käyttää hoitona, jos se on todettu haitalliseksi.

Sairauspoissaolon mahdollistamaa lepoa arvioitaessa on huomioitava myös työn luonne ja potilaan elämäntilanne.

• Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa. Varsinkaan pitkittyvässä tilanteessa sairauspoissaolo ei voi olla ainoa hoito.
• Sairauspoissaolon ja sen mahdollistaman levon tarve vaihtelee sairauksien ominaisuuksien mukaan. Alla on kuvattu sairauspoissaolon tarvetta ja merkitystä kolmen sairausentiteetin kohdalla (depressio, alaselkäkipu, niskakipu).

Depressio

• Sairauspoissaolon aikana on luotava suunnitelma työhön paluusta ja huolehdittava asianmukaisesta hoidosta.
• Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan.
• Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on usein tarpeen kestää 2–4 viikkoa, jona aikana on mahdollista saavuttaa vastetta lääkehoitoon. Joskus kuitenkin työkykyyn keskeisesti vaikuttavat oireet voivat lievittyä nopeamminkin.
• Depressiopotilaiden kohdalla valtaosa jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauspoissaoloja. Depressiopotilaan sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat toimintakyky, työn vaatimukset ja työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin tai työjärjestelyihin.
• Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta:
  • Edellyttääkö toipuminen tai pahentuuko sairaus ilman sairauspoissaoloa?
  • Haittaisivatko päivärytmin menetys ja mielekkään toiminnan puute toipumista?
  • Lisääntyisikö päihteiden käyttö?
  • Vahvistuisiko mahdollinen syrjäytymiskehitys?
• Lievässä depressiossa sairauspoissaolo ei yleensä ole tarpeen. Keskivaikeassa depressiossa jäljellä olevan toimintakyvyn riittävyys riippuu työn vaatimuksista ja mahdollisuuksista työssä jatkamista tukeviin työjärjestelyihin. Vaikeassa ja psykoottisessa depressiossa jäljellä oleva toimintakyky ei yleensä riitä minkään työn vaatimuksiin.
• Työssä käyvän depressiopotilaan osalta arvioidaan, onko työpaikalla tarvetta ja mahdollisuuksia potilaan työkykyä edistäviin työjärjestelyihin (esim. siirtyminen tilapäisesti vuorotyöstä päivätyöhön tai asiakastyöstä taustatyöhön) tai muihin työhön liittyviin tukitoimiin. Arviointi on hyvä tehdä työterveysneuvottelussa, johon osallistuvat työntekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja.
• Ellei jäljellä oleva toimintakyky yllä nykyisen työn vaatimuksiin eikä tilapäisiinkään tukitoimiin tai työjärjestelyihin ole mahdollisuutta, sairauspoissaolo on aiheellinen.
• Käypä hoito -suositus Depressio «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023»1, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»1.

Alaselkäkipu

• Epäspesifissä alaselkäkivussa fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepo haitallista. Kohtalainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole merkki haitallisuudesta.
• Akuutin (alle 6 viikkoa) alaselkäkivun lääkehoitona tulee käyttää ensisijaisesti parasetamolia riittävän suurina annoksina, välttää vuodelepoa ja kannustaa potilasta jokapäiväisiin toimiin kivun sallimissa rajoissa.
  • Noin 60 %:lla potilaista kipu ja koettu haitta ovat merkittävästi lievittyneet kuukauden kuluttua selkäkivun alkamisesta, ja noin 80 % potilaista on palannut työhön.
  • Potilasta rohkaistaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä toimiaan tai palaamaan niihin mahdollisimman pian. Potilas voi jatkaa normaaleja toimiaan lievästä tai kohtalaisesta selkäkivusta huolimatta, eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä «Ohje pysytellä aktiivisena johtanee hieman nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei liene eroa vaikuttavuudessa.»B.
  • Lyhyt sairauspoissaolo yleensä riittää, jos sairauspoissaoloa ylipäätään tarvitaan. Yhdessä potilaan kanssa hoidon tavoitteeksi asetetaan nopea paluu takaisin työhön.
• Viimeistään pitkittyvässä (kesto yli 6 viikkoa) selkäkivussa potilaan tilanteen laaja-alainen, moniammatillinen ja psykososiaaliset tekijät huomioon ottava selvittely ja aktiivinen kuntoutus tulee käynnistää. Potilaan toiminta- ja työkyvyn parantamiseen voidaan tässä vaiheessa merkittävästi vaikuttaa.
  • Perusteellisella työkykyarvion sisältävällä tutkimuksella voidaan vähentää sairauslomia «New Zealand Guidelines Group. New Zealand acute lo...»3. Sairauspoissaolon pidentyminen suurentaa pitkäkestoisen työkyvyttömyyden riskiä.
  • Jos työkyvyttömyys pitkittyy, hoitotavoitteeksi voidaan asettaa paluu 4 viikon kuluessa työhön tai muutettuun työhön. Työn muutokset voivat toimia "terapeuttisena paluuna työhön" tai "työkokeiluna".
• Kroonisessa (kesto yli 3 kuukautta) selkäkivussa intensiivisellä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä.
• Fyysisesti selkää kuormittava työ (erityisesti, jos työssä on paljon nostamista ja hankalia työasentoja) on ilmeisesti yhteydessä alaselkäkipujen ja iskiaksen esiintyvyyteen «Fyysisesti selkää kuormittava työ (erityisesti, jos työssä on paljon nostamista ja hankalia työasentoja) on ilmeisesti yhteydessä alaselkäkipujen ja iskiaksen esiintyvyyteen.»B.
• Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikkainterventioon yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja «Subakuutissa alaselkäkivussa työpaikkainterventioon yhdistetty terapeuttinen harjoittelu saattaa vähentää sairauspoissaoloja.»C.
• Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa «Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa.»B.
• Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane «Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.»B.
• Käypä hoito -suositus Alaselkäkipu «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20001»2, «Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»2.

Niskakipu

• Toistotyö tai tarkkuutta vaativa työ ilmeisesti hieman suurentaa niskakivun riskiä «Toistotyö tai tarkkuutta vaativa työ ilmeisesti vähän lisää niskakivun riskiä.»B.
• Pitkäkestoinen työskentely kädet koholla tai olkavarren kohoasento ilmeisesti suurentaa jonkin verran niskakipujen riskiä «Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely tai olkavarren kohoasento ilmeisesti lisää jonkin verran niskakipujen riskiä.»B.
• Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti suurentaa niskakivun riskiä «Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.»B. Työn tauottamista siten, että keskeytetään istuminen tai rentoutetaan niska-hartialihaksia, voidaan suositella, mutta tauottamisen vaikutuksia ei ole vakuuttavasti selvitetty.
• Psykososiaaliset tekijät (esim. työn suuri määrä, työtovereiden antama vähäinen sosiaalinen tuki, heikot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtyytyväisyys) saattavat suurentaa niskakivun riskiä «Psykososiaaliset tekijät saattavat lisätä niskakivun riskiä.»C. Ei kuitenkaan ole tutkimustietoa siitä, väheneekö niskakipu sillä, että vaikutetaan työn psykososiaalisiin tekijöihin.
• Niskakipupotilasta rohkaistaan pysymään aktiivisena ja häntä kehotetaan jatkamaan päivittäisiä toimiaan kohtalaisesta kivusta huolimatta.
• Sairausloman tarvetta harkitaan tapauskohtaisesti toimintakyvyn ja työn kuormittavuuden mukaan.
• Ennen mahdollista sairauslomaa selvitetään, voiko potilas jatkaa työssään työjärjestelyin.
• Jos sairauslomaa tarvitaan, yleensä 1–3 päivää riittää. Yli viikon sairausloma on harvoin tarpeen. Sitä tarvitaan lähinnä haittaavissa säteilykipuoireissa.
• Jos työkyvyttömyys jatkuu yli 2 viikkoa, selvitetään, onko potilaalla mahdollisuutta osa-aikatyöhön esimerkiksi osasairauspäivärahan turvin.
• Myös työhön paluuta sairauslomalta voidaan tukea työtehtäviä muokkaamalla ja esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun turvin. Jälkimmäinen tulee kyseeseen, jos sairauteen liittyy pysyvän työkyvyttömyyden uhka.
• Käypä hoito -suositus Niskakipu «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20010»3, «Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suoma...»4.