KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Depressio
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 06.07.2016   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Nuorisopsykiatria, Psykiatria, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Sisällys Piilota sisällys
PDF Tulosta

Depressio

Käypä hoito
6.7.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Keskeinen sanoma

  • Depressio on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealue sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon työssä.
  • Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.
  • Masennustilojen tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää.
  • Hoidon suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat
    • masennustilan vaikeusasteen arviointi
    • ensimmäistä kertaa elämässä esiintyvän masennustilan (F32) ja toistuvan depression (F33) välinen erottelu.
  • Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat
    • masennuslääkkeet
    • vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.
  • Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta.
  • Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää depressiolääkehoitoa, psykoottisissa yhdessä psykoosilääkkeen kanssa.
  • Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpiä ovat depressiolääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon.
  • Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin.
  • Masennustilasta toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi jatkettava noin puolen vuoden ajan.
  • Potilaille, joille on ilmaantunut jo elämänsä kolmas masennusjakso, on suositeltavaa aloittaa pitkäaikainen ylläpitohoito depressiolääkkeellä, jotta uusien masennusjaksojen puhkeaminen estyisi.
  • Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa depression hoidon kolmiomallilla tai vastaavalla tavalla, jossa toteutuvat
    • yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin yhteistyö
    • hoidon suunnitelmallisuus
    • potilaan seuranta, opastus ja psykososiaalinen tuki.
  • Perusterveydenhuollon psykiatrista konsultaatiotoimintaa tulee kehittää.
  • Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa.
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa potilaat, jotka kärsivät
    • vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta
    • vakavasti monihäiriöisestä depressiosta
    • tavanomaiseen hoitoon huonosti vastanneesta depressiosta tai
    • vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavasta depressiosta.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat depressiopotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja muu henkilökunta
    • perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
    • muilla lääketieteen erikoisaloilla.

Aiheen rajaus

Diagnostiikka

Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit, joita sovelletaan oirekuvan osalta myös toistuvassa masennuksessa (F33). Kriteerejä on selkeyden lisäämiseksi hieman lyhennetty ja muokattu.
Lievässä masennustilassa oireita on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä.
Oirekriteerit Oirekuva
A. Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan.
B. Todetaan vähintään 2 seuraavista oireista. 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa
2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteen laskettuina) vähintään 4. 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
9. Unihäiriöt
10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos

Erotusdiagnostiikka

  • Masennustilat tulee erottaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa potilaalla on aiemmin esiintynyt maanisia, hypomaanisia tai sekamuotoisia (yhtäaikaisia maanisia ja depressiivisiä oireita) sairausjaksoja.
  • On myös aiheellista selvittää, etteivät masennuksen oireet johdu suoraan jostakin somaattisesta sairaudesta, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puutoksesta, sydän- tai aivoinfarktista, endokrinologisista häiriöistä, pahanlaatuisesta kasvaimesta tai neurologisesta sairaudesta.
  • Lisäksi on suljettava pois potilaan muihin sairauksiin käyttämän lääkehoidon (esim. kortikosteroidi) tai päihteiden käytön (esim. alkoholi, kannabis tai amfetamiini) suoraan aiheuttamat masennustilat.
  • Somaattisen erotusdiagnostiikan merkitys on erityisen suuri
    • sellaisilla iäkkäillä potilailla, joilla ei aiemmin ole esiintynyt masennustiloja
    • potilailla, joiden masennuksen oirekuva on epätavallinen
    • potilailla, jotka eivät hyödy depression tavanomaisesta hoidosta.
  • Somaattisesti sairaan potilaan tapauksessa ei aina ole helppoa erottaa somaattisen sairauden ja depression oireita toisistaan.
    • Depression affektiiviset ja kognitiiviset oireet (masentunut mieliala, mielihyvän menetys, huonontunut itsetunto, keskittymisvaikeudet, toivottomuus, itsetuhoajatukset, psykoottiset oireet) johtuvat harvemmin suoraan somaattisesta sairaudesta kuin vegetatiiviset oireet (väsymys, psykomotorinen hidastuneisuus, ruokahaluttomuus, laihtuminen).
    • Somaattisesti sairaan potilaan tapauksessa on siis syytä kiinnittää huomiota erityisesti kognitiivisiin ja affektiivisiin oireisiin.
  • Depressiodiagnoosia ei tehdä, jos kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin joskus häilyvä.
  • Muiden menetysten tai stressitekijöiden olemassaololla, tyypillä tai potilaan tilan psykologisella ymmärrettävyydellä on hoidollista muttei erotusdiagnostista merkitystä. Depressiodiagnoosi tehdään, kun oirekriteerit täyttyvät.

Depression seulonta terveydenhuollossa

Etiologia ja patogeneesi

Esiintyvyys väestössä

Monihäiriöisyys

Depressio ja työkyvyttömyys ja depression taloudelliset vaikutukset

Ehkäisy

Hoito

Hoidon suunnittelu ja seuranta

  • Hoidon lähtökohta on lääkärin kliiniseen tutkimukseen perustuva depression diagnoosi.
  • Jos diagnoosi vaikuttaa esimerkiksi oireiden lyhyen keston tai lieväasteisuuden vuoksi epävarmalta, ylihoidon välttämiseksi on suositeltavaa arvioida tilanne uudelleen 1–2 viikon kuluttua ja tehdä depression hoitoa koskevia päätöksiä vasta diagnoosin varmistuttua.
  • Depression hoito jaetaan kolmeen vaiheeseen, kuva «Depression hoidon vaiheet»2 :
    • Akuuttivaiheen hoidon tavoitteena on oireettomuus, ja se kestää tämän tavoitteen saavuttamiseen asti.
    • Jatkohoidon tavoitteena estää oireiden palaaminen (relapsi).
    • Ylläpitohoidon tavoitteena on ehkäistä uuden sairausjakson puhkeaminen.
  • Depression akuuttihoidossa voidaan käyttää
    • vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa
    • depressiolääkehoitoa tai
    • molempia yhtäaikaisesti taikka
    • joissakin tapauksissa sähköhoitoa, kirkasvalohoitoa, transkraniaalista magneettistimulaatiohoitoa tai muita hoitomuotoja.
  • Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä. Niiden yhtäaikainen käyttö on kuitenkin selvästi tehokkaampaa kuin pelkästään jommankumman «Psykoterapia ja masennuslääkkeet ovat yhtä tehokkaita oireiden lievittäjiä lievässä ja keskivaikeassa depressiossa. Tehokkainta on niiden yhteiskäyttö.»A ja siksi yleensä suositeltavaa.
  • Kun masennuslääkehoitoa ja psykoterapiaa käytetään yhtäaikaisesti, on tärkeää huolehtia hoidon kokonaisuuden koordinoinnista ja kummankin hoitomuodon asianmukaisesta seurannasta.
  • Muita tarpeellisia psykososiaalisia tai lääkehoitoja voidaan soveltaa yksilöllisesti.
  • Hoitoon kuuluu aina sairautta ja sen hoitoa koskeva potilasopetus (psykoedukaatio).
  • Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta «Säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ohjattu ryhmämuotoinen liikuntaharjoittelu saattaa parantaa depression hoidon tehoa perusterveydenhuollossa.»C , «Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD004366 »64, joten sitä voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
  • Hoitomuodoista riippumatta depressiopotilas tarvitsee säännöllistä seurantaa sekä akuuttivaiheen aikana että vähintään puolen vuoden ajan sen jälkeen.
  • Seurantakäynneillä selvitetään hoitosuunnitelman toteutumista, oiretason toipumista ja hoidon tuloksellisuutta.
  • Hoidossa tutkitaan potilaan elämäntilannetta, erityisesti mahdollisia depression laukaisseita ja sitä ylläpitäviä kuormittavia tekijöitä, ja tuetaan hänen rakentavia selviytymiskeinojaan. On tärkeää, ettei potilas jää vain hoidon passiivisen vastaanottajan rooliin.
  • Depressiota sairastavan aikuisen lasten tilanne ja tuen tai hoidon tarve tulee arvioida (lastensuojelulaki, www «http://www.finlex.fi»2).
  • Hoitomuodon valintaa ohjaa saatavuuden lisäksi depression vaikeusaste. Ks. Taulukko «Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoitomuodot »2.
  • Muita huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa
    • aiempien depressiojaksojen vaikeusaste, erityisesti jos ne ovat olleet nykyistä vaikeampia
    • psykiatrinen monihäiriöisyys
    • mahdollisten aiempien hoitoyritysten teho ja haitat
    • itsemurhavaara
    • toimintakyky
    • somaattinen terveydentila
    • potilaan omat toiveet hoitoaan kohtaan.
Taulukko 2. Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoitomuodot
Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen
Psykoterapia + + (+) -
Masennuslääkkeet + + + +
Psykoosilääkkeet (masennuslääkkeen ohella) - - - +
Sähköhoito (ECT) - - + +

Lääkehoito

Akuuttihoito

Taulukko 3. Suomessa vuonna 2016 käytössä olevat depressiolääkkeet ja niiden annokset aikuispotilaille
Markkinoilla oleva reboksetiini ei depressioindikaatiostaan huolimatta todennäköisesti ole tehokas masennuslääke.
Geneerinen nimi Aloitusannos (mg/vrk) Hoitoannos (mg/vrk) Tavallisia haittavaikutuksia
Trisykliset depressiolääkkeet Ryhmälle luonteenomaisia muun muassa antikolinergiset ja alfa1-salpauksen haittavaikutukset
Amitriptyliini 25–50 75–300
Doksepiini 25–50 75–300
Klomipramiini 25–50 75–300
Nortriptyliini 25–50 50–200
Trimipramiini 25–50 75–300
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) Ryhmälle luonteenomaisia muun muassa pahoinvointi, suolisto-oireet ja seksuaalitoimintojen häiriöt
Essitalopraami 10 10–20
Fluoksetiini 20 20–80
Fluvoksamiini 50 100–300
Paroksetiini 20 20–50
Sertraliini 50 50–200
Sitalopraami 20 20–40
Muut depressiolääkkeet
Agomelatiini 25 25–50 Päänsärky, huimaus
Bupropioni 150 150–300 Päänsärky, unettomuus, pahoinvointi
Duloksetiini 60 60–120 Pahoinvointi, suun kuivuminen, päänsärky, uneliaisuus
Mianseriini 30 30–90 Väsymys, huimaus
Milnasipraani 50 50–100 Pahoinvointi, sydämentykytys, virtsaamisongelmat
Mirtatsapiini 15–30 30–60 Väsymys, painon nousu
Moklobemidi 300 300–900 Unettomuus, huimaus
Tratsodoni 50–100 150–500 Väsymys, huimaus, rytmihäiriöt
Venlafaksiini 75 75–375 Kuten SSRI:t
Vortioksetiini 10 5–20 Pahoinvointi

Lääkeresistentti depressio

Psykoottinen depressio

Jatkohoito

Ylläpitohoito

  • Masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa pitkäaikaisena uusiutumisen estohoitona, jos potilas on elämänsä aikana kärsinyt toistuvista vähintään keskivaikeista masennustiloista «Ylläpitohoito masennuslääkkeillä vähentää merkittävästi depression uusiutumisen riskiä.»A.
  • Päätöksen ylläpitohoidon aloittamisesta ja lopettamisesta voi tehdä joko psykiatrian erikoislääkäri tai yleislääkäri. Päätöksestä tulee kuitenkin herkästi konsultoida erikoislääkäriä.
  • Päätöksestä on tärkeää neuvotella myös potilaan kanssa, jotta hän ymmärtää sen merkityksen. Päätös hoidon aloittamisesta tai lopettamisesta (tai toteuttamatta jättämisestä) ja sen perusteluista on lisäksi syytä kirjata huolellisesti sairauskertomukseen.
  • Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, kun kyseessä on kolmas elämänaikainen masennusjakso. Jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita tai psykoottisia tai niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta taikka pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä, on syytä harkita pitkäaikaista ylläpitohoitoa jo varhemmin.
  • Ylläpitohoidon avulla voidaan pienentää merkittävästi masennuksen uudelleen puhkeamisen todennäköisyyttä, mutta se on mielekästä vain, jos akuuttivaiheessa on todettu hyvä vaste masennuslääkkeeseen.
  • Ylläpitohoito toteutetaan samalla lääkeannoksella kuin akuutti- ja jatkohoito.
  • Lääkehoidon tehon oletetaan säilyvän useiden vuosien ajan, mutta näyttö hyvin pitkäaikaisen hoidon tehosta puuttuu.
  • Ylläpitolääkehoito edellyttää, että potilaan tilaa seurataan vastaanottokäynneillä vähintään vuosittain silloinkin, kun potilas on täysin oireeton. Kun potilas on ollut oireeton usean vuoden ajan, on syytä harkita lääkehoidon varovaisen asteittaisen lopettamisen mahdollisuutta.
  • Yhtäjaksoista ylläpitohoitoa on syytä jatkaa sitä pidempään,
    • mitä useampia depressiojaksoja potilaalla on esiintynyt
    • mitä vaikeampia ne ovat olleet
    • mitä suurempi potilaan itsemurhan, työkyvyttömyyden tai muiden vakavien seurausten vaara on niiden aikana ollut
    • mitä enemmän depression esi- tai jälkioireita potilaalla on esiintynyt ylläpitohoidon aikana.
  • Lääkkeen käytön lopettamiseen liittyy selvä depression uusiutumisen vaara. Toisaalta elinikäinen ylläpitohoito voi varsinkin lievemmissä tapauksissa olla ylimitoitettua.
  • Jos lopettamista yritetään, potilaan tilaa on seurattava tavanomaista tiiviimmin, jotta depression mahdollinen uusiutuminen havaittaisiin ja hoito voitaisiin aloittaa viivytyksettä uudelleen.

Sähköhoito

Kaamosmasennuksen kirkasvalohoito

  • Joillakuilla depressiopotilailla masennusjaksoja esiintyy toistuvasti ja lähes yksinomaan vain pimeän talvikauden aikana niin sanottuna kaamosmasennuksena, joka on vuodenaikamasennuksen (Seasonal Affective Disorder, SAD) alamuoto. Kirkasvalohoito tehoaa kaamosmasennukseen hyvin «Kirkasvalohoito on tehokas kaamosmasennuksen hoidossa.»A. Hoitoa annetaan siihen tarkoitetulla laitteella aamuisin (2 500–10 000 luksin valoteholla) yleensä 30–120 minuutin ajan
    • ensimmäisten parin viikon aikana yleensä päivittäin
    • myöhemmin joko kuureina tai jatkuvasti
    • ainakin viidesti viikossa talvikauden ajan.
  • Kaamosmasennusta on mahdollista hoitaa myös serotoniinin takaisinottoa estävillä masennuslääkkeillä «Kaamosmasennusta on mahdollista hoitaa SSRI-ryhmän masennuslääkkeillä.»C.

Transkraniaalinen magneettistimulaatiohoito

Neuromodulaatiohoidot

Psykoterapeuttinen hoito

Psykoterapian tavoitteet

  • Masennustilojen hoidossa psykoterapioiden tavoitteena on saada potilas toipumaan ja hänen toimintakykynsä paranemaan vaikuttamalla
    • masennusta ylläpitäviin mielikuviin
    • ajattelumalleihin
    • tunne-elämään
    • minäkäsitykseen
    • toimintatapoihin.
  • Psykoterapiat perustuvat teoreettisiin malleihin ja tutkimustietoon mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmista, normaalista ja häiriintyneestä psyykkisestä kehityksestä ja psykoterapian muutosprosesseista ja soveltavat niistä johdettuja kliinisiä käytäntöjä.

Psykoterapiasuuntaukset, terapiamenetelmät ja niiden toteutustavat

  • Pääsuuntausten mukaan yleisimmin Suomessa käytetyt, masennuksen hoidossa vaikuttavaksi osoitetut psykoterapiat voidaan jakaa erilaisiin kognitiivisen ja käyttäytymisterapeuttisen terapian muotoihin, psykodynaamisiin terapioihin sekä interpersonaalliseen ja ratkaisukeskeiseen terapiaan.
  • Lähes kaikissa psykoterapiasuuntauksissa terapiamenetelmistä on erilaisia sovelluksia, joita luonnehtii tietty käyttöala tai toteutustapa.
  • Psykoterapian yleisin toteutustapa on potilaan sanalliseen kerrontaan ja terapeutin ja potilaan vuorovaikutukseen perustuva yksilöterapia. Lisäksi useissa terapiasuuntauksissa on ryhmäterapia- ja pari- ja perheterapiasovelluksia ja osassa luovaan toimintaan (musiikki-, taide- ja kirjallisuusterapia), systemaattiseen potilasopetukseen (psykoedukaatio) ja lähinnä kognitiivisessa terapiassa tietotekniikkaan (internetterapia) perustuvia sovelluksia (www «http://www.mielenterveystalo.fi»4).
  • Erilaisia teoreettisia näkökohtia ja tekniikoita yhdistävien uusien terapiamuotojen ja menetelmien käyttö vaikuttaa olevan lisääntymässä.
  • Lyhytterapioiden kesto vaihtelee muutamasta käyntikerrasta 20–30 käyntikertaan. Yleisimmin käytetään yhtä 45 minuutin hoitokertaa viikossa.
  • Pitkäkestoista terapiaa annetaan tyypillisesti 1–3 kertaa viikossa ja jatketaan vuodesta useaan vuoteen.

Psykoterapian tarpeen arviointi

Psykoterapia akuutin depression hoidossa

Taulukko 4. Keskeiset psykoterapiamuodot depression hoidossa
Hoitomuoto ja kuvaus Tyypillinen kesto ja tiheys Näytön aste
Akuutti vaihe Ylläpito- ja jatkohoitovaihe Krooninen ja komplisoitunut masennus
Kognitiivinen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»4
Tavoitteena depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien asenne- ja käyttäytymismallien muuttuminen ja ongelmanratkaisukeinojen lisääntyminen Lyhyt: 10–20 käyntiä, yksi kerta viikossa «Kognitiiviset ja interpersonaaliset lyhytterapiat ovat tuloksellisia masennustilojen akuuttivaiheen hoitomuotoja.»A - -
Lyhyt: 8–16 käyntiä (uusiutumisen estoterapia ja tietoisuustaitoihin perustuva MBCT) - «Masennustilasta toipuneille potilaille jatko- ja ylläpitohoito kognitiivisella ja interpersonaalisella terapialla vähentää masennusoireilun palaamista ja masennustilan uusiutumista.»A -
Lyhyt/keskipitkä: 12–40 käyntiä (CBASP) - - «Kroonisen masennuksen hoitoon kehitetty CBASP-terapia on ilmeisesti hyödyllinen pitkäaikaisen masennuksen akuuttihoidossa ja toipuneiden jatkohoitona – etenkin keskipitkänä ja lääkehoitoon yhdistettynä.»B
Pitkäkestoinen: 40–80 käyntiä, 1–2 käyntiä viikossa D D C
Interpersonaalinen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»4
Tavoitteena depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien ihmissuhdeongelmien, rooliristiriitojen tai menetysten fokusoitu käsittely Lyhyt: 12–16 käyntiä, yksi käynti viikossa «Kognitiiviset ja interpersonaaliset lyhytterapiat ovat tuloksellisia masennustilojen akuuttivaiheen hoitomuotoja.»A «Masennustilasta toipuneille potilaille jatko- ja ylläpitohoito kognitiivisella ja interpersonaalisella terapialla vähentää masennusoireilun palaamista ja masennustilan uusiutumista.»A -
Psykodynaaminen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»4
Tavoitteena depressiolle altistavien kehityksellisten ongelmien selvittely ja minuuden vahvistuminen Lyhyt: 16–25 käyntiä, yksi käynti viikossa «Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia on muiden terapiamuotojen veroinen masennustilojen akuuttivaiheen hoitomuoto.»A «Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa jo akuuttivaiheen hoito interpersonaalisella terapialla tai lyhyellä psykodynaamisella psykoterapialla saattaa auttaa ehkäisemään uusia masennustiloja.»B -
Pitkäkestoinen: 80–240 käyntiä, 1–3 käyntiä viikossa «Pitkäkestoinen psykoterapia on ilmeisesti perusteltu hoitomuoto masennustilojen hoidossa – etenkin silloin, kun masennustila liittyy muuhun monimuotoiseen tai pitkäaikaiseen oireiluun, ongelmiin tai persoonallisuushäiriöihin.»B D «Pitkäkestoinen psykoterapia on ilmeisesti perusteltu hoitomuoto masennustilojen hoidossa – etenkin silloin, kun masennustila liittyy muuhun monimuotoiseen tai pitkäaikaiseen oireiluun, ongelmiin tai persoonallisuushäiriöihin.»B

Toistuvan, pitkittyneen ja vaikeahoitoisen depression psykoterapia

Psykoterapiaan ohjautuminen Suomessa

  • Psykoterapian järjestäminen on Suomessa terveydenhoitolain perusteella kunnan vastuulla silloin, kun se liittyy sairaanhoitoon. Kunnalla tulisi olla käytettävissään pääasiassa lyhytkestoisia interventioita ja rajatusti pitkäkestoisia terapioita.
  • Julkisen terveydenhuollon psykoterapeuttisista hoitosuhteista voivat vastata lyhyen koulutuksen ja työnohjauksen turvin myös hoito- ja sosiaalialan ammateissa toimivat, joilla ei ole varsinaista psykoterapeutin ammattinimikettä. Joihinkin vaikuttaviin, lyhytkestoisiin psykoterapiamuotoihin (esim. interpersonaalinen) ei ole olemassa omaa ammattinimikkeeseen oikeuttavaa koulutusohjelmaa.
  • Laillistettuja psykoterapeutteja oli vuoden 2014 alussa noin 5 500, joista aktiivisesti (usein osa-aikaisesti) toimivia arviolta noin 4 500. Valvira myöntää psykoterapeutin ammattinimikkeen, pitää yllä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (ns. Terhikki-rekisteri), sekä ohjaa ja valvoo yhdessä aluehallintovirastojen kanssa psykoterapeuttien toimintaa. Psykoterapeuteista noin puolet toimii ainakin osin julkisessa terveydenhuollossa ja päätoimisesti yksityisinä ammatinharjoittajina vajaa kolmannes. Psykoterapian saatavuus vaihtelee paljon alueittain. Ks. Kelan Psykoterapeutit Suomessa julkaisu oheisesta linkistä: www «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26519/Selosteita74.pdf?sequence=2»6.
  • Yksityisen psykoterapeutin antamasta psykoterapiasta potilaat voivat saada sairausvakuutuskorvausta, jos terapeutti on lääkäri. Kunnat voivat myös hankkia ostopalvelusopimuksin tai potilaan omalla kustannuksella psykoterapiaa yksityiseltä psykoterapeutilta.
  • Kuntoutuspsykoterapian järjestäminen on Kelan järjestämisvelvollisuuden piirissä. Ks. kohta Lääkinnällinen kuntoutus «»2.

Depression hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Nuorten depressiot

  • Nuoruusikä alkaa puberteetissa noin 12–13 vuoden iässä ja päättyy vähittäin noin 20–22 iässä.
  • Hoidon erityispiirteitä ovat nuoruusiän psyykkisen kehityksen tukeminen hoitosuhteessa ja yhteistyö nuoren vanhempien kanssa.
  • Erikoissairaanhoidon rooli on nuorten hoidossa korostuneempi kuin aikuisilla.

Psykososiaaliset hoitomuodot

Lääkehoito

Jatko- ja ylläpitohoito

Vanhusten depression hoito

  • Vanhuusiässä ilmenevien depressioiden diagnostiikka, arviointi ja hoito ovat yleensä ainakin alle 75-vuotiailla samankaltaisia kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
  • Vanhusten depression seulonnassa voidaan käyttää GDS-15- tai GDS-30-asteikkoa (geriatrinen depressioasteikko, Geriatric Depression Scale) «Geriatrinen depressioasteikko (GDS)»4.
  • Jos ensimmäinen depressioepisodi tulee vanhuusiässä, on erityisen tarkkaan arvioitava somaattisen sairauden mahdollisuus etiologisena tai myötävaikuttavana tekijänä.
  • Tutkimuksia yli 75-vuotiaiden depression hoidosta on edelleen varsin vähän. Suosituksen ohjeita voidaan kuitenkin soveltaa myös heidän hoidossaan, kunhan otetaan huomioon, että ikääntymisen myötä psykiatrisen ja somaattisen hoidon yhdistämisen tarve lisääntyy. Ikääntymisen myötä psykoterapiassa korostuvat supportiiviset elementit. Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutusten merkitys myös korostuu, ja iänmukaiseen annokseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Masennuslääkeannokset ovat 65–75-vuotiailla samansuuruisia tai vain vähän pienempiä kuin keski-ikäisillä, kun taas yli 75-vuotiailla käytettävät annosten koko on ½–1/3 keski-ikäisillä käytettävistä annoksista.
  • Ikääntyneiden lieviä ja keskivaikeita depressioita voidaan hoitaa psykoterapian avulla «Psykoterapia on tuloksellista vanhusten masennuksen akuuttihoidossa.»A. Eniten on tutkittu kognitiivista psykoterapiaa. Sekä yksilö- että ryhmähoidoista on näyttöä, ja niiden saatavuutta tulisi lisätä.
  • Depressiolääkkeet ovat tehokkaita myös vanhusten masennuksen hoidossa, eikä lääkeaineryhmien välillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja «Masennuslääkkeiden käyttö on tuloksellista myös iäkkäiden masennusta hoidettaessa. Eri masennuslääkkeiden välillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja vanhusten masennusta hoidettaessa.»A.
  • Vanhusten depressiossa ylläpitolääkitys on ilmeisesti hyödyllistä «Vanhusten masennuksen ylläpitohoito on ilmeisesti hyödyllistä jo ensimmäisen masennusjakson jälkeen.»B. Sitä harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon lisääntyvän lääkekuorman mukanaan tuomat ongelmat.
  • Vaikka trisykliset masennuslääkkeet ovat tehokkaita, niitä ei potentiaalisten verenkiertoelimistöön kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi yleensä suositella yli 75-vuotiaiden hoitoon. Jos vanhukselle suunnitellaan trisyklisen lääkkeen käytön aloittamista, kannattaa tarkistaa, ettei hänellä ole sydämen johtumishäiriötä, ja valita mahdollisimman vähän antikolinergisia ja muita haittavaikutuksia aiheuttava valmiste, esimerkiksi nortriptyliini.
  • Sähköhoito on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös yli 75-vuotiaiden depressiossa «ECT on ilmeisesti tehokas ja turvallinen hoitomuoto myös iäkkäiden vanhusten hoidossa.»B.

Raskaudenaikaisen masennustilan hoito

Synnytyksenjälkeisen masennustilan hoito

Somaattisesti sairaat depressiopotilaat

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät depressiopotilaat

Taulukko 5. Tiivistelmä monihäiriöisen depressiopotilaan hoidosta
Häiriöyhdistelmä Selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä Muu masennuslääke Lyhytpsykoterapia Muu mahdollinen hoito
Masennustila ja päihderiippuvuus ++ - - Päihdevieroitus
Masennustila ja ahdistuneisuushäiriö ++ + +
Masennustila ja epävakaa persoonallisuus ++ - - Epätyypillinen psykoosilääke, mielialaa tasaava lääkehoito, spesifiset psykoterapiat

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät depressiopotilaat

Päihteitä väärinkäyttävät tai niistä riippuvaiset depressiopotilaat

Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen

Depressiopotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi

Toimintakyvyn arviointi

Taulukko 6. SOFAS-asteikko
1. Käytä mahdollisuuksien mukaan tarkkoja lukuja, esimerkiksi 45, 68 tai 72.
Tarkastele sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä jatkumolla erinomaisesta toimintakyvystä huomattavasti heikentyneeseen toimintakykyyn. Ota huomioon toimintakyvyn heikentymät, jotka johtuvat fyysisistä tai henkisistä rajoitteista. Vain suoraan henkisistä tai fyysisistä terveysongelmista johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Mahdollisuuksien puutteen ja muiden ympäristöseikkojen aiheuttamia rajoituksia ei oteta huomioon.
Koodi1 Merkitys
91–100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla
81–90 Hyvä toimintakyky kaikilla elämänalueilla; henkilö ammatillisesti ja sosiaalisesti tehokas
71–80 Vain vähäistä heikentymistä sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. harvinainen ihmissuhderistiriita tai tilapäinen jälkeen jääminen koulutyössä)
61–70 Lieviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä, mutta yleisesti hyvä toimintakyky ja joitakin mielekkäitä ihmissuhteita
51–60 Kohtalaisia vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. vain vähän ystäviä tai ristiriitoja ikä- tai työtovereiden kanssa)
41–50 Vakavaa heikentymistä sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esim. ystävien puuttuminen tai kyvyttömyys säilyttää työpaikkaa)
31–40 Merkittävää heikentymistä useilla elämänalueilla, kuten työssä, koulussa tai perhesuhteissa (esim. masentunut mies, joka välttelee ystäviään, laiminlyö perhettään eikä pysty työhön, tai lapsi, joka pahoinpitelee usein nuorempiaan, on uhmakas kotona eikä menesty koulussa)
21–30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla (esim. pysytteleminen vuoteessa koko päivän, työttömyys ja kodittomuus)
11–20 Ajoittainen henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason laiminlyöminen, kyvyttömyys toimia itsenäisti
1–10 Jatkuva henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason laiminlyöminen; kyvyttömyys toimia vahingoittamatta itseään tai muita taikka ilman huomattavaa ulkopuolista tukea (esim. hoitoa tai valvontaa)
0 Riittämättömät tiedot

Työkyvyn arviointi

  • Valtaosa depressioon sairastuneista jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauspoissaoloja «Ahola K, Virtanen M, Honkonen T, Isometsä E, Aromaa A, Lönnqvist J. Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä. Terveys 2000 -väestötutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2009;38:3081–8»135.
  • Depressiopotilaan sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat
    • toimintakyky
    • työn vaatimukset
    • työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin tai työjärjestelyihin.
  • Lievässä depressiossa sairauspoissaolo ei yleensä ole tarpeen. Keskivaikeassa depressiossa jäljellä olevan toimintakyvyn riittävyys riippuu työn vaatimuksista ja mahdollisuuksista työssä jatkamista tukeviin työjärjestelyihin. Vaikeassa ja psykoottisessa depressiossa jäljellä oleva toimintakyky ei yleensä riitä minkään työn vaatimuksiin.
  • Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta:
    • Edellyttääkö toipuminen tai pahentuuko sairaus ilman sairauspoissaoloa?
    • Haittaisivatko päivärytmin menetys ja mielekkään toiminnan puute toipumista?
    • Lisääntyisikö päihteiden käyttö?
    • Vahvistuisiko mahdollinen syrjäytymiskehitys?
  • Työssä käyvän depressiopotilaan osalta arvioidaan, onko työpaikalla tarvetta ja mahdollisuuksia potilaan työkykyä edistäviin työjärjestelyihin (esim. siirtyminen tilapäisesti vuorotyöstä päivätyöhön tai asiakastyöstä taustatyöhön) tai muihin työhön liittyviin tukitoimiin. Arviointi on hyvä tehdä työterveysneuvottelussa, johon osallistuvat työntekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja.
  • Ellei jäljellä oleva toimintakyky yllä nykyisen työn vaatimuksiin eikä tilapäisiinkään tukitoimiin tai työjärjestelyihin ole mahdollisuutta, sairauspoissaolo on aiheellinen.
  • Perusteellisissa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinneissa lisätutkimuksina voivat olla tarpeen esimerkiksi psykologin, neuropsykologin tai toimintaterapeutin tutkimukset.
  • Epäselvissä tilanteissa työkyvyn arvio on tarpeen tehdä siihen erikoistuneessa yksikössä. Joskus myös päiväsairaala- tai muu osastotutkimus on tarpeen.
  • Työttömän terveydentilan selvitystarpeen arviointi kuuluu Työ- ja elinkeinotoimistolle (TE-toimistolle), mutta aloitteen voi tehdä myös henkilö itse tai selvitystarve voidaan todeta terveys- tai muissa palveluissa. Työttömien terveystarkastusten järjestäminen kuuluu kunnalle.
  • Työttömän toimintakykyä arvioitaessa kuvataan, mihin arvioitava pystyy mahdollisista rajoitteistaan huolimatta «Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Suom Lääkäril 2011;48:3659–66»136. Arvio jäljellä olevasta toimintakyvystä ja sen rajoituksista tarvitaan, kun tehdään hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä koskevia päätöksiä. Ks. www «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2012/03/14/Tyottomat_120314.pdf»12.

Sairauspoissaolokäytännöt ja työhön paluun tuki

  • Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa.
  • Sairauspoissaolon aikana on luotava suunnitelma työhön paluusta ja huolehdittava asianmukaisesta hoidosta.
  • Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan.
  • Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on usein tarpeen kestää 2–4 viikkoa, jona aikana on mahdollista saavuttaa vastetta lääkehoitoon. Joskus kuitenkin työkykyyn keskeisesti vaikuttavat oireet voivat lievittyä nopeamminkin.
  • Sairauspoissaolon ajaksi kannattaa suositella normaalin päivärytmin ylläpitoa ja asteittaista arkisten toimien lisäämistä.
  • Työterveysneuvottelussa sovitaan sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta työterveyshuoltoon ja työpaikkaan sekä muista työhön paluun tukitoimista «Ahola K. Tue työkykyä - käsikirja esimiestyöhön. Helsinki: Työterveyslaitos 2011»137, «Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Työhön paluun tuki. Terveysportti, työterveyden käsikirja. Artikkeli ttk00111 (000.111). Kustannu»138.
  • Työkyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi voidaan hoidon lisäksi tarvita lääkinnällistä (esim. kuntoutuspsykoterapia), ammatillista (esim. työkokeilu) tai sosiaalista kuntoutusta (esim. päihdekuntoutus). Kuntoutusta varten laaditaan kuntoutussuunnitelma.
  • Jos hoitovaste on osittainen, on oleellista, että työpaikalla on mahdollisuus osatyökykyisen työhön paluun tukemiseen.
  • Työssä käyvän depressiopotilaan asteittaista työhön paluuta voidaan tukea esimerkiksi osasairauspäivärahalla, jota voi hakea Kelasta, jos työkyvyttömyys pitkittyy yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää).
  • Ammatillisena kuntoutuksena tehtävä työkokeilu, osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke voi mahdollistaa osatyökykyisen työhön paluun. Ks. kohta Työkyvyttömyysajan etuudet «»3.

Yhteistyökäytännöt

  • Työterveyshuollon, muun terveydenhuollon (terveyskeskus, psykiatrinen erikoissairaanhoito) ja kuntoutuksen toimiva yhteistyö on työkyvyn tukemisessa olennaista. Ks. kuva «Depressiopotilaan sairausloma ja työhönpaluu»1 .
  • Pitkittyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi myös yhteistyö työssä käyvän depressiopotilaan työpaikan kanssa on tärkeää.
  • Jos sairauspoissaolo pitkittyy yli 2 kuukauden pituiseksi eikä alkavaakaan hoitovastetta perusterveydenhuollossa (työterveyshuolto, terveyskeskus) ole näkyvissä, on syytä konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä.
  • Työssä käyvän potilaan sairauspoissaolon pituuden määritys ja työhön paluun suunnittelu on hyvä tehdä työterveyshuollossa, ja siinä huomioidaan mahdollinen psykiatrin kannanotto työ- ja toimintakykyyn.
  • Työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Ks. www «http://www.kela.fi/takaisintyohon»13.
  • Työttömän depressiopotilaan osalta yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tai Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kanssa on tarpeen (ks. www «http://www.te-palvelut.fi»14).

Työkyvyttömyysajan etuudet

Lääkinnällinen kuntoutus

  • Depressiopotilaiden yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia. Se saattaa edistää työelämässä pysymistä ja sinne siirtymistä «Aaltonen T, Lind J. Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina 2002-2004. Helsinki: Kela, Sos»139.
  • Psykoterapiaa voi saada julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisiltä psykoterapeuteilta itse maksamalla, terveydenhuollon maksusitoumuksella tai Kelan tukemana.
  • Terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (mm. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet), ellei lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen ole Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 §:n perusteella Kelan tehtävä.
  • Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi 16–67-vuotiaille, joilla mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Kela tarvitsee potilaan oman hakemuksen ja psykiatrian alan erikoislääkärin tai julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa yksikössä työskentelevän erikoistuvan lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman tai lausunnon, joiden perusteella arvioidaan kuntoutuspsykoterapian myöntämisen mahdollisuus. Lausunto voidaan laatia aikaisintaan 3 kuukautta kestäneen asianmukaisen hoidon toteuduttua. Psykiatrisen lausunnon laatiminen edellyttää, että käyntejä psykiatrin luona on ollut vähintään kaksi. Hoitosuhteen tulee jatkua myös psykoterapian aikana (ks. www «http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»19).
  • Psykoterapiaa voi saada myös Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatrisessa yksikössä erikoistuvan lääkärin tulee laatia potilaalle kuntoutussuunnitelma. Psykoterapiakuntoutuksen kohderyhmä on alle 65-vuotiaat, avohoidossa olevat henkilöt, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjessa suoriutumisessa ja osallistumisessa, ja joilla on vähintään vuoden kestoinen kuntoutustarve. Suositeltavan kuntoutuksen tulee olla perustellusti tarpeellista tukemaan suoriutumista ja osallistumista ja sille tulee asettaa konkreettiset, kuntoutujalle merkitykselliset tavoitteet (ks. «http://www.kela.fi/tyoikaisille_vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»20 ja «http://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus_avoterapiat»21).
  • Mielenterveyden häiriöitä sairastaville järjestetään kuntoutuskursseja ja sopeutumisvalmennuskursseja, joille voi hakea Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena (ks. www «http://www.kela.fi/harkinnanvaraiset-kuntoutuspalvelut»22) tai Mielenterveyden keskusliiton kautta (ks. www «http://mtkl.fi/palvelut/sopeutumisvalmennus/»23).

Ammatillinen kuntoutus

Depression hoito perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa

Depression tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Depression hoito perusterveydenhuollossa

Kolmiomalli perusterveydenhuollossa

  • Terveyskeskuslääkärin, depressiohoitajan ja psykiatrin suunnitelmallinen yhteistoiminta – depression hoidon kolmiomalli – parantaa depression hoidon tuloksia perusterveydenhuollossa «Kolmiomallilla toteutettu hoito lisää masennuksen hoidon tuloksellisuutta.»A
  • Kolmiomallissa (ks. Kuva «Depression hoidon kolmiomalli»4 )
    • depressiohoitaja koordinoi hoitoa, tukee ja opastaa potilasta sekä seuraa toipumista
    • omalääkäri vastaa hoidosta ja tekee hoitopäätökset
    • konsultoiva psykiatri ohjaa säännöllisesti depressiohoitajaa ja konsultoi omalääkäreitä.
  • Depressiohoitajien työpanos
    • tekee mahdolliseksi käyttää enemmän aikaa depressiopotilaan hoitoon
    • tukee systemaattista seurantaa ja psykososiaalisen tuen tarjoamista sekä
    • auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon.
  • Yhdysvaltoihin sovellettavissa olevan tiedon perusteella kolmiomallin kustannusvaikuttavuus on hyvä «Kolmiomallin kustannusvaikuttavuus»10.
  • Depression hoidon kolmiomallia on esitelty tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa esitteessä «http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087418&name=DLFE-10779.pdf»29.
  • Jos kolmiomalli ei ole sellaisenaan sovellettavissa, on silti suositeltavaa soveltaa sen periaatteita tilanteen mukaan.

Depression hoidon toteutus työterveyshuollossa

Psykiatrinen konsultaatio

Ohjaaminen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

  • Depressiopotilas on aiheellista lähettää psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, jos kyseessä on
    • vaikea tai psykoottinen depressio
    • lääkeresistenssi
    • vakavasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen potilas
    • tilanne, jossa potilaan työ- tai toimintakyky ei psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiotuella tapahtuneesta asianmukaisesta hoidosta huolimatta ole palautunut perustasolle.
  • Vastuu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa aloitetusta toistuvan masennuksen ylläpitolääkehoidosta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon, kun potilas on oireeton ja välitön uusiutumisriski arvioidaan pieneksi.
  • Ylläpitohoidon asianmukainen seuranta edellyttää yksilöllisen hoito- ja seurantasuunnitelman tekemistä siirron yhteydessä ja niiden toteuttamismahdollisuuksien varmistamista jatkohoitopaikasta.

Laatukriteerit

  • Jokaisen masennukseen hoitoa hakevan potilaan tulisi saada jotakin vaikuttavaksi osoitettua hoitoa.
  • Työryhmä ehdottaa, että depressiopotilaiden hoidon laatua seurattaisiin perusterveydenhuollossa seuraavilla kriteereillä:
    • Vastaako diagnosoitujen depressiopotilaiden osuus kaikista hoidetuista epidemiologista kuvaa masennuksen todennäköisestä esiintyvyydestä väestössä?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on hoitosuunnitelma?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista masennuslääkitys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotakin psykoterapeuttista tai muuta psykososiaalista hoitoa?
    • Kuinka suurella osalla uusista (todetuista) depressiopotilaista suunnitelmallinen seuranta toteutuu?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista saavuttaa seurannassa oiremittareilla arvioituna täyden remission?
  • Psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta työryhmä ehdottaa seuraavia laatukriteereitä:
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on hoitosuunnitelma?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista lääkehoito on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta?
    • Kuinka suuri osa potilaista, jotka kärsivät toistuvasta masennuksesta, saa ylläpitohoitoa?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotakin intensiivistä yksilöpsykoterapeuttista hoitoa?
    • Kuinka suurella osalla parisuhteessa elävistä potilaista hoitoon on liittynyt pari- tai perhetapaaminen?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on seurannassa käytetty hyväksi oiremittareita?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista saavuttaa seurannassa oiremittareilla arvioituna täyden remission?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Depressio-suosituksen historiatiedot «Depressio, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11

Puheenjohtaja:

Erkki Isometsä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jäsenet:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys, asiantuntijalääkäri; Kela

Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, kuntoutuksen erityispätevyys, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Hannu Koponen, LT, psykiatrian erikoislääkäri, vanhuspsykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jarmo Lappalainen, yleislääketieteen erikoislääkäri, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Olavi Lindfors, PsT, kliinisen psykologian dosentti, psykoterapeutti, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mauri Marttunen, LT, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Sami Pirkola, LT, psykiatrian erikoislääkäri, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

Pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, Käypä hoito -vastuutoimittaja

Asiantuntijat:

Pirjo Anttila, työterveyshuollon ylilääkäri; Kesko

Heli Malm, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, HYKS Akuutti, Teratologinen tietopalvelu

Kari Raaska, LT, psykiatrian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HySHA, HUS, mielialahäiriöt

Jan-Henry Stenberg, FT, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti (VET), linjajohtaja; HYKS, Psykiatria, IT-psykiatria ja psykososiaaliset hoidot

Maria Vuorilehto, LT, yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, apulaisylilääkäri; HUS, Psykiatria

Kiitokset:

Työryhmä kiittää dosentti Sami Leppämäkeä sähköhoitoa koskevan aineiston toimittamisesta.

Sidonnaisuudet

Erkki Isometsä: Johtokunnan tms jäsenyys (Helsingin yliopisto, psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmä), Luentopalkkio (Suomen Lääkäriliitto, Farmasian päivät, Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy, Mehiläinen Oy ), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Muu palkkio (Ylilääkärin osa-aikainen sivuvirka, HUS; osa-aikainen tutkimusprofessori, THL)

Pekka Jousilahti: Luentopalkkio (Helsingin yliopisto, Suomen lääkäriliitto)

Elina Kinnunen: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Lundbeck), Muu palkkio (Asiantuntijalääkäri, Veritas Eläkevakuutus), Luentopalkkio (Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Turun yliopisto)

Teija Kivekäs: Ei sidonnaisuuksia

Hannu Koponen: Asiantuntijapalkkio (Oy H.Lundbeck Ab,Servier,Valvira, Fimea ), Luentopalkkio (Oy H. Lundbeck Ab, Professio, Medivir), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Muu palkkio (Ylilääkärin osa-aikainen sivuvirka, HUS)

Jarmo Lappalainen: Ei sidonnaisuuksia

Olavi Lindfors: Työsuhde (Inter-Psyko Oy), Osakeomistus (Inter-Psyko Oy)

Mauri Marttunen: Asiantuntijapalkkio (Valvira), Luentopalkkio (HUS, Helsingin Messut Oy Wanha Satama , Helsingin kaupunki, Keski-Suomen shp, Pirkanmaan shp, Pohjois-Savon shp, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Turun AMK), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Muu palkkio (Osastonylilääkärin osa-aikainen virka, HUS)

Sami Pirkola: Asiantuntijapalkkio (Takeda Oy), Luentopalkkio (Bristol-Myers-Squibb, Lundbeck), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Lundbeck, Bristol-Myers-Squibb, KRKA), Muu palkkio (Sivutoimet: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Ilmarinen, THL)

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, 2012.
  2. Hirschfeld RM, Williams JB, Spitzer RL ym. Development and validation of a screening instrument for bipolar spectrum disorder: the Mood Disorder Questionnaire. Am J Psychiatry 2000;157:1873-5 «PMID: 11058490»PubMed
  3. American Psychiatric Association: Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fifth edition. Arlington, VA, American Psychiatric Association, 2013.
  4. Williams JW Jr, Pignone M, Ramirez G ym. Identifying depression in primary care: a literature synthesis of case-finding instruments. Gen Hosp Psychiatry 2002;24:225-37 «PMID: 12100833»PubMed
  5. Mitchell AJ, Coyne JC. Do ultra-short screening instruments accurately detect depression in primary care? A pooled analysis and meta-analysis of 22 studies. Br J Gen Pract 2007;57:144-51 «PMID: 17263931»PubMed
  6. Akena D, Joska J, Obuku EA ym. Comparing the accuracy of brief versus long depression screening instruments which have been validated in low and middle income countries: a systematic review. BMC Psychiatry 2012;12:187 «PMID: 23116126»PubMed
  7. Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. BMJ 2003;327:1144-6 «PMID: 14615341»PubMed
  8. Lombardo P, Vaucher P, Haftgoli N ym. The 'help' question doesn't help when screening for major depression: external validation of the three-question screening test for primary care patients managed for physical complaints. BMC Med 2011;9:114 «PMID: 22005130»PubMed
  9. Thombs BD, Ziegelstein RC. Does depression screening improve depression outcomes in primary care? BMJ 2014;348:g1253 «PMID: 24496211»PubMed
  10. Kendler KS, Gardner CO. Sex differences in the pathways to major depression: a study of opposite-sex twin pairs. Am J Psychiatry 2014;171:426-35 «PMID: 24525762»PubMed
  11. Klein DN, Kotov R, Bufferd SJ. Personality and depression: explanatory models and review of the evidence. Annu Rev Clin Psychol 2011;7:269-95 «PMID: 21166535»PubMed
  12. Kupfer DJ, Frank E, Phillips ML. Major depressive disorder: new clinical, neurobiological, and treatment perspectives. Lancet 2012;379:1045-55 «PMID: 22189047»PubMed
  13. Disner SG, Beevers CG, Haigh EA ym. Neural mechanisms of the cognitive model of depression. Nat Rev Neurosci 2011;12:467-77 «PMID: 21731066»PubMed
  14. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  15. Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S ym. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depress Anxiety 2008;25:27-37 «PMID: 17238158»PubMed
  16. Hämäläinen J, Isometsä E, Laukkala T ym. Use of health services for major depressive episode in Finland. J Affect Disord 2004;79:105-12 «PMID: 15023485»PubMed
  17. Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S ym. Treatment of major depressive disorder in the Finnish general population. Depress Anxiety 2009;26:1049-59 «PMID: 19123456»PubMed
  18. Salokangas RK, Poutanen O, Stengård E ym. Prevalence of depression among patients seen in community health centres and community mental health centres. Acta Psychiatr Scand 1996;93:427-33 «PMID: 8831858»PubMed
  19. Vuorilehto M, Melartin T, Isometsä E. Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med 2005;35:673-82 «PMID: 15918344»PubMed
  20. Gaynes BN, Magruder KM, Burns BJ ym. Does a coexisting anxiety disorder predict persistence of depressive illness in primary care patients with major depression? Gen Hosp Psychiatry 1999;21:158-67 «PMID: 10378109»PubMed
  21. Brown C, Schulberg HC, Madonia MJ ym. Treatment outcomes for primary care patients with major depression and lifetime anxiety disorders. Am J Psychiatry 1996;153:1293-300 «PMID: 8831437»PubMed
  22. McDermut W, Mattia J, Zimmerman M. Comorbidity burden and its impact on psychosocial morbidity in depressed outpatients. J Affect Disord 2001;65:289-95 «PMID: 11511409»PubMed
  23. Mittal D, Fortney JC, Pyne JM ym. Impact of comorbid anxiety disorders on health-related quality of life among patients with major depressive disorder. Psychiatr Serv 2006;57:1731-7 «PMID: 17158487»PubMed
  24. Kessler RC, Nelson CB, McGonagle KA ym. Comorbidity of DSM-III-R major depressive disorder in the general population: results from the US National Comorbidity Survey. Br J Psychiatry Suppl 1996;:17-30 «PMID: 8864145»PubMed
  25. Fava M, Rankin MA, Wright EC ym. Anxiety disorders in major depression. Compr Psychiatry 2000;41:97-102 «PMID: 10741886»PubMed
  26. Melartin TK, Rytsälä HJ, Leskelä US ym. Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. J Clin Psychiatry 2002;63:126-34 «PMID: 11874213»PubMed
  27. Sanderson WC, Wetzler S, Beck AT ym. Prevalence of personality disorders in patients with major depression and dysthymia. Psychiatry Res 1992;42:93-9 «PMID: 1603885»PubMed
  28. Fava M, Alpert JE, Borus JS ym. Patterns of personality disorder comorbidity in early-onset versus late-onset major depression. Am J Psychiatry 1996;153:1308-12 «PMID: 8831439»PubMed
  29. Markowitz JC, Skodol AE, Petkova E ym. Longitudinal effects of personality disorders on psychosocial functioning of patients with major depressive disorder. J Clin Psychiatry 2007;68:186-93 «PMID: 17335315»PubMed
  30. Iacoviello BM, Alloy LB, Abramson LY ym. The role of cluster B and C personality disturbance in the course of depression: a prospective study. J Pers Disord 2007;21:371-83 «PMID: 17685834»PubMed
  31. Mulder RT, Joyce PR, Frampton CM ym. Six months of treatment for depression: outcome and predictors of the course of illness. Am J Psychiatry 2006;163:95-100 «PMID: 16390895»PubMed
  32. Riihimäki K, Vuorilehto M, Isometsä E. Borderline personality disorder among primary care depressive patients: a five-year study. J Affect Disord 2014;155:303-6 «PMID: 24268615»PubMed
  33. Helzer JE, Pryzbeck TR. The co-occurrence of alcoholism with other psychiatric disorders in the general population and its impact on treatment. J Stud Alcohol 1988;49:219-24 «PMID: 3374135»PubMed
  34. Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causal links between alcohol abuse or dependence and major depression. Arch Gen Psychiatry 2009;66:260-6 «PMID: 19255375»PubMed
  35. Alonso J, Petukhova M, Vilagut G ym. Days out of role due to common physical and mental conditions: results from the WHO World Mental Health surveys. Mol Psychiatry 2011;16:1234-46 «PMID: 20938433»PubMed
  36. Bruffaerts R, Vilagut G, Demyttenaere K ym. Role of common mental and physical disorders in partial disability around the world. Br J Psychiatry 2012;200:454-61 «PMID: 22539779»PubMed
  37. Vos T, Flaxman AD, Naghavi M ym. Years lived with disability (YLDs) for 1160 sequelae of 289 diseases and injuries 1990-2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012;380:2163-96 «PMID: 23245607»PubMed
  38. Wells KB, Stewart A, Hays RD ym. The functioning and well-being of depressed patients. Results from the Medical Outcomes Study. JAMA 1989;262:914-9 «PMID: 2754791»PubMed
  39. Koivumaa-Honkanen H, Tuovinen TK, Honkalampi K ym. Mental health and well-being in a 6-year follow-up of patients with depression: assessments of patients and clinicians. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43:688-96 «PMID: 18438597»PubMed
  40. Wittchen HU, Jacobi F, Rehm J ym. The size and burden of mental disorders and other disorders of the brain in Europe 2010. Eur Neuropsychopharmacol 2011;21:655-79 «PMID: 21896369»PubMed
  41. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Masto-hankkeen (2008–2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:15
  42. Honkonen T, Gould R. Masennusperusteisen työkyvyttömyyden määrä on taittunut. Suom Lääkäril 2011;66:3296–7
  43. Kessler RC. The costs of depression. Psychiatr Clin North Am 2012;35:1-14 «PMID: 22370487»PubMed
  44. Smit F, Cuijpers P, Oostenbrink J ym. Costs of nine common mental disorders: implications for curative and preventive psychiatry. J Ment Health Policy Econ 2006;9:193-200 «PMID: 17200596»PubMed
  45. de Graaf R, Tuithof M, van Dorsselaer S ym. Comparing the effects on work performance of mental and physical disorders. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1873-83 «PMID: 22434047»PubMed
  46. Olesen J, Gustavsson A, Svensson M ym. The economic cost of brain disorders in Europe. Eur J Neurol 2012;19:155-62 «PMID: 22175760»PubMed
  47. Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411 «PMID: 18289655»PubMed
  48. Brown HE, Pearson N, Braithwaite RE ym. Physical activity interventions and depression in children and adolescents : a systematic review and meta-analysis. Sports Med 2013;43:195-206 «PMID: 23329611»PubMed
  49. Mammen G, Faulkner G. Physical activity and the prevention of depression: a systematic review of prospective studies. Am J Prev Med 2013;45:649-57 «PMID: 24139780»PubMed
  50. Hickie IB, Naismith SL, Robillard R ym. Manipulating the sleep-wake cycle and circadian rhythms to improve clinical management of major depression. BMC Med 2013;11:79 «PMID: 23521808»PubMed
  51. Glozier N, O'Dea B, McGorry PD ym. Delayed sleep onset in depressed young people. BMC Psychiatry 2014;14:33 «PMID: 24506941»PubMed
  52. Taylor G, McNeill A, Girling A ym. Change in mental health after smoking cessation: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;348:g1151 «PMID: 24524926»PubMed
  53. Sánchez-Villegas A, Delgado-Rodríguez M, Alonso A ym. Association of the Mediterranean dietary pattern with the incidence of depression: the Seguimiento Universidad de Navarra/University of Navarra follow-up (SUN) cohort. Arch Gen Psychiatry 2009;66:1090-8 «PMID: 19805699»PubMed
  54. Shapiro GD, Fraser WD. ACP Journal Club. Review: psychosocial and psychological interventions reduce postpartum depression. Ann Intern Med 2013;159:JC8 «PMID: 24026284»PubMed
  55. Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. Preventing postpartum depression: a meta-analytic review. Clin Psychol Rev 2013;33:1205-17 «PMID: 24211712»PubMed
  56. Golden SH, Lazo M, Carnethon M ym. Examining a bidirectional association between depressive symptoms and diabetes. JAMA 2008;299:2751-9 «PMID: 18560002»PubMed
  57. Chauvet-Gélinier JC, Trojak B, Vergès-Patois B ym. Review on depression and coronary heart disease. Arch Cardiovasc Dis 2013;106:103-10 «PMID: 23527914»PubMed
  58. Kroenke K, Wu J, Bair MJ ym. Reciprocal relationship between pain and depression: a 12-month longitudinal analysis in primary care. J Pain 2011;12:964-73 «PMID: 21680251»PubMed
  59. Jonas DE, Garbutt JC, Amick HR ym. Behavioral counseling after screening for alcohol misuse in primary care: a systematic review and meta-analysis for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2012;157:645-54 «PMID: 23007881»PubMed
  60. Friedmann PD. Clinical practice. Alcohol use in adults. N Engl J Med 2013;368:365-73 «PMID: 23343065»PubMed
  61. Vinokur AD, Schul Y. The web of coping resources and pathways to reemployment following a job loss. J Occup Health Psychol 2002;7:68-83 «PMID: 11827235»PubMed
  62. Vuori J, Silvonen J, Vinokur AD ym. The Työhön Job Search Program in Finland: benefits for the unemployed with risk of depression or discouragement. J Occup Health Psychol 2002;7:5-19 «PMID: 11827233»PubMed
  63. Bergerman L, Corabian P, Harstall C. Effectiveness of organizational interventions for the prevention of stress in the workplace. Institute of Health Economics, Edmonton AB Canada, Report January 2009:pp I–65
  64. Cooney GM, Dwan K, Greig CA ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD004366 «PMID: 24026850»PubMed
  65. Penttilä J, Appel H, Rintahaka P, Heikkinen R, Syvälahti E. Laboratoriotutkimukset psykoosien ja mielialahäiriöiden lääkehoidon aikana. Duodecim 2007;123:812-8
  66. Jakubovski E, Varigonda AL, Freemantle N ym. Systematic Review and Meta-Analysis: Dose-Response Relationship of Selective Serotonin Reuptake Inhibitors in Major Depressive Disorder. Am J Psychiatry 2016;173:174-83 «PMID: 26552940»PubMed
  67. Barbui C, Hotopf M, Freemantle N ym. WITHDRAWN: Treatment discontinuation with selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) versus tricyclic antidepressants (TCAs). Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD002791 «PMID: 17636706»PubMed
  68. European Medicines Agency. Pre-Authorisation Evaluation of Medicines for Human Use. London, 17 September 2009. Doc. Ref. EMEA/CHMP/EWP/484366/2009. http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Scientific_guideline/2009/10/WC500004861.pdf «http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Scientific_guideline/2009/10/WC500004861.pdf»32
  69. Boyer EW, Shannon M. The serotonin syndrome. N Engl J Med 2005;352:1112-20 «PMID: 15784664»PubMed
  70. Trivedi RB, Nieuwsma JA, Williams JW Jr. Examination of the utility of psychotherapy for patients with treatment resistant depression: a systematic review. J Gen Intern Med 2011;26:643-50 «PMID: 21184287»PubMed
  71. Wiles N, Thomas L, Abel A ym. Cognitive behavioural therapy as an adjunct to pharmacotherapy for primary care based patients with treatment resistant depression: results of the CoBalT randomised controlled trial. Lancet 2013;381:375-84 «PMID: 23219570»PubMed
  72. Warner CH, Bobo W, Warner C ym. Antidepressant discontinuation syndrome. Am Fam Physician 2006;74:449-56 «PMID: 16913164»PubMed
  73. Renoir T. Selective serotonin reuptake inhibitor antidepressant treatment discontinuation syndrome: a review of the clinical evidence and the possible mechanisms involved. Front Pharmacol 2013;4:45 «PMID: 23596418»PubMed
  74. Paunio T, Lindfors O, Kalska H ym. Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa. Suomen Lääkäril 2012;37:2547–53
  75. Sotsky SM, Glass DR, Shea MT ym. Patient predictors of response to psychotherapy and pharmacotherapy: findings in the NIMH Treatment of Depression Collaborative Research Program. Am J Psychiatry 1991;148:997-1008 «PMID: 1853989»PubMed
  76. Hamilton KE, Dobson KS. Cognitive therapy of depression: pretreatment patient predictors of outcome. Clin Psychol Rev 2002;22:875-93 «PMID: 12214329»PubMed
  77. Newton-Howes G, Tyrer P, Johnson T. Personality disorder and the outcome of depression: meta-analysis of published studies. Br J Psychiatry 2006;188:13-20 «PMID: 16388064»PubMed
  78. Blenkiron P. Who is suitable for cognitive behavioural therapy? J R Soc Med 1999;92:222-9 «PMID: 10472256»PubMed
  79. Simons AD, Lustman PJ, Wetzel RD, Murphy GE. Predicting response to cognitive therapy of depression: the role of learned resourcefulness. Cogn Therapy and Res 1985;9:79-89
  80. Shahar G, Blatt SJ, Zuroff DC ym. Role of perfectionism and personality disorder features in response to brief treatment for depression. J Consult Clin Psychol 2003;71:629-33 «PMID: 12795586»PubMed
  81. Marttunen M, Valikoski M, Lindfors O ym. Pretreatment clinical and psychosocial predictors of remission from depression after short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy: a 1-year follow-up study. Psychother Res 2008;18:191-9 «PMID: 18815966»PubMed
  82. Laaksonen MA, Knekt P, Lindfors O. Psychological predictors of the recovery from mood or anxiety disorder in short-term and long-term psychotherapy during a 3-year follow-up. Psychiatry Res 2013;208:162-73 «PMID: 23123046»PubMed
  83. Cuijpers P, van Straten A, Andersson G ym. Psychotherapy for depression in adults: a meta-analysis of comparative outcome studies. J Consult Clin Psychol 2008;76:909-22 «PMID: 19045960»PubMed
  84. Churchill R, Hunot V, Corney R ym. A systematic review of controlled trials of the effectiveness and cost-effectiveness of brief psychological treatments for depression. Health Technol Assess 2001;5:1-173 «PMID: 12387733»PubMed
  85. Birmaher B, Brent D, AACAP Work Group on Quality Issues ym. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with depressive disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1503-26 «PMID: 18049300»PubMed
  86. Sanford M, Boyle M, McCleary L ym. A pilot study of adjunctive family psychoeducation in adolescent major depression: feasibility and treatment effect. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:386-495 «PMID: 16601642»PubMed
  87. Trowell J, Joffe I, Campbell J ym. Childhood depression: a place for psychotherapy. An outcome study comparing individual psychodynamic psychotherapy and family therapy. Eur Child Adolesc Psychiatry 2007;16:157-67 «PMID: 17200793»PubMed
  88. Abbass AA, Rabung S, Leichsenring F ym. Psychodynamic psychotherapy for children and adolescents: a meta-analysis of short-term psychodynamic models. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2013;52:863-75 «PMID: 23880496»PubMed
  89. Geller B, Cooper TB, Farooki ZQ ym. Dose and plasma levels of nortriptyline and chlorpromazine in delusionally depressed adolescents and of nortriptyline in nondelusionally depressed adolescents. Am J Psychiatry 1985;142:336-8 «PMID: 3970271»PubMed
  90. Chisolm MS, Payne JL. Management of psychotropic drugs during pregnancy. BMJ 2016;532:h5918 «PMID: 26791406»PubMed
  91. Malm H, Sourander A, Gissler M ym. Pregnancy Complications Following Prenatal Exposure to SSRIs or Maternal Psychiatric Disorders: Results From Population-Based National Register Data. Am J Psychiatry 2015;172:1224-32 «PMID: 26238606»PubMed
  92. Furu K, Kieler H, Haglund B ym. Selective serotonin reuptake inhibitors and venlafaxine in early pregnancy and risk of birth defects: population based cohort study and sibling design. BMJ 2015;350:h1798 «PMID: 25888213»PubMed
  93. Malm H. Prenatal exposure to selective serotonin reuptake inhibitors and infant outcome. Ther Drug Monit 2012;34:607-14 «PMID: 23042258»PubMed
  94. Kieler H, Artama M, Engeland A ym. Selective serotonin reuptake inhibitors during pregnancy and risk of persistent pulmonary hypertension in the newborn: population based cohort study from the five Nordic countries. BMJ 2012;344:d8012 «PMID: 22240235»PubMed
  95. Videman M, Tokariev A, Saikkonen H ym. Newborn Brain Function Is Affected by Fetal Exposure to Maternal Serotonin Reuptake Inhibitors. Cereb Cortex 2016;: «PMID: 27269962»PubMed
  96. Malm H, Brown AS, Gissler M ym. Gestational Exposure to Selective Serotonin Reuptake Inhibitors and Offspring Psychiatric Disorders: A National Register-Based Study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:359-66 «PMID: 27126849»PubMed.
  97. O'Hara MW, Zekoski EM, Philipps LH ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: comparison of childbearing and nonchildbearing women. J Abnorm Psychol 1990;99:3-15 «PMID: 2307763»PubMed
  98. Gibson J, McKenzie-McHarg K, Shakespeare J ym. A systematic review of studies validating the Edinburgh Postnatal Depression Scale in antepartum and postpartum women. Acta Psychiatr Scand 2009;119:350-64 «PMID: 19298573»PubMed
  99. Wulsin LR, Vaillant GE, Wells VE. A systematic review of the mortality of depression. Psychosom Med 1999;61:6-17 «PMID: 10024062»PubMed
  100. Pratt LA, Ford DE, Crum RM ym. Depression, psychotropic medication, and risk of myocardial infarction. Prospective data from the Baltimore ECA follow-up. Circulation 1996;94:3123-9 «PMID: 8989119»PubMed
  101. Jonas BS, Mussolino ME. Symptoms of depression as a prospective risk factor for stroke. Psychosom Med 2000;62:463-71 «PMID: 10949089»PubMed
  102. Ownby RL, Crocco E, Acevedo A ym. Depression and risk for Alzheimer disease: systematic review, meta-analysis, and metaregression analysis. Arch Gen Psychiatry 2006;63:530-8 «PMID: 16651510»PubMed
  103. Saarto T, Wiffen PJ. Antidepressants for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005454 «PMID: 16034979»PubMed
  104. Rowbotham MC, Goli V, Kunz NR ym. Venlafaxine extended release in the treatment of painful diabetic neuropathy: a double-blind, placebo-controlled study. Pain 2004;110:697-706 «PMID: 15288411»PubMed
  105. Goldstein DJ, Lu Y, Detke MJ ym. Duloxetine vs. placebo in patients with painful diabetic neuropathy. Pain 2005;116:109-18 «PMID: 15927394»PubMed
  106. Mease PJ, Clauw DJ, Arnold LM ym. Fibromyalgia syndrome. J Rheumatol 2005;32:2270-7 «PMID: 16265715»PubMed
  107. Thombs BD, de Jonge P, Coyne JC ym. Depression screening and patient outcomes in cardiovascular care: a systematic review. JAMA 2008;300:2161-71 «PMID: 19001627»PubMed
  108. Silverstone PH, Salinas E. Efficacy of venlafaxine extended release in patients with major depressive disorder and comorbid generalized anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2001;62:523-9 «PMID: 11488362»PubMed
  109. Paniikkihäiriö. Konsensuslausuma. Duodecim 2000;116:2534-41 «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91894.pdf»33
  110. Gao K, Muzina D, Gajwani P ym. Efficacy of typical and atypical antipsychotics for primary and comorbid anxiety symptoms or disorders: a review. J Clin Psychiatry 2006;67:1327-40 «PMID: 17017818»PubMed
  111. Käypä hoito -suositus. Epävakaa persoonallisuus. Duodecim 2008;124:820-36 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus= duo97185»34
  112. Feske U, Mulsant BH, Pilkonis PA ym. Clinical outcome of ECT in patients with major depression and comorbid borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2004;161:2073-80 «PMID: 15514409»PubMed
  113. Kool S, Schoevers R, de Maat S ym. Efficacy of pharmacotherapy in depressed patients with and without personality disorders: a systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2005;88:269-78 «PMID: 16165217»PubMed
  114. Kool S, Dekker J, Duijsens IJ ym. Efficacy of combined therapy and pharmacotherapy for depressed patients with or without personality disorders. Harv Rev Psychiatry 2003;11:133-41 «PMID: 12893503»PubMed
  115. Schuckit MA, Tipp JE, Bergman M ym. Comparison of induced and independent major depressive disorders in 2,945 alcoholics. Am J Psychiatry 1997;154:948-57 «PMID: 9210745»PubMed
  116. Schuckit MA. Drug and alcohol abuse. Viides painos. A clinical guide to diagnosis and treatment. New York, Plenum Publishing Corporation 2000
  117. Naranjo CA, Knoke DM. The role of selective serotonin reuptake inhibitors in reducing alcohol consumption. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 20:18-25 «PMID: 11584871»PubMed
  118. Hesse M. Achieving abstinence by treating depression in the presence of substance-use disorders. Addict Behav 2004;29:1137-41 «PMID: 15236814»PubMed
  119. Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. A meta-analysis. Br J Psychiatry 1997;170:205-28 «PMID: 9229027»PubMed
  120. Osby U, Brandt L, Correia N ym. Excess mortality in bipolar and unipolar disorder in Sweden. Arch Gen Psychiatry 2001;58:844-50 «PMID: 11545667»PubMed
  121. Henriksson MM, Aro HM, Marttunen MJ ym. Mental disorders and comorbidity in suicide. Am J Psychiatry 1993;150:935-40 «PMID: 8494072»PubMed
  122. Isometsä ET, Henriksson MM, Aro HM ym. Suicide in major depression. Am J Psychiatry 1994;151:530-6 «PMID: 8147450»PubMed
  123. Isacsson G, Holmgren A, Osby U ym. Decrease in suicide among the individuals treated with antidepressants: a controlled study of antidepressants in suicide, Sweden 1995-2005. Acta Psychiatr Scand 2009;120:37-44 «PMID: 19222406»PubMed
  124. Isometsä E. Suicidal behaviour in mood disorders--who, when, and why? Can J Psychiatry 2014;59:120-30 «PMID: 24881160»PubMed
  125. Korkeila J, Salminen JK, Hiekkanen H ym. Use of antidepressants and suicide rate in Finland: an ecological study. J Clin Psychiatry 2007;68:505-11 «PMID: 17474804»PubMed
  126. Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297:1683-96 «PMID: 17440145»PubMed
  127. Rytsälä HJ, Melartin TK, Leskelä US ym. Functional and work disability in major depressive disorder. J Nerv Ment Dis 2005;193:189-95 «PMID: 15729109»PubMed
  128. Rock PL, Roiser JP, Riedel WJ ym. Cognitive impairment in depression: a systematic review and meta-analysis. Psychol Med 2013;:1-12 «PMID: 24168753»PubMed
  129. Kaila E, Väisänen A, Leino T. ToMaHok – Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa. Helsinki: Työterveyslaitos 2012
  130. Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB. The PHQ-9: validity of a brief depression severity measure. J Gen Intern Med 2001;16:606-13 «PMID: 11556941»PubMed
  131. Heikman P, Katila H, Kuoppasalmi K. Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi. Suom Lääkäril 2002;20:2175–80
  132. Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004;120:1738–44 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94401»35
  133. Godard J, Baruch P, Grondin S ym. Psychosocial and neurocognitive functioning in unipolar and bipolar depression: a 12-month prospective study. Psychiatry Res 2012;196:145-53 «PMID: 22370154»PubMed
  134. Bora E, Harrison BJ, Yücel M ym. Cognitive impairment in euthymic major depressive disorder: a meta-analysis. Psychol Med 2013;43:2017-26 «PMID: 23098294»PubMed
  135. Ahola K, Virtanen M, Honkonen T, Isometsä E, Aromaa A, Lönnqvist J. Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä. Terveys 2000 -väestötutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2009;38:3081–8
  136. Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Suom Lääkäril 2011;48:3659–66
  137. Ahola K. Tue työkykyä - käsikirja esimiestyöhön. Helsinki: Työterveyslaitos 2011
  138. Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Työhön paluun tuki. Terveysportti, työterveyden käsikirja. Artikkeli ttk00111 (000.111). Kustannus Oy Duodecim 2012
  139. Aaltonen T, Lind J. Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina 2002-2004. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95, 2008
  140. Thompson C, Ostler K, Peveler RC ym. Dimensional perspective on the recognition of depressive symptoms in primary care: The Hampshire Depression Project 3. Br J Psychiatry 2001;179:317-23 «PMID: 11581111»PubMed
  141. Poutanen O. Depressio terveyskeskuspotilaalla. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis, ser A, vol 474, 1996
  142. Mitchell AJ, Vaze A, Rao S. Clinical diagnosis of depression in primary care: a meta-analysis. Lancet 2009;374:609-19 «PMID: 19640579»PubMed
  143. Wells KB, Sherbourne C, Schoenbaum M ym. Impact of disseminating quality improvement programs for depression in managed primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2000;283:212-20 «PMID: 10634337»PubMed
  144. Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Collaborative management to achieve treatment guidelines. Impact on depression in primary care. JAMA 1995;273:1026-31 «PMID: 7897786»PubMed
  145. Pirkola S, Honkonen T, Pasternack I ym. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio. Näyttöön perustuva suositus. Duodecim/Terveysportti, työterveyden käsikirja. Artikkeli ttk00100(000.001). Helsinki: Työterveyslaitos 2009
  146. Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito – työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Helsinki: Työterveyslaitos 2010
  147. Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Stepped collaborative care for primary care patients with persistent symptoms of depression: a randomized trial. Arch Gen Psychiatry 1999;56:1109-15 «PMID: 10591288»PubMed
  148. Aan Het Rot M, Zarate CA Jr, Charney DS ym. Ketamine for depression: where do we go from here? Biol Psychiatry 2012;72:537-47 «PMID: 22705040»PubMed
  149. Allgulander C, Hackett D, Salinas E. Venlafaxine extended release (ER) in the treatment of generalised anxiety disorder: twenty-four-week placebo-controlled dose-ranging study. Br J Psychiatry 2001;179:15-22 «PMID: 11435263»PubMed
  150. Anaya C, Martinez Aran A, Ayuso-Mateos JL ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142:13-21 «PMID: 22840620»PubMed
  151. Anderson IM. Selective serotonin reuptake inhibitors versus tricyclic antidepressants: a meta-analysis of efficacy and tolerability. J Affect Disord 2000;58:19-36 «PMID: 10760555»PubMed
  152. Andrews G. Utility of computerised cognitive-behavioural therapy for depression. Br J Psychiatry 2010;196:257-8 «PMID: 20357298»PubMed
  153. Appleby L, Warner R, Whitton A ym. A controlled study of fluoxetine and cognitive-behavioural counselling in the treatment of postnatal depression. BMJ 1997;314:932-6 «PMID: 9099116»PubMed
  154. Archer J, Bower P, Gilbody S ym. Collaborative care for depression and anxiety problems. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD006525 «PMID: 23076925»PubMed
  155. Arroll B, Elley CR, Fishman T ym. Antidepressants versus placebo for depression in primary care. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD007954 «PMID: 19588448»PubMed
  156. Arroll B, Macgillivray S, Ogston S ym. Efficacy and tolerability of tricyclic antidepressants and SSRIs compared with placebo for treatment of depression in primary care: a meta-analysis. Ann Fam Med 2005;3:449-56 «PMID: 16189062»PubMed
  157. Baas KD, Wittkampf KA, van Weert HC ym. Screening for depression in high-risk groups: prospective cohort study in general practice. Br J Psychiatry 2009;194:399-403 «PMID: 19407268»PubMed
  158. Baldwin D, Bobes J, Stein DJ ym. Paroxetine in social phobia/social anxiety disorder. Randomised, double-blind, placebo-controlled study. Paroxetine Study Group. Br J Psychiatry 1999;175:120-6 «PMID: 10627793»PubMed
  159. Barbato A, D'Avanzo B. Marital therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD004188 «PMID: 16625597»PubMed
  160. Barbui C, Hotopf M. Amitriptyline v. the rest: still the leading antidepressant after 40 years of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2001;178:129-44 «PMID: 11157426»PubMed
  161. Bauer M, Adli M, Ricken R ym. Role of lithium augmentation in the management of major depressive disorder. CNS Drugs 2014;28:331-42 «PMID: 24590663»PubMed
  162. Bauer M, Dopfmer S. Lithium augmentation in treatment-resistant depression: meta-analysis of placebo-controlled studies. J Clin Psychopharmacol 1999;19:427-34 «PMID: 10505584»PubMed
  163. Bee PE, Bower P, Lovell K ym. Psychotherapy mediated by remote communication technologies: a meta-analytic review. BMC Psychiatry 2008;8:60 «PMID: 18647396»PubMed
  164. Beltman MW, Voshaar RC, Speckens AE. Cognitive-behavioural therapy for depression in people with a somatic disease: meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2010;197:11-9 «PMID: 20592427»PubMed
  165. Belvederi Murri M, Amore M, Menchetti M ym. Physical exercise for late-life major depression. Br J Psychiatry 2015;207:235-42 «PMID: 26206864»PubMed
  166. Berard R, Fong R, Carpenter DJ ym. An international, multicenter, placebo-controlled trial of paroxetine in adolescents with major depressive disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2006;16:59-75 «PMID: 16553529»PubMed
  167. Berlim MT, McGirr A, Van den Eynde F ym. Effectiveness and acceptability of deep brain stimulation (DBS) of the subgenual cingulate cortex for treatment-resistant depression: a systematic review and exploratory meta-analysis. J Affect Disord 2014;159:31-8 «PMID: 24679386»PubMed
  168. Berlim MT, van den Eynde F, Tovar-Perdomo S ym. Response, remission and drop-out rates following high-frequency repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) for treating major depression: a systematic review and meta-analysis of randomized, double-blind and sham-controlled trials. Psychol Med 2014;44:225-39 «PMID: 23507264»PubMed
  169. Berman RM, Cappiello A, Anand A ym. Antidepressant effects of ketamine in depressed patients. Biol Psychiatry 2000;47:351-4 «PMID: 10686270»PubMed
  170. Blasey CM, Block TS, Belanoff JK ym. Efficacy and safety of mifepristone for the treatment of psychotic depression. J Clin Psychopharmacol 2011;31:436-40 «PMID: 21694614»PubMed
  171. Bloch MH, Hannestad J. Omega-3 fatty acids for the treatment of depression: systematic review and meta-analysis. Mol Psychiatry 2012;17:1272-82 «PMID: 21931319»PubMed
  172. Bockting CL, Schene AH, Spinhoven P ym. Preventing relapse/recurrence in recurrent depression with cognitive therapy: a randomized controlled trial. J Consult Clin Psychol 2005;73:647-57 «PMID: 16173852»PubMed
  173. Bohlmeijer ET, Fledderus M, Rokx TA ym. Efficacy of an early intervention based on acceptance and commitment therapy for adults with depressive symptomatology: Evaluation in a randomized controlled trial. Behav Res Ther 2011;49:62-7 «PMID: 21074752»PubMed
  174. Bortnick B, El-Khalili N, Banov M ym. Efficacy and tolerability of extended release quetiapine fumarate (quetiapine XR) monotherapy in major depressive disorder: a placebo-controlled, randomized study. J Affect Disord 2011;128:83-94 «PMID: 20691481»PubMed
  175. Bower P, Gilbody S, Richards D ym. Collaborative care for depression in primary care. Making sense of a complex intervention: systematic review and meta-regression. Br J Psychiatry 2006;189:484-93 «PMID: 17139031»PubMed
  176. Bowie CR, Gupta M, Holshausen K. Cognitive remediation therapy for mood disorders: rationale, early evidence, and future directions. Can J Psychiatry 2013;58:319-25 «PMID: 23768259»PubMed
  177. Boyer W. Serotonin uptake inhibitors are superior to imipramine and alprazolam in alleviating panic attacks: a meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 1995;10:45-9 «PMID: 7622804»PubMed
  178. Brent D, Emslie G, Clarke G ym. Switching to another SSRI or to venlafaxine with or without cognitive behavioral therapy for adolescents with SSRI-resistant depression: the TORDIA randomized controlled trial. JAMA 2008;299:901-13 «PMID: 18314433»PubMed
  179. Brent DA, Emslie GJ, Clarke GN ym. Predictors of spontaneous and systematically assessed suicidal adverse events in the treatment of SSRI-resistant depression in adolescents (TORDIA) study. Am J Psychiatry 2009;166:418-26 «PMID: 19223438»PubMed
  180. Brent DA, Holder D, Kolko D ym. A clinical psychotherapy trial for adolescent depression comparing cognitive, family, and supportive therapy. Arch Gen Psychiatry 1997;54:877-85 «PMID: 9294380»PubMed
  181. Brown GS, Lambert MJ, Jones ER ym. Identifying highly effective psychotherapists in a managed care environment. Am J Manag Care 2005;11:513-20 «PMID: 16095437»PubMed
  182. Cape J, Whittington C, Buszewicz M ym. Brief psychological therapies for anxiety and depression in primary care: meta-analysis and meta-regression. BMC Med 2010;8:38 «PMID: 20579335»PubMed
  183. Carlbring P, Hägglund M, Luthström A ym. Internet-based behavioral activation and acceptance-based treatment for depression: a randomized controlled trial. J Affect Disord 2013;148:331-7 «PMID: 23357657»PubMed
  184. Casey DA, Davis MH. Electroconvulsive therapy in the very old. Gen Hosp Psychiatry 1996;18:436-9 «PMID: 8937911»PubMed
  185. Chalder M, Wiles NJ, Campbell J ym. Facilitated physical activity as a treatment for depressed adults: randomised controlled trial. BMJ 2012;344:e2758 «PMID: 22674921»PubMed
  186. Cipriani A, Furukawa TA, Salanti G ym. Comparative efficacy and acceptability of 12 new-generation antidepressants: a multiple-treatments meta-analysis. Lancet 2009;373:746-58 «PMID: 19185342»PubMed
  187. Clarke GN, Rohde P, Lewinsohn PM ym. Cognitive-behavioral treatment of adolescent depression: efficacy of acute group treatment and booster sessions. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38:272-9 «PMID: 10087688»PubMed
  188. Clum GA, Clum GA, Surls R. A meta-analysis of treatments for panic disorder. J Consult Clin Psychol 1993;61:317-26 «PMID: 8097212»PubMed
  189. Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1081-8 «PMID: 9400343»PubMed
  190. Committee on Safety of Medicines. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs): Overview of regulatory status and CSM advice relating to major depressive disorder (MDD) in children and adolescents including a summary of available safety and efficacy data.
  191. Cox GR, Callahan P, Churchill R ym. Psychological therapies versus antidepressant medication, alone and in combination for depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD008324 «PMID: 23152255»PubMed
  192. Cox GR, Fisher CA, De Silva S ym. Interventions for preventing relapse and recurrence of a depressive disorder in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD007504 «PMID: 23152246»PubMed
  193. Crossley NA, Bauer M. Acceleration and augmentation of antidepressants with lithium for depressive disorders: two meta-analyses of randomized, placebo-controlled trials. J Clin Psychiatry 2007;68:935-40 «PMID: 17592920»PubMed
  194. Cuijpers P, Dekker J, Hollon SD ym. Adding psychotherapy to pharmacotherapy in the treatment of depressive disorders in adults: a meta-analysis. J Clin Psychiatry 2009;70:1219-29 «PMID: 19818243»PubMed
  195. Cuijpers P, Donker T, van Straten A ym. Is guided self-help as effective as face-to-face psychotherapy for depression and anxiety disorders? A systematic review and meta-analysis of comparative outcome studies. Psychol Med 2010;40:1943-57 «PMID: 20406528»PubMed
  196. Cuijpers P, Driessen E, Hollon SD ym. The efficacy of non-directive supportive therapy for adult depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2012;32:280-91 «PMID: 22466509»PubMed
  197. Cuijpers P, Geraedts AS, van Oppen P ym. Interpersonal psychotherapy for depression: a meta-analysis. Am J Psychiatry 2011;168:581-92 «PMID: 21362740»PubMed
  198. Cuijpers P, Muñoz RF, Clarke GN ym. Psychoeducational treatment and prevention of depression: the "Coping with Depression" course thirty years later. Clin Psychol Rev 2009;29:449-58 «PMID: 19450912»PubMed
  199. Cuijpers P, Sijbrandij M, Koole SL ym. Adding psychotherapy to antidepressant medication in depression and anxiety disorders: a meta-analysis. World Psychiatry 2014;13:56-67 «PMID: 24497254»PubMed
  200. Cuijpers P, van Straten A, Bohlmeijer E ym. The effects of psychotherapy for adult depression are overestimated: a meta-analysis of study quality and effect size. Psychol Med 2010;40:211-23 «PMID: 19490745»PubMed
  201. Cuijpers P, van Straten A, Smit F ym. Is psychotherapy for depression equally effective in younger and older adults? A meta-regression analysis. Int Psychogeriatr 2009;21:16-24 «PMID: 19040783»PubMed
  202. Cuijpers P, van Straten A, Smit F ym. Preventing the onset of depressive disorders: a meta-analytic review of psychological interventions. Am J Psychiatry 2008;165:1272-80 «PMID: 18765483»PubMed
  203. Cuijpers P, van Straten A, Smit F. Psychological treatment of late-life depression: a meta-analysis of randomized controlled trials. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:1139-49 «PMID: 16955421»PubMed
  204. Cuijpers P, van Straten A, van Oppen P ym. Are psychological and pharmacologic interventions equally effective in the treatment of adult depressive disorders? A meta-analysis of comparative studies. J Clin Psychiatry 2008;69:1675-85; quiz 1839-41 «PMID: 18945396»PubMed
  205. Cuijpers P, van Straten A, van Schaik A ym. Psychological treatment of depression in primary care: a meta-analysis. Br J Gen Pract 2009;59:e51-60 «PMID: 19192368»PubMed
  206. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L ym. Psychotherapy versus the combination of psychotherapy and pharmacotherapy in the treatment of depression: a meta-analysis. Depress Anxiety 2009;26:279-88 «PMID: 19031487»PubMed
  207. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are individual and group treatments equally effective in the treatment of depression in adults? A meta-analysis. Eur J Psychiatry 2008;22:38-51
  208. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Behavioral activation treatments of depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2007;27:318-26 «PMID: 17184887»PubMed
  209. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem solving therapies for depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:9-15 «PMID: 17194572»PubMed
  210. Cuijpers P. A psychoeducational approach to the treatment of depression: A meta-analysis of Lewinsohn's "Coping with Depression" Course. Behav Ther 1998;29:521-33
  211. Cutler AJ, Montgomery SA, Feifel D ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy in major depressive disorder: a placebo- and duloxetine-controlled study. J Clin Psychiatry 2009;70:526-39 «PMID: 19358790»PubMed
  212. de Maat SM, Dekker J, Schoevers RA ym. Relative efficacy of psychotherapy and combined therapy in the treatment of depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:1-8 «PMID: 17194571»PubMed
  213. de Mello MF, de Jesus Mari J, Bacaltchuk J ym. A systematic review of research findings on the efficacy of interpersonal therapy for depressive disorders. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2005;255:75-82 «PMID: 15812600»PubMed
  214. Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychological interventions for treating postpartum depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006116 «PMID: 17943888»PubMed
  215. di Scalea TL, Wisner KL. Pharmacotherapy of postpartum depression. Expert Opin Pharmacother 2009;10:2593-607 «PMID: 19874247»PubMed
  216. Diamond GS, Reis BF, Diamond GM ym. Attachment-based family therapy for depressed adolescents: a treatment development study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41:1190-6 «PMID: 12364840»PubMed
  217. DiazGranados N, Ibrahim LA, Brutsche NE ym. Rapid resolution of suicidal ideation after a single infusion of an N-methyl-D-aspartate antagonist in patients with treatment-resistant major depressive disorder. J Clin Psychiatry 2010;71:1605-11 «PMID: 20673547»PubMed
  218. Dodd S, Horgan D, Malhi GS ym. To combine or not to combine? A literature review of antidepressant combination therapy. J Affect Disord 2005;89:1-11 «PMID: 16169088»PubMed
  219. Dombrovski AY, Lenze EJ, Dew MA ym. Maintenance treatment for old-age depression preserves health-related quality of life: a randomized, controlled trial of paroxetine and interpersonal psychotherapy. J Am Geriatr Soc 2007;55:1325-32 «PMID: 17767673»PubMed
  220. Driessen E, Cuijpers P, de Maat SC ym. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30:25-36 «PMID: 19766369»PubMed
  221. Driessen E, Van HL, Don FJ ym. The efficacy of cognitive-behavioral therapy and psychodynamic therapy in the outpatient treatment of major depression: a randomized clinical trial. Am J Psychiatry 2013;170:1041-50 «PMID: 24030613»PubMed
  222. Dubicka B, Elvins R, Roberts C ym. Combined treatment with cognitive-behavioural therapy in adolescent depression: meta-analysis. Br J Psychiatry 2010;197:433-40 «PMID: 21119148»PubMed
  223. Dubicka B, Hadley S, Roberts C. Suicidal behaviour in youths with depression treated with new-generation antidepressants: meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;189:393-8 «PMID: 17077427»PubMed
  224. Ekers D, Richards D, Gilbody S. A meta-analysis of randomized trials of behavioural treatment of depression. Psychol Med 2008;38:611-23 «PMID: 17903337»PubMed
  225. Ekers D, Richards D, McMillan D ym. Behavioural activation delivered by the non-specialist: phase II randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2011;198:66-72 «PMID: 21200079»PubMed
  226. Ekselius L, von Knorring L. Personality disorder comorbidity with major depression and response to treatment with sertraline or citalopram. Int Clin Psychopharmacol 1998;13:205-11 «PMID: 9817625»PubMed
  227. Elias A, Chathanchirayil SJ, Bhat R ym. Maintenance electroconvulsive therapy up to 12 years. J Affect Disord 2014;156:228-31 «PMID: 24355648»PubMed
  228. Emslie GJ, Findling RL, Yeung PP ym. Venlafaxine ER for the treatment of pediatric subjects with depression: results of two placebo-controlled trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:479-88 «PMID: 17420682»PubMed
  229. Emslie GJ, Heiligenstein JH, Hoog SL ym. Fluoxetine treatment for prevention of relapse of depression in children and adolescents: a double-blind, placebo-controlled study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:1397-405 «PMID: 15502599»PubMed
  230. Emslie GJ, Kennard BD, Mayes TL ym. Fluoxetine versus placebo in preventing relapse of major depression in children and adolescents. Am J Psychiatry 2008;165:459-67 «PMID: 18281410»PubMed
  231. Emslie GJ, Mayes T, Porta G ym. Treatment of Resistant Depression in Adolescents (TORDIA): week 24 outcomes. Am J Psychiatry 2010;167:782-91 «PMID: 20478877»PubMed
  232. Emslie GJ, Wagner KD, Kutcher S ym. Paroxetine treatment in children and adolescents with major depressive disorder: a randomized, multicenter, double-blind, placebo-controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:709-19 «PMID: 16721321»PubMed
  233. Emslie GJ, Ventura D, Korotzer A ym. Escitalopram in the treatment of adolescent depression: a randomized placebo-controlled multisite trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48:721-9 «PMID: 19465881»PubMed
  234. Eyding D, Lelgemann M, Grouven U ym. Reboxetine for acute treatment of major depression: systematic review and meta-analysis of published and unpublished placebo and selective serotonin reuptake inhibitor controlled trials. BMJ 2010;341:c4737 «PMID: 20940209»PubMed
  235. Farahani A, Correll CU. Are antipsychotics or antidepressants needed for psychotic depression? A systematic review and meta-analysis of trials comparing antidepressant or antipsychotic monotherapy with combination treatment. J Clin Psychiatry 2012;73:486-96 «PMID: 22579147»PubMed
  236. Fava M, Bouffides E, Pava JA ym. Personality disorder comorbidity with major depression and response to fluoxetine treatment. Psychother Psychosom 1994;62:160-7 «PMID: 7846259»PubMed
  237. Fawcett J, Barkin RL. A meta-analysis of eight randomized, double-blind, controlled clinical trials of mirtazapine for the treatment of patients with major depression and symptoms of anxiety. J Clin Psychiatry 1998;59:123-7 «PMID: 9541155»PubMed
  238. Fawcett J, Marcus RN, Anton SF ym. Response of anxiety and agitation symptoms during nefazodone treatment of major depression. J Clin Psychiatry 1995;56 Suppl 6:37-42 «PMID: 7649972»PubMed
  239. FDA Talk Paper, October 27, 2003. FDA issues public health advisory entitled: Reports of suicidality in pediatric patients being treated with antidepressant medications for major depressive disorder (MDD). http://www.fda.gov «http://www.fda.gov»36
  240. Fine S, Forth A, Gilbert M ym. Group therapy for adolescent depressive disorder: a comparison of social skills and therapeutic support. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30:79-85 «PMID: 2005068»PubMed
  241. Folkerts HW, Michael N, Tölle R ym. Electroconvulsive therapy vs. paroxetine in treatment-resistant depression -- a randomized study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:334-42 «PMID: 9395150»PubMed
  242. Forman EM, Herbert JD, Moitra E ym. A randomized controlled effectiveness trial of acceptance and commitment therapy and cognitive therapy for anxiety and depression. Behav Modif 2007;31:772-99 «PMID: 17932235»PubMed
  243. Forman EM, Shaw JA, Goetter EM ym. Long-term follow-up of a randomized controlled trial comparing acceptance and commitment therapy and standard cognitive behavior therapy for anxiety and depression. Behav Ther 2012;43:801-11 «PMID: 23046782»PubMed
  244. Fournier JC, DeRubeis RJ, Hollon SD ym. Antidepressant drug effects and depression severity: a patient-level meta-analysis. JAMA 2010;303:47-53 «PMID: 20051569»PubMed
  245. Frank E, Kupfer DJ, Buysse DJ ym. Randomized trial of weekly, twice-monthly, and monthly interpersonal psychotherapy as maintenance treatment for women with recurrent depression. Am J Psychiatry 2007;164:761-7 «PMID: 17475735»PubMed
  246. Gallagher P, Malik N, Newham J ym. Antiglucocorticoid treatments for mood disorders. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD005168 «PMID: 18254070»PubMed
  247. Gallagher-Thompson D, Hanley-Peterson P, Thompson LW. Maintenance of gains versus relapse following brief psychotherapy for depression. J Consult Clin Psychol 1990;58:371-4 «PMID: 2365900»PubMed
  248. Gartlehner G, Hansen RA, Morgan LC ym. Comparative benefits and harms of second-generation antidepressants for treating major depressive disorder: an updated meta-analysis. Ann Intern Med 2011;155:772-85 «PMID: 22147715»PubMed
  249. Geddes JR, Carney SM, Davies C ym. Relapse prevention with antidepressant drug treatment in depressive disorders: a systematic review. Lancet 2003;361:653-61 «PMID: 12606176»PubMed
  250. Gelhorn HL, Sexton CC, Classi PM. Patient preferences for treatment of major depressive disorder and the impact on health outcomes: a systematic review. Prim Care Companion CNS Disord 2011;13: «PMID: 22295273»PubMed
  251. Ghaziuddin N, Dumas S, Hodges E. Use of continuation or maintenance electroconvulsive therapy in adolescents with severe treatment-resistant depression. J ECT 2011;27:168-74 «PMID: 21233763»PubMed
  252. Ghaziuddin N, Kutcher SP, Knapp P ym. Practice parameter for use of electroconvulsive therapy with adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:1521-39 «PMID: 15564821»PubMed
  253. Gibbons RD, Brown CH, Hur K ym. Suicidal thoughts and behavior with antidepressant treatment: reanalysis of the randomized placebo-controlled studies of fluoxetine and venlafaxine. Arch Gen Psychiatry 2012;69:580-7 «PMID: 22309973»PubMed
  254. Gibbons RD, Hur K, Brown CH ym. Benefits from antidepressants: synthesis of 6-week patient-level outcomes from double-blind placebo-controlled randomized trials of fluoxetine and venlafaxine. Arch Gen Psychiatry 2012;69:572-9 «PMID: 22393205»PubMed
  255. Gilbody S, Bower P, Fletcher J ym. Collaborative care for depression: a cumulative meta-analysis and review of longer-term outcomes. Arch Intern Med 2006;166:2314-21 «PMID: 17130383»PubMed
  256. Gilbody S, Sheldon T, House A. Screening and case-finding instruments for depression: a meta-analysis. CMAJ 2008;178:997-1003 «PMID: 18390942»PubMed
  257. Gloaguen V, Cottraux J, Cucherat M ym. A meta-analysis of the effects of cognitive therapy in depressed patients. J Affect Disord 1998;49:59-72 «PMID: 9574861»PubMed
  258. Glue P, Donovan MR, Kolluri S ym. Meta-analysis of relapse prevention antidepressant trials in depressive disorders. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:697-705 «PMID: 20636190»PubMed
  259. Golden RN, Gaynes BN, Ekstrom RD ym. The efficacy of light therapy in the treatment of mood disorders: a review and meta-analysis of the evidence. Am J Psychiatry 2005;162:656-62 «PMID: 15800134»PubMed
  260. Goodyear-Smith FA, van Driel ML, Arroll B ym. Analysis of decisions made in meta-analyses of depression screening and the risk of confirmation bias: a case study. BMC Med Res Methodol 2012;12:76 «PMID: 22691262»PubMed
  261. Gorwood P, Weiller E, Lemming O ym. Escitalopram prevents relapse in older patients with major depressive disorder. Am J Geriatr Psychiatry 2007;15:581-93 «PMID: 17586783»PubMed
  262. Gould RL, Coulson MC, Howard RJ. Cognitive behavioral therapy for depression in older people: a meta-analysis and meta-regression of randomized controlled trials. J Am Geriatr Soc 2012;60:1817-30 «PMID: 23003115»PubMed
  263. Grover S, Malhotra S, Varma S ym. Electroconvulsive therapy in adolescents: a retrospective study from north India. J ECT 2013;29:122-6 «PMID: 23296394»PubMed
  264. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003437 «PMID: 18843644»PubMed
  265. Hallgren M, Kraepelien M, Öjehagen A ym. Physical exercise and internet-based cognitive-behavioural therapy in the treatment of depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2015;207:227-34 «PMID: 26089305»PubMed
  266. Hammad TA, Laughren T, Racoosin J. Suicidality in pediatric patients treated with antidepressant drugs. Arch Gen Psychiatry 2006;63:332-9 «PMID: 16520440»PubMed
  267. Hansen R, Gaynes B, Thieda P ym. Meta-analysis of major depressive disorder relapse and recurrence with second-generation antidepressants. Psychiatr Serv 2008;59:1121-30 «PMID: 18832497»PubMed
  268. Harmon SC, Lambert MJ, Smart DM, Hawkins E. Enhancing outcome for potential treatment failures: therapist-client feedback and clinical support tools. Psychotherapy Research 2007;17:379-92
  269. Harrington R, Whittaker J, Shoebridge P ym. Systematic review of efficacy of cognitive behaviour therapies in childhood and adolescent depressive disorder. BMJ 1998;316:1559-63 «PMID: 9596592»PubMed
  270. Hazell P, Mirzaie M. Tricyclic drugs for depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2013;6:CD002317 «PMID: 23780719»PubMed
  271. Hazell P, O'Connell D, Heathcote D ym. Efficacy of tricyclic drugs in treating child and adolescent depression: a meta-analysis. BMJ 1995;310:897-901 «PMID: 7719178»PubMed
  272. Hazell P, O'Connell D, Heathcote D ym. Tricyclic drugs for depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD002317 «PMID: 10908557»PubMed
  273. Heijnen WT, Birkenhäger TK, Wierdsma AI ym. Antidepressant pharmacotherapy failure and response to subsequent electroconvulsive therapy: a meta-analysis. J Clin Psychopharmacol 2010;30:616-9 «PMID: 20814336»PubMed
  274. Heikman P, Katila H, Sarna S ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness [ISRCTN39974945]. BMC Psychiatry 2002;2:2 «PMID: 11846888»PubMed
  275. Heinonen E, Lindfors O, Laaksonen MA ym. Therapists' professional and personal characteristics as predictors of outcome in short- and long-term psychotherapy. J Affect Disord 2012;138:301-12 «PMID: 22335889»PubMed
  276. Henken HT, Huibers MJ, Churchill R ym. Family therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD006728 «PMID: 17636850»PubMed
  277. Hetrick S, Merry S, McKenzie J ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for depressive disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD004851 «PMID: 17636776»PubMed
  278. Horvath A, Symonds BD. Relation between working alliance and outcome in psychotherapy: a meta-analysis. J Counceling Psychology 1991;38:139-49
  279. Huber D, Zimmermann J, Henrich G ym. Comparison of cognitive-behaviour therapy with psychoanalytic and psychodynamic therapy for depressed patients - a three-year follow-up study. Z Psychosom Med Psychother 2012;58:299-316 «PMID: 22987495»PubMed
  280. Huntley AL, Araya R, Salisbury C. Group psychological therapies for depression in the community: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2012;200:184-90 «PMID: 22383765»PubMed
  281. Huuhka M, Korpisammal L, Haataja R ym. One-year outcome of elderly inpatients with major depressive disorder treated with ECT and antidepressants. J ECT 2004;20:179-85 «PMID: 15343003»PubMed
  282. Huuhka MJ, Korpisammal LA, Leinonen EVJ. Historical perspective on electroconvulsive therapy in Pitkäniemi Hospital: a comparison of practice in 1940s, 1960s and 1990s. Psychiatr Fennica 2000;31:55–64
  283. Hämäläinen J, Kaprio J, Isometsä E ym. Cigarette smoking, alcohol intoxication and major depressive episode in a representative population sample. J Epidemiol Community Health 2001;55:573-6 «PMID: 11449015»PubMed
  284. Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepressants for major depressive disorder and dysthymic disorder in patients with comorbid alcohol use disorders: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. J Clin Psychiatry 2011;72:1144-51
  285. Israel P, Diamond GS. Feasibility of Attachment Based Family Therapy for depressed clinic-referred Norwegian adolescents. Clin Child Psychol Psychiatry 2013;18:334-50 «PMID: 22930777»PubMed
  286. Jakobsen JC, Hansen JL, Simonsen S ym. Effects of cognitive therapy versus interpersonal psychotherapy in patients with major depressive disorder: a systematic review of randomized clinical trials with meta-analyses and trial sequential analyses. Psychol Med 2012;42:1343-57 «PMID: 22051174»PubMed
  287. Johansson R, Ekbladh S, Hebert A ym. Psychodynamic guided self-help for adult depression through the internet: a randomised controlled trial. PLoS One 2012;7:e38021 «PMID: 22741027»PubMed
  288. Katzelnick DJ, Kobak KA, Greist JH ym. Sertraline for social phobia: a double-blind, placebo-controlled crossover study. Am J Psychiatry 1995;152:1368-71 «PMID: 7653696»PubMed
  289. Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A comparison of nefazodone, the cognitive behavioral-analysis system of psychotherapy, and their combination for the treatment of chronic depression. N Engl J Med 2000;342:1462-70 «PMID: 10816183»PubMed
  290. Kellner CH, Knapp RG, Petrides G ym. Continuation electroconvulsive therapy vs pharmacotherapy for relapse prevention in major depression: a multisite study from the Consortium for Research in Electroconvulsive Therapy (CORE). Arch Gen Psychiatry 2006;63:1337-44 «PMID: 17146008»PubMed
  291. Kennard BD, Emslie GJ, Mayes TL ym. Cognitive-behavioral therapy to prevent relapse in pediatric responders to pharmacotherapy for major depressive disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47:1395-404 «PMID: 18978634»PubMed
  292. Keshavarz H, Fitzpatrick-Lewis D, Streiner D ym. Screening for depression: a summary of the evidence for the Canadian Task Force on Preventive Health Care. Hamilton (ON): McMaster Evidence Review and Synthesis Centre; 2012.
  293. Khalid N, Atkins M, Tredget J ym. The effectiveness of electroconvulsive therapy in treatment-resistant depression: a naturalistic study. J ECT 2008;24:141-5 «PMID: 18580559»PubMed
  294. Kirsch I, Deacon BJ, Huedo-Medina TB ym. Initial severity and antidepressant benefits: a meta-analysis of data submitted to the Food and Drug Administration. PLoS Med 2008;5:e45 «PMID: 18303940»PubMed
  295. Klein DN, Santiago NJ, Vivian D ym. Cognitive-behavioral analysis system of psychotherapy as a maintenance treatment for chronic depression. J Consult Clin Psychol 2004;72:681-8 «PMID: 15301653»PubMed
  296. Klein JB, Jacobs RH, Reinecke MA. Cognitive-behavioral therapy for adolescent depression: a meta-analytic investigation of changes in effect-size estimates. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1403-13 «PMID: 18049290»PubMed
  297. Klysner R, Bent-Hansen J, Hansen HL ym. Efficacy of citalopram in the prevention of recurrent depression in elderly patients: placebo-controlled study of maintenance therapy. Br J Psychiatry 2002;181:29-35 «PMID: 12091260»PubMed
  298. Knekt P, Lindfors O, Härkänen T ym. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychol Med 2008;38:689-703 «PMID: 18005493»PubMed
  299. Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA ym. Quasi-experimental study on the effectiveness of psychoanalysis, long-term and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms, work ability and functional capacity during a 5-year follow-up. J Affect Disord 2011;132:37-47 «PMID: 21316768»PubMed
  300. Knekt P, Lindfors O, Renlund C ym. Use of auxiliary psychiatric treatment during a 5-year follow-up among patients receiving short- or long-term psychotherapy. J Affect Disord 2011;135:221-30 «PMID: 21871667»PubMed
  301. Knekt P, Lindfors O, Sares-Jäske L ym. Randomized trial on the effectiveness of long- and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms and working ability during a 5-year follow-up. Nord J Psychiatry 2013;67:59-68 «PMID: 22563790»PubMed
  302. Kocsis JH, Gelenberg AJ, Rothbaum BO ym. Cognitive behavioral analysis system of psychotherapy and brief supportive psychotherapy for augmentation of antidepressant nonresponse in chronic depression: the REVAMP Trial. Arch Gen Psychiatry 2009;66:1178-88 «PMID: 19884606»PubMed
  303. Kocsis JH, Rush AJ, Markowitz JC ym. Continuation treatment of chronic depression: a comparison of nefazodone, cognitive behavioral analysis system of psychotherapy, and their combination. Psychopharmacol Bull 2003;37:73-87 «PMID: 15131518»PubMed
  304. Kohtala A, Lappalainen R, Savonen L ym. A Four-Session Acceptance and Commitment Therapy Based Intervention for Depressive Symptoms Delivered by Masters Degree Level Psychology Students: A Preliminary Study. Behav Cogn Psychother 2013;:1-14 «PMID: 24229795»PubMed
  305. Kolko DJ, Brent DA, Baugher M ym. Cognitive and family therapies for adolescent depression: treatment specificity, mediation, and moderation. J Consult Clin Psychol 2000;68:603-14 «PMID: 10965636»PubMed
  306. Krogh J, Videbech P, Thomsen C ym. DEMO-II trial. Aerobic exercise versus stretching exercise in patients with major depression-a randomised clinical trial. PLoS One 2012;7:e48316 «PMID: 23118981»PubMed
  307. Kroll L, Harrington R, Jayson D ym. Pilot study of continuation cognitive-behavioral therapy for major depression in adolescent psychiatric patients. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:1156-61 «PMID: 8824059»PubMed
  308. Krupnick JL, Sotsky SM, Simmens S ym. The role of the therapeutic alliance in psychotherapy and pharmacotherapy outcome: findings in the National Institute of Mental Health Treatment of Depression Collaborative Research Program. J Consult Clin Psychol 1996;64:532-9 «PMID: 8698947»PubMed
  309. Laaksonen MA, Knekt P, Sares-Jäske L ym. Psychological predictors on the outcome of short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy in the treatment of mood and anxiety disorder. Eur Psychiatry 2013;28:117-24 «PMID: 22705035»PubMed
  310. Lam RW, Bartley S, Yatham LN ym. Clinical predictors of short-term outcome in electroconvulsive therapy. Can J Psychiatry 1999;44:158-63 «PMID: 10097836»PubMed
  311. Lam RW, Gorman CP, Michalon M ym. Multicenter, placebo-controlled study of fluoxetine in seasonal affective disorder. Am J Psychiatry 1995;152:1765-70 «PMID: 8526243»PubMed
  312. Lam RW, Levitt AJ, Levitan RD ym. The Can-SAD study: a randomized controlled trial of the effectiveness of light therapy and fluoxetine in patients with winter seasonal affective disorder. Am J Psychiatry 2006;163:805-12 «PMID: 16648320»PubMed
  313. Lam RW, Wan DD, Cohen NL ym. Combining antidepressants for treatment-resistant depression: a review. J Clin Psychiatry 2002;63:685-93 «PMID: 12197448»PubMed
  314. Lambert MJ, Whipple JL, Hawkins EJ ym. Is it time for clinicians to routinely track patient outcome? A meta-analysis. Clinical Psychology: Science and Practice 2006;10:288-301
  315. Laoutidis ZG, Mathiak K. Antidepressants in the treatment of depression/depressive symptoms in cancer patients: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2013;13:140 «PMID: 23679841»PubMed
  316. Lee RS, Redoblado-Hodge MA, Naismith SL ym. Cognitive remediation improves memory and psychosocial functioning in first-episode psychiatric out-patients. Psychol Med 2013;43:1161-73 «PMID: 23237010»PubMed
  317. Leichsenring F, Rabung S. Long-term psychodynamic psychotherapy in complex mental disorders: update of a meta-analysis. Br J Psychiatry 2011;199:15-22 «PMID: 21719877»PubMed
  318. Lepola UM, Wade AG, Leinonen EV ym. A controlled, prospective, 1-year trial of citalopram in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1998;59:528-34 «PMID: 9818634»PubMed
  319. Lewinsohn PM, Clarke GN. Psychosocial treatments for adolescent depression. Clin Psychol Rev 1999;19:329-42 «PMID: 10097874»PubMed
  320. Levkovitz Y, Tedeschini E, Papakostas GI. Efficacy of antidepressants for dysthymia: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. J Clin Psychiatry 2011;72:509-14 «PMID: 21527126»PubMed
  321. Limm H, Gündel H, Heinmüller M ym. Stress management interventions in the workplace improve stress reactivity: a randomised controlled trial. Occup Environ Med 2011;68:126-33 «PMID: 20833759»PubMed
  322. Loerch B, Graf-Morgenstern M, Hautzinger M ym. Randomised placebo-controlled trial of moclobemide, cognitive-behavioural therapy and their combination in panic disorder with agoraphobia. Br J Psychiatry 1999;174:205-12 «PMID: 10448444»PubMed
  323. Londborg PD, Wolkow R, Smith WT ym. Sertraline in the treatment of panic disorder. A multi-site, double-blind, placebo-controlled, fixed-dose investigation. Br J Psychiatry 1998;173:54-60 «PMID: 9850204»PubMed
  324. Lopes Rocha F, Fuzikawa C, Riera R ym. Antidepressant combination for major depression in incomplete responders--a systematic review. J Affect Disord 2013;144:1-6 «PMID: 22835845»PubMed
  325. Maneeton N, Maneeton B, Srisurapanont M ym. Quetiapine monotherapy in acute phase for major depressive disorder: a meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. BMC Psychiatry 2012;12:160 «PMID: 23017200»PubMed
  326. Maneeton N, Srisurapanont M. Tricyclic antidepressants for depressive disorders in children and adolescents: a meta-analysis of randomized-controlled trials. J Med Assoc Thai 2000;83:1367-74 «PMID: 11215868»PubMed
  327. Manly DT, Oakley SP Jr, Bloch RM. Electroconvulsive therapy in old-old patients. Am J Geriatr Psychiatry 2000;8:232-6 «PMID: 10910422»PubMed
  328. March J, Silva S, Petrycki S ym. Fluoxetine, cognitive-behavioral therapy, and their combination for adolescents with depression: Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS) randomized controlled trial. JAMA 2004;292:807-20 «PMID: 15315995»PubMed
  329. March JS, Klee BJ, Kremer CM. Treatment benefit and the risk of suicidality in multicenter, randomized, controlled trials of sertraline in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2006;16:91-102 «PMID: 16553531»PubMed
  330. Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50 «PMID: 10883561»PubMed
  331. Martin JL, Martín-Sánchez E. Systematic review and meta-analysis of vagus nerve stimulation in the treatment of depression: variable results based on study designs. Eur Psychiatry 2012;27:147-55 «PMID: 22137776»PubMed
  332. Martínez-Amorós E, Cardoner N, Soria V ym. Long-term treatment strategies in major depression: a 2-year prospective naturalistic follow-up after successful electroconvulsive therapy. J ECT 2012;28:92-7 «PMID: 22531201»PubMed
  333. Martins JG, Bentsen H, Puri BK. Eicosapentaenoic acid appears to be the key omega-3 fatty acid component associated with efficacy in major depressive disorder: a critique of Bloch and Hannestad and updated meta-analysis. Mol Psychiatry 2012;17:1144-9; discussion 1163-7 «PMID: 22488258»PubMed
  334. McGrath PJ, Stewart JW, Fava M ym. Tranylcypromine versus venlafaxine plus mirtazapine following three failed antidepressant medication trials for depression: a STAR*D report. Am J Psychiatry 2006;163:1531-41; quiz 1666 «PMID: 16946177»PubMed
  335. Mead GE, Hsieh CF, Lee R ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for stroke recovery. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009286 «PMID: 23152272»PubMed
  336. Mead N, Lester H, Chew-Graham C ym. Effects of befriending on depressive symptoms and distress: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2010;196:96-101 «PMID: 20118451»PubMed
  337. Melander H, Salmonson T, Abadie E ym. A regulatory Apologia--a review of placebo-controlled studies in regulatory submissions of new-generation antidepressants. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:623-7 «PMID: 18621509»PubMed
  338. Menchetti M, Rucci P, Bortolotti B ym. Moderators of remission with interpersonal counselling or drug treatment in primary care patients with depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2014;204:144-50 «PMID: 24311553»PubMed
  339. Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of mood stabilizers, antidepressants and antipsychotics in the treatment of borderline personality disorder: effectiveness for depression and anger symptoms. J Pers Disord 2009;23:156-74 «PMID: 19379093»PubMed
  340. Michelson D, Allgulander C, Dantendorfer K ym. Efficacy of usual antidepressant dosing regimens of fluoxetine in panic disorder: randomised, placebo-controlled trial. Br J Psychiatry 2001;179:514-8 «PMID: 11731354»PubMed
  341. Michelson D, Lydiard RB, Pollack MH ym. Outcome assessment and clinical improvement in panic disorder: evidence from a randomized controlled trial of fluoxetine and placebo. The Fluoxetine Panic Disorder Study Group. Am J Psychiatry 1998;155:1570-7 «PMID: 9812120»PubMed
  342. Mino Y, Babazono A, Tsuda T ym. Can stress management at the workplace prevent depression? A randomized controlled trial. Psychother Psychosom 2006;75:177-82 «PMID: 16636633»PubMed
  343. Moscovitch A, Blashko CA, Eagles JM ym. A placebo-controlled study of sertraline in the treatment of outpatients with seasonal affective disorder. Psychopharmacology (Berl) 2004;171:390-7 «PMID: 14504682»PubMed
  344. Mottram P, Wilson K, Strobl J. Antidepressants for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD003491 «PMID: 16437456»PubMed
  345. Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61:577-84 «PMID: 15184237»PubMed
  346. Mufson L, Weissman MM, Moreau D ym. Efficacy of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 1999;56:573-9 «PMID: 10359475»PubMed
  347. Murrough JW, Iosifescu DV, Chang LC ym. Antidepressant efficacy of ketamine in treatment-resistant major depression: a two-site randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2013;170:1134-42 «PMID: 23982301»PubMed
  348. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). Depression in children and young people: identification and management in primary, community, and secondary care. National Clinical Practice Guideline Number 28. National Collaborating Centre for Mental Health, National Institute for Clinical Excellence, 2005. «http://www.nice.org.uk/guidance/cg28»37
  349. Nelson JC, Papakostas GI. Atypical antipsychotic augmentation in major depressive disorder: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. Am J Psychiatry 2009;166:980-91 «PMID: 19687129»PubMed
  350. NICE (National Institute for Health and Care Excellence). Computerized cognitive behaviour therapy for depression and anxiety. Review of Technology Appraisal 51. Issued: February 2006, last modified: May 2013. NICE technology appraisal guidance 97. http://guidance.nice.org.uk/ta97 «http://guidance.nice.org.uk/ta97»38
  351. Niederhofer H, von Klitzing K. Bright light treatment as mono-therapy of non-seasonal depression for 28 adolescents. Int J Psychiatry Clin Pract 2012;16:233-7 «PMID: 22809107»PubMed
  352. Nieuwsma JA, Trivedi RB, McDuffie J ym. Brief psychotherapy for depression in primary care: a systematic review of the evidence. Washington (DC): Department of Veterans Affairs (US); 2011, VA Evidence-based Synthesis Program Reports
  353. Nobler MS, Sackeim HA. Refractory depression and electroconvulsive therapy. Kirjassa: Refractory depression. Current strategies and future directions. Nolen W, Zohar J, Roose S, Amsterdam J (toim). John Wiley & Sons, Chichester, 1994:69–81
  354. O’Connor E, Rossom RC, Henninger M ym. Screening for depression in adults: an updated systematic evidence review for the U.S. Preventive Services task Force. Evidence synthesis no. 14-05208-EF-1. Agency for Healthcare Research and Quality: Rockville, MD 2016
  355. O'Connor EA, Whitlock EP, Beil TL ym. Screening for depression in adult patients in primary care settings: a systematic evidence review. Ann Intern Med 2009;151:793-803 «PMID: 19949145»PubMed
  356. Oehrberg S, Christiansen PE, Behnke K ym. Paroxetine in the treatment of panic disorder. A randomised, double-blind, placebo-controlled study. Br J Psychiatry 1995;167:374-9 «PMID: 7496647»PubMed
  357. Oestergaard S, Møldrup C. Optimal duration of combined psychotherapy and pharmacotherapy for patients with moderate and severe depression: a meta-analysis. J Affect Disord 2011;131:24-36 «PMID: 20950863»PubMed
  358. Osborn RL, Demoncada AC, Feuerstein M. Psychosocial interventions for depression, anxiety, and quality of life in cancer survivors: meta-analyses. Int J Psychiatry Med 2006;36:13-34 «PMID: 16927576»PubMed
  359. Pae CU, Wang SM, Han C ym. Vortioxetine: a meta-analysis of 12 short-term, randomized, placebo-controlled clinical trials for the treatment of major depressive disorder. J Psychiatry Neurosci 2015;40:174-86 «PMID: 25350320»PubMed
  360. Pagnin D, de Queiroz V, Pini S ym. Efficacy of ECT in depression: a meta-analytic review. J ECT 2004;20:13-20 «PMID: 15087991»PubMed
  361. Paljärvi T, Koskenvuo M, Poikolainen K ym. Binge drinking and depressive symptoms: a 5-year population-based cohort study. Addiction 2009;104:1168-78 «PMID: 19438420»PubMed
  362. Pande AC, Grunhaus LJ, Haskett RF ym. Electroconvulsive therapy in delusional and non-delusional depressive disorder. J Affect Disord 1990;19:215-9 «PMID: 2145342»PubMed
  363. Papakostas GI, Fava M, Thase ME. Treatment of SSRI-resistant depression: a meta-analysis comparing within- versus across-class switches. Biol Psychiatry 2008;63:699-704 «PMID: 17919460»PubMed
  364. Papakostas GI, Thase ME, Fava M ym. Are antidepressant drugs that combine serotonergic and noradrenergic mechanisms of action more effective than the selective serotonin reuptake inhibitors in treating major depressive disorder? A meta-analysis of studies of newer agents. Biol Psychiatry 2007;62:1217-27 «PMID: 17588546»PubMed
  365. Papanikolaou K, Richardson C, Pehlivanidis A ym. Efficacy of antidepressants in child and adolescent depression: a meta-analytic study. J Neural Transm 2006;113:399-415 «PMID: 16075184»PubMed
  366. Partonen T, Lönnqvist J. Moclobemide and fluoxetine in treatment of seasonal affective disorder. J Affect Disord 1996;41:93-9 «PMID: 8961036»PubMed
  367. Petrides G, Fink M, Husain MM ym. ECT remission rates in psychotic versus nonpsychotic depressed patients: a report from CORE. J ECT 2001;17:244-53 «PMID: 11731725»PubMed
  368. Pfaff JJ, Alfonso H, Newton RU ym. ACTIVEDEP: a randomised, controlled trial of a home-based exercise intervention to alleviate depression in middle-aged and older adults. Br J Sports Med 2014;48:226-32 «PMID: 23833045»PubMed
  369. Pfeiffer PN, Heisler M, Piette JD ym. Efficacy of peer support interventions for depression: a meta-analysis. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:29-36 «PMID: 21353125»PubMed
  370. Piet J, Hougaard E. The effect of mindfulness-based cognitive therapy for prevention of relapse in recurrent major depressive disorder: a systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2011;31:1032-40 «PMID: 21802618»PubMed
  371. Pinquart M, Duberstein PR, Lyness JM. Effects of psychotherapy and other behavioral interventions on clinically depressed older adults: a meta-analysis. Aging Ment Health 2007;11:645-57 «PMID: 18074252»PubMed
  372. Pollack MH, Rapaport MH, Clary CM ym. Sertraline treatment of panic disorder: response in patients at risk for poor outcome. J Clin Psychiatry 2000;61:922-7 «PMID: 11206597»PubMed
  373. Porter RJ, Bowie CR, Jordan J ym. Cognitive remediation as a treatment for major depression: A rationale, review of evidence and recommendations for future research. Aust N Z J Psychiatry 2013;47:1165-75 «PMID: 23956342»PubMed
  374. Rabheru K. Maintenance electroconvulsive therapy (M-ECT) after acute response: examining the evidence for who, what, when, and how? J ECT 2012;28:39-47 «PMID: 22330700»PubMed
  375. Rapinesi C, Kotzalidis GD, Serata D ym. Prevention of relapse with maintenance electroconvulsive therapy in elderly patients with major depressive episode. J ECT 2013;29:61-4 «PMID: 23011573»PubMed
  376. Rasmussen KG, Mueller M, Knapp RG ym. Antidepressant medication treatment failure does not predict lower remission with ECT for major depressive disorder: a report from the consortium for research in electroconvulsive therapy. J Clin Psychiatry 2007;68:1701-6 «PMID: 18052563»PubMed
  377. Rayner L, Price A, Evans A ym. Antidepressants for depression in physically ill people. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007503 «PMID: 20238354»PubMed
  378. Rehm J, Room R, Graham K ym. The relationship of average volume of alcohol consumption and patterns of drinking to burden of disease: an overview. Addiction 2003;98:1209-28 «PMID: 12930209»PubMed
  379. Reinecke MA, Ryan NE, DuBois DL. Cognitive-behavioral therapy of depression and depressive symptoms during adolescence: a review and meta-analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37:26-34 «PMID: 9444896»PubMed
  380. Rey JM, Walter G. Half a century of ECT use in young people. Am J Psychiatry 1997;154:595-602 «PMID: 9137112»PubMed
  381. Reynolds CF 3rd, Dew MA, Pollock BG ym. Maintenance treatment of major depression in old age. N Engl J Med 2006;354:1130-8 «PMID: 16540613»PubMed
  382. Richards D, Richardson T. Computer-based psychological treatments for depression: a systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2012;32:329-42 «PMID: 22466510»PubMed
  383. Rickels K, Downing R, Schweizer E ym. Antidepressants for the treatment of generalized anxiety disorder. A placebo-controlled comparison of imipramine, trazodone, and diazepam. Arch Gen Psychiatry 1993;50:884-95 «PMID: 8215814»PubMed
  384. Rickels K, Pollack MH, Sheehan DV ym. Efficacy of extended-release venlafaxine in nondepressed outpatients with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2000;157:968-74 «PMID: 10831478»PubMed
  385. Robinson DS, Rickels K, Feighner J ym. Clinical effects of the 5-HT1A partial agonists in depression: a composite analysis of buspirone in the treatment of depression. J Clin Psychopharmacol 1990;10:67S-76S «PMID: 2198303»PubMed
  386. Rohde P, Silva SG, Tonev ST ym. Achievement and maintenance of sustained response during the Treatment for Adolescents With Depression Study continuation and maintenance therapy. Arch Gen Psychiatry 2008;65:447-55 «PMID: 18391133»PubMed
  387. Romera I, Montejo ÁL, Aragonés E ym. Systematic depression screening in high-risk patients attending primary care: a pragmatic cluster-randomized trial. BMC Psychiatry 2013;13:83 «PMID: 23497463»PubMed
  388. Rosselló J, Bernal G, Rivera-Medina C. Individual and group CBT and IPT for Puerto Rican adolescents with depressive symptoms. Cultur Divers Ethnic Minor Psychol 2008;14:234-45 «PMID: 18624588»PubMed
  389. Rosselló J, Bernal G. The efficacy of cognitive-behavioral and interpersonal treatments for depression in Puerto Rican adolescents. J Consult Clin Psychol 1999;67:734-45 «PMID: 10535240»PubMed
  390. Rudolph RL, Entsuah R, Chitra R. A meta-analysis of the effects of venlafaxine on anxiety associated with depression. J Clin Psychopharmacol 1998;18:136-44 «PMID: 9555599»PubMed
  391. Ruhé HG, Huyser J, Swinkels JA ym. Switching antidepressants after a first selective serotonin reuptake inhibitor in major depressive disorder: a systematic review. J Clin Psychiatry 2006;67:1836-55 «PMID: 17194261»PubMed
  392. Ruhrmann S, Kasper S, Hawellek B ym. Effects of fluoxetine versus bright light in the treatment of seasonal affective disorder. Psychol Med 1998;28:923-33 «PMID: 9723147»PubMed
  393. Rush AJ, Marangell LB, Sackeim HA ym. Vagus nerve stimulation for treatment-resistant depression: a randomized, controlled acute phase trial. Biol Psychiatry 2005;58:347-54 «PMID: 16139580»PubMed
  394. Salzman C, Wolfson AN, Schatzberg A ym. Effect of fluoxetine on anger in symptomatic volunteers with borderline personality disorder. J Clin Psychopharmacol 1995;15:23-9 «PMID: 7714224»PubMed
  395. Santaguida P, MacQueen G, Keshavarz H, Levine M, Beyene J, Raina P. Treatment for depression after unsatisfactory response to SSRIs. Comparative effectiveness review No. 62. (Prepared by McMaster University Evidence-based Practice Center under Contract No. HHSA 290 2007 10060 I.) AHRQ Publication No.12-EHC050-EF. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; April 2012. www.ahrq.gov/clinic/epcix.htm «http://www.ahrq.gov/clinic/epcix.htm»39
  396. Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA ym. Chronic depression: medication (nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62:513-20 «PMID: 15867104»PubMed
  397. Schlaepfer TE, Bewernick BH, Kayser S ym. Deep brain stimulation of the human reward system for major depression--rationale, outcomes and outlook. Neuropsychopharmacology 2014;39:1303-14 «PMID: 24513970»PubMed
  398. Schneier FR, Goetz D, Campeas R ym. Placebo-controlled trial of moclobemide in social phobia. Br J Psychiatry 1998;172:70-7 «PMID: 9534836»PubMed
  399. Schueler YB, Koesters M, Wieseler B ym. A systematic review of duloxetine and venlafaxine in major depression, including unpublished data. Acta Psychiatr Scand 2011;123:247-65 «PMID: 20831742»PubMed
  400. Serrano Ripoll MJ, Oliván-Blázquez B, Vicens-Pons E ym. Lifestyle change recommendations in major depression: Do they work? J Affect Disord 2015;183:221-8 «PMID: 26025368»PubMed
  401. Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003465 «PMID: 12917968»PubMed
  402. Shapiro DA, Rees A, Barkham M ym. Effects of treatment duration and severity of depression on the maintenance of gains after cognitive-behavioral and psychodynamic-interpersonal psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1995;63:378-87 «PMID: 7608350»PubMed
  403. Sharp DJ, Chew-Graham C, Tylee A ym. A pragmatic randomised controlled trial to compare antidepressants with a community-based psychosocial intervention for the treatment of women with postnatal depression: the RESPOND trial. Health Technol Assess 2010;14:iii-iv, ix-xi, 1-153 «PMID: 20860888»PubMed
  404. Shea MT, Elkin I, Imber SD ym. Course of depressive symptoms over follow-up. Findings from the National Institute of Mental Health Treatment of Depression Collaborative Research Program. Arch Gen Psychiatry 1992;49:782-7 «PMID: 1417430»PubMed
  405. Shimazu K, Shimodera S, Mino Y ym. Family psychoeducation for major depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2011;198:385-90 «PMID: 21343330»PubMed
  406. Shimokawa K, Lambert MJ, Smart DW. Enhancing treatment outcome of patients at risk of treatment failure: meta-analytic and mega-analytic review of a psychotherapy quality assurance system. J Consult Clin Psychol 2010;78:298-311 «PMID: 20515206»PubMed
  407. Sienaert P, Vansteelandt K, Demyttenaere K ym. Randomized comparison of ultra-brief bifrontal and unilateral electroconvulsive therapy for major depression: clinical efficacy. J Affect Disord 2009;116:106-12 «PMID: 19081638»PubMed
  408. Simon GE, Perlis RH. Personalized medicine for depression: can we match patients with treatments? Am J Psychiatry 2010;167:1445-55 «PMID: 20843873»PubMed
  409. Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. A meta-analysis of treatments for perinatal depression. Clin Psychol Rev 2011;31:839-49 «PMID: 21545782»PubMed
  410. Spielmans GI, Berman MI, Linardatos E ym. Adjunctive atypical antipsychotic treatment for major depressive disorder: a meta-analysis of depression, quality of life, and safety outcomes. PLoS Med 2013;10:e1001403 «PMID: 23554581»PubMed
  411. Stein MB, Fyer AJ, Davidson JR ym. Fluvoxamine treatment of social phobia (social anxiety disorder): a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 1999;156:756-60 «PMID: 10327910»PubMed
  412. Stein MB, Liebowitz MR, Lydiard RB ym. Paroxetine treatment of generalized social phobia (social anxiety disorder): a randomized controlled trial. JAMA 1998;280:708-13 «PMID: 9728642»PubMed
  413. Stimpson N, Agrawal N, Lewis G. Randomised controlled trials investigating pharmacological and psychological interventions for treatment-refractory depression. Systematic review. Br J Psychiatry 2002;181:284-94 «PMID: 12356654»PubMed
  414. Sublette ME, Ellis SP, Geant AL ym. Meta-analysis of the effects of eicosapentaenoic acid (EPA) in clinical trials in depression. J Clin Psychiatry 2011;72:1577-84 «PMID: 21939614»PubMed
  415. Swedo SE, Allen AJ, Glod CA ym. A controlled trial of light therapy for the treatment of pediatric seasonal affective disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:816-21 «PMID: 9183137»PubMed
  416. Swift JK, Callahan JL, Vollmer BM. Preferences. J Clin Psychol 2011;67:155-65 «PMID: 21120917»PubMed
  417. Taylor D, Sparshatt A, Varma S ym. Antidepressant efficacy of agomelatine: meta-analysis of published and unpublished studies. BMJ 2014;348:g1888 «PMID: 24647162»PubMed
  418. Tew JD Jr, Mulsant BH, Haskett RF ym. Acute efficacy of ECT in the treatment of major depression in the old-old. Am J Psychiatry 1999;156:1865-70 «PMID: 10588398»PubMed
  419. Thaler K, Delivuk M, Chapman A ym. Second-generation antidepressants for seasonal affective disorder. Cochrane Database Syst Rev 2011;12:CD008591 «PMID: 22161433»PubMed
  420. Thombs BD, Arthurs E, El-Baalbaki G ym. Risk of bias from inclusion of patients who already have diagnosis of or are undergoing treatment for depression in diagnostic accuracy studies of screening tools for depression: systematic review. BMJ 2011;343:d4825 «PMID: 21852353»PubMed
  421. Tollefson GD, Holman SL, Sayler ME ym. Fluoxetine, placebo, and tricyclic antidepressants in major depression with and without anxious features. J Clin Psychiatry 1994;55:50-9 «PMID: 8077155»PubMed
  422. Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS) Team, March J, Silva S ym. The Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS): outcomes over 1 year of naturalistic follow-up. Am J Psychiatry 2009;166:1141-9 «PMID: 19723787»PubMed
  423. Tsapakis EM, Soldani F, Tondo L ym. Efficacy of antidepressants in juvenile depression: meta-analysis. Br J Psychiatry 2008;193:10-7 «PMID: 18700212»PubMed
  424. Turner EH, Matthews AM, Linardatos E ym. Selective publication of antidepressant trials and its influence on apparent efficacy. N Engl J Med 2008;358:252-60 «PMID: 18199864»PubMed
  425. UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361:799-808 «PMID: 12642045»PubMed
  426. Undurraga J, Baldessarini RJ. Randomized, placebo-controlled trials of antidepressants for acute major depression: thirty-year meta-analytic review. Neuropsychopharmacology 2012;37:851-64 «PMID: 22169941»PubMed
  427. Usala T, Clavenna A, Zuddas A ym. Randomised controlled trials of selective serotonin reuptake inhibitors in treating depression in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:62-73 «PMID: 17662579»PubMed
  428. Wade AG, Lepola U, Koponen HJ ym. The effect of citalopram in panic disorder. Br J Psychiatry 1997;170:549-53 «PMID: 9330022»PubMed
  429. Wagner KD, Jonas J, Findling RL ym. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial of escitalopram in the treatment of pediatric depression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:280-8 «PMID: 16540812»PubMed
  430. Walter G, Koster K, Rey JM. Electroconvulsive therapy in adolescents: experience, knowledge, and attitudes of recipients. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38:594-9 «PMID: 10230192»PubMed
  431. Van der Feltz-Cornelius CM, Van Os TW, Van Marwijk HW, Leentjens AF. Effect of psychiatric consultation models in primary care. A systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. J Psychosom Res 2010;68:521-33
  432. van der Klink JJ, Blonk RW, Schene AH ym. The benefits of interventions for work-related stress. Am J Public Health 2001;91:270-6 «PMID: 11211637»PubMed
  433. Van der Wurff FB, Stek ML, Hoogendijk WL ym. Electroconvulsive therapy for the depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD003593 «PMID: 12804479»PubMed
  434. van Hees ML, Rotter T, Ellermann T ym. The effectiveness of individual interpersonal psychotherapy as a treatment for major depressive disorder in adult outpatients: a systematic review. BMC Psychiatry 2013;13:22 «PMID: 23312024»PubMed
  435. van Schaik AM, Comijs HC, Sonnenberg CM ym. Efficacy and safety of continuation and maintenance electroconvulsive therapy in depressed elderly patients: a systematic review. Am J Geriatr Psychiatry 2012;20:5-17 «PMID: 22183009»PubMed
  436. van Straten A, Geraedts A, Verdonck-de Leeuw I ym. Psychological treatment of depressive symptoms in patients with medical disorders: a meta-analysis. J Psychosom Res 2010;69:23-32 «PMID: 20630260»PubMed
  437. van Wyk BE, Pillay-Van Wyk V. Preventive staff-support interventions for health workers. Cochrane Database Syst Rev 2010;3:CD003541 «PMID: 20238322»PubMed
  438. Watanabe N, Hunot V, Omori IM ym. Psychotherapy for depression among children and adolescents: a systematic review. Acta Psychiatr Scand 2007;116:84-95 «PMID: 17650269»PubMed
  439. Watzke B, Rüddel H, Jürgensen R ym. Effectiveness of systematic treatment selection for psychodynamic and cognitive-behavioural therapy: randomised controlled trial in routine mental healthcare. Br J Psychiatry 2010;197:96-105 «PMID: 20679260»PubMed
  440. Weisler R, Joyce M, McGill L ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy for major depressive disorder: results of a double-blind, randomized, placebo-controlled study. CNS Spectr 2009;14:299-313 «PMID: 19668121»PubMed
  441. Weisz JR, McCarty CA, Valeri SM. Effects of psychotherapy for depression in children and adolescents: a meta-analysis. Psychol Bull 2006;132:132-49 «PMID: 16435960»PubMed
  442. Wessling A, Ramsberg J. Depression. Genomgången av läkemedel mot depression. Tandvårds -och Läkemedelsförmånsverket 2008. www.tlv.se/depression «http://www.tlv.se/depression»40
  443. Whittington CJ, Kendall T, Fonagy P ym. Selective serotonin reuptake inhibitors in childhood depression: systematic review of published versus unpublished data. Lancet 2004;363:1341-5 «PMID: 15110490»PubMed
  444. Wijkstra J, Lijmer J, Burger H ym. Pharmacological treatment for psychotic depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;11:CD004044 «PMID: 24282034»PubMed
  445. Wilkinson P, Izmeth Z. Continuation and maintenance treatments for depression in older people. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD006727 «PMID: 23152240»PubMed
  446. Willert MV, Thulstrup AM, Hertz J. Changes in stress and coping from a randomized controlled trial of a three-month stress management intervention. Scand J Work Environ Health 2009;35:145-52 «PMID: 19308298»PubMed
  447. Williams N, Simpson AN, Simpson K ym. Relapse rates with long-term antidepressant drug therapy: a meta-analysis. Hum Psychopharmacol 2009;24:401-8 «PMID: 19526453»PubMed
  448. Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A ym. Antidepressant versus placebo for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD000561 «PMID: 11405969»PubMed
  449. Wilson KC, Mottram PG, Ashworth L ym. Older community residents with depression: long-term treatment with sertraline. Randomised, double-blind, placebo-controlled study. Br J Psychiatry 2003;182:492-7 «PMID: 12777339»PubMed
  450. Wilson KC, Mottram PG, Vassilas CA. Psychotherapeutic treatments for older depressed people. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD004853 «PMID: 18254062»PubMed
  451. Vitiello B, Silva SG, Rohde P ym. Suicidal events in the Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS). J Clin Psychiatry 2009;70:741-7 «PMID: 19552869»PubMed
  452. Vittengl JR, Clark LA, Dunn TW ym. Reducing relapse and recurrence in unipolar depression: a comparative meta-analysis of cognitive-behavioral therapy's effects. J Consult Clin Psychol 2007;75:475-88 «PMID: 17563164»PubMed
  453. von Wolff A, Hölzel LP, Westphal A ym. Combination of pharmacotherapy and psychotherapy in the treatment of chronic depression: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2012;12:61 «PMID: 22694751»PubMed
  454. Vostanis P, Feehan C, Grattan E, Bickerton WL. Treatment for children and adolescents with depression: lessons from a controlled trial. Clin Child Psychol Psychiatry 1996;1:199-212
  455. Wright JH, Wright AS, Albano AM ym. Computer-assisted cognitive therapy for depression: maintaining efficacy while reducing therapist time. Am J Psychiatry 2005;162:1158-64 «PMID: 15930065»PubMed
  456. Yonkers KA, Lin H, Howell HB ym. Pharmacologic treatment of postpartum women with new-onset major depressive disorder: a randomized controlled trial with paroxetine. J Clin Psychiatry 2008;69:659-65 «PMID: 18363420»PubMed
  457. Young JF, Mufson L, Gallop R. Preventing depression: a randomized trial of interpersonal psychotherapy-adolescent skills training. Depress Anxiety 2010;27:426-33 «PMID: 20112246»PubMed
  458. Zarate CA Jr, Singh JB, Carlson PJ ym. A randomized trial of an N-methyl-D-aspartate antagonist in treatment-resistant major depression. Arch Gen Psychiatry 2006;63:856-64 «PMID: 16894061»PubMed