Niskakipu (aikuiset)
Ota käyttöön
- Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00060»1
- Taulukko: Niskakivun ja yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1
- Lisätietoartikkeli: Inspektio «Inspektio»1
- Lisätietoartikkeli: Tunnon tutkiminen «Tunnon tutkiminen»2
- Lisätietoartikkeli: Lihasvoiman tutkiminen «Lihasvoiman tutkiminen»3
- Lisätietoartikkeli: Jänneheijasteet «Jänneheijasteet»4
- NDI-FI-kysely (niskakipuindeksi) «hoi20010a.pdf»1
- Niska-hartiavaivoihin liittyvän haitan arviointi (FACULTAS – toimintakyvyn arviointi): «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti?p_artikkeli=fac00050&p_haku=fac00050»2 (vaatii käyttöoikeuden)
- Kipupiirros «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ima02269»3
- Kotivoimisteluohjeita sisältäviä videoita: Epäspesifin niskakivun kestovoimaharjoitukset «Epäspesifi niskakipu, kestovoimaharjoitukset (videot)»5
- Kotivoimisteluohjeita sisältäviä videoita: Epäspesifin niskakivun lihasvenytykset «Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset (videot)»6
- Video: Niskakipu-suosituksen keskeisestä sisällöstä «Niskakivun diagnostiikasta ja hoidosta – tietoa Käypä hoito -suosituksen päivityksestä (video)»7
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Niskakipua on Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan kokenut edellisen kuukauden aikana 27 % yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 41 % saman ikäisistä naisista (internetissä «http://www.terveys2011.info»4).
- Niskasairauksien riskiä suurentavat monet fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli, ylipaino ja aiemmin koettu niskakipu. Liikunta taas näyttää pienentävän niskakivun riskiä ja parantavan niskakivun ennustetta.
- Täsmällisen diagnoosin tekeminen ei niskakivussa yleensä ole mahdollista.
- Koska niskakipupotilaan ennuste on useimmiten verrattain hyvä, oireita voidaan hoitaa myös ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet on suljettu pois.
- Anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään selvittämään, onko kysymyksessä vakava sairaus tai yleissairauteen (esim. nivelreumaan tai selkärankareumaan) liittyvä niskakipu, ja tunnistamaan hermojuuren kompressio ja myelopatia.
- Niskakipupotilaan kaularangan rutiinimaisesta kuvantamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Kuvantaminen on tarpeen, jos anamneesin tai löydösten perusteella herää epäily vakavasta sairaudesta.
- Akuutti niskakipu paranee usein ilman erityisiä hoitoja.
- Niskakipupotilasta rohkaistaan pysymään aktiivisena.
- Kivun syihin ja kipua pahentaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman varhain.
- Niskakipua ja siitä aiheutuvaa haittaa voitaneen vähentää parantamalla ergonomiaa (työasennot, työvälineet, työskentelytavat, tauot).
- Niskakivussa voi käyttää tulehduskipulääkettä. Parasetamoli on turvallinen vaihtoehto, joskaan sen osalta ei ole näyttöä niskakivussa.
- Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuvasta lihasvoimaa tai -kestävyyttä parantavasta harjoittelusta saattaa olla hyötyä kroonisessa niskakivussa.
- Sairausloman tarve harkitaan tapauskohtaisesti niin, että otetaan huomioon potilaan toimintakyky ja työn kuormittavuus. Jos sairauslomaa tarvitaan, usein 1–3 päivää riittää. Vain harvoin (lähinnä vaikeissa säteilykipuoireissa) tarvitaan yli viikon pituista sairauslomaa.
- Moniammatillisia toimenpiteitä suositellaan viimeistään silloin, kun haittaavat kivut ovat jatkuneet 2 kuukautta.
- Etenevä lihasheikkous tai myelopatia on aihe lähettää potilas kiireelliseen tai välittömään leikkaushoidon arviointiin.
- Katso video Niskakipu-suosituksen keskeisestä sisällöstä (kesto 4:34 minuuttia) «Niskakivun diagnostiikasta ja hoidosta – tietoa Käypä hoito -suosituksen päivityksestä (video)»7.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Niskakipu (aikuiset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Neck pain (adults)»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Niska jumissa?»3 ja ruotsiksi «Nackspärr?»4
Tavoitteet ja kohderyhmät
- Suosituksen tavoitteina aikuisten niskakivussa ovat
- niskakivun ja siitä aiheutuvan haitan vähentäminen
- niskakipupotilaiden hoitolinjojen yhtenäistäminen.
- Suosituksen kohderyhmänä on terveydenhuollon henkilöstö.
Niskakivun esiintyvyys
Niskakipu
- Niskalla tarkoitetaan tässä luokituksessa aluetta, joka ylettyy kallonpohjasta lapaharjanteeseen ja sisältää hartiat.
- Niskakipua on Terveys 2011 -tutkimuksen (www «http://www.terveys2011.info»4) mukaan kokenut edellisen kuukauden aikana
- 27 % yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä
- 41 % samanikäisistä naisista.
- Terveys 2000 -tutkimukseen nähden niskakipu yleistyi alle 45-vuotiailla miehillä ja alle 55-vuotiailla naisilla mutta harvinaistui useimmissa vanhemmissa ikäryhmissä «Viikari-Juntura E, Heliövaara M, Solovieva S, Shir...»1.
Retkahdus- eli piiskaniskuvammat
- Vuonna 2014 Suomessa oli 93 067 korvattua liikennevahinkoa, joista 17 733 johti henkilökorvauksiin
«Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2014 (www...»2, (Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2014 (www «http://www.lvk.fi»5, ISBN 978-952-5834-43-7 (verkkojulkaisu .pdf)).
- Vuonna 1998 vakuutusyhtiöille ilmoitetuissa kolareissa aiheutui 508 henkilölle niskan alueen retkahdusvamma «Miettinen T, Lindgren KA, Airaksinen O ym. Whiplas...»3. Noin 10 % heistä oli vamman takia yli kuukauden sairauslomalla ja miltei 10 % koki vuoden kuluttua terveydentilansa heikentyneeksi.
- Prospektiivisessa epidemiologisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu, että niskaoireiden esiintyvyys olisi liikenneonnettomuuksien jälkeen ollut suurempi kuin muulla väestöllä «Obelieniene D, Schrader H, Bovim G ym. Pain after ...»4.
Niskaoireet terveyspalveluiden käytön syynä
- Suomessa niskaoireet ovat syynä 3–4 %:iin terveyskeskuslääkärillä käynneistä «Rekola KE, Keinänen-Kiukaanniemi S, Takala J. Use ...»5, «Mäntyselkä P. Kipupotilas terveyskeskuksessa. Kuop...»6.
- Hollantilaisessa tutkimuksessa suurin osa niskakivun aiheuttamista suorista kustannuksista (hoito ja tutkimus) aiheutuivat fysioterapiasta tai fysikaalisista hoidoista. Kokonaiskustannuksista suurin osa kuitenkin koostui epäsuorista kustannuksista (työstä poissaolot ja toimintakyvyn heikkeneminen) «Borghouts JA, Koes BW, Vondeling H ym. Cost-of-ill...»7.
Riskitekijät ja ehkäisy
- Epidemiologisten tutkimusten perusteella niskasairauksien riskitekijöitä ovat
- useat fyysiset kuormitustekijät «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical...»8, «Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related ps...»9
- ikä «Mäkelä M, Heliövaara M, Sievers K ym. Prevalence, ...»10, «Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. ...»11
- naissukupuoli «Mäkelä M, Heliövaara M, Sievers K ym. Prevalence, ...»10, «Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. ...»11
- ylipaino «Ylipaino ilmeisesti lisää niskasairauksien riskiä.»B ja
- aiempi niskakipu «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Psychoso...»12.
- Tupakointi suurentanee hieman niskakipujen riskiä «Tupakointi lisännee vähän niskakivun ja niskasairauksien riskiä.»C, «Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. ...»11.
- Vapaa-ajan liikunta pienentänee epäspesifisen (paikallisen) niskakivun riskiä ja parantanee niskakivun ennustetta, joskin joihinkin liikuntalajeihin saattaa liittyä suurentunut niskakivun riski «Liikunnan harrastaminen vähentänee epäspesifisen (paikallisen) niskakivun riskiä ja parantanee niskakivun ennustetta.»C.
- Tieto elintapatekijöihin vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksista niskakipuun on niukkaa. Verenpainetaudin hoitoon tarkoitetuilla liikuntaa ja painonhallintaa sisältävillä elintapainterventioilla voitaneen kuitenkin hieman vähentää myös niskakivuista aiheutuvaa haittaa väestössä «Kohonneen verenpaineen hoitoon tarkoitetuilla elintapainterventioilla voitaneen hieman vähentää myös niskakivuista aiheutuvan haitan esiintymistä väestössä.»C.
- Psykososiaaliset tekijät (esim. työn suuri määrä, työtovereiden antama vähäinen sosiaalinen
tuki, heikot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtyytyväisyys) saattavat suurentaa
niskakivun riskiä «Psykososiaaliset tekijät saattavat lisätä niskakivun riskiä.»C
- Ei ole tutkimustietoa siitä, väheneekö niskakipu sillä, että vaikutetaan työn psykososiaalisiin tekijöihin.
- Tapaturmien torjunta on keskeistä kaikkien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyssä «Croft PR, Lewis M, Papageorgiou AC ym. Risk factor...»13.
- Niskasairauksien ehkäisyn kannalta merkittävimpiä ovat riskitekijät, joihin voidaan
vaikuttaa.
- Toistotyö tai tarkkuutta vaativa työ ilmeisesti hieman suurentaa niskakivun riskiä «Toistotyö tai tarkkuutta vaativa työ ilmeisesti vähän lisää niskakivun riskiä.»B. Toistotyö myös suurentaa sellaisten niskakipujen riskiä, joihin liittyy kliinisiä löydöksiä «Palmer KT, Smedley J. Work relatedness of chronic ...»14.
- Käsien voiman käyttö suurentanee niskakivun ja siihen liittyvien kliinisten löydösten riskiä «Palmer KT, Smedley J. Work relatedness of chronic ...»14.
- Niskan eteen tai taakse taipunut tai kiertynyt asento lisää niskan biomekaanista kuormitusta.
- Epidemiologisten tutkimusten perusteella pitkäkestoinen työskentely niska etukumarassa ilmeisesti suurentaa niskakipujen riskiä «Pitkäkestoinen työskentely niska etukumarassa ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.»B.
- Muiden asentojen vaikutuksesta on niukasti epidemiologista näyttöä. Biomekaanisen kuormituksen kannalta voisi ajatella, että niskan neutraali eli keskiasento olisi sopiva työasento, kunhan huomioidaan riittävä työasentojen vaihtelu ja työn tauottaminen.
- Pitkäkestoinen työskentely kädet koholla tai olkavarren kohoasento ilmeisesti suurentaa jonkin verran niskakipujen riskiä «Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely tai olkavarren kohoasento ilmeisesti lisää jonkin verran niskakipujen riskiä.»B.
- Käteen kohdistuvan tärinän vaikutuksista niskasairauksiin ei ole luotettavaa tietoa «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical...»8, «Palmer KT, Smedley J. Work relatedness of chronic ...»14.
- Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti suurentaa niskakivun riskiä «Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.»B.
- Työn tauottamista siten, että keskeytetään istuminen tai rentoutetaan niska-hartialihaksia, voidaan suositella, mutta tauottamisen vaikutuksia ei ole vakuuttavasti selvitetty.
- Vartalon kiertyneet tai kumarat asennot lisäävät niskan biomekaanista kuormitusta,
ja niiden on osoitettu suurentavan niskakivun riskiä «Vartalon taipuneet asennot ilmeisesti lisäävät niskakipujen riskiä.»B.
- Vartalon neutraalia asentoa työn aikana voidaan suosittaa, joskaan tutkimusnäyttöä ergonomisten toimenpiteiden tehosta niskakivun hoidossa ei ole «Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Ylipaino ilmeisesti suurentaa niskasairauksien riskiä «Ylipaino ilmeisesti lisää niskasairauksien riskiä.»B.
- Vaikutus voi selittyä osittain biomekaanisista tekijöistä, mutta mekanismi ei ole kaikilta osin selvä.
- Laihduttamisen vaikutusta niskakipuun ei ole tutkittu.
- Kolaritilanteessa ajoneuvon nopeuden muutoksella sekä niskatuen korkeudella, etäisyydellä
päästä ja muotoilulla on vaikutusta kaularankaan kohdistuviin voimiin «Siegmund GP, Heinrichs BE, Wheeler JB. The influen...»15.
- Niskatuen suositellaan olevan mahdollisimman lähellä takaraivoa ja niin korkealla, että se ulottuu pään painopisteen yläpuolelle.
- Selkäosa menosuuntaan sijoitetulla lastenistuimella arvellaan vähennettävän lasten kaularankavammoja.
- Luotettava tieto toimenpiteiden vaikutuksista piiskaniskuvamman todennäköisyyteen puuttuu.
- Niskasairauksien ehkäisyä koskevia tasokkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on vähän, minkä vuoksi myös tutkimusnäyttö ergonomia-, työväline- ja työmenetelmämuutoksista on vähäistä, vaikka ne saattavat olla hyödyllisiä «Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Työpisteen, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa tai muuttamisessa on suositeltavaa minimoida fyysisten kuormitustekijöiden aiheuttamat riskit, vaikka ilmeisesti pelkillä teknisillä parannuksilla, esimerkiksi uusien kalusteiden hankinnalla, saadaan vain vähäistä, väliaikaista helpotusta «Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Pitkiin istumisrupeamiin ja pitkäkestoisiin epäedullisesti kuormittaviin pään ja olkavarren asentoihin voidaan usein vaikuttaa työjärjestelyllä, jossa huomioidaan työn määrä, jakautuminen, kesto ja tauotus. Tällaisten interventioiden vaikutuksia niskakipuun ei ole selvitetty.
- Myöskään taukojumpan hyödystä niskakivun hoidossa ei ole luotettavaa tutkimustietoa.
- Ikänäkö ja siihen liittyvä moniteholasien tarve huomioidaan näyttöpäätteen sijoittelussa:
- Jos näyttöpäätetyötä tehdään samoilla kaksiteholaseilla kuin muutakin työtä, näyttö kannattaa sijoittaa niin alas, että lukeminen on mahdollista lasin alaosalla viemättä niskaa ekstensioon.
Niskakipupotilaiden seulonta ja seuranta
- Oireettomista henkilöistä on vaikea seuloa esiin niitä, joille myöhemmin ilmaantuu
niskakipua.
- Esimerkiksi niska-hartiaseudun toimintakyvyn mittaus ennustaa huonosti niskakivun ilmaantumista, eikä sitä suositella oireettomien seulontaan «Toimintakykytesteillä ei pystytä oireettomista henkilöistä tunnistamaan niitä, jotka saavat myöhemmin niskaoireita.»B.
- Pään kääntämisestä aiheutuvalla yläraajan kivulla on itsenäistä ennustearvoa oireen pitkittymisen kannalta. Voimakas ja jatkuva niskakipu ja potilaan oireiden ja löydösten runsaus näyttävät ennustavan sairauspoissaoloja «Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimäki H ym. Predi...»16.
- Niskakipuoireiden ennusteesta ei ole luotettavaa Suomen oloihin sovellettavaa tietoa «Niskakipuoireiden ennusteesta ei ole käytettävissä luotettavaa Suomen oloihin sovellettavaa tietoa.»D.
- Seurannalla voidaan havaita, millä työntekijäryhmillä esiintyy keskimääräistä enemmän
niska-hartiaseudun oireita ja minkä ryhmien tarkempaa arviointia kannattaa siten harkita
(ks. kohta Riskitekijät ja ehkäisy «A1»2). Tähän tarkoitukseen voi käyttää
- oirekyselyitä
- terveyspalveluiden käytön seurantaa esimerkiksi työterveyshuollossa
- sairauspoissaolojen seurantaa.
Niskakivun luokittelu
- Niskakipujen täsmällisen diagnoosin tekeminen ei yleensä ole mahdollista.
- Koska niskakipupotilaan ennuste on useimmiten verrattain hyvä, oireita voidaan hoitaa myös ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet on suljettu pois (ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6), «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17.
- Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella niskakipu voidaan luokitella neljään ryhmään ja muihin niskakipuihin (ks. luokittelu alla). Vakaviin tai spesifisiin syihin liittyvä niskakipu jää tämän hoitosuosituksen ulkopuolelle, mutta se tulee tunnistaa (alla ryhmä 5, tarkempaa tietoa ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6, «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17).
- Ryhmät ovat
- paikallinen niskakipu
- säteilevä niskakipu
- piiskaniskuvammaan (whiplash) liittyvä niskakipu
- myelopatia (selkäydinvaurio esim. kompression takia)
- muihin vakaviin tai spesifisiin syihin liittyvät (esim. kasvaimet, infektiot ja murtuman jälkitilat).
- Oireen keston perusteella paikallinen ja säteilevä niskakipu jaetaan yleensä akuuttiin (alle 12 viikkoa kestänyt) ja krooniseen (vähintään 12 viikkoa kestänyt) niskakipuun.
- Piiskaniskuvammaluokitus olisi hyvä tehdä 24 tunnin kuluessa vammasta. Nämä vammat jaetaan oireiden ja löydösten perusteella viiteen luokkaan: 0: oireeton, I: oireita ilman kliinisiä löydöksiä, II: kliinisiä löydöksiä, III: neurologiset löydökset, kuten voima-, tunto- ja refleksimuutos, ja IV: nikamamurtumat ja sijoiltaanmenot «Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjalainen T, Viikari-J...»18.
Esitiedot ja kliininen tutkimus
- Niskakipupotilaan esitietojen selvittelyn ja kliinisen tutkimuksen ohjeisto on oheisissa artikkeleissa (ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6 ja internetoheisaineiston taulukko Niskapotilaan anamneesin keskeiset tekijät ja niiden tulkinta «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/pilli/duo11890x.pdf»7), «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17, «Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjalainen T, Viikari-J...»18.
Vakavan tai spesifisen syyn selvittely
- Joka vastaanottokäynnillä esitiedoilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään tunnistamaan
mahdolliset kiireellistä hoitoarviota vaativat sairaudet:
- vakavat sairaudet (esim. infektio, neoplastinen sairaus, trauma)
- yleissairauteen liittyvä niskakipu (esim. systeeminen tulehdussairaus, heijastekipu rinta- ja vatsaontelosta)
- radikulopatia eli hermojuurioire
- myelopatia.
- Pahanlaatuiseen sairauteen viittaavat sietämätön, levossa helpottumaton kipu, kivun paheneminen kohtuuttomasti lyhyen ajan kuluessa, huono yleiskunto, laihtuminen, kuumeilu, poikkeava väsymys, aamuyöllä herättävä kipu, aiempi syöpäsairaus ja oireen voimakkuuden, sijainnin, keston tai hoitovasteen selvä poikkeama tavanomaisesta «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17. Tarkemmista esitietolöydöksistä ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6 ja internetoheisaineiston taulukko Niskapotilaan anamneesin keskeiset tekijät ja niiden tulkinta «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/pilli/duo11890x.pdf»7.
- Joskus välitöntä diagnostiikkaa ja hoitoa vaativa sairaus, esimerkiksi kaula- tai
nikamavaltimon dissekoituminen, saattaa aiheuttaa niskakipua «Schievink WI. Spontaneous dissection of the caroti...»19. Kaula- tai nikamavaltimon dissekoitumiseen viittaavat niska-hartiakivun lisäksi
- aivoverenkierron häiriölle tyypilliset oireet (näköhäiriöt, puolioireet, korkeampien aivotoimintojen häiriöt)
- neurologiset löydökset (esim. Hornerin oireyhtymä)
- pulsoiva tinnitus tai muut – erityisesti alempien aivohermojen – löydökset, kuten n. hypoglossus -pareesi (kielen liikehermo).
- Myelopatiassa esiintyy
- yläraajaoireiden lisäksi alaraajaoireita: kävelyvaikeuksia, spastisuutta ja tuntohäiriöitä
- pidemmälle edenneessä sairaudessa myös rakon tai suolen pidätyskyvyn muutoksia.
Muut niskakipupotilaan esitiedot
- Ks. tarkka kuvaus esitiedoista ja niiden tulkinnasta (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6 ja internetoheisaineiston taulukko Niskapotilaan anamneesin keskeiset tekijät ja niiden tulkinta «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/pilli/duo11890x.pdf»7, «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17.
- Selvitetään
- oireilun alkuun liittyvät tapahtumat (esim. tapaturmat, poikkeava kuormitus)
- oirehistoria:
- jatkuvuus
- kipujaksot (pituus ja lukumäärä)
- oireen paikantuminen:
- Apuna on mahdollista käyttää kipupiirrosta «Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjalainen T, Viikari-J...»18. Ks. Kipupiirros «Kipupiirros»5.
- oireen voimakkuus:
- Mittauksessa voidaan käyttää esimerkiksi asteikkoa 0–10 (0 = ei lainkaan kipua, 10 = pahin mahdollinen kipu).
- Työterveyshuoltoon niskakivun vuoksi hakeutuneilla jatkuva intensiivinen (yli 6/10) kipu ennusti yli 3 päivän sairauslomaa «Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimäki H ym. Predi...»16.
- säteilyoireista ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska kuva 1. Kaularangan C5–C8-hermojuuriärsytyksen neurologiset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6, «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17
- kipu tai puutuminen yläraajaan:
- oire olkavarren ulkosivulla voi viitata C5-juureen
- peukalossa voi viitata C6-juureen
- etusormessa ja keskisormessa voi viitata C7-juureen
- nimettömässä ja pikkusormessa voi viitata C8-juureen.
- tuntomuutos yläraajoissa:
- heikentynyt (hypoestesia) tai herkistynyt (allodynia tai hyperestesia)
- rangan ulkopuolisessa syyssä ei noudata dermatomijakoa
- lihasheikkous juuritason mukaisesti
- myelopatiaepäilyssä myös alaraajaoireet
- oheisoireet:
- Huimaus, tasapainohäiriö, korvien soiminen, päänsärky, nielemisvaikeudet ja muistihäiriöt liittyvät ensisijaisesti muuhun kuin niskaperäiseen syyhyn, mutta syynä voivat olla myös C1–3-tason hermottamat rakenteet.
- oiretta pahentavat ja helpottavat tekijät:
- kuormitus työssä ja vapaa-aikana
- aiemmat niskaan kohdistuneet hoidot ja toimenpiteet
- pään ja yläraajan liike tai asento
- selviytyminen työssä:
- työkuvamuutokset ja poissaolot niskasairauden vuoksi
- työn psykososiaaliset tekijät
- työergonomia
- selviytyminen arkielämässä, niskakivun aiheuttama haitta:
- Kivun haitalla on ennustearvoa tulevan työkyvyttömyyden kannalta.
- Niskakivun aiheuttamaa haittaa voi mitata esimerkiksi Millionin selkähaittajanoista muokatulla janastolla «Viikari-Juntura E, Takala EP, Alaranta H. Neck and...»20, «Wheeler AH, Goolkasian P, Baird AC ym. Development...»21, «Salo P, Ylinen J, Kautiainen H ym. Reliability and...»22 tai numeroasteikollisilla muuttujilla (esim. haitta työssä, vapaa-aikana tai nukkuessa; ks. niska-hartiavaivoihin liittyvän haitan arviointilomake FACULTAS – toimintakyvyn arviointi «»1 (vaatii käyttöoikeuden), NDI-FI-kysely «hoi20010a.pdf»1. Haittaa voi arvioida myös WHO:n ICF-pohjaisilla (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) mittareilla, muun muassa 12 kysymyksen WHODAS 2.0 -mittarilla (www «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/160/»8).
- Niskakivun mahdollisia vaikutuksia toimintakyvyn osa-alueisiin on kuvattu taulukossa «Niskakipu: toiminta- ja työkyky, hoito ja kuntoutus»8.
- psyykkiset oireet:
- nukkuminen ja univaje
- stressin kokeminen
- masentuneisuus tai ahdistuneisuus
- Niskakipuisen toimintakyvyn arvio:
- THL määrittelee toimintakyvyksi henkilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset edellytykset selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista (mm. työ, opiskelu, vapaa-aika, harrastukset, itsestä ja toisista huolehtiminen) siinä ympäristössä, jossa hän elää (www «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky»9).
- Toimintakykyä arvioidaan ICF-luokituksen viitekehyksessä. Ks. www «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on/toimintakyky-icf-luokituksessa»10, kuva ICF-luokituksen osa-alueet.
- Toimintakyvyn heikkenemistä voidaan arvioida niskakivun spesifisillä haittamittareilla. Ks. niska-hartiavaivoihin liittyvän haitan arviointilomake FACULTAS – toimintakyvyn arviointi «»1 (vaatii käyttöoikeuden)), NDI-FI-kysely «hoi20010a.pdf»1.
- Arviointiin voi käyttää myös WHO:n ICF-pohjaisia mittareita, mm. 12 kysymyksen WHODAS 2.0 -mittaria, ks. WHODAS 2.0 «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/160/»8
Perustutkimus niskakivussa
- Ks. tarkempi kuvaus niskakivun tutkimisesta, ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6.
- Inspektio (lihaskato, asento, vapina, tahattomat liikkeet):
- lihaskadon havaitseminen toistettavampaa käden alueella kuin hartiassa, olka- tai kyynärvarressa. Ks. lisätietoa aiheesta «Niskan kliinisen manuaalisen tutkimuksen toistettavuus»9.
- kipuskolioosi, esimerkiksi akuutti kierokaula eli torticollis (pään pakkoasento)
- kyfoosi, rakenteellinen skolioosi
- dystoniat (lihasepäsymmetria, pään virheasento, tahaton liike, esim. spasmodinen torticollis)
- ks. lisätietoa aiheesta «Inspektio»1.
- Tunto:
- Kosketustunto voidaan arvioida sormilla, vanutikuilla tai monofilamenteilla.
- Kiputunto tutkitaan esimerkiksi puutikuilla.
- Värinätunto tutkitaan ääniraudalla. Heikentynyt alaraajojen värinätunto voi liittyä myelopatiaan.
- Ks. lisätietoa aiheesta «Tunnon tutkiminen»2.
- Lihasvoima:
- Puristusvoima antaa kuvaa yleisestä lihasvoimasta ja merkittävästä puolierosta.
- Testattavat lihakset valitaan oireiden perusteella.
- Seuraavia lihasvoimakokeita käytetään alimpien kaulahermojuurien testaamiseen. Lihasten
hermotuksessa esiintyy anatomista vaihtelua, ja jokaista lihasta hermottaa useampi
hermojuuri. Merkitystä on erityisesti puolieroilla:
- olkavarren abduktio (deltoideus): C5(–C6)
- kyynärvarren fleksio: (C5–)C6
- kyynärvarren ojennus (kolmipäinen olkalihas): (C6–)C7
- sormien levitys ja pinsettiote: (C7-)C8–T1.
- Ks. lisätietoa aiheesta «Lihasvoiman tutkiminen»3.
- Heijasteet:
- jännevenytysheijasteet yläraajoista (ks. lisätietoa aiheesta «Jänneheijasteet»4):
- hauislihas C5(–C6)
- olka-värttinäluulihas (C5–)C6
- kolmipäinen olkalihas (C6–)C7
- Babinskin, Lhermitten ja Hoffmanin heijaste ja alaraajojen jännevenytysheijasteet myelopatiaepäilyssä
- Ks. lisätietoa aiheesta «Ylemmän motoneuronin merkkitestit»10.
- jännevenytysheijasteet yläraajoista (ks. lisätietoa aiheesta «Jänneheijasteet»4):
- Kaularangan liikkuvuus (ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska
«http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6, Taulukko 2. Kaularangan liikkuvuustestien suoritus ja tulkinta.) «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17:
- Liikkuvuustutkimuksessa tulee huomioida potilaalle provosoituvat oireet.
- Kaularangan fleksio tehdään varovaisesti, jos potilaalla on myelopatiariski (esim. yläkaularankamurtuman jälkitila, reumasairaudet) «Neva MH, Kaarela K, Kauppi M. Prevalence of radiol...»23.
- Liikkuvuus voidaan mitata toistettavasti goniometrillä hoidon tai kuntoutuksen seurannassa. Ks. lisätietoa aiheesta «Niskan kliinisen manuaalisen tutkimuksen toistettavuus»9, «Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Flexibility ...»24.
- Aktiivisen liikelaajuuden mittaus onnistuu silmämääräisesti 20 asteen tarkkuudella, mikä on riittävä tavanomaiseen kliiniseen tutkimiseen «Nordin M, Carragee EJ, Hogg-Johnson S ym. Assessme...»25.
- Arvioidaan liikelaajuus, puoliero ja liikkeessä provosoituva kipu.
- Juurioireen provokaatio ja helpotus:
- Provokaatiotesti: kompressiotestinä yleensä käytetään modifioitua Spurlingin testiä, jossa potilas kiertää päätään tutkittavalle puolelle. Ellei oireita tule, potilas taivuttaa tämän jälkeen päätään samalle puolelle. Jos hän on yhä oireeton, kaularanka ojennetaan ekstensioon ja tutkija voi painaa kevyesti pään päältä. Juurioire taivutuksen puoleiseen yläraajaan viittaa hermojuuriärsytykseen.
- Kaularangan aksiaalinen manuaalinen traktio: juurivaurion helpotustestissä vedetään päätä käsin aksiaalisuuntaan.
- Olkavarren abduktiotesti: juurioireen helpotustestissä viedään yläraaja abduktion kautta pään päälle.
- Juurioireen provokaatio- ja helpotustestit ovat spesifisiä mutteivät sensitiivisiä juurivaurion diagnostiikassa (lisätietoa aiheesta «Juurioireprovokaatio- ja helpotustestit juurikompression diagnostiikassa»11). Työterveyshuoltoon niskakivun vuoksi hakeutuneilla potilailla pään kiertotestissä yläraajaan ilmaantuva kipu ennusti yli 3 päivän sairauslomaa «Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimäki H ym. Predi...»16.
- Palpaatio voi antaa oleellista lisätietoa esimerkiksi paljastamalla ennalta arvaamattoman
paikallisen kasvaimen tai absessin.
- Lihasarkuuden palpointi ei ole kovin toistettavaa eri tutkijoiden välillä, eikä palpoimalla pystytä arvioimaan toistettavasti myöskään lihasjännitystä. Ks. lisätietoa aiheesta «Niskan kliinisen manuaalisen tutkimuksen toistettavuus»9, «Waddell G, Main CJ, Morris EW ym. Normality and re...»26.
- Myofaskiaalisen kivun diagnosointi perustuu tutun heijastekivun provosoitumiseen lihaspalpaatiossa «Partanen J, Ojala T, Arokoski JP. [Myofascial pain...»27.
- Ks. lisätietoa aiheesta (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Myofaskiaalinen kipuoireyhtymä – lihasjuostekipu «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99024.pdf»11, Taulukko. Myofaskiaalisen kivun diagnostiset kriteerit), «Partanen J, Ojala T, Arokoski JP. [Myofascial pain...»27.
- Kipukynnyksen mittauksen toistettavuus painearkuusmittarilla on parempi, mutta
- suuren yksilöiden välisen vaihtelun takia kipukynnysarvoilla ei ole itsenäistä diagnostista arvoa, vaikka ne ovat keskimäärin hieman pienempiä niska-hartiaoireisilla.
- Pintaelektrodeilla tehdyllä elektromyografialla ei ole diagnostista merkitystä.
Erotusdiagnostiikka
- Niskasairauksien erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon
- jännityspäänsärky ja migreeni
- sisäelinperäiset heijastuskivut
- olkapään sairaudet (huomioi myös C5-juurikompression mahdollisuus)
- erityisesti jännevaivat
- jäätynyt olkapää, nivelrikko ym.
- säteilevän niskakivun yhteydessä yläraajan alueen perifeeriset hermopinteet, esimerkiksi
- thoracic outlet (TOS) -oireyhtymä
- hartia-alueen pinteet
- rannekanavaoireyhtymä
- kyynärhermon pinteet (esim. kyynärkanavaoireyhtymä ja Guyonin kanavan oireyhtymä)
- värttinähermon pinteet.
- Näistä rannekanavaoireyhtymä ja toiminnallinen TOS-oireyhtymä ovat yleisiä, muut harvinaisempia.
- Lisäksi erotusdiagnostiikassa huomioidaan muun muassa yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (CRPS) ja jo aiemmin mainitut vakavat ja spesifiset syyt oireiluun.
Kuvantamistutkimukset
- Ks. lisätietoa aiheesta Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6, «Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P,...»17.
Yleisperiaatteet
- Niskakipu ei edellytä välittömiä kuvantamistutkimuksia, ellei havaittavissa ole merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista. Ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Aikuisen kipeä niska, taulukko 1. Vakavat ja spesifiset niskaoireiden syyt, oireet ja kliiniset löydökset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»6 ja internetoheisaineiston taulukko Niskapotilaan anamneesin keskeiset tekijät ja niiden tulkinta «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/pilli/duo11890x.pdf»7. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Kuvantamistutkimukset epäspesifisessä niskakivussa»12.
- Jos esitiedot tai löydökset sen sijaan herättävät epäilyn vakavista tai hoitoa vaativista spesifisistä sairauksista, magneettikuvaus (MK) on ensisijainen kuvantamistutkimus.
- Jos toimintakykyä merkittävästi haittaava niskakipu on jatkunut 3 kuukautta, ensimmäiseksi kuvantamistutkimukseksi suositellaan kaularangan röntgentutkimusta.
Kaularangan röntgenkuvaus
- Käytettävät projektiot:
- Etuprojektio suu auki (AP/PA) ja sivuprojektio yleensä riittävät.
- Erillisestä dens-projektiosta saatava lisähyöty on yleensä vähäinen.
- Viistoprojektioista on harvoin hyötyä, joten niitä ei tulisi rutiininomaisesti ottaa.
- "Eteen- ja taaksetaivutus" -sivuprojektioita voidaan harkitusti käyttää, kun epäillään poikkeavaa liikkuvuutta (reumasairaudet, merkittävien vammojen ja leikkausten jälkitilat).
- Uusien kipujaksojen yhteydessä ei suositella uutta kuvausta, ellei ilmene merkkejä vakavasta tai hoitoa vaativasta spesifistä sairaudesta.
- Kaularangan radiologiset muutokset lisääntyvät iän myötä, ja ne ovat yleisiä myös
niskan suhteen oireettomilla «Merkittävällä osalla niskan suhteen oireettomista henkilöistä todetaan natiiviröntgen- ja magneettikuvaustutkimuksessa välilevyrappeumaa ja muita löydöksiä kaularangassa. Niskaoireisilla oireiden ja löydösten välinen yhteys on vähäinen.»B.
- Avohoidossa muiden kuin vammapotilaiden kaularangan röntgenkuvauksessa tulee harvoin esille merkittäviä löydöksiä, ellei kyseistä sairautta ole jo kliinisten tietojen perusteella ollut syytä epäillä «Johnson MJ, Lucas GL. Value of cervical spine radi...»28.
- Suurimmalla osalla yli 65-vuotiaista näkyy kaularangan natiiviröntgenkuvassa rappeumamuutoksia «Lawrence JS. Disc degeneration. Its frequency and ...»29, «Gore DR, Sepic SB, Gardner GM. Roentgenographic fi...»30.
- Rappeumamuutosten runsauden ja oireiden välillä ei eri tutkimuksissa ole tullut esille johdonmukaista yhteyttä «Merkittävällä osalla niskan suhteen oireettomista henkilöistä todetaan natiiviröntgen- ja magneettikuvaustutkimuksessa välilevyrappeumaa ja muita löydöksiä kaularangassa. Niskaoireisilla oireiden ja löydösten välinen yhteys on vähäinen.»B.
- Nivelreumaa sairastavan potilaan kaularankaa kuvattaessa eteentaivutus-sivuprojektio on hyödyllinen lisäprojektio, jos epäillään atlantoaksiaalista subluksaatiota «Kauppi M, Neva MH. Sensitivity of lateral view cer...»31.
- Piiskaniskuvammassa kaularangan natiivikuvauslöydös on yleensä normaali.
- Jos potilaalla ei esiinny paikallista arkuutta niskan keskiviivassa, tajunta on selkeä, neurologisia oireita ja löydöksiä ei todeta eikä potilaalla ole kivuliasta vammaa muualla (voisi viedä huomion niskaoireista), murtuman tai dislokaation todennäköisyys on hyvin pieni «Hoffman JR, Mower WR, Wolfson AB ym. Validity of a...»32, «Hoffman JR, Schriger DL, Mower W ym. Low-risk crit...»33.
- Tietokonetomografia tai magneettikuvaus tulee kyseeseen, jos kyseessä on suurienergiainen vamma tai oireiden perusteella on erityistä syytä epäillä aivovammaa tai muuta vakavampaa vammaa.
- Jos murtuma ja dislokaatio on suljettu pois eikä potilaalla ole neurologisia säteilykipuoireita, magneettikuvaus ei yleensä tuo esille löydöksiä, jotka muuttaisivat hoitoa «Pettersson K, Hildingsson C, Toolanen G ym. MRI an...»34, «Ronnen HR, de Korte PJ, Brink PR ym. Acute whiplas...»35, «Li Q, Shen H, Li M. Magnetic resonance imaging sig...»36. Meta-analyysissä alaariligamenttivammat olivat epäspesifisiä eivätkä liittyneet piiskaniskuvammaan «Li Q, Shen H, Li M. Magnetic resonance imaging sig...»36. Piiskaniskuvamman jälkeen pienissä aineistoissa on nähty myöhäismuutoksina kaularangan pienten tukilihasten rasvoittumista «Elliott JM, Courtney DM, Rademaker A ym. The Rapid...»37.
Magneettikuvaus
- MK on ensisijainen kuvantamismenetelmä, jos esitietojen ja löydösten perusteella herää epäily vakavasta tai hoitoa vaativasta spesifisestä sairaudesta.
- Myös niskan suhteen oireettomilla todetaan magneettikuvauksessa runsaasti löydöksiä, etenkin iän myötä lisääntyviä rappeumamuutoksia mutta myös välilevypullistumia ja -tyriä «Merkittävällä osalla niskan suhteen oireettomista henkilöistä todetaan natiiviröntgen- ja magneettikuvaustutkimuksessa välilevyrappeumaa ja muita löydöksiä kaularangassa. Niskaoireisilla oireiden ja löydösten välinen yhteys on vähäinen.»B.
- Magneettikuvauksessa todettavat rappeumamuutokset eivät useinkaan liity potilaan oireisiin «Merkittävällä osalla niskan suhteen oireettomista henkilöistä todetaan natiiviröntgen- ja magneettikuvaustutkimuksessa välilevyrappeumaa ja muita löydöksiä kaularangassa. Niskaoireisilla oireiden ja löydösten välinen yhteys on vähäinen.»B. Selkein yhteys on juurikompressiotilojen ja löydösten välillä, mutta sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia kuvantamislöydöksiä esiintyy.
- Valtimon dissekoitumisen diagnosointiin tarvitaan magneetti- tai tietokoneangiografia.
Tietokonetomografia
- Kroonisen niskakivun tutkimuksessa tietokonetomografialla on vain vähän käyttöä.
- Se voi kuitenkin olla hyödyllinen esimerkiksi luudutusleikkausten myöhäiskomplikaatioiden arvioinnissa, elleivät ne tule esille jo röntgenkuvauksessa.
Kliinisneurofysiologiset tutkimukset
- Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää hermoperäisen vaurion osoittamisen tai pois sulkemisen apuna. ENMG:tä voidaan niskakipuisella pitää kuvantamista täydentävänä tutkimuksena. ENMG:tä harkitaan, jos diagnoosi ei asianmukaisen kliinisen tutkimuksen tai kuvantamisen myötä selviä ja tarvitaan erotusdiagnostiikkaa «Dvorák J. Epidemiology, physical examination, and ...»38, «Ellenberg MR, Honet JC, Treanor WJ. Cervical radic...»39. Neula-EMG on diagnostisesti informatiivisin «Wilbourn AJ, Aminoff MJ. AAEM minimonograph 32: th...»40.
- ENMG:tä käytetään erotusdiagnostiikassa epäiltäessä
- hartiaseudun tai perifeerisempää yläraajan hermopinnettä tai -vauriota «Dawson D, Hallett M, Wilbourn AJ. Entrapment neuro...»41
- kaularangan alueen hermojuurioireyhtymää.
- Myofaskiaalisissa kiputiloissa ENMG-löydös on yleensä normaali.
- ENMG:n tarkkuus hermojuurivaurion toteamisessa lienee vaatimaton, joskin luotettava tutkimustieto asiasta puuttuu «ENMG-tutkimuksen tarkkuus juurivaurion toteamisessa lienee vaatimaton, vaikkakin luotettava tutkimustieto puuttuu.»D.
- ENMG:tä voidaan käyttää leikkaushoitoa harkittaessa.
- Servikaalisessa dystoniassa ENMG:tä käytetään tarvittaessa hoidon suuntaamiseen «Van Gerpen JA, Matsumoto JY, Ahlskog JE ym. Utilit...»42.
- Kaulanydinvaurion yhteydessä löydös voi olla normaali, epäspesifinen tai vaikeatulkintainen «Partanen J. Niska-hartiakipupotilaan kliinis-neuro...»43.
- Diagnostisten EMG-muutosten kehittyminen vie 2–3 viikkoa vaurion jälkeen, ja optimaalinen tutkimusajankohta kokonaistilanteen arvioimiseksi on 1–2 kuukautta oireiden alusta.
- Normaalirajoissa oleva löydös ei sulje pois juurivauriota.
- ENMG voi antaa tietoa vaurion iästä ja ennusteesta.
- Muiden kliinis-neurofysiologisten tutkimusten hyödystä niskavaivapotilaiden tutkimisessa
on rajallisesti näyttöä.
- Herätevastetutkimuksista ei yleensä ole odotettavissa diagnostista lisätietoa (SEP, sensorinen ja MEP, motorinen) «Bednarík J, Kadanka Z, Vohánka S ym. The value of ...»44, «de Noordhout AM, Myressiotis S, Delvaux V ym. Moto...»45, «Tavy DL, Franssen H, Keunen RW ym. Motor and somat...»46, «Yiannikas C, Shahani BT, Young RR. Short-latency s...»47, «Yu YL, Jones SJ. Somatosensory evoked potentials i...»48, «Tadokoro N, Tani T, Ikeuchi M ym. Descending spina...»49.
Hoito
Yleiset periaatteet
- Koska niskakipupotilaan ennuste on yleensä verrattain hyvä, oireita voidaan hoitaa
ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet
on suljettu pois «Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. ...»11.
- Niskakipupotilasta rohkaistaan pysymään aktiivisena ja häntä kehotetaan jatkamaan päivittäisiä toimiaan kohtalaisesta kivusta huolimatta.
- Kivun syihin ja kipua pahentaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman varhain.
- Niskakivun hoidossa ensisijaista on pyrkimys estää kivun kroonistumista.
- Kipua mahdollisesti provosoiviin kuormitustekijöihin kannattaa puuttua jo akuutissakin niskakivussa.
- Potilaalle suositellaan tavanomaisten toimien jatkamista kivusta huolimatta.
- Seurantakäyntiä 2–3 viikon kuluessa suositellaan, jos niskakipu jatkuu voimakkaana.
- Potilasta pyydetään tulemaan seurantakäynnille myös, jos hänelle ilmaantuu selvää säteilykipua tai vakavaan sairauteen viittaavia oireita (taulukko «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1).
- Vaikka niskakivussa ei ole tietoa potilasinformaation vaikuttavuudesta, kivun kroonistumisen
estämiseksi suositellaan asiallista positiivista informaatiota niskakivun syistä,
luonteesta ja ennusteesta. Niskakipuinen odottaa vastausta seuraaviin kysymyksiin:
- Onko minulla vakavaa sairautta?
- Mistä vaivani johtuu?
- Mitä vaivalle voi tehdä, ja mitä voin itse tehdä?
- Mikä on vaivan ennuste?
- Kivun pitkittyessä kannattaa huomioida myös toimintakyvyn parantaminen.
Kivun vaihe | Paikallinen niskakipu | Säteilykipu |
---|---|---|
1Jos todetaan vakavaan sairauteen viittaavia varoitusmerkkejä, tehdään tarvittavat
lisätutkimukset (esim. lasko, perusverenkuva, CRP, natiiviröntgenkuvaus) tai lähetetään
potilas jatkotutkimuksiin.
2Ellei tilanne vaadi päivystyksellistä erikoislääkärin arviota, suositellaan perustutkimusten (esim. lasko, perusverenkuva, CRP, natiiviröntgenkuvaus tai magneettitutkimus) tekemistä ennen erikoislääkärin arviota. |
||
Akuutti | Perustutkimukset ja -toimenpiteet:
|
Perustutkimukset ja -toimenpiteet
Tarvittava kivun hoito Päivystyksellinen erikoislääkärin arvio, jos kyseessä on etenevä tai merkittävä motorinen puutosoire tai sietämätön hoitoresistentti kipu. |
1 viikko | - | Perustutkimukset ja -toimenpiteet
Erikoislääkärin arvio, jos kyseessä on etenevä tai merkittävä motorinen puutosoire tai sietämätön hoitoresistentti kipu2 |
2–3 viikkoa | Perustutkimukset ja -toimenpiteet | Perustutkimukset ja -toimenpiteet
Erikoislääkärin arvio, jos kyseessä on etenevä tai merkittävä motorinen puutosoire tai sietämätön hoitoresistentti kipu. |
4–6 viikkoa | - | Tarvittaessa perustutkimukset ja -toimenpiteet
Erikoislääkärin arvio, jos kyseessä on merkittävää haittaa aiheuttava kipu tai etenevä motorinen puutosoire |
8–12 viikkoa | Perustutkimukset ja -toimenpiteet Tarvittaessa moniammatillinen selvitys |
Perustutkimukset ja -toimenpiteet Erikoislääkärin arvio, jos kyseessä on merkittävää haittaa aiheuttava kipu tai etenevä motorinen puutosoire |
3–6 kk | Lihasvoimaa tai -kestävyyttä lisäävä liikehoito, moniammatilliset kuntoutustoimenpiteet | Moniammatilliset kuntoutustoimenpiteet |
Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen
- Niskakivun hoidolla pyritään estämään toimintakyvyn heikkenemistä ja ylläpitämään toimintakykyä tai kohentamaan sitä. Toimintakyvyn ongelmia, niiden mittaamista ja niihin vaikuttavia interventioita on koottu taulukkoon «Niskakipu: toiminta- ja työkyky, hoito ja kuntoutus»8.
- Parantamalla ergonomiaa (työasennot, tauotus, työvälineet ja työskentelytavat) voidaan ehkä vähentää niskakipua ja siitä aiheutuvaa haittaa «Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Unihäiriö, ahdistuneisuus ja masentuneisuus edellyttävät asianmukaista hoitoa.
- Kognitiivinen terapia saattaa olla vaikuttavaa niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tällaisen terapian vaikuttavuudesta ei ole «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia saattaa olla vaikuttavaa niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Moniammatillisen kuntoutuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti niin, että huomioidaan potilaan kokonaistilanne. Moniammatillisen biopsykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta krooniseen niskahartiakipuun ei tällä hetkellä ole luotettavaa tietoa «Moniammatillisen biopsykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta krooniseen niska-hartiakipuun ei ole luotettavaa tietoa.»D.
Työkyky
- Sairausloman tarvetta harkitaan tapauskohtaisesti toimintakyvyn ja työn kuormittavuuden mukaan.
- Ennen mahdollista sairauslomaa selvitetään, voiko potilas jatkaa työssään työjärjestelyin.
- Jos sairauslomaa tarvitaan, yleensä 1–3 päivää riittää. Yli viikon sairausloma on harvoin tarpeen. Sitä tarvitaan lähinnä haittaavissa säteilykipuoireissa «Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimäki H ym. Predi...»16.
- Jos työkyvyttömyys jatkuu yli 2 viikkoa, selvitetään, onko potilaalla mahdollisuutta osa-aikatyöhön esimerkiksi osasairauspäivärahan turvin.
- Myös työhön paluuta sairauslomalta voidaan tukea työtehtäviä muokkaamalla ja esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun turvin. Jälkimmäinen tulee kyseeseen, jos sairauteen liittyy pysyvän työkyvyttömyyden uhka.
- Moniammatilliset arvioinnit ja toimenpiteet on suositeltavaa aloittaa, kun huomattavaa haittaa aiheuttavat kivut ovat jatkuneet enintään 2 kuukautta (taulukko «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1).
Aktiivinen konservatiivinen hoito
- Spesifisesti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua «Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.»C.
- Toimistotyötä tekevillä naisilla hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä punnuksilla yhdistettynä venyttelyharjoituksiin «Hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä punnuksilla ja yhdistettynä venytysharjoituksiin eivät toimistotyötä tekevillä naisilla vähentäne kroonista niskakipua.»C tai hartia-olkalihasten rentoutusharjoitteet «Hartia-olkalihasten rentoutusharjoitteet toimistotyötä tekevillä naisilla eivät vähentäne kroonista niskakipua.»C eivät vähentäne kroonista niskakipua.
- Liike- tai liikuntahoidosta akuutissa niskakivussa ei ole tehty luotettavia vertailevia tutkimuksia, eikä näitä hoitoja suositella akuutissa kivussa «Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.»C.
- Aerobista harjoittelua suositellaan, vaikka sen vaikutusta ei ole tutkittu niskapotilailla «Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»50, (Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta (ylläpito lopetettu)»6).
- Ks. yleisiä kotivoimisteluohjeita sisältävät videot (epäspesifinen niskakipu, kestovoimaharjoitukset (video «Epäspesifi niskakipu, kestovoimaharjoitukset (videot)»5) ja epäspesifinen niskakipu, lihasvenytykset (video «Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset (videot)»6)).
Passiiviset hoitomuodot
- Mobilisaatio- ja manipulaatiohoito
- Mobilisaatio tarkoittaa rangan liikkuvuuden parantamista käyttäen apuna potilaan suorittamia liikkeitä ja liikeharjoituksia tai terapeutin tekniikoita. Mobilisaatiossa, jossa ei käytetä manipulaatio-tekniikkaa, hyödynnetään hitaita harjoitteita rangan normaalin liikelaajuuden rajoissa.
- Manipulaatio on mobilisaatiotekniikka, jossa tiettyyn nikamasegmenttiin kohdistetaan nopea matala-amplitudinen voima tavoitteena parantaa yksittäisen segmentin liikkuvuutta.
- Manipulaatiohoito saattaa vähentää kipua akuutissa niskakivussa, mutta tietoa vaikuttavuudesta ei ole, jos verrataan manipulaatiota toiseen aktiiviseen hoitomuotoon «Manipulaatio saattaa vähentää kipua akuutissa niskakivussa, mutta tietoa ei ole, jos verrataan manipulaatiota toiseen aktiiviseen hoitomuotoon.»C. Manipulaatio ei ilmeisesti ole mobilisaatiota tehokkaampaa «Hoving JL, Gross AR, Gasner D ym. A critical appra...»51.
- Mobilisaatiohoidosta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvän ja kroonisen niskakivun hoidossa, mutta näyttöä pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole «Mobilisaatiohoidosta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvien ja kroonisten niskakipujen hoidossa, mutta näyttöä pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole.»C.
- Manipulaatiolla ei ilmeisesti ole pitkäaikaista vaikuttavuutta kroonisessa niskakivussa eikä lyhytaikainen vaikuttavuus ilmeisesti eroa tavanomaisen hoidon vaikuttavuudesta «Manipulaatiolla ei ilmeisesti ole pitkäaikaista vaikuttavuutta kroonisessa niskakivussa eikä lyhytaikainen vaikuttavuus ilmeisesti eroa tavanomaisen hoidon vaikuttavuudesta.»B.
- Kaularangan manipulaatioon näyttää liittyvän usein lieviä haittavaikutuksia, harvoin nikamavaltimon dissekaatioita, «Manipulaatioon näyttää liittyvän usein lieviä haittavaikutuksia, harvoin nikamavaltimon dissekaatioita.»C, joten sitä ei suositella niskakivun hoidossa.
- Hierontaa käytetään niskakivussa yleisesti itsenäisenä hoitona tai yhdistettynä muihin hoitoihin. Sen vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa «Irnich D, Behrens N, Molzen H ym. Randomised trial...»52, «Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treat...»53, «Ezzo J, Haraldsson BG, Gross AR ym. Massage for me...»54, «Haraldsson BG, Gross AR, Myers CD ym. Massage for ...»55.
- Fysikaalisen lääketieteen piiriin kuuluvia monia hoitomenetelmiä ei ole yksittäin
tutkittu vertailevissa asetelmissa. Niiden vaikutus lienee vähäinen «Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treat...»53, «Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Conservative m...»56, «Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Physical medic...»57, «Kjellman GV, Skargren EI, Oberg BE. A critical ana...»58, «Binder A. Neck Pain. Clin Evid 2008;4:1103...»59.
- Transkutaanista hermostimulaatiota (TNS) on tutkittu kroonisessa niskakivussa ainoastaan yhdistettynä muihin hoitoihin. Tämän vuoksi päätelmien tekeminen sen vaikuttavuudesta on vaikeaa «Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Conservative m...»56, «Ont i ryggen, ont i nacken. Volum 1-2, SBU-rapport...»60.
- Traktiohoidon, kaulurin tai fysikaalisten konehoitojen vaikutuksesta kroonisen kipuun ei ole tutkimusnäyttöä «Hoving JL, Gross AR, Gasner D ym. A critical appra...»51.
- Matala-teho -laserin vaikuttavuudesta niskakivun hoidossa ei ole luotettavaa tietoa «Matalatehoisen laserin vaikuttavuudesta niskakivun hoidossa ei ole luotettavaa tietoa.»C
- Akupunktuuri saattaa lyhytaikaisesti lievittää kroonista niskakipua «Akupunktuuri saattaa lyhytaikaisesti lievittää kroonista niskakipua, pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.»C, mutta pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.
- Kehonhallintamenetelmien (esimerkiksi Pilates, jooga, Aleksander-tekniikka) käytöstä niskakivun hoidossa ei ole satunnaistettuja hoitotutkimuksia, eikä niiden vaikuttavuudesta ole luotettavaa tietoa.
Lääkehoito
- Lääkehoidon vaikuttavuudesta niskakivussa on vähän kontrolloituja tutkimuksia, ja julkaistut tutkimukset ovat heikkolaatuisia.
- Parasetamolia käytetään tuki- ja liikuntaelinkivuissa, koska sitä pidetään turvallisempana kuin
tulehduskipulääkkeitä «Laporte JR, Carné X, Vidal X ym. Upper gastrointes...»61, mutta niskakivussa parasetamolin käytöstä ei ole tutkimustietoa.
- Käytetään erityisesti niillä, jotka ovat yliherkkiä tulehduskipulääkkeille tai kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksien tai maha-suolihaittojen kannalta riskiryhmiin.
- Raskauden aikana parasetamoli on turvallisin vaihtoehto ja imetyksen aikana ensisijainen lääke.
- Niskakivussa voi käyttää tulehduskipulääkettä. Suun kautta annosteltava tulehduskipulääke saattaa niskakipuisella olla tehokkaampi
kuin lume. Eri tulehduskipulääkkeiden välillä ei liene eroa «Suun kautta annosteltava tulehduskipulääke saattaa olla tehokkaampi kuin lume. Eri tulehduskipulääkkeiden välillä ei liene eroa.»C.
- Kaikkiin tulehduskipulääkkeisiin liittyy maha-suolihaittojen ja kardiovaskulaaristen haittatapahtumien riski – jälkimmäisen vaara on suurin sydän- ja verisuonisairauksia potevilla «Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»62, (Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»7).
- Tulehduskipulääkkeitä ei suositella jatkuvaan käyttöön.
- Lihasrelaksantti voi olla vaihtoehto silloin, jos parasetamoli ja tulehduskipulääke eivät sovi potilaalle.
- Saattaa vähentää kipua tai lihaskireyttä akuutissa tai pitkittyvässä niskakivussa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu «Lihasrelaksantit saattavat vähentävää kipua tai lihaskireyttä akuutista tai subakuutista niskakivusta kärsivillä potilailla, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu.»D.
- Käyttöä rajoittavat usein esiintyvät haittavaikutukset.
- Alaselkäkivusta saadun tutkimusnäytön perusteella lihasrelaksantin yhdistäminen tulehduskipulääkkeeseen ei tuone lisähyötyä «van Tulder MW, Koes BW, Bouter LM. Conservative tr...»63.
- Mikäli muiden lääkkeiden teho on riittämätön, niskakipuisen hoitoon voidaan yhdistää mieto opioidi. Tramadolia ei suositella käytettäväksi trisyklisten masennuslääkkeiden, SSRI-lääkkeiden, SNRI-lääkkeiden tai moklobemidin kanssa. Kodeiinin ja tramadolin teho saattaa heikentyä serotoniinin takaisinoton estäjien yhtäaikaisen käytön yhteydessä. Vahvoja opioideja käytetään vain erityistapauksissa «Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»62, (Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»7).
- Paikallisesti iholle siveltävien kipulääkevalmisteiden tehosta ei ole tutkittua tietoa.
- Lihakseen annetuista puuduteruiskeista saattaa olla apua kroonisen myofaskiaalisen lihaskivun hoidossa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu «Lihakseen annetuista puuduteruiskeista saattaa olla apua kroonisen myofaskiaalisen lihaskivun hoidossa.»C. Lihakseen ei injisoida kortisonia.
- Depressiolääkkeiden tehosta kroonisessa niskakivussa ei ole tutkimusnäyttöä, mutta
niistä on osoitettu olevan apua neuropaattisessa kivussa «McQuay HJ, Tramèr M, Nye BA ym. A systematic revie...»64 ja jännityspäänsäryssä «Holroyd KA, O'Donnell FJ, Stensland M ym. Manageme...»65, «Tomkins GE, Jackson JL, O'Malley PG ym. Treatment ...»66 ja niistä saattaa olla hyötyä myös muussa kroonisessa kivussa «Fishbain D. Evidence-based data on pain relief wit...»67.
- Depressiolääkkeistä hyötynevät erityisesti potilaat, joiden kivussa on mukana psyykkistä kuormittuneisuutta «Fishbain DA, Cutler RB, Rosomoff HL ym. Do antidep...»68.
- Niitä voidaan suositella myös potilaille, joiden niskakipuun liittyy krooninen päänsärkyoireisto.
- Botuliini, dystoniaa lukuun ottamatta, ei ilmeisesti ole vaikuttava hoito niskakivussa «Botulinumtoksiini-injektiolla ei liene vaikuttavuutta kroonisessa niskakivussa.»C.
Säteilykivun hoidon erityispiirteet
Äkillinen, akuutti
- Valtaosa potilaista hoidetaan konservatiivisesti:
- Potilaita informoidaan mahdollisista yläraajojen motorisista oireista ja myelopatiaoireista, joiden ilmaantuessa heitä kehotetaan hakeutumaan välittömästi hoitoon.
- Akuutin säteilevän kivun lääkehoidossa voidaan soveltaa samoja suosituksia kuin akuutissa paikallisessa niskakivussa.
- Akuuttia säteilykipuoiretta valittavaa potilasta seurataan tiiviisti (taulukko «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1).
- Jos potilaalla todetaan lievä motorinen heikkous tai sietämätön kiputila lääkehoidosta huolimatta, hänet lähetetään fysiatrin, neurokirurgin tai muun asiaan perehtyneen erikoislääkärin arvioon, huomattavassa raajan heikkoudessa tai etenevissä motorisissa oireissa ensiapuluonteisesti.
- Myös 6 viikkoa kestänyt huomattavaa haittaa aiheuttava yläraajaan säteilevä kipu edellyttää erikoislääkärin arviota (taulukko «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1).
- Niskan akuutin välilevytyrän leikkaushoidon vaikuttavuudesta ei ole tutkimuksia. Koska näyttö leikkauksen vaikuttavuudesta verrattuna konservatiiviseen hoitoon tai taudin luonnolliseen kulkuun puuttuu, on leikkausaiheen oltava selkeä ja leikkauspäätöksen perustuttava hyvään potilasinformaatioon ja potilaan leikkaushalukkuuteen.
- Luisen hermojuurikanavan ahtauden ja kaularangan välilevytyrän aiheuttamat hermojuurikompressio-oireet ovat samankaltaiset, eivätkä leikkausaiheet poikkea toisistaan. Molempiin kompressiotiloihin, etenkin välilevytyrän aiheuttamaan oireistoon, liittyy hyvä spontaani paranemistaipumus.
- Kivun kroonistumisen estämisestä akuutissa säteilevässä niskakivussa ei ole tutkimustietoa, mutta niskan säteilyoireissa suositellaan positiivista, asiallista potilasinformaatiota tavoitteena kroonistumisen ehkäisy. Alaselän iskiasoireissa potilasinformaatio näyttää vaikuttavalta.
Pitkäkestoinen, krooninen säteilevä kipu
- Yleisiä niskakivun hoitosuosituksia ja kroonisen paikallisen kivun hoidosta annettuja
suosituksia voidaan soveltaa myös krooniseen säteilykipuun.
- Leikkausaihe tulee selvittää ennen kuin radikulaarinen oireisto, erityisesti motorinen puutosoire, muuttuu krooniseksi (taulukko «Paikallisen niskakivun ja niskasta yläraajaan säteilevän kivun tutkimus- ja hoitokaavio...»1).
- Glukokortikoidi- ja puuduteruiskeilla ei liene vaikuttavuutta kroonisen säteilevän niskakivunhoidossa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu «Glukokortikoidi- ja puuduteruiskeilla ei liene vaikuttavuutta niskan retkahdusvamman tai kroonisen säteilevän niskakivun hoidossa, vaikkakin luotettava tutkimustieto puuttuu.»D.
- Leikkaushoidon vaikuttavuutta on verrattu konservatiiviseen hoitoon tai taudin luonnolliseen
kulkuun vain kahdessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Persson LC, Carlsson CA, Carlsson JY. Long-lasting...»69, «Engquist M, Löfgren H, Öberg B ym. Surgery versus ...»70.
- Tutkimuspotilailla kuvantamislöydös (spondyloosin tai välilevytyrän komprimoima hermojuuri) oli yhtenevä kliinisen kuvan kanssa ja säteilykipu oli jatkunut vähintään 3 kuukautta.
- Hermojuuren vapautusleikkauksella (dekompressio ja deesi) saavutettaneen nopeampaa niskakivun lievittymistä, mutta vuoden seurannassa leikkaushoito ei liene yksilöllistä fysioterapiaa vaikuttavampaa kroonisessa radikulaarisessa niskakivussa «Hermojuuren vapautusleikkauksella (dekompressio ja deesi) saavutettaneen nopeampaa niskakivun lievittymistä, mutta vuoden seurannassa leikkaushoito ei liene yksilöllistä fysioterapiaa vaikuttavampaa kroonisessa radikulaarisessa niskakivussa.»C.
- Kroonisessa säteilykivussa käytetään anteriorista leikkaustekniikkaa «C...»71, «S...»73. Hermojuuren vapautusleikkaus (dekompressio) johtaa ilmeisesti yhtä hyvään vaikuttavuuteen
kuin dekompressio ja jäykistys (fuusio) luusiirteellä tai levytyksellä kroonisessa
yhden hermojuuren kompressio-oireistossa «Hermojuuren vapautusleikkaus (dekompressio) johtaa ilmeisesti yhtä hyvään vaikuttavuuteen kuin dekompressio ja jäykistys (fuusio) luusiirteellä tai levytyksellä kaularangan kroonisessa yhden hermojuuren kompressio-oireistossa.»B.
- Fuusiossa kliininen tulos on omaluusiirrettä käytettäessä yhtä hyvä kuin sovellettaessa ns. cage-tekniikkaa, jossa titaanista tai hiilikuidusta valmistettu implantti asetetaan tukemaan luudutusta.
- Kaularangan välilevyproteesi johtanee tarkkaan valituilla potilailla samanlaiseen tulokseen kuin tavanomainen anteriorinen dekompressio ja fuusio kahden vuoden seurannassa «Diskusproteesi ilmeisesti johtaa tarkkaan valituilla potilailla samanlaiseen tulokseen kuin tavanomainen anteriorinen dekompressio ja fuusio 2 vuoden seurannassa.»B. Diskusproteesiin liittyvistä mahdollisista haittavaikutuksista pidemmällä aikavälillä ei ole luotettavaa tietoa.
- Krooninen yläraajaan säteilevä kipu voi olla neuropaattista, mikä on tärkeää huomioida
hoidon valinnassa.
- Krooninen neuropaattinen kipu jatkuu alkuperäisen kudosvaurion korjaannuttua.
- Vaikka tutkimuksia lääkkeistä kroonisessa neuropaattisessa niskakivussa ei ole julkaistu, käytetään muun muassa trisyklisiä masennuslääkkeitä, gabapentinoideja ja SNRI-ryhmän masennuslääkkeitä (ks. Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»7).
- Fysikaalisen lääketieteen piiriin kuuluvia hoitomenetelmiä ei ole yksittäin tutkittu
vertailevissa asetelmissa. Niiden vaikutus lienee vähäinen «Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treat...»53, «Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Conservative m...»56, «Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Physical medic...»57, «Kjellman GV, Skargren EI, Oberg BE. A critical ana...»58, «Binder A. Neck Pain. Clin Evid 2008;4:1103...»59.
- Denervaatiohoidolla radiotaajuisella säteilyllä on saavutettu vain lyhytkestoista lievitystä huolellisesti valikoiduilla potilailla «Radiotaajuisella denervaatiohoidolla mahdollisesti saavutetaan lyhytkestoista kivunlievitystä diagnostisten puuduteruiskeiden avulla huolellisesti seulotuilla potilailla, joilla on autokolarin jälkeistä fasettinivelperäistä kipua tai niskasta yläraajaan säteilevää kroonista niskakipua.»C. Pitkäaikaisvaikutuksista, joiden merkitys korostuu kroonisessa niskakivussa, ei ole näyttöä.
- TT-ohjattuja periradikulaarisia glukokortikoidi-puuduteinjektioita voidaan käyttää tasodiagnostiikan tarkentamisessa, kun harkitaan leikkaushoitoa, mutta luotettava tutkimustieto näiden hoidollisesta tehosta puuttuu.
Dystonian hoidon erityispiirteet
- Servikaalisissa dystonioissa kipu on merkittävä piirre 70–80 %:lla potilaista
«Bednarík J, Kadanka Z, Vohánka S ym. The value of ...»44, «de Noordhout AM, Myressiotis S, Delvaux V ym. Moto...»45, «Yiannikas C, Shahani BT, Young RR. Short-latency s...»47.
- Jos niskakipu liittyy dystoniaan, botuliini vähentää selkeästi kipua ja toimintahäiriötä «Botulinumtoksiini vähentää selkeästi kipua ja toimintahäiriötä servikaalisessa dystoniassa.»A.
- Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja sen toteuttaminen vaatii erityisasiantuntemusta «Comella CL, Jankovic J, Brin MF. Use of botulinum ...»72.
Piiskaniskuvamma
Akuutti
- Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman
jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen
lepo tai passiiviset hoidot «Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen lepo tai passiiviset hoidot.»B. (Tämä ei koske WAD IV -ryhmän potilaita, jotka kuuluvat kiireellisen kirurgisen
konsultaation piiriin).
- Lepoa ja immobilisaatiota, esimerkiksi tukikauluria, tulee välttää ja pyrkiä nopeasti niskan normaaliin käyttöön.
- Potilaalle toimitettu ohjaus- ja neuvontamateriaali saattaa edistää tavanomaisen hoidon vaikuttavuutta potilaiden kokemaan kipuun piiskaniskuvamman yhteydessä «Potilaalle toimitettu ohjaus- ja neuvontamateriaali saattaa edistää tavanomaisen hoidon vaikuttavuutta ja vähentää potilaan kokemaa kipua piiskaniskuvamman yhteydessä.»C.
Krooninen
- Krooninen piiskaniskuoireisto on hoidollisesti haastava ongelma, johon ei ole olemassa spesifisiä hoitoja.
- Aktiivisesta elämäntavasta on osoitettu olevan hyötyä «Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen lepo tai passiiviset hoidot.»B.
- Botuliinilla ei liene vaikuttavuutta piiskaniskuvamman jälkeisen kroonisen niskakivun hoitoon, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu «Botulinumtoksiinilla ei liene vaikuttavuutta piiskaniskuvamman jälkeisen kroonisen niskakivun hoidossa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu.»D. Botuliinista saattaa aiheutua haittavaikutuksia.
- Radiotaajuushoidon pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei ole näyttöä «Radiotaajuisella denervaatiohoidolla mahdollisesti saavutetaan lyhytkestoista kivunlievitystä diagnostisten puuduteruiskeiden avulla huolellisesti seulotuilla potilailla, joilla on autokolarin jälkeistä fasettinivelperäistä kipua tai niskasta yläraajaan säteilevää kroonista niskakipua.»C.
- Moniammatillinen kuntoutus voi vähentää kroonisten piiskaniskuvammapotilaiden kipua ja parantaa toimintakykyä «Vendrig AA, van Akkerveeken PF, McWhorter KR. Resu...»74.
- Glukokortikoidi- ja puuduteruiskeilla ei liene vaikuttavuutta niskan retkahdusvamman hoidossa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu «Glukokortikoidi- ja puuduteruiskeilla ei liene vaikuttavuutta niskan retkahdusvamman tai kroonisen säteilevän niskakivun hoidossa, vaikkakin luotettava tutkimustieto puuttuu.»D.
Myelopatia
- Myelopatian tavallisin syy on spondyloosista johtuva servikaalinen spinaalistenoosi, mutta myös sentraalinen diskusprolapsi voi aiheuttaa selkäydinkompression. Erotusdiagnostiikassa huomioidaan spesifiset sairaudet (esim. neurologisiin sairauksiin liittyvät kaulaytimen muutokset).
- Myelopatialöydös vaatii erikoislääkärin arvion. Etenevä myelopatia on kiireellisen leikkausarvion aihe.
- Leikkaushoito ei parantane ennustetta lieväoireisessa etenemättömässä myelopatiassa «Leikkaushoito ei parantane ennustetta lieväoireisessa ei-etenevässä myelopatiassa.»C. Jos lieväoireinen myelopatia ei etene, ei leikkaus ole aina välttämätön.
- Spinaalistenoosin aiheuttamassa myelopatiassa käytetään joko anteriorista tai posteriorista (useamman tason spinaalistenoosi) dekompressiota.
Potilaan seuranta ja hoidon jatkuvuus
- Niskakivun hoitovastuu on pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa/työterveyshuollossa.
- Omalääkärijärjestelmään siirtyminen vähensi terveyskeskuksissa niskakivusta johtuvien päivystyskäyntien määrää «Vehviläinen AT, Takala JK. Where have all the back...»75. Seurannan tai hoidon jatkuvuuden merkityksestä erityisesti niskasairauksien hoidossa ei kuitenkaan ole kontrolloituja tutkimuksia.
- Alaselkäkipuun liittyen on todettu, että kuntoutumisessa hoidon jatkuvuudella on havaittu yhteys parempaan ennusteeseen «van der Weide WE, Verbeek JH, van Dijk FJ. Relatio...»76.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
Niskakipu (aikuiset) -suosituksen historiatiedot «Niskakipu (aikuiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13
Puheenjohtaja:
Jaro Karppinen, professori, fysiatrian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos
Jäsenet:
Katri Laimi, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; TYKS ja Turun yliopisto
Ville Leinonen, LT, dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri, kliininen opettaja; KYS ja Itä-Suomen yliopisto
Antti Malmivaara, LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Käypä hoito -toimittaja
Jaakko Niinimäki, LT, dosentti, vs. professori, osastonylilääkäri, radiologia; OYS ja Oulun yliopisto
Olavi Airaksinen, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri; KYS:n fysiatrian klinikka
Jari Arokoski, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; KYS:n fysiatrian klinikka ja Itä-Suomen yliopisto
Juha Auvinen, LT, yleislääketieteen erikoistuva lääkäri, kliininen opettaja (yleislääketiede); Oulun yliopisto
Juhani Jääskeläinen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja (yleislääketiede); Tampereen yliopisto
Kari-Pekka Martimo, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, vanhempi asiantuntija; Työterveyslaitos
Petri Salo, TtT, ft, Kliinisen fysioterapian asiantuntija; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Lauri Soinne, LKT dosentti, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka
Sidonnaisuudet
Olavi Airaksinen: Luentopalkkio (GSK 2015, MSD 2014–2016, Orion 2014–2016, Pfizer 2014–2016, Sanofi 2014–2016), Muu palkkio (Sanchio Pharma, Pfizer)
Jari Arokoski: Luentopalkkio (Pfizer, Mundipharma)
Juha Auvinen: Ei sidonnaisuuksia
Juhani Jääskeläinen: Ei sidonnaisuuksia
Jaro Karppinen: Asiantuntijapalkkio (Axsome Therapeutics), Luentopalkkio (Pfizer, MSD), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Osakeomistus (Orion)
Katri Laimi: Ei sidonnaisuuksia
Ville Leinonen: Ei sidonnaisuuksia
Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia
Kari-Pekka Martimo: Johtokunnan tms jäsenyys (Kiipulasäätiö, Suomen Lääkäriliitto), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim)
Jaakko Niinimäki: Asiantuntijapalkkio (BBS-Bioactive Bone Substitutes, Finland), Osakeomistus (Pörssinoteerattuja osakkeita)
Petri Salo: Ei sidonnaisuuksia
Lauri Soinne: Palkkio artikkelin käsikirjoituksesta (Helsingin yliopisto)
Kirjallisuusviite
Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Viikari-Juntura E, Heliövaara M, Solovieva S, Shiri R Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kirjassa Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosraportti Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011, s. 92-95. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1. Helsinki 2012.
- Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2014 (www.lvk.fi, ISBN 978-952-5834-43-7 (verkkojulkaisu pdf)
- Miettinen T, Lindgren KA, Airaksinen O ym. Whiplash injuries in Finland: a prospective 1-year follow-up study. Clin Exp Rheumatol 2002;20:399-402 «PMID: 12102479»PubMed
- Obelieniene D, Schrader H, Bovim G ym. Pain after whiplash: a prospective controlled inception cohort study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;66:279-83 «PMID: 10084524»PubMed
- Rekola KE, Keinänen-Kiukaanniemi S, Takala J. Use of primary health services in sparsely populated country districts by patients with musculoskeletal symptoms: consultations with a physician. J Epidemiol Community Health 1993;47:153-7 «PMID: 8326275»PubMed
- Mäntyselkä P. Kipupotilas terveyskeskuksessa. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1998
- Borghouts JA, Koes BW, Vondeling H ym. Cost-of-illness of neck pain in The Netherlands in 1996. Pain 1999;80:629-36 «PMID: 10342424»PubMed
- Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 «PMID: 10744172»PubMed
- Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related psychosocial and mechanical risk factors for neck/shoulder pain: a 3-year follow-up study of the general working population in Norway. Int Arch Occup Environ Health 2014;87:471-81 «PMID: 23708752»PubMed
- Mäkelä M, Heliövaara M, Sievers K ym. Prevalence, determinants, and consequences of chronic neck pain in Finland. Am J Epidemiol 1991;134:1356-67 «PMID: 1755449»PubMed
- Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. Longitudinal study on work related and individual risk factors affecting radiating neck pain. Occup Environ Med 2001;58:345-52 «PMID: 11303085»PubMed
- Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Psychosocial risk factors for neck pain: a systematic review. Am J Ind Med 2001;39:180-93 «PMID: 11170160»PubMed
- Croft PR, Lewis M, Papageorgiou AC ym. Risk factors for neck pain: a longitudinal study in the general population. Pain 2001;93:317-25 «PMID: 11514090»PubMed
- Palmer KT, Smedley J. Work relatedness of chronic neck pain with physical findings--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2007;33:165-91 «PMID: 17572827»PubMed
- Siegmund GP, Heinrichs BE, Wheeler JB. The influence of head restraint and occupant factors on peak head/neck kinematics in low-speed rear-end collisions. Accid Anal Prev 1999;31:393-407 «PMID: 10384232»PubMed
- Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimäki H ym. Predictive validity of symptoms and signs in the neck and shoulders. J Clin Epidemiol 2000;53:800-8 «PMID: 10942862»PubMed
- Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim – Näin tutkin. Duodecim 2014;130:2099-107
- Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjalainen T, Viikari-Juntura E (toim.) Fysiatria. 5. uudistettu painos, Kustannus Oy Duodecim 2015; s. 113
- Schievink WI. Spontaneous dissection of the carotid and vertebral arteries. N Engl J Med 2001;344:898-906 «PMID: 11259724»PubMed
- Viikari-Juntura E, Takala EP, Alaranta H. Neck and shoulder pain and disability. Evaluation by repetitive gripping test. Scand J Rehabil Med 1988;20:167-73 «PMID: 3232047»PubMed
- Wheeler AH, Goolkasian P, Baird AC ym. Development of the Neck Pain and Disability Scale. Item analysis, face, and criterion-related validity. Spine (Phila Pa 1976) 1999;24:1290-4 «PMID: 10404569»PubMed
- Salo P, Ylinen J, Kautiainen H ym. Reliability and validity of the finnish version of the neck disability index and the modified neck pain and disability scale. Spine (Phila Pa 1976) 2010;35:552-6 «PMID: 20147882»PubMed
- Neva MH, Kaarela K, Kauppi M. Prevalence of radiological changes in the cervical spine--a cross sectional study after 20 years from presentation of rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2000;27:90-3 «PMID: 10648023»PubMed
- Alaranta H, Hurri H, Heliövaara M ym. Flexibility of the spine: normative values of goniometric and tape measurements. Scand J Rehabil Med 1994;26:147-54 «PMID: 7801064»PubMed
- Nordin M, Carragee EJ, Hogg-Johnson S ym. Assessment of neck pain and its associated disorders: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. J Manipulative Physiol Ther 2009;32:S117-40 «PMID: 19251060»PubMed
- Waddell G, Main CJ, Morris EW ym. Normality and reliability in the clinical assessment of backache. Br Med J (Clin Res Ed) 1982;284:1519-23 «PMID: 6211214»PubMed
- Partanen J, Ojala T, Arokoski JP. [Myofascial pain syndrome--fascial muscle pain]. Duodecim 2010;126:1921-9 «PMID: 20957792»PubMed
- Johnson MJ, Lucas GL. Value of cervical spine radiographs as a screening tool. Clin Orthop Relat Res 1997;:102-8 «PMID: 9224245»PubMed
- Lawrence JS. Disc degeneration. Its frequency and relationship to symptoms. Ann Rheum Dis 1969;28:121-38 «PMID: 4237972»PubMed
- Gore DR, Sepic SB, Gardner GM. Roentgenographic findings of the cervical spine in asymptomatic people. Spine (Phila Pa 1976) 1986;11:521-4 «PMID: 3787320»PubMed
- Kauppi M, Neva MH. Sensitivity of lateral view cervical spine radiographs taken in the neutral position in atlantoaxial subluxation in rheumatic diseases. Clin Rheumatol 1998;17:511-4 «PMID: 9890681»PubMed
- Hoffman JR, Mower WR, Wolfson AB ym. Validity of a set of clinical criteria to rule out injury to the cervical spine in patients with blunt trauma. National Emergency X-Radiography Utilization Study Group. N Engl J Med 2000;343:94-9 «PMID: 10891516»PubMed
- Hoffman JR, Schriger DL, Mower W ym. Low-risk criteria for cervical-spine radiography in blunt trauma: a prospective study. Ann Emerg Med 1992;21:1454-60 «PMID: 1443841»PubMed
- Pettersson K, Hildingsson C, Toolanen G ym. MRI and neurology in acute whiplash trauma. No correlation in prospective examination of 39 cases. Acta Orthop Scand 1994;65:525-8 «PMID: 7801755»PubMed
- Ronnen HR, de Korte PJ, Brink PR ym. Acute whiplash injury: is there a role for MR imaging?--a prospective study of 100 patients. Radiology 1996;201:93-6 «PMID: 8816527»PubMed
- Li Q, Shen H, Li M. Magnetic resonance imaging signal changes of alar and transverse ligaments not correlated with whiplash-associated disorders: a meta-analysis of case-control studies. Eur Spine J 2013;22:14-20 «PMID: 23143091»PubMed
- Elliott JM, Courtney DM, Rademaker A ym. The Rapid and Progressive Degeneration of the Cervical Multifidus in Whiplash: An MRI Study of Fatty Infiltration. Spine (Phila Pa 1976) 2015;40:E694-700 «PMID: 25785961»PubMed
- Dvorák J. Epidemiology, physical examination, and neurodiagnostics. Spine (Phila Pa 1976) 1998;23:2663-73 «PMID: 9879093»PubMed
- Ellenberg MR, Honet JC, Treanor WJ. Cervical radiculopathy. Arch Phys Med Rehabil 1994;75:342-52 «PMID: 8129590»PubMed
- Wilbourn AJ, Aminoff MJ. AAEM minimonograph 32: the electrodiagnostic examination in patients with radiculopathies. American Association of Electrodiagnostic Medicine. Muscle Nerve 1998;21:1612-31 «PMID: 9843062»PubMed
- Dawson D, Hallett M, Wilbourn AJ. Entrapment neuropathies. 3rd ed. 1999: Lippincott-Raven Publishers
- Van Gerpen JA, Matsumoto JY, Ahlskog JE ym. Utility of an EMG mapping study in treating cervical dystonia. Muscle Nerve 2000;23:1752-6 «PMID: 11054755»PubMed
- Partanen J. Niska-hartiakipupotilaan kliinis-neurofysiologiset tutkimukset. Suomen Lääkärilehti 2000;55:829-34
- Bednarík J, Kadanka Z, Vohánka S ym. The value of somatosensory- and motor-evoked potentials in predicting and monitoring the effect of therapy in spondylotic cervical myelopathy. Prospective randomized study. Spine (Phila Pa 1976) 1999;24:1593-8 «PMID: 10457580»PubMed
- de Noordhout AM, Myressiotis S, Delvaux V ym. Motor and somatosensory evoked potentials in cervical spondylotic myelopathy. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1998;108:24-31 «PMID: 9474059»PubMed
- Tavy DL, Franssen H, Keunen RW ym. Motor and somatosensory evoked potentials in asymptomatic spondylotic cord compression. Muscle Nerve 1999;22:628-34 «PMID: 10331363»PubMed
- Yiannikas C, Shahani BT, Young RR. Short-latency somatosensory-evoked potentials from radial, median, ulnar, and peroneal nerve stimulation in the assessment of cervical spondylosis. Comparison with conventional electromyography. Arch Neurol 1986;43:1264-71 «PMID: 3778262»PubMed
- Yu YL, Jones SJ. Somatosensory evoked potentials in cervical spondylosis. Correlation of median, ulnar and posterior tibial nerve responses with clinical and radiological findings. Brain 1985;108 ( Pt 2):273-300 «PMID: 4005525»PubMed
- Tadokoro N, Tani T, Ikeuchi M ym. Descending spinal cord evoked potentials in cervical spondylotic myelopathy: characteristic waveform changes seen at the lesion site. Clin Neurophysiol 2014;125:202-7 «PMID: 23890513»PubMed
- Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 13.1.2016). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- Hoving JL, Gross AR, Gasner D ym. A critical appraisal of review articles on the effectiveness of conservative treatment for neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:196-205 «PMID: 11154541»PubMed
- Irnich D, Behrens N, Molzen H ym. Randomised trial of acupuncture compared with conventional massage and "sham" laser acupuncture for treatment of chronic neck pain. BMJ 2001;322:1574-8 «PMID: 11431299»PubMed
- Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S123-52 «PMID: 18204386»PubMed
- Ezzo J, Haraldsson BG, Gross AR ym. Massage for mechanical neck disorders: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32:353-62 «PMID: 17268268»PubMed
- Haraldsson BG, Gross AR, Myers CD ym. Massage for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004871 «PMID: 16856066»PubMed
- Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Conservative management of mechanical neck disorders. A systematic overview and meta-analysis. Online J Curr Clin Trials 1996;Doc No 200-201:[34457 words; 185 paragraphs] «PMID: 9110943»PubMed
- Gross AR, Aker PD, Goldsmith CH ym. Physical medicine modalities for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD000961 «PMID: 10796402»PubMed
- Kjellman GV, Skargren EI, Oberg BE. A critical analysis of randomised clinical trials on neck pain and treatment efficacy. A review of the literature. Scand J Rehabil Med 1999;31:139-52 «PMID: 10458312»PubMed
- Binder A. Neck Pain. Clin Evid 2008;4:1103
- Ont i ryggen, ont i nacken. Volum 1-2, SBU-rapport 2000
- Laporte JR, Carné X, Vidal X ym. Upper gastrointestinal bleeding in relation to previous use of analgesics and non-steroidal anti-inflammatory drugs. Catalan Countries Study on Upper Gastrointestinal Bleeding. Lancet 1991;337:85-9 «PMID: 1670734»PubMed
- Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 4.12.2015). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
- van Tulder MW, Koes BW, Bouter LM. Conservative treatment of acute and chronic nonspecific low back pain. A systematic review of randomized controlled trials of the most common interventions. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:2128-56 «PMID: 9322325»PubMed
- McQuay HJ, Tramèr M, Nye BA ym. A systematic review of antidepressants in neuropathic pain. Pain 1996;68:217-27 «PMID: 9121808»PubMed
- Holroyd KA, O'Donnell FJ, Stensland M ym. Management of chronic tension-type headache with tricyclic antidepressant medication, stress management therapy, and their combination: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285:2208-15 «PMID: 11325322»PubMed
- Tomkins GE, Jackson JL, O'Malley PG ym. Treatment of chronic headache with antidepressants: a meta-analysis. Am J Med 2001;111:54-63 «PMID: 11448661»PubMed
- Fishbain D. Evidence-based data on pain relief with antidepressants. Ann Med 2000;32:305-16 «PMID: 10949061»PubMed
- Fishbain DA, Cutler RB, Rosomoff HL ym. Do antidepressants have an analgesic effect in psychogenic pain and somatoform pain disorder? A meta-analysis. Psychosom Med 1998;60:503-9 «PMID: 9710298»PubMed
- Persson LC, Carlsson CA, Carlsson JY. Long-lasting cervical radicular pain managed with surgery, physiotherapy, or a cervical collar. A prospective, randomized study. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:751-8 «PMID: 9106315»PubMed
- Engquist M, Löfgren H, Öberg B ym. Surgery versus nonsurgical treatment of cervical radiculopathy: a prospective, randomized study comparing surgery plus physiotherapy with physiotherapy alone with a 2-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:1715-22 «PMID: 23778373»PubMed
- Cloward RB. The anterior approach for removal of ruptured cervical disks. J Neurosurg 1958;15:602-17 «PMID: 13599052»PubMed
- Comella CL, Jankovic J, Brin MF. Use of botulinum toxin type A in the treatment of cervical dystonia. Neurology 2000;55:S15-21 «PMID: 11188979»PubMed
- Smith GW, Robinson RA. The treatment of certain cervical-spine disorders by anterior removal of the intervertebral disc and interbody fusion. J Bone Joint Surg Am 1958;40-A:607-24 «PMID: 13539086»PubMed
- Vendrig AA, van Akkerveeken PF, McWhorter KR. Results of a multimodal treatment program for patients with chronic symptoms after a whiplash injury of the neck. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:238-44 «PMID: 10685489»PubMed
- Vehviläinen AT, Takala JK. Where have all the back pains gone? Changes in the reasons for requiring out-of-hours medical care from a centralized primary care centre after changing to a list system. Fam Pract 1996;13:373-6 «PMID: 8872095»PubMed
- van der Weide WE, Verbeek JH, van Dijk FJ. Relation between indicators for quality of occupational rehabilitation of employees with low back pain. Occup Environ Med 1999;56:488-93 «PMID: 10472321»PubMed
- Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interventions for neck pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008160 «PMID: 21491405»PubMed
- Abd-Alrahman N, Dokmak AS, Abou-Madawi A. Anterior cervical discectomy (ACD) versus anterior cervical fusion (ACF), clinical and radiological outcome study. Acta Neurochir (Wien) 1999;141:1089-92 «PMID: 10550654»PubMed
- Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen työterveyshuollossa. Loppuraportti. Työsuojelurahaston julkaisuja A7, Helsinki 1990
- Albanese A, Abbruzzese G, Dressler D ym. Practical guidance for CD management involving treatment of botulinum toxin: a consensus statement. J Neurol 2015;262:2201-13 «PMID: 25877834»PubMed
- Andersen LL, Kjaer M, Søgaard K ym. Effect of two contrasting types of physical exercise on chronic neck muscle pain. Arthritis Rheum 2008;59:84-91 «PMID: 18163419»PubMed
- Aragonés M, Hevia E, Barrios C. Polyurethane on titanium unconstrained disc arthroplasty versus anterior discectomy and fusion for the treatment of cervical disc disease: a review of level I-II randomized clinical trials including clinical outcomes. Eur Spine J 2015;24:2735-45 «PMID: 26363559»PubMed
- Arana E, Martí-Bonmatí L, Montijano R ym. Relationship between Northwick Park neck pain questionnaire and cervical spine MR imaging findings. Eur Spine J 2006;15:1183-8 «PMID: 16311755»PubMed
- Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 «PMID: 11171934»PubMed
- Ashkan K, Johnston P, Moore AJ. A comparison of magnetic resonance imaging and neurophysiological studies in the assessment of cervical radiculopathy. Br J Neurosurg 2002;16:146-8 «PMID: 12046733»PubMed
- Barnsley L, Lord SM, Wallis BJ ym. Lack of effect of intraarticular corticosteroids for chronic pain in the cervical zygapophyseal joints. N Engl J Med 1994;330:1047-50 «PMID: 8127332»PubMed
- Bergström C, Jensen I, Hagberg J ym. Effectiveness of different interventions using a psychosocial subgroup assignment in chronic neck and back pain patients: a 10-year follow-up. Disabil Rehabil 2012;34:110-8 «PMID: 21988525»PubMed
- Bertozzi L, Gardenghi I, Turoni F ym. Effect of therapeutic exercise on pain and disability in the management of chronic nonspecific neck pain: systematic review and meta-analysis of randomized trials. Phys Ther 2013;93:1026-36 «PMID: 23559524»PubMed
- Binder AI. Neck pain. BMJ Clin Evid 2008;2008: «PMID: 19445809»PubMed
- Blackie JD, Lees AJ. Botulinum toxin treatment in spasmodic torticollis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1990;53:640-3 «PMID: 2213040»PubMed
- Boden SD, McCowin PR, Davis DO ym. Abnormal magnetic-resonance scans of the cervical spine in asymptomatic subjects. A prospective investigation. J Bone Joint Surg Am 1990;72:1178-84 «PMID: 2398088»PubMed
- Borchgrevink GE, Kaasa A, McDonagh D ym. Acute treatment of whiplash neck sprain injuries. A randomized trial of treatment during the first 14 days after a car accident. Spine (Phila Pa 1976) 1998;23:25-31 «PMID: 9460148»PubMed
- Bosmans JE, Pool JJ, de Vet HC ym. Is behavioral graded activity cost-effective in comparison with manual therapy for patients with subacute neck pain? An economic evaluation alongside a randomized clinical trial. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:E1179-86 «PMID: 21343847»PubMed
- Braker C, Yariv S, Adler R ym. The analgesic effect of botulinum-toxin A on postwhiplash neck pain. Clin J Pain 2008;24:5-10 «PMID: 18180629»PubMed
- Brashear A, Lew MF, Dykstra DD ym. Safety and efficacy of NeuroBloc (botulinum toxin type B) in type A-responsive cervical dystonia. Neurology 1999;53:1439-46 «PMID: 10534248»PubMed
- Bronfort G, Evans R, Nelson B ym. A randomized clinical trial of exercise and spinal manipulation for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:788-97; discussion 798-9 «PMID: 11295901»PubMed
- Bronfort G, Haas M, Evans R ym. Effectiveness of manual therapies: the UK evidence report. Chiropr Osteopat 2010;18:3 «PMID: 20184717»PubMed
- Bruls VE, Bastiaenen CH, de Bie RA. Prognostic factors of complaints of arm, neck, and/or shoulder: a systematic review of prospective cohort studies. Pain 2015;156:765-88 «PMID: 25659066»PubMed
- Bryans R, Decina P, Descarreaux M ym. Evidence-based guidelines for the chiropractic treatment of adults with neck pain. J Manipulative Physiol Ther 2014;37:42-63 «PMID: 24262386»PubMed
- Burkus JK, Traynelis VC, Haid RW Jr ym. Clinical and radiographic analysis of an artificial cervical disc: 7-year follow-up from the Prestige prospective randomized controlled clinical trial: Clinical article. J Neurosurg Spine 2014;21:516-28 «PMID: 25036218»PubMed
- Carlesso LC, Gross AR, Santaguida PL ym. Adverse events associated with the use of cervical manipulation and mobilization for the treatment of neck pain in adults: a systematic review. Man Ther 2010;15:434-44 «PMID: 20227325»PubMed
- Carroll A, Barnes M, Comiskey C. A prospective randomized controlled study of the role of botulinum toxin in whiplash-associated disorder. Clin Rehabil 2008;22:513-9 «PMID: 18511531»PubMed
- Carroll LJ, Hogg-Johnson S, Côté P ym. Course and prognostic factors for neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S93-100 «PMID: 18204406»PubMed
- Carroll LJ, Hogg-Johnson S, van der Velde G ym. Course and prognostic factors for neck pain in the general population: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S75-82 «PMID: 18204403»PubMed
- Charles PD, Adler CH, Stacy M ym. Cervical dystonia and pain: characteristics and treatment patterns from CD PROBE (Cervical Dystonia Patient Registry for Observation of OnabotulinumtoxinA Efficacy). J Neurol 2014;261:1309-19 «PMID: 24752807»PubMed
- Cheshire WP, Abashian SW, Mann JD. Botulinum toxin in the treatment of myofascial pain syndrome. Pain 1994;59:65-9 «PMID: 7854804»PubMed
- Chiu TT, Lam TH, Hedley AJ. A randomized controlled trial on the efficacy of exercise for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2005;30:E1-7 «PMID: 15626966»PubMed
- Chow RT, Heller GZ, Barnsley L. The effect of 300 mW, 830 nm laser on chronic neck pain: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Pain 2006;124:201-10 «PMID: 16806710»PubMed
- Chow RT, Johnson MI, Lopes-Martins RA ym. Efficacy of low-level laser therapy in the management of neck pain: a systematic review and meta-analysis of randomised placebo or active-treatment controlled trials. Lancet 2009;374:1897-908 «PMID: 19913903»PubMed
- Christensen JO, Knardahl S. Time-course of occupational psychological and social factors as predictors of new-onset and persistent neck pain: a three-wave prospective study over 4 years. Pain 2014;155:1262-71 «PMID: 24704365»PubMed
- Chung CL, Côté P, Stern P ym. The Association Between Cervical Spine Manipulation and Carotid Artery Dissection: A Systematic Review of the Literature. J Manipulative Physiol Ther 2015;38:672-6 «PMID: 24387889»PubMed
- Costa J, Borges A, Espírito-Santo C ym. Botulinum toxin type A versus botulinum toxin type B for cervical dystonia. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004314 «PMID: 15674940»PubMed
- Costa J, Espírito-Santo C, Borges A ym. Botulinum toxin type A therapy for blepharospasm. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004900 «PMID: 15674969»PubMed
- Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S60-74 «PMID: 18204402»PubMed
- Cross KM, Kuenze C, Grindstaff TL ym. Thoracic spine thrust manipulation improves pain, range of motion, and self-reported function in patients with mechanical neck pain: a systematic review. J Orthop Sports Phys Ther 2011;41:633-42 «PMID: 21885904»PubMed
- Davis RJ, Nunley PD, Kim KD ym. Two-level total disc replacement with Mobi-C cervical artificial disc versus anterior discectomy and fusion: a prospective, randomized, controlled multicenter clinical trial with 4-year follow-up results. J Neurosurg Spine 2015;22:15-25 «PMID: 25380538»PubMed
- Desai MJ, Shkolnikova T, Nava A ym. A critical appraisal of the evidence for botulinum toxin type A in the treatment for cervico-thoracic myofascial pain syndrome. Pain Pract 2014;14:185-95 «PMID: 23692187»PubMed
- Dowd GC, Wirth FP. Anterior cervical discectomy: is fusion necessary? J Neurosurg 1999;90:8-12 «PMID: 10413119»PubMed
- Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effectiveness of participatory ergonomics to prevent low-back and neck pain--results of a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2011;37:383-93 «PMID: 21499671»PubMed
- Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67:277-85 «PMID: 20360197»PubMed
- Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an office ergonomic randomised controlled trial among workers with neck and upper extremity pain. Occup Environ Med 2015;72:6-14 «PMID: 25227570»PubMed
- D'Sylva J, Miller J, Gross A ym. Manual therapy with or without physical medicine modalities for neck pain: a systematic review. Man Ther 2010;15:415-33 «PMID: 20538501»PubMed
- Ekberg K, Björkqvist B, Malm P ym. Controlled two year follow up of rehabilitation for disorders in the neck and shoulders. Occup Environ Med 1994;51:833-8 «PMID: 7849868»PubMed
- Evans R, Bronfort G, Schulz C ym. Supervised exercise with and without spinal manipulation performs similarly and better than home exercise for chronic neck pain: a randomized controlled trial. Spine (Phila Pa 1976) 2012;37:903-14 «PMID: 22024905»PubMed
- Fallah A, Akl EA, Ebrahim S ym. Anterior cervical discectomy with arthroplasty versus arthrodesis for single-level cervical spondylosis: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7:e43407 «PMID: 22912869»PubMed
- Ferrante FM, Bearn L, Rothrock R ym. Evidence against trigger point injection technique for the treatment of cervicothoracic myofascial pain with botulinum toxin type A. Anesthesiology 2005;103:377-83 «PMID: 16052120»PubMed
- Freund BJ, Schwartz M. Treatment of whiplash associated neck pain [corrected] with botulinum toxin-A: a pilot study. J Rheumatol 2000;27:481-4 «PMID: 10685817»PubMed
- Gelb DJ, Lowenstein DH, Aminoff MJ. Controlled trial of botulinum toxin injections in the treatment of spasmodic torticollis. Neurology 1989;39:80-4 «PMID: 2642616»PubMed
- Giebel GD, Edelmann M, Hüser R. [Sprain of the cervical spine: early functional vs. immobilization treatment]. Zentralbl Chir 1997;122:517-21 «PMID: 9340957»PubMed
- Greene P, Kang U, Fahn S ym. Double-blind, placebo-controlled trial of botulinum toxin injections for the treatment of spasmodic torticollis. Neurology 1990;40:1213-8 «PMID: 2199847»PubMed
- Gross A, Forget M, St George K ym. Patient education for neck pain. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD005106 «PMID: 22419306»PubMed
- Gross A, Kay TM, Paquin JP ym. Exercises for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;1:CD004250 «PMID: 25629215»PubMed
- Gross A, Langevin P, Burnie SJ ym. Manipulation and mobilisation for neck pain contrasted against an inactive control or another active treatment. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004249 «PMID: 26397370»PubMed
- Gross A, Miller J, D'Sylva J ym. Manipulation or mobilisation for neck pain: a Cochrane Review. Man Ther 2010;15:315-33 «PMID: 20510644»PubMed
- Gross AR, Dziengo S, Boers O ym. Low Level Laser Therapy (LLLT) for Neck Pain: A Systematic Review and Meta-Regression. Open Orthop J 2013;7:396-419 «PMID: 24155802»PubMed
- Gross AR, Peloso PM, Galway E ym. Physician-delivered injection therapies for mechanical neck disorders: a systematic review update (non-oral, non-intravenous pharmacological interventions for neck pain). Open Orthop J 2013;7:562-81 «PMID: 24155806»PubMed
- Göbel H, Heinze A, Reichel G ym. Efficacy and safety of a single botulinum type A toxin complex treatment (Dysport) for the relief of upper back myofascial pain syndrome: results from a randomized double-blind placebo-controlled multicentre study. Pain 2006;125:82-8 «PMID: 16750294»PubMed
- Haig AJ, Tzeng HM, LeBreck DB. The value of electrodiagnostic consultation for patients with upper extremity nerve complaints: a prospective comparison with the history and physical examination. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:1273-81 «PMID: 10527087»PubMed
- Hallman DM, Gupta N, Mathiassen SE ym. Association between objectively measured sitting time and neck-shoulder pain among blue-collar workers. Int Arch Occup Environ Health 2015;88:1031-42 «PMID: 25677207»PubMed
- Hamberg-van Reenen HH, Ariëns GA, Blatter BM ym. A systematic review of the relation between physical capacity and future low back and neck/shoulder pain. Pain 2007;130:93-107 «PMID: 17222512»PubMed
- Hogg-Johnson S, van der Velde G, Carroll LJ ym. The burden and determinants of neck pain in the general population: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S39-51 «PMID: 18204398»PubMed
- Häkkinen A, Kautiainen H, Hannonen P ym. Strength training and stretching versus stretching only in the treatment of patients with chronic neck pain: a randomized one-year follow-up study. Clin Rehabil 2008;22:592-600 «PMID: 18586810»PubMed
- Inal EE, Eser F, Aktekin LA ym. Comparison of clinical and electrophysiological findings in patients with suspected radiculopathies. J Back Musculoskelet Rehabil 2013;26:169-73 «PMID: 23640318»PubMed
- Jacobs W, Willems PC, van Limbeek J ym. Single or double-level anterior interbody fusion techniques for cervical degenerative disc disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD004958 «PMID: 21249667»PubMed
- Jankovic J, Adler CH, Charles D ym. Primary results from the cervical dystonia patient registry for observation of onabotulinumtoxina efficacy (CD PROBE). J Neurol Sci 2015;349:84-93 «PMID: 25595221»PubMed
- Jankovic J, Orman J. Botulinum A toxin for cranial-cervical dystonia: a double-blind, placebo-controlled study. Neurology 1987;37:616-23 «PMID: 3561773»PubMed
- Jensen I, Nygren A, Gamberale F ym. The role of the psychologist in multidisciplinary treatments for chronic neck and shoulder pain: a controlled cost-effectiveness study. Scand J Rehabil Med 1995;27:19-26 «PMID: 7792546»PubMed
- Jull G, Kenardy J, Hendrikz J ym. Management of acute whiplash: a randomized controlled trial of multidisciplinary stratified treatments. Pain 2013;154:1798-806 «PMID: 23726933»PubMed
- Kadanka Z, Bednarík J, Novotný O ym. Cervical spondylotic myelopathy: conservative versus surgical treatment after 10 years. Eur Spine J 2011;20:1533-8 «PMID: 21519928»PubMed
- Kadanka Z, Bednarík J, Vohánka S ym. Conservative treatment versus surgery in spondylotic cervical myelopathy: a prospective randomised study. Eur Spine J 2000;9:538-44 «PMID: 11189924»PubMed
- Kadhim-Saleh A, Maganti H, Ghert M ym. Is low-level laser therapy in relieving neck pain effective? Systematic review and meta-analysis. Rheumatol Int 2013;33:2493-501 «PMID: 23579335»PubMed
- Kraatz S, Lang J, Kraus T ym. The incremental effect of psychosocial workplace factors on the development of neck and shoulder disorders: a systematic review of longitudinal studies. Int Arch Occup Environ Health 2013;86:375-95 «PMID: 23549669»PubMed
- Laimi K, Erkintalo M, Metsähonkala L ym. Adolescent disc degeneration--no headache association. Cephalalgia 2007;27:14-21 «PMID: 17212678»PubMed
- Lamb SE, Gates S, Williams MA ym. Emergency department treatments and physiotherapy for acute whiplash: a pragmatic, two-step, randomised controlled trial. Lancet 2013;381:546-56 «PMID: 23260167»PubMed
- Lauder TD, Dillingham TR, Andary M ym. Predicting electrodiagnostic outcome in patients with upper limb symptoms: are the history and physical examination helpful? Arch Phys Med Rehabil 2000;81:436-41 «PMID: 10768532»PubMed
- Laurén H, Luoto S, Alaranta H ym. Arm motion speed and risk of neck pain. A preliminary communication. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:2094-9 «PMID: 9322320»PubMed
- Lazaro RP. Electromyography in musculoskeletal pain: A reappraisal and practical considerations. Surg Neurol Int 2015;6:143 «PMID: 26417485»PubMed
- Lehto IJ, Tertti MO, Komu ME ym. Age-related MRI changes at 0.1 T in cervical discs in asymptomatic subjects. Neuroradiology 1994;36:49-53 «PMID: 8107998»PubMed
- Lew HL, Lee EH, Castaneda A ym. Therapeutic use of botulinum toxin type A in treating neck and upper-back pain of myofascial origin: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:75-80 «PMID: 18164334»PubMed
- Lew MF, Adornato BT, Duane DD ym. Botulinum toxin type B: a double-blind, placebo-controlled, safety and efficacy study in cervical dystonia. Neurology 1997;49:701-7 «PMID: 9305326»PubMed
- Lew MF, Brashear A, Factor S. The safety and efficacy of botulinum toxin type B in the treatment of patients with cervical dystonia: summary of three controlled clinical trials. Neurology 2000;55:S29-35 «PMID: 11188982»PubMed
- Lindell O, Johansson SE, Strender LE. Subacute and chronic, non-specific back and neck pain: cognitive-behavioural rehabilitation versus primary care. A randomized controlled trial. BMC Musculoskelet Disord 2008;9:172 «PMID: 19116007»PubMed
- Liu L, Huang QM, Liu QG ym. Effectiveness of dry needling for myofascial trigger points associated with neck and shoulder pain: a systematic review and meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:944-55 «PMID: 25576642»PubMed
- Lord SM, Barnsley L, Wallis BJ ym. Percutaneous radio-frequency neurotomy for chronic cervical zygapophyseal-joint pain. N Engl J Med 1996;335:1721-6 «PMID: 8929263»PubMed
- Lorentz IT, Subramaniam SS, Yiannikas C. Treatment of idiopathic spasmodic torticollis with botulinum toxin A: a double-blind study on twenty-three patients. Mov Disord 1991;6:145-50 «PMID: 2057005»PubMed
- Malanga GA, Ruoff GE, Weil AJ ym. Cyclobenzaprine ER for muscle spasm associated with low back and neck pain: two randomized, double-blind, placebo-controlled studies of identical design. Curr Med Res Opin 2009;25:1179-96 «PMID: 19323613»PubMed
- Manchikanti L, Nampiaparampil DE, Candido KD ym. Do cervical epidural injections provide long-term relief in neck and upper extremity pain? A systematic review. Pain Physician 2015;18:39-60 «PMID: 25675059»PubMed
- Marques RE, Duarte GS, Rodrigues FB ym. Botulinum toxin type B for cervical dystonia. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD004315 «PMID: 27176573»PubMed
- Matsumoto M, Fujimura Y, Suzuki N ym. MRI of cervical intervertebral discs in asymptomatic subjects. J Bone Joint Surg Br 1998;80:19-24 «PMID: 9460946»PubMed
- Mattila R, Malmivaara A, Kastarinen M ym. Effects of lifestyle intervention on neck, shoulder, elbow and wrist symptoms. Scand J Work Environ Health 2004;30:191-8 «PMID: 15250647»PubMed
- McLean SM, May S, Klaber-Moffett J ym. Risk factors for the onset of non-specific neck pain: a systematic review. J Epidemiol Community Health 2010;64:565-72 «PMID: 20466711»PubMed
- Michaleff ZA, Lin CW, Maher CG ym. Spinal manipulation epidemiology: systematic review of cost effectiveness studies. J Electromyogr Kinesiol 2012;22:655-62 «PMID: 22429823»PubMed
- Michaleff ZA, Maher CG, Lin CW ym. Comprehensive physiotherapy exercise programme or advice for chronic whiplash (PROMISE): a pragmatic randomised controlled trial. Lancet 2014;384:133-41 «PMID: 24703832»PubMed
- Miller D, Richardson D, Eisa M ym. Botulinum neurotoxin-A for treatment of refractory neck pain: a randomized, double-blind study. Pain Med 2009;10:1012-7 «PMID: 19594841»PubMed
- Miller J, Gross A, D'Sylva J ym. Manual therapy and exercise for neck pain: a systematic review. Man Ther 2010;15:334-54 «PMID: 20593537»PubMed
- Monticone M, Baiardi P, Vanti C ym. Chronic neck pain and treatment of cognitive and behavioural factors: results of a randomised controlled clinical trial. Eur Spine J 2012;21:1558-66 «PMID: 22466021»PubMed
- Moore AP, Blumhardt LD. A double blind trial of botulinum toxin "A" in torticollis, with one year follow up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1991;54:813-6 «PMID: 1955900»PubMed
- Nardin RA, Patel MR, Gudas TF ym. Electromyography and magnetic resonance imaging in the evaluation of radiculopathy. Muscle Nerve 1999;22:151-5 «PMID: 10024127»PubMed
- Nilsen TI, Holtermann A, Mork PJ. Physical exercise, body mass index, and risk of chronic pain in the low back and neck/shoulders: longitudinal data from the Nord-Trondelag Health Study. Am J Epidemiol 2011;174:267-73 «PMID: 21633119»PubMed
- Ojala T, Arokoski JP, Partanen J. The effect of small doses of botulinum toxin a on neck-shoulder myofascial pain syndrome: a double-blind, randomized, and controlled crossover trial. Clin J Pain 2006;22:90-6 «PMID: 16340597»PubMed
- Okada E, Matsumoto M, Ichihara D ym. Aging of the cervical spine in healthy volunteers: a 10-year longitudinal magnetic resonance imaging study. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:706-12 «PMID: 19333104»PubMed
- Padberg M, de Bruijn SF, Tavy DL. Neck pain in chronic whiplash syndrome treated with botulinum toxin. A double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Neurol 2007;254:290-5 «PMID: 17345052»PubMed
- Paksaichol A, Janwantanakul P, Purepong N ym. Office workers' risk factors for the development of non-specific neck pain: a systematic review of prospective cohort studies. Occup Environ Med 2012;69:610-8 «PMID: 22581966»PubMed
- Partanen J, Partanen K, Oikarinen H ym. Preoperative electroneuromyography and myelography in cervical root compression. Electromyogr Clin Neurophysiol 1991;31:21-6 «PMID: 2009821»PubMed
- Peloso P, Gross A, Haines T ym. Medicinal and injection therapies for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000319 «PMID: 17636629»PubMed
- Phillips FM, Geisler FH, Gilder KM ym. Long-term Outcomes of the US FDA IDE Prospective, Randomized Controlled Clinical Trial Comparing PCM Cervical Disc Arthroplasty With Anterior Cervical Discectomy and Fusion. Spine (Phila Pa 1976) 2015;40:674-83 «PMID: 25955086»PubMed
- Poewe W, Deuschl G, Nebe A ym. What is the optimal dose of botulinum toxin A in the treatment of cervical dystonia? Results of a double blind, placebo controlled, dose ranging study using Dysport. German Dystonia Study Group. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;64:13-7 «PMID: 9436721»PubMed
- Rosenfeld M, Gunnarsson R, Borenstein P. Early intervention in whiplash-associated disorders: a comparison of two treatment protocols. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1782-7 «PMID: 10888946»PubMed
- Rosenfeld M, Seferiadis A, Carlsson J ym. Active intervention in patients with whiplash-associated disorders improves long-term prognosis: a randomized controlled clinical trial. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:2491-8 «PMID: 14624083»PubMed
- Rosenørn J, Hansen EB, Rosenørn MA. Anterior cervical discectomy with and without fusion. A prospective study. J Neurosurg 1983;59:252-5 «PMID: 6864291»PubMed
- Rota E, Evangelista A, Ciccone G ym. Effectiveness of an educational and physical program in reducing accompanying symptoms in subjects with head and neck pain: a workplace controlled trial. J Headache Pain 2011;12:339-45 «PMID: 21249417»PubMed
- Salo P, Ylinen J, Kautiainen H ym. Neck muscle strength and mobility of the cervical spine as predictors of neck pain: a prospective 6-year study. Spine (Phila Pa 1976) 2012;37:1036-40 «PMID: 22024906»PubMed
- Sampaio C, Ferreira JJ, Simões F ym. DYSBOT: a single-blind, randomized parallel study to determine whether any differences can be detected in the efficacy and tolerability of two formulations of botulinum toxin type A--Dysport and Botox--assuming a ratio of 4:1. Mov Disord 1997;12:1013-8 «PMID: 9399229»PubMed
- Savolainen S, Rinne J, Hernesniemi J. A prospective randomized study of anterior single-level cervical disc operations with long-term follow-up: surgical fusion is unnecessary. Neurosurgery 1998;43:51-5 «PMID: 9657188»PubMed
- Schnabel M, Ferrari R, Vassiliou T ym. Randomised, controlled outcome study of active mobilisation compared with collar therapy for whiplash injury. Emerg Med J 2004;21:306-10 «PMID: 15107368»PubMed
- Siivola SM, Levoska S, Tervonen O ym. MRI changes of cervical spine in asymptomatic and symptomatic young adults. Eur Spine J 2002;11:358-63 «PMID: 12193998»PubMed
- Slappendel R, Crul BJ, Braak GJ ym. The efficacy of radiofrequency lesioning of the cervical spinal dorsal root ganglion in a double blinded randomized study: no difference between 40 degrees C and 67 degrees C treatments. Pain 1997;73:159-63 «PMID: 9415501»PubMed
- Soares A, Andriolo RB, Atallah AN ym. Botulinum toxin for myofascial pain syndromes in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD007533 «PMID: 25062018»PubMed
- Stav A, Ovadia L, Sternberg A ym. Cervical epidural steroid injection for cervicobrachialgia. Acta Anaesthesiol Scand 1993;37:562-6 «PMID: 8213020»PubMed
- Stewart MJ, Maher CG, Refshauge KM ym. Randomized controlled trial of exercise for chronic whiplash-associated disorders. Pain 2007;128:59-68 «PMID: 17029788»PubMed
- Taimela S, Takala EP, Asklöf T ym. Active treatment of chronic neck pain: a prospective randomized intervention. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1021-7 «PMID: 10767816»PubMed
- Takala EP, Viikari-Juntura E, Estlander AM. Liikuntaelinten terveydentila ja toimintakyky: suorituskykymittausten ennustearvo. MUSKELI II:8. Työterveyslaitos, Fysiologian osasto, Liikuntaelinten tutkimusyksikkö. Helsinki 1997
- Trinh KV, Graham N, Gross AR ym. Acupuncture for neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004870 «PMID: 16856065»PubMed
- Tsui JK, Eisen A, Stoessl AJ ym. Double-blind study of botulinum toxin in spasmodic torticollis. Lancet 1986;2:245-7 «PMID: 2874278»PubMed
- Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 «PMID: 10692619»PubMed
- Walser RF, Meserve BB, Boucher TR. The effectiveness of thoracic spine manipulation for the management of musculoskeletal conditions: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. J Man Manip Ther 2009;17:237-46 «PMID: 20140155»PubMed
- van den Bent MJ, Oosting J, Wouda EJ ym. Anterior cervical discectomy with or without fusion with acrylate. A randomized trial. Spine (Phila Pa 1976) 1996;21:834-9; discussion 840 «PMID: 8779014»PubMed
- van der Donk J, Schouten JS, Passchier J ym. The associations of neck pain with radiological abnormalities of the cervical spine and personality traits in a general population. J Rheumatol 1991;18:1884-9 «PMID: 1795327»PubMed
- van Kleef M, Liem L, Lousberg R ym. Radiofrequency lesion adjacent to the dorsal root ganglion for cervicobrachial pain: a prospective double blind randomized study. Neurosurgery 1996;38:1127-31; discussion 1131-2 «PMID: 8727142»PubMed
- van Middelkoop M, Rubinstein SM, Ostelo R ym. No additional value of fusion techniques on anterior discectomy for neck pain: a systematic review. Pain 2012;153:2167-73 «PMID: 22818181»PubMed
- Van Zundert J, Patijn J, Kessels A ym. Pulsed radiofrequency adjacent to the cervical dorsal root ganglion in chronic cervical radicular pain: a double blind sham controlled randomized clinical trial. Pain 2007;127:173-82 «PMID: 17055165»PubMed
- Vanek P, Bradac O, DeLacy P ym. Comparison of 3 fusion techniques in the treatment of the degenerative cervical spine disease. Is stand-alone autograft really the "gold standard?": prospective study with 2-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 2012;37:1645-51 «PMID: 22433506»PubMed
- Verhagen AP, van Middelkoop M, Rubinstein SM ym. Effect of various kinds of cervical spinal surgery on clinical outcomes: a systematic review and meta-analysis. Pain 2013;154:2388-96 «PMID: 23872103»PubMed
- Wheeler AH, Goolkasian P, Gretz SS. Botulinum toxin A for the treatment of chronic neck pain. Pain 2001;94:255-60 «PMID: 11731062»PubMed
- Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 «PMID: 12946968»PubMed
- Wirth FP, Dowd GC, Sanders HF ym. Cervical discectomy. A prospective analysis of three operative techniques. Surg Neurol 2000;53:340-6; discussion 346-8 «PMID: 10825519»PubMed
- Wong JJ, Côté P, Ameis A ym. Are non-steroidal anti-inflammatory drugs effective for the management of neck pain and associated disorders, whiplash-associated disorders, or non-specific low back pain? A systematic review of systematic reviews by the Ontario Protocol for Traffic Injury Management (OPTIMa) Collaboration. Eur Spine J 2016;25:34-61 «PMID: 25827308»PubMed
- Yin S, Yu X, Zhou S ym. Is cervical disc arthroplasty superior to fusion for treatment of symptomatic cervical disc disease? A meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2013;471:1904-19 «PMID: 23389804»PubMed
- Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:2509-16 «PMID: 12759322»PubMed
- Yu H, Côté P, Southerst D ym. Does structured patient education improve the recovery and clinical outcomes of patients with neck pain? A systematic review from the Ontario Protocol for Traffic Injury Management (OPTIMa) Collaboration. Spine J 2016;16:1524-1540 «PMID: 24704678»PubMed
- Yuan QL, Guo TM, Liu L ym. Traditional Chinese medicine for neck pain and low back pain: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0117146 «PMID: 25710765»PubMed