Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?
Lisätietoa aiheesta
Jorma Komulainen
19.8.2019
Viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä on työterveyshuollon toimesta yhteistyössä
työntekijän ja työnantajan kanssa arvioitava mahdollisuudet työn muokkaamiseen ja
osasairauspäivärahaan.
- Työn muotoilu (job design) tarkoittaa muutosta työn organisoinnissa. Tavallisin työn
muotoilun tapa on lisätä tai vähentää työntekijän tehtäviä (esim. lisätä tai vähentää
siistijän siivottavia kohteita). Toisaalta tehtävien vaativuustasoa voidaan nostaa
tai laskea (esim. asettamalla työntekijä esimiesasemaan tai antamalla työntekijän
vastuulle aiempaa laajempi työprosessi) «Ratko. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. ht...»9 (Internet «http://ratko.fi/tyon-muotoilu/»1).
- Yksilöllistä työn muotoilua on ns. mukauttaminen. Se tarkoittaa muutosta työtehtävissä
tai työympäristössä silloin, kun jokin sairaus, vamma tai muu häiriö haittaa työssä
selviytymistä. Se voi tarkoittaa vaikkapa apuvälinettä, lisävalaistusta tai työajan
muutosta «Ratko. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. ht...»9 (Internet «http://ratko.fi/tyon-muotoilu/»1).
- Työpaikalla tehdyt interventiot lyhentävät aikaa työhön paluuseen ja vähentävät sairauspoissaolon
kokonaiskestoa tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden ongelmien vuoksi työstä
poissaolevilla henkilöillä «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
- Sairausvakuutuslain mukaan 16–67-vuotiailla työntekijöillä ja yrittäjillä on
mahdollisuus osasairauspäivärahan käyttöön. Osasairauspäivärahaetuuden käyttöönoton
ensisijaisina tavoitteina on edistää työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen sekä
tukea työssä pysymistä. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää, että joko työterveyslääkäri
tai muu henkilön työolosuhteet tunteva lääkäri on todennut henkilön työkyvyttömäksi.
Näin ollen hakijan tulee olla sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön,
ja hän on siten oikeutettu myös täyteen sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahaetuuden
käyttö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää, että henkilö pystyy hoitamaan
osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Ennen osasairauspäivärahaetuuden
saamista henkilön on täytynyt olla kokoaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi työnantajalla
ja työntekijällä tulee olla sopimus osa-aikatyön tekemisestä sekä työajan vähentämisestä
«Kuuva N. Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkee...»1.
- Osasairauspäivärahaa on käsitelty myös suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»1, jossa kuvataan sairauspoissaolon lainsäädännöllistä taustaa.
- Työn muokkaamista ja työaikajärjestelyjä on käsitelty suosituksen sähköisessä lisätietoaineistossa
«Lisätietoa sairauspoissaolojen vaihtoehdoista: muista työaikajärjestelyistä kun ei ole sairautta ja vaihtoehdoista kun on sairaus»2.
- Osasairauspäivärahaprosessin eteneminen kuvataan kuvassa 1. Osasairauspäivärahaetuutta
voidaan maksaa vähintään 12:n ja enintään 120 arkipäivän ajan 2 vuoden kuluessa.
- Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007 lähtien «Palomäki H, Onninen S, Arola H. Osasairauspäivärah...»3. Sen suosio on vuosien kuluessa lisääntynyt. Vuonna 2016 osapäivärahan saajia oli
yhteensä 16 771 «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle o...»2.
- Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely. Aloite siihen voi tulla työntekijältä
itseltään, työnantajalta tai terveydenhuollosta. Järjestelyyn tarvitaan sekä työntekijän
että työnantajan suostumus. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet
tuntevan lääkärin arvion perusteella «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle o...»2.
- Osasairauspäivärahaa voi käyttää myös tilanteessa, jossa sama sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden
30 päivän aikana sairauspäivärahan päättymisestä «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle o...»2.
- Mielenterveyshäiriöt (36 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (36 %) olivat Kelan
vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan yleisimmät osasairauspäivärahan perustana
olevat diagnoosit «Kausto J, Virta L, Joensuu M, ym. Osasairauspäivär...»4. Saman tutkimuksen mukaan osasairausvapaa vähensi täyden työkyvyttömyyseläkkeen absoluuttista
riskiä 6 %:lla. Toisaalta se lisäsi osatyökyvyttömyyseläkkeen riskiä 8 %:lla. Lisäksi
osasairausvapaalla olleet palasivat työhön ilman uutta sairauslomaa nopeammin kuin
verrokit eli keskimäärin 12 päivässä, kun verrokkiryhmässä vastaava aika oli 20 päivää.
- Työntekijää on tärkeä tukea ja hänen vointiaan seurata osa-aikaisen työn alettua.
Ennalta sovitut tapaamiset työterveyshuollossa ovat suositeltavia sen lisäksi, että
työntekijä voi aina tarvittaessa itse ottaa yhteyttä. Myös tarvittaessa osa-aikatyön
päättyessä arvioidaan, voiko työntekijä siirtyä kokoaikaiseen työhön, vai tarvitaanko
siinä vaiheessa muuta työn muokkausta tai ammatillisen kuntoutuksen keinoja «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle o...»2. Tietoja osa-aikatyöstä löytyy myös Kelan verkkosivuilta «https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha»2 ja «https://www.kela.fi/tyonantajat_osasairauspaivaraha»3.
- Osa-aikatyön, jonka työajan tulee olla 40–60 % aikaisemmasta, soveltuvuuden
ja edellytykset arvioi työterveyslääkäri tai muu työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri.
Käytännössä työntekijä ja työnantaja tekevät uuden määräaikaisen työsopimuksen osa-aikaisesta
työstä. Osasairauspäivärahan käyttö on lisääntymässä, ja tutkimusten mukaan se on
vaikuttava keino tukea työssä jatkamista «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle o...»2.
- Suomalaisen rekisteritutkimuksen «Kausto J, Virta L, Luukkonen R ym. Associations be...»5 mukaan sairauspoissaolo uusiutui osasairauspäivärahalla olleilla useammin kuin kokosairauspäivärahalle
olleilla (58 vs. 32 %). Taustamuuttujien suhteen vakioitu riskisuhde oli 1,8 (95 %
luottamusväli 1,4–2,3) miehillä ja 1,7 (95 % luottamusväli 1,4–2,0)
naisilla. Toisaalta riski täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oli alhaisempi osasairauspäivärahalla
kuin kokosairauspäivärahalla olleilla (7,9 % vs. 23,3 %).
- Saman tutkimusryhmän toisessa rekisterianalyysissa «Kausto J, Solovieva S, Virta LJ ym. Partial sick l...»6 osasairauspäiväraha vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden työntekijöiden
määrää 6 prosenttiyksiköllä (95 % luottamusväli 3–9), mutta lisäsi osittaiselle
työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrää 8 prosenttiyksiköllä (95 % luottamusväli
5–10).
- Samasta aiheistosta tehty kustannuslaskelma «Viikari-Juntura E, Leinonen T, Virta LJ ym. Early ...»10osoitti, että 2 vuoden seurannassa osasairauspäivärahalla olleille kertyi 2 395 €
vähemmän sosiaaliturvan kustannuksia kuin kokosairauspäivärahalla olleille (95 % luottamusväli
1 899–2 890 € vähemmän).
- Suomalaisen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä naisilla,
jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, osasairauspäiväraha saattaa lisätä
4 viikkoa tai pidempään jatkuvan kokoaikaiseen työhön paluun mahdollisuutta 4 verrattuna
kokoaikaisella sairauspäivärahalla oloon «In middle-aged female patients with musculoskeletal disorders, requiring sick leave, a part-time sick leave may increase the possibility of sustained (4 weeks or more) return to work.»C. Se saattaa näillä potilailla myös nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää vuoden aikana
sairauden vuoksi työstä poissaolon aikaa «Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to...»7 erityisesti yli 45-vuotiailla ja mielenterveysongelmien vuoksi sairauspoissaolleilla
henkilöillä «Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta LJ ym. Effectiv...»8.
Kirjallisuutta
- Kuuva N. Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle? Työkykyä palauttavat prosessit.
05/2011 Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita. Eläketurvakeskus
- Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7
- Palomäki H, Onninen S, Arola H. Osasairauspäiväraha – uusi sairausvakuutusetuus
työhön paluun tueksi. Suom Lääkäril 2006;61:5359-62
- Kausto J, Virta L, Joensuu M, ym. Osasairauspäiväraha Suomessa. Etuutta saaneiden
kokemuksia ja työhön paluu. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 67/2009. Helsinki:
Kela 2009
- Kausto J, Virta L, Luukkonen R ym. Associations between partial sickness benefit and
disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC
Public Health 2010;10:361 «PMID: 20573207»PubMed
- Kausto J, Solovieva S, Virta LJ ym. Partial sick leave associated with disability
pension: propensity score approach in a register-based cohort study. BMC Public Health
2010;10:361 «PMID: 23144260»PubMed
- Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick
leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work
Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed
- Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta LJ ym. Effectiveness of new legislation on partial
sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open 2014;4:e006685
«PMID: 25539780»PubMed
- Ratko. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. http://ratko.fi/tyon-muotoilu/ (siteerattu
19.10.2018)
- Viikari-Juntura E, Leinonen T, Virta LJ ym. Early part-time sick leave results in
considerable savings in social security costs at national level: an analysis based
on a quasi-experiment in Finland. Scand J Work Environ Health 2019;45:203-8 «PMID: 30338336»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02669 (050.121)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim