Lisätietoa aiheesta
Ville Mattila ja Jorma Komulainen
19.8.2019
Työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus tai vamma on diagnosoitava ja hoidettava hoitosuositusten
ja hyvien käytäntöjen mukaisesti. Hyvä anamneesi ja kliininen tutkiminen ovat avainasemassa
työkykyä arvioitaessa sekä diagnosointivaiheessa että seurattaessa hoidon tehoa ja
taudista toipumista.
Työkyvyttömyyden arvioimiseksi tulee diagnoosin asettamisen lisäksi aina arvioida
ja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan mitata toimintakykyä. Työkyvyttömyyden arviointiin
tarvittavat muut tutkimukset ovat sairauskohtaisia, ja niistä saatavat tulokset tulee
sovittaa yhteen työn vaatimusten kanssa. Näin ollen työkyvyttömyyttä arvioitaessa
lääkärin tulee riittävästi tuntea myös työn vaatimukset ja työpaikan olosuhteet.
Erilaiset sairauskohtaiset oire- ja toimintakykymittarit auttavat työkyvyn arvioinnissa.
Ks. myös ydinkysymys «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»1.
- Tutkimuksia siitä, mitä lääketieteellistä diagnostiikkaa tulisi tehdä työkyvyttömyyden
kestoa arvioitaessa, on varsin vähän. Lääkärit kokevat työkyvyttömyyden keston arvioinnin
ajoittain hankalaksi ja kaipaisivat enemmän konsultaatiomahdollisuuksia muun muassa
psykiatreilta «Hoedeman R, Krol B, Blankenstein AH ym. Sick-liste...»6.
- Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa «Airaksinen J, Jokela M, Virtanen M ym. Prediction ...»14 kehitettiin malli ennustaa riskiä sairauspoissaolon pidentymiseen 90 päivän mittaiseksi
tai sen yli. Malliin sisällytettiin koettu terveys, masentuneisuus, naissukupuoli,
korkeampi ikä, sosioekonominen tilanne, aikaisemmat sairauspoissaolot, kroonisten
sairauksien lukumäärä, tupakointi, vuorotyö, yötyö, suurempi kehon painoindeksi ja
huonompi unen laatu. Nämä yhdessä selittivät 12,5 % sairauspoissaolon pidentymisen
vaihtelusta.
- Näiden korkean riskin potilaiden tunnistaminen on vastaanotolla tärkeää, sillä satunnaistetun,
kontrolloidun tutkimuksen mukaan he hyötyvät varhaisesta työterveyslääkärin toteuttamasta
työhön paluuta tukevasta interventiosta (keskimääräinen työkyvyttömyyden kesto 19
vrk/v vs. 31 vrk/v, p = 0,007) «Kant I, Jansen NW, van Amelsvoort LG ym. Structure...»9. Työntekijältä itseltään voi olla hyvä kysyä ajatusta työkyvyttömyyden kestosta,
sillä useissa raporteissa todetaan, että potilaan ajatus pitkästä työkyvyttömyyden
kestosta ennustaa vahvasti pitkää sairauspoissaoloa «Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leav...»5, «Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of ...»10.
- Lääkärin tulee olla tietoinen potilaan työn luonteesta «Aagestad C, Tyssen R, Sterud T. Do work-related fa...»7, «Aagestad C, Tyssen R, Johannessen HA ym. Psychosoc...»8. Sen lisäksi potilaan muut psykososiaaliseen tilanteeseen vaikuttavat asiat olisi
kartoitettava. Brittiläisessä yleislääketieteen potilailla tehdyssä tutkimuksessa
«Shiels C, Gabbay MB, Ford FM. Patient factors asso...»1 havaittiin, että työkyvyttömyyden kesto korreloi vahvasti korkeamman iän, matalan
sosiaaliluokan ja depression kanssa. Toisessa 188 työntekijällä tehdyssä tutkimuksessa
«Nieuwenhuijsen K, Verbeek JH, de Boer AG ym. Predi...»4 testattiin pidempää työkyvyttömyyttä ennustavia tekijöitä. Korkeampi ikä, potilaan
oma ajatus pitkästä työkyvyttömyyden kestosta, korkeampi koulutustausta ja masennus
tai ahdistuneisuushäiriö ennustivat merkitsevästi pidempiä työkyvyttömyyksiä. On myös
tutkimusnäyttöä «Lötters F, Franche RL, Hogg-Johnson S ym. The prog...»2 siitä, että kivun pelko ja huono fyysinen kunto ennustavat pidempää työkyvyttömyyden
kestoa. Työhön liittyvät tekijät eivät ilmeisesti selitä aikaista tai myöhäistä työhön
paluuta niin vahvasti kuin potilaaseen itseensä liittyvät ominaisuudet «Lötters F, Franche RL, Hogg-Johnson S ym. The prog...»2.
- Yksittäisistä tautitiloista on tutkittu selkäkivun ja selän natiivikuvantamisen yhteyttä
«Kendrick D, Fielding K, Bentley E ym. The role of ...»3. Brittiläisessä satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa «Kendrick D, Fielding K, Bentley E ym. The role of ...»3 421 alaselkäkivusta keskimäärin 10 viikkoa kärsinyttä potilasta satunnaistettiin
joko lannerangan röntgenkuvaan ja tavanomaiseen hoitoon tai tavanomaiseen hoitoon
ilman röntgenkuvaa. Röntgenkuvaukseen allokoidut potilaat raportoivat useammin selkäkipua
3 kuukauden kohdalla verrattuna kontrolliryhmään (OR = 1,56; 95 % luottamusväli 1,02–2,40),
ja heillä oli matalampi terveydentilaa mittaava pistemäärä (p = 0,02). Muissa muuttujissa
(terveydentila 9 kuukauden kohdalla) ei havaittu eroja. Röntgenkuvausryhmä myös käytti
enemmän terveydenhuollon palveluja 3 ensimmäisen kuukauden aikana (OR = 2,72; 95 %
luottamusväli 1,80–4,10).
- Suomessa ohjeistusta työ- ja toimintakyvyn arviointiin alaselkä- ja niskasairauksissa,
kroonisessa kivussa, mielialahäiriöissä ja suurten nivelten sairauksissa «Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääk...»11 (Internet «https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/14381_Facultas_suositukset2011.pdf»1). kehitettiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Työeläkevakuuttajan TELA:n
Facultas-hankkeessa vuosina 2006–2008.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Mielenterveysongelmat
- Mielialahäiriöpotilaiden toimintakyvyn kuvaamisessa on suositeltavaa käyttää SOFAS-asteikkoa
(Social and Occupational Functioning Scale). Täydennysehdotus: SOFAS-mittari sisältyy
Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-IV-tautiluokitukseen, muttei vuonna 2013 voimaan
tulleeseen DSM-5-tautiluokitukseen. Näin ollen sen rooli tulee jatkossa uudelleen
arvioitavaksi; DSM-5-mittareita ei kuitenkaan ole vielä suomennettu.
- Työkyvyn ja sairauspoissaolon arvioinnissa potilaan toimintakyky suhteutetaan sekä
hänen nykyisen työnsä että työelämän asettamiin vaatimuksiin. Arvio ei siis ole puhtaasti
sairauslähtöinen. Suhteutettaessa mielialahäiriöpotilaan yleistä toimintakykyä työkykyyn
pääsääntö on, että kohtalainen selviytyminen muun arkielämän vaatimuksista on käytännössä
myös työkyvyn edellytys. Terveydentilaa koskevien tietojen ohella työkyvyn arvioinnin
perustana on tieto tutkittavan koulutuksesta, työhistoriasta, osaamisesta ja ammatillisesta
identiteetistä (esimerkiksi onko hänellä vakiintunutta ammattia). Nykyisen työn kartoittaminen
on tarpeellista. Siihen liittyvät keskeiset fyysiset ja psyykkiset vaatimukset ja
altisteet, näissä ja työyhteisössä tapahtuneet mahdolliset ajankohtaiset muutokset
sekä kuormitustekijät (esim. työyhteisöongelmat) auttavat hahmottamaan myös sairauden
merkitystä kokonaisuudessa «Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääk...»11 (Internet «https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/14381_Facultas_suositukset2011.pdf»1).
- Masennuspotilaan työkyvyn arvioinnissa perusterveydenhuollossa voidaan käyttää PHQ-9-kyselyn
kymmenettä kysymystä, jolla selvitetään kyselyssä ilmenneiden oireiden vaikutusta
toimintakykyyn työssä, arjessa ja sosiaalisessa elämässä «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»12 (Internet «https://www.kaypahoito.fi»3), «Kaila E, Väisänen A, Leino T. ToMaHok – Toi...»13.
Kirjallisuutta
- Shiels C, Gabbay MB, Ford FM. Patient factors associated with duration of certified
sickness absence and transition to long-term incapacity. Br J Gen Pract 2004;54:86-91
«PMID: 14965385»PubMed
- Lötters F, Franche RL, Hogg-Johnson S ym. The prognostic value of depressive symptoms,
fear-avoidance, and self-efficacy for duration of lost-time benefits in workers with
musculoskeletal disorders. Occup Environ Med 2006;63:794-801 «PMID: 16644898»PubMed
- Kendrick D, Fielding K, Bentley E ym. The role of radiography in primary care patients
with low back pain of at least 6 weeks duration: a randomised (unblinded) controlled
trial. Health Technol Assess 2001;5:1-69 «PMID: 11701101»PubMed
- Nieuwenhuijsen K, Verbeek JH, de Boer AG ym. Predicting the duration of sickness absence
for patients with common mental disorders in occupational health care. Scand J Work
Environ Health 2006;32:67-74 «PMID: 16539174»PubMed
- Fleten N, Johnsen R, Førde OH. Length of sick leave - why not ask the sick-listed?
Sick-listed individuals predict their length of sick leave more accurately than professionals.
BMC Public Health 2004;4:46 «PMID: 15476563»PubMed
- Hoedeman R, Krol B, Blankenstein AH ym. Sick-listed employees with severe medically
unexplained physical symptoms: burden or routine for the occupational health physician?
A cross sectional study. BMC Health Serv Res 2010;10:305 «PMID: 21059232»PubMed
- Aagestad C, Tyssen R, Sterud T. Do work-related factors contribute to differences
in doctor-certified sick leave? A prospective study comparing women in health and
social occupations with women in the general working population. BMC Public Health
2016;16:235 «PMID: 26957129»PubMed
- Aagestad C, Tyssen R, Johannessen HA ym. Psychosocial and organizational risk factors
for doctor-certified sick leave: a prospective study of female health and social workers
in Norway. BMC Public Health 2014;14:1016 «PMID: 25266630»PubMed
- Kant I, Jansen NW, van Amelsvoort LG ym. Structured early consultation with the occupational
physician reduces sickness absence among office workers at high risk for long-term
sickness absence: a randomized controlled trial. J Occup Rehabil 2008;18:79-86 «PMID: 18196446»PubMed
- Giri P, Poole J, Nightingale P ym. Perceptions of illness and their impact on sickness
absence. Occup Med (Lond) 2009;59:550-5 «PMID: 19704030»PubMed
- Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Työeläkevakuuttajat
TELA. 2008. https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/14381_Facultas_suositukset2011.pdf
- Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys
ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla
internetissä: www.kaypahoito.fi
- Kaila E, Väisänen A, Leino T. ToMaHok – Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa.
Helsinki: Työterveyslaitos 2012
- Airaksinen J, Jokela M, Virtanen M ym. Prediction of long-term absence due to sickness
in employees: development and validation of a multifactorial risk score in two cohort
studies. Scand J Work Environ Health 2018;44:274-82 «PMID: 29363714»PubMed