Takaisin Tulosta

Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?

Lisätietoa aiheesta

Tanja Laukkala ja Alpo Vuorio

19.8.2019

Lähtökohta on, että sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Osa etenkin lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista esimerkiksi kuumeisissa infektiotaudeissa on yksinkertaista arvioida kliinisen osaamisen kautta, jolloin perusteellinen perehtyminen potilaan työn luonteeseen ja työskentelyolosuhteisiin ei ole tarpeen. Kuitenkin työn luonteen ja vaatimusten hahmottelu auttaa usein suuntaamaan hoidon kokonaisuutta, myös sairauspoissaolon tarve arvioiden.
Tutkimusnäyttöä sairauspoissaoloista interventiona on vähän, koska eri maiden käytännöt ja sosiaaliturvajärjestelmät vaihtelevat «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
- Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on vähän «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C. Ks. myös «Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Coun...»4.
  - Sairauspoissaolon arviointikäytännöt eri maissa eivät näin ole suoraan vertailtavissa «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lääkäri tietää, millaista toimintakykyä potilas työssään tarvitsee. Lisätietoa tästä on suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1.
Suosituksen sähköisessä lisämateriaalissa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»2 on kuvattu tarkemmin työkyvyttömyyden arvioinnin sääntelyä sen pitkittyessä, jolloin aina työterveyshuollon rooli korostuu (ns. 30–60–90-sääntö).
Hyvä työanamneesi alkaa ammattinimikkeestä ja yleisarviosta siitä, onko työ fyysisesti ja/tai henkisesti kuormittavaa. Usein on hyödyllistä myös diagnostiikan tarkentamisessa kysyä yksityiskohtaisesti, millä tavoin ja missä tilanteissa potilaan kuvaama terveysongelma hänen mielestään haittaa työtä, ja onko hänestä asiaa mahdollista helpottaa työpaikalla. Oireiden työssä haittaavuuden selvittely on hyvä aloittaa jo vastaanoton alkupuolella osana lääketieteellisen anamneesin kokonaisuutta, eikä jättää käsittelyä irralliseksi vastaanoton loppuun.
Sairauden luonteen mukaan on tärkeä arvioida, minkälaisesta kuormituksesta työntekijä selviytyy ja mikä kuormitus voi hidastaa tai haitata toipumista. Sekä lääkärin että työntekijän oma arvio siitä mikä onnistuu ja mikä on haastavaa tai vältettävää, on yleensä tarpeen.
Ohjaus työterveyshuoltoon on etenkin pitkittyvissä sairauspoissaoloissa aiheellinen käytännön työjärjestelyjen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja työanamneesin vahvistamiseksi.
- Monimuotoinen työnkuva voi olla haastavaa arvioida.
- Potilas voi tehdä useaa erityyppistä työtä, joihin hän voi olla työkykyinen tai työkyvytön.
- Vastaanotoilla ei voida tuntea työpaikkojen mahdollisuuksien kokonaisuutta.
Suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»3 on käsitelty tarkemmin eräitä erityisammattiryhmien, kuten liikenne- ja turvallisuusammattien, erityispiirteitä. Erityisesti näissä ammateissa omaan työterveyshuoltoon ohjaaminen tulee tehdä aina varhain.
Sairauspoissaoloa arvioitaessa tulee huomioida työkyvyttömyyden riskitekijät, ks. taulukko «Työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Lähde ....»1, «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
Arviointi kannattaa tehdä myös epäsäännöllinen työ sekä vuoro- ja yötyö huomioiden.
Työanamneesin ja työn terveydellisten edellytysten selvittämisen jälkeen voidaan arvioida toipumista tukevat toimenpiteet ja mahdollisuudet työpaikalla. Työterveyshuolto tukee järjestelyissä. Ks. myös taulukko «Työkykyä tukevia työjärjestelymahdollisuuksia. Lähde ....»2.
- Osasairauspäivärahaa on käsitelty tarkemmin ydinkysymyksessä 12 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»4, «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.

`Taulukko 1.` Työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Lähde «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»`1`.
Potilaaseen liittyvät	Ylenpalttinen huoli ja ahdistus Masennus Heikko usko paranemiseen Työkyvyttömyysajatukset Passiiviset selviytymisstrategiat Tehottomien hoitojen kierre
Työpaikkaan liittyvät	Kokemus työn stressaavuudesta Heikko työtyytyväisyys Suuret fyysiset vaatimukset työssä (koetut tai todelliset) Heikot vaikutusmahdollisuudet Vähäinen sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana
Hallinnolliset	Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) Hyödyttömät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai -toimintatavat Läheisten kielteinen asenne Sosiaalinen eristyneisyys ja toimimattomuus

`Taulukko 2.` Työkykyä tukevia työjärjestelymahdollisuuksia. Lähde «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»`1`.
Apuvälineet
Työtehtävien rajaaminen
Työtahdin muuttaminen
Töiden järjesteleminen uudelleen
Aikataulutuksen muuttaminen
Työnjaon muuttaminen
Toinen työpiste
Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään
Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen
Etätyö
Ammatillinen kuntoutus
Osa-aikatyöhön siirtyminen

Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen suosituksen mukaan (saatavana tietokannasta «Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavan...»2, Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1) jo sairauspoissaolo kauden alkaessa tulee harkita varhaisen työhön paluun mahdollisuutta, koska työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Lisäksi työstä poissaolon pitkittyminen lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä, terveydenhuollon tukitoimet ja työtehtävien muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta, ja suosituksen mukaan työhön paluuta voidaan tukea esimiehen ja työpaikan avulla «Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavan...»2 (Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1). Työntekijän motivaatio on myös keskeinen tekijä.
- Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa tulee huomioida todetun sairauden vaikutus työssä tarvittavaan toimintakykyyn, joten olennaista on selvittää työntekijän omaa käsitystä asiasta: mitä osaa työstä/mitä työvaiheita työntekijä ei pysty tekemään ja onko työ itsessään haitallista toipumiselle.
  - Vaikutus toiminta- ja työkykyyn vaihtelee yksilöllisesti oirekuvan pohjalta samaakin sairautta sairastavilla. Monisairailla potilailla sairauksien vaikutus toimintakykyyn vaatii tarkempaa hoidon seurannan koordinaatiota.
- Tärkein työhön paluun onnistumiseen vaikuttava tekijä Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen mukaan on esimiehen ja työpaikan kyky muokata työtä työntekijän toimintakyvyn mukaisesti (lisätietoa aiheesta, ks. «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1).
  - On hyvä huomata, että sairastuneella itsellään ei välttämättä ole tietoa työpaikalla jo aiemmin jäsennetyistä vaihtoehdoista tai mahdollisuuksista muokata tehtäviä hänen tilanteessaan. Työterveyshuolto voi tukea työn muokkauksen suunnittelussa.
- Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat mm. hoidon tuloksena saavutettu riittävä työ- ja toimintakyky, taloudelliset kannusteet, työmotivaatio ja työhön paluuseen saatu tuki.
  - Työhön paluu valmiutta voidaan selvittää työhön paluu janalla «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1.
  - Työhön paluun pystyvyyden tunnetta voidaan kartoittaa lyhyellä kyselyllä, joka on saatavana linkistä «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1.
Työhön paluun aktiivinen tukeminen työjärjestelyin koetaan työterveyshuollossa hyödylliseksi «Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E ym. Occupa...»3.
- Psyykkisissä sairauksissa akuuttivaiheen oireet voivat rajoittaa työkykyä eri tavoin, mutta yleensä mahdollisimman nopea työhön paluu, tarvittaessa osasairauspäivärahan tuella, on tehokas tapa tukea työkykyä. Sen sijaan työn sisältöä ja työaikoja voi olla tarpeen muokata (määräaikaisesti). Ks. kysymys 11 «Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?»5.
  - Mielenterveyshäiriöissä varhainen tunnistaminen ja hoidon arpeen arviointi on suositeltavaa «Stansfeld SA, Fuhrer R, Head J. Impact of common m...»5.
  - Mielenterveyssyistä sairauspoissaoloja ilmaantuu 19–28/1 000 työntekijää tai työvuotta kohti länsimaissa «Dewa CS, Loong D, Bonato S ym. Incidence rates of ...»6.
- Työhön paluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön «Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.»B.
- Tuore väitöskirjatutkimus «Mattila-Holappa P. Mental health and labour market...»7 käsittelee työhön paluun tukemista mielenterveysongelmissa lähtökohtaisesti pidemmän jakson kuin sairauspoissaolokauden jälkeen «Mattila-Holappa P. Mental health and labour market...»7.
  - Selkäkivussa omat toipumisodotukset ja välttäminen ovat merkityksellisiä tekijöitä työhön paluussa kivun lisäksi «Iles RA, Davidson M, Taylor NF. Psychosocial predi...»8.
Työn muokkaamista eli työn sovittamista työkykyä vastaavaksi mielenterveyden häiriöiden yhteydessä on käsitelty tuoreessa ohjeessa «Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E ym. Ty...»9.

Kirjallisuutta

Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavana Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat) www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti_ww
Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E ym. Occupational Physicians' Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS One 2016;11:e0158588 «PMID: 27367908»PubMed
Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 9. Consequences of being on sick leave. Scand J Public Health Suppl 2004;63:207-15 «PMID: 15513658»PubMed
Stansfeld SA, Fuhrer R, Head J. Impact of common mental disorders on sickness absence in an occupational cohort study. Occup Environ Med 2011;68:408-13 «PMID: 21075767»PubMed
Dewa CS, Loong D, Bonato S ym. Incidence rates of sickness absence related to mental disorders: a systematic literature review. BMC Public Health 2014;14:205 «PMID: 24571641»PubMed
Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela
Iles RA, Davidson M, Taylor NF. Psychosocial predictors of failure to return to work in non-chronic non-specific low back pain: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:507-17 «PMID: 18417552»PubMed
Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E ym. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. TTL ja STM 2018

Artikkelin tunnus: nix02665 (050.121)

Käypä hoito -suositus

Sairauspoissaolon tarpeen arviointi

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?

Kirjallisuutta

Käypä hoito -suositus

Jaa