Takaisin Tulosta

Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?

Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala ja Alpo Vuorio
19.8.2019
  • Lähtökohta on, että sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Osa etenkin lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista esimerkiksi kuumeisissa infektiotaudeissa on yksinkertaista arvioida kliinisen osaamisen kautta, jolloin perusteellinen perehtyminen potilaan työn luonteeseen ja työskentelyolosuhteisiin ei ole tarpeen. Kuitenkin työn luonteen ja vaatimusten hahmottelu auttaa usein suuntaamaan hoidon kokonaisuutta, myös sairauspoissaolon tarve arvioiden.
  • Tutkimusnäyttöä sairauspoissaoloista interventiona on vähän, koska eri maiden käytännöt ja sosiaaliturvajärjestelmät vaihtelevat «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
  • Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lääkäri tietää, millaista toimintakykyä potilas työssään tarvitsee. Lisätietoa tästä on suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1.
  • Suosituksen sähköisessä lisämateriaalissa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»2 on kuvattu tarkemmin työkyvyttömyyden arvioinnin sääntelyä sen pitkittyessä, jolloin aina työterveyshuollon rooli korostuu (ns. 30–60–90-sääntö).
  • Hyvä työanamneesi alkaa ammattinimikkeestä ja yleisarviosta siitä, onko työ fyysisesti ja/tai henkisesti kuormittavaa. Usein on hyödyllistä myös diagnostiikan tarkentamisessa kysyä yksityiskohtaisesti, millä tavoin ja missä tilanteissa potilaan kuvaama terveysongelma hänen mielestään haittaa työtä, ja onko hänestä asiaa mahdollista helpottaa työpaikalla. Oireiden työssä haittaavuuden selvittely on hyvä aloittaa jo vastaanoton alkupuolella osana lääketieteellisen anamneesin kokonaisuutta, eikä jättää käsittelyä irralliseksi vastaanoton loppuun.
  • Sairauden luonteen mukaan on tärkeä arvioida, minkälaisesta kuormituksesta työntekijä selviytyy ja mikä kuormitus voi hidastaa tai haitata toipumista. Sekä lääkärin että työntekijän oma arvio siitä mikä onnistuu ja mikä on haastavaa tai vältettävää, on yleensä tarpeen.
  • Ohjaus työterveyshuoltoon on etenkin pitkittyvissä sairauspoissaoloissa aiheellinen käytännön työjärjestelyjen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja työanamneesin vahvistamiseksi.
    • Monimuotoinen työnkuva voi olla haastavaa arvioida.
    • Potilas voi tehdä useaa erityyppistä työtä, joihin hän voi olla työkykyinen tai työkyvytön.
    • Vastaanotoilla ei voida tuntea työpaikkojen mahdollisuuksien kokonaisuutta.
  • Suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»3 on käsitelty tarkemmin eräitä erityisammattiryhmien, kuten liikenne- ja turvallisuusammattien, erityispiirteitä. Erityisesti näissä ammateissa omaan työterveyshuoltoon ohjaaminen tulee tehdä aina varhain.
  • Sairauspoissaoloa arvioitaessa tulee huomioida työkyvyttömyyden riskitekijät, ks. taulukko «Työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Lähde ....»1, «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
  • Arviointi kannattaa tehdä myös epäsäännöllinen työ sekä vuoro- ja yötyö huomioiden.
  • Työanamneesin ja työn terveydellisten edellytysten selvittämisen jälkeen voidaan arvioida toipumista tukevat toimenpiteet ja mahdollisuudet työpaikalla. Työterveyshuolto tukee järjestelyissä. Ks. myös taulukko «Työkykyä tukevia työjärjestelymahdollisuuksia. Lähde ....»2.
Taulukko 1. Työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Lähde «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
Potilaaseen liittyvät Ylenpalttinen huoli ja ahdistus
Masennus
Heikko usko paranemiseen
Työkyvyttömyysajatukset
Passiiviset selviytymisstrategiat
Tehottomien hoitojen kierre
Työpaikkaan liittyvät Kokemus työn stressaavuudesta
Heikko työtyytyväisyys
Suuret fyysiset vaatimukset työssä (koetut tai todelliset)
Heikot vaikutusmahdollisuudet
Vähäinen sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla
Työjoustojen tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana)
Työnantajan vähäinen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana
Hallinnolliset Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat
Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet
Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista)
Hyödyttömät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai -toimintatavat
Läheisten kielteinen asenne
Sosiaalinen eristyneisyys ja toimimattomuus
Taulukko 2. Työkykyä tukevia työjärjestelymahdollisuuksia. Lähde «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arv...»1.
Apuvälineet
Työtehtävien rajaaminen
Työtahdin muuttaminen
Töiden järjesteleminen uudelleen
Aikataulutuksen muuttaminen
Työnjaon muuttaminen
Toinen työpiste
Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään
Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen
Etätyö
Ammatillinen kuntoutus
Osa-aikatyöhön siirtyminen

Kirjallisuutta

  1. Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8
  2. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavana Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat) www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti_ww
  3. Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E ym. Occupational Physicians' Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS One 2016;11:e0158588 «PMID: 27367908»PubMed
  4. Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 9. Consequences of being on sick leave. Scand J Public Health Suppl 2004;63:207-15 «PMID: 15513658»PubMed
  5. Stansfeld SA, Fuhrer R, Head J. Impact of common mental disorders on sickness absence in an occupational cohort study. Occup Environ Med 2011;68:408-13 «PMID: 21075767»PubMed
  6. Dewa CS, Loong D, Bonato S ym. Incidence rates of sickness absence related to mental disorders: a systematic literature review. BMC Public Health 2014;14:205 «PMID: 24571641»PubMed
  7. Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela
  8. Iles RA, Davidson M, Taylor NF. Psychosocial predictors of failure to return to work in non-chronic non-specific low back pain: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:507-17 «PMID: 18417552»PubMed
  9. Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E ym. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. TTL ja STM 2018