Takaisin Tulosta

Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?

Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
19.8.2019

Työryhmä suosittelee, että psykososiaaliset tekijät arvioidaan yksilöllisen tarpeen mukaan ICF-viitekehyksen mukaisesti (ks. «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»1 ja ICF-kuva «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/tti00037»1; ICF-kuva löytyy Terveysportin tietokannasta Työterveys ja kuntoutus, ja vaatii käyttöoikeuden kyseiseen tietokantaan).

  • Sairausvakuutuksen päivärahakorvaukseen oikeuttaa kuitenkin diagnosoitu sairaus (Sairausvakuutuslaki, Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset: «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224#L7»2). Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.
    • Tämän vuoksi psykososiaalinen tilanne ilman diagnosoitua mielenterveys- tai päihdehäiriötä ei lähtökohtaisesti voi vaikuttaa tarvittavan sairauspoissaolon keston arviointiin.
    • Omavastuukausi on yleensä sairastumispäivä + 9 arkipäivää «https://www.kela.fi/sairauspaivaraha»3.
  • Käytännössä yksilöllisillä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ja vahvuuksilla, kokonaiselämäntilanteella, työhön paluun pystyvyydentunteella ja motivaatiolla on merkitystä työhön paluun onnistumisessa sairauspoissaolon pitkittyessä.
    • Huolellinen anamneesi auttaa psykososiaalisten ongelmien ja komorbiditeettiongelmien tunnistamisessa:
      • esim. työttömyys, akuutit kuormitustekijät, monisairaan potilaan kokonaistilanne.
    • Näiden eri tekijöiden arvioinnissa voidaan tarvita moniammatillista osaamista. Lisäksi voidaan käyttää oirekartoitusmittareiden lisäksi strukturoituja toimintakykymittareita, esim. Sheehanin toimintakykymittari, sisältäen työ-, koti- ja sosiaalisen elämän osiot, SDS «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00175»4, ja elämänlaatumittareita, kuten esimerkiksi WHOQOL-BREF.
  • Työhön paluun pystyvyyden tunnetta, työhön paluun valmiuksia, työstressiä ja yleisesti koettua psyykkistä kuormitusta voidaan kartoittaa sekä kysellen että oirekartoitusmittareilla.
  • Potilaan oma kokemus ja käsitykset oireiden merkityksestä tulee huomioida työhön paluun suunnittelussa.
  • Alkavia psykiatrisia häiriöitä voi olla vaikea erottaa psykososiaalisiin tekijöihin liittyvästä oireilusta. Yksittäisten psykiatrian alan diagnosoitujen häiriöiden ja komorbiditeetin osalta linjauksia toiminta- ja työkykyarvioon löytyy esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista Depressio «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»4, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»5, Skitsofrenia «Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»6, Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositu...»7 ja Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»8 (ks. Käypä hoito -verkkosivut «http://www.kaypahoito.fi»8).
  • ICF-viitekehyksen mukaisesti työhön paluuseen liittyviä tekijöitä jäsenneltäessä «de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants o...»2 mielenterveyden häiriöiden yhteydessä lievemmät oireet, ei aiempia poissaoloja, nuorempi ikä ja positiiviset odotukset sairauspoissaoloon ja työhön paluuseen liittyen ennustavat nopeampaa työhön paluuta.
  • Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Nilsen W, Skipstein A, Østby KA ym. Examination of...»3 selvitettiin naisten miehiä yleisempien sairauspoissaolojen mahdollista liittymistä työn ja kodin yhdistämisen vaikeuksiin. 8 tutkimuksen, joissa oli 40 856 henkilöä, mukaan työn ja kodin yhteensovittamisen vaikeudet liittyivät myöhempiin sairauspoissaoloihin. 1 tutkimus perustui itseraportointiin ja 7 rekisteritietoihin. 1 rekisteritutkimuksista oli suomalainen (N = 18 366). Seuranta-ajat vaihtelivat tutkimuksissa 6 kuukauden ja 3 vuoden välillä.
  • Useilla työpaikoilla on varhaisen puuttumisen malli työkyvyn tueksi käytössä. Se antaa välineitä puuttumiseen, kun esimies huomaa ongelmia työnteossa.

Kirjallisuutta

  1. Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and meta-analysis of interventions aimed at enhancing return to work for sick-listed workers with common mental disorders, stress-related disorders, somatoform disorders and personality disorders. Occup Environ Med 2018;75:675-86 «PMID: 29954920»PubMed
  2. de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil 2018;28:393-417 «PMID: 28980107»PubMed
  3. Nilsen W, Skipstein A, Østby KA ym. Examination of the double burden hypothesis-a systematic review of work-family conflict and sickness absence. Eur J Public Health 2017;27:465-71 «PMID: 28486653»PubMed
  4. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.01.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  7. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  8. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 07.01.2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi