Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon
tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?
Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
19.8.2019
Työryhmä suosittelee, että psykososiaaliset tekijät arvioidaan yksilöllisen tarpeen
mukaan ICF-viitekehyksen mukaisesti (ks. «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»1 ja ICF-kuva «http://www.terveysportti.fi/dtk/tti00037»1; ICF-kuva löytyy Terveysportin tietokannasta Työterveys ja kuntoutus (http://www.terveysportti.fi/dtk/tti00037),
ja vaatii käyttöoikeuden kyseiseen tietokantaan).
- Sairausvakuutuksen päivärahakorvaukseen oikeuttaa kuitenkin diagnosoitu sairaus (Sairausvakuutuslaki,
Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset: «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224#L7»2). Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä
työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.
- Tämän vuoksi psykososiaalinen tilanne ilman diagnosoitua mielenterveys- tai päihdehäiriötä
ei lähtökohtaisesti voi vaikuttaa tarvittavan sairauspoissaolon keston arviointiin.
- Omavastuukausi on yleensä sairastumispäivä + 9 arkipäivää «https://www.kela.fi/sairauspaivaraha»3.
- Käytännössä yksilöllisillä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ja vahvuuksilla,
kokonaiselämäntilanteella, työhön paluun pystyvyydentunteella ja motivaatiolla on
merkitystä työhön paluun onnistumisessa sairauspoissaolon pitkittyessä.
- Huolellinen anamneesi auttaa psykososiaalisten ongelmien ja komorbiditeettiongelmien
tunnistamisessa:
- esim. työttömyys, akuutit kuormitustekijät, monisairaan potilaan kokonaistilanne.
- Näiden eri tekijöiden arvioinnissa voidaan tarvita moniammatillista osaamista. Lisäksi
voidaan käyttää oirekartoitusmittareiden lisäksi strukturoituja toimintakykymittareita,
esim. Sheehanin toimintakykymittari, sisältäen työ-, koti- ja sosiaalisen elämän osiot,
SDS «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/175/»4, ja elämänlaatumittareita, kuten esimerkiksi WHOQOL-BREF.
- Työhön paluun pystyvyyden tunnetta, työhön paluun valmiuksia, työstressiä ja yleisesti
koettua psyykkistä kuormitusta voidaan kartoittaa sekä kysellen että oirekartoitusmittareilla.
- Potilaan oma kokemus ja käsitykset oireiden merkityksestä tulee huomioida työhön paluun
suunnittelussa.
- Alkavia psykiatrisia häiriöitä voi olla vaikea erottaa psykososiaalisiin tekijöihin
liittyvästä oireilusta. Yksittäisten psykiatrian alan diagnosoitujen häiriöiden ja
komorbiditeetin osalta linjauksia toiminta- ja työkykyarvioon löytyy esimerkiksi Käypä
hoito -suosituksista Depressio «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»4, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»5, Skitsofrenia «Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»6, Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositu...»7 ja Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»8 (Internet «http://www.kaypahoito.fi»9).
- Tuoreen systemaattisen katsauksen mukaan «Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and met...»1 mielenterveyden häiriöissä työhön paluuta sairauspoissaolojaksolta nopeuttavissa
interventioissa oli keskeistä intervention yhteys työpaikalle ja erilaisten tuki-interventioiden
(esim. psykoterapia) yhdistäminen (multicomponent interventions).
- ICF-viitekehyksen mukaisesti työhön paluuseen liittyviä tekijöitä jäsenneltäessä
«de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants o...»2 mielenterveyden häiriöiden yhteydessä lievemmät oireet, ei aiempia poissaoloja, nuorempi
ikä ja positiiviset odotukset sairauspoissaoloon ja työhön paluuseen liittyen ennustavat
nopeampaa työhön paluuta.
- Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Nilsen W, Skipstein A, Østby KA ym. Examination of...»3 selvitettiin naisten miehiä yleisempien sairauspoissaolojen mahdollista liittymistä
työn ja kodin yhdistämisen vaikeuksiin. 8 tutkimuksen, joissa oli 40 856 henkilöä,
mukaan työn ja kodin yhteensovittamisen vaikeudet liittyivät myöhempiin sairauspoissaoloihin.
1 tutkimus perustui itseraportointiin ja 7 rekisteritietoihin. 1 rekisteritutkimuksista
oli suomalainen (N = 18 366). Seuranta-ajat vaihtelivat tutkimuksissa 6 kuukauden
ja 3 vuoden välillä.
- Useilla työpaikoilla on varhaisen puuttumisen malli työkyvyn tueksi käytössä. Se antaa
välineitä puuttumiseen, kun esimies huomaa ongelmia työnteossa.
Kirjallisuutta
- Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and meta-analysis of interventions aimed
at enhancing return to work for sick-listed workers with common mental disorders,
stress-related disorders, somatoform disorders and personality disorders. Occup Environ
Med 2018;75:675-86 «PMID: 29954920»PubMed
- de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to
Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil
2018;28:393-417 «PMID: 28980107»PubMed
- Nilsen W, Skipstein A, Østby KA ym. Examination of the double burden hypothesis-a
systematic review of work-family conflict and sickness absence. Eur J Public Health
2017;27:465-71 «PMID: 28486653»PubMed
- Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys
ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla
internetissä: www.kaypahoito.fi
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2013. Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
- Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen
Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,
22.01.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin
ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim, 17.12.2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 07.01.2019. Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
Artikkelin tunnus: nix02668
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim