Takaisin Tulosta

Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi

Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala ja Alpo Vuorio
19.8.2019

Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen suosituksen mukaan «Työterveys ja kuntoutus -tietokanta http://www.ter...»1 jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita varhaisen työhön paluun mahdollisuutta, koska työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Lisäksi työstä poissaolon pitkittyminen lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä, terveydenhuollon tukitoimet ja työtehtävien muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta, ja suosituksen mukaan työhön paluuta voidaan tukea esimiehen ja työpaikan avulla työtä muokaten työntekijän toimintakyvyn mukaisesti. Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky «Työterveys ja kuntoutus -tietokanta http://www.ter...»1. Työntekijän motivaatio on myös keskeinen tekijä. Ks. lisätietoa aiheesta myös «Uitti J (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 201...»7.

Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse ja mikäli subjektiivisen ja objektiivisen työkykyarvion välillä on ristiriitaa, sitä tärkeämpää on, että lääkäri selvittää itselleen, mitä potilas työssään käytännössä tekee. Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus tulee huomioida. Ammatin lisäksi työajat, vuoro- ja yötyö sekä työn sisältö voivat vaikuttaa arvioon.

Osasairauspäivärahaa ja sairauspäivärahaa koskien lisätietoa löytyy Kelan verkkosivuilta «https://www.kela.fi/sairastaminen-pikaopas»1. Yleisesti sairauspoissaolon kestoa arvioitaessa tulee huomioida diagnoosin lisäksi toimintakyky ja työn terveydelliset vaatimukset. Työn koettu kuormittavuus ja oma käsitys siihen vaikuttavista tekijöistä on hyvä tarkastaa eriosatekijöiden arvioimiseksi, jos oirekuva on psyykkispainotteinen tai oireista koettu haitta ei ole suhteessa objektiivisiin löydöksiin. Onko työaika ja työmäärä mitoitettu kohtuullisesti ja ovatko ihmissuhteet työpaikalla asialliset? Ks. ydinkysymys 12 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»1

On erotettava tilanteet, joihin lääkäri voi vaikuttaa terveydenhuollon toimenpiteillä, hoitamalla sairautta, ongelmatilanteista, joiden syy ei ole sairaus, jolloin tarvitaan ensisijaisesti muiden toimijoiden toimenpiteitä.

Työpaikalla tehdyillä toimenpiteillä voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaolo päiviä tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden ongelmien vuoksi töistä poissa olleilla potilailla «Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.»B. Työpaikan interventioihin kuuluu esimerkiksi työympäristön ja -olosuhteiden, työvälineiden ja -laitteiden, työn suunnittelun ja organisoinnin muutoksia sekä yhteistapaamisia työnantajan tai esimiehen ja työterveyshuollon kanssa «van Vilsteren M, van Oostrom SH, de Vet HC ym. Wor...»2.

Lisäksi sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tunnistaa liikenne- ja turvallisuusalojen ammatit, joihin liittyy erityissääntelyä tai lainsäädäntöä sairauspoissaolon yhteydessä «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»2. Työhöntulotarkastuksia koskeva tuore katsaus ei ole työryhmän arvion mukaan suoraan sovellettavissa suomalaisiin terveystarkastuskäytäntöihin «Schaafsma FG, Mahmud N, Reneman MF ym. Pre-employm...»4, «Liira H, Seuri M. Työterveyshuollon terveystarkast...»6.

Ammattitauteja ja työtapaturmia koskee oma erillinen lainsäädäntönsä, jonka implementaation osalta löytyy lisätietoa linkistä «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»2, «Työterveys ja kuntoutus -tietokanta http://www.ter...»1 ja Työterveyshuollon näytönastekatsauksesta Interventiot lääkärien Koulutusmateriaalilla, koulutustapahtumalla, näiden yhdistelmällä tai koulutuskampanjalla ei liene vaikutusta lääkärien tekemien ammattitauti-ilmoitusten määrään «Terveysportti. Työterveyden näytönastekatsaukset. ...»5 (Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttn00075&p_haku=ttn00075»3). Ks. myös «Curti S, Sauni R, Spreeuwers D ym. Interventions t...»3.

Kirjallisuutta

  1. Työterveys ja kuntoutus -tietokanta http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti
  2. van Vilsteren M, van Oostrom SH, de Vet HC ym. Workplace interventions to prevent work disability in workers on sick leave. Cochrane Database Syst Rev 2015;(10):CD006955 «PMID: 26436959»PubMed
  3. Curti S, Sauni R, Spreeuwers D ym. Interventions to increase the reporting of occupational diseases by physicians. Cochrane Database Syst Rev 2015;(3):CD010305 «PMID: 25805310»PubMed
  4. Schaafsma FG, Mahmud N, Reneman MF ym. Pre-employment examinations for preventing injury, disease and sick leave in workers. Cochrane Database Syst Rev 2016;(1):CD008881 «PMID: 26755127»PubMed
  5. Terveysportti. Työterveyden näytönastekatsaukset. Interventiot lääkärien tekemien ammattitauti-ilmoitusten lisäämiseksi. http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttn00075&p_haku=ttn00075
  6. Liira H, Seuri M. Työterveyshuollon terveystarkastukset. Suom Lääkäril 2016;71:1525-31
  7. Uitti J (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 2014. Työterveyslaitos https://ttl.pikakirjakauppa.fi/tuote/jukka_uitti/hyva_tyoterveyshuoltokaytanto/9789522613585#!product_id=9789522613585