Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi
Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala ja Alpo Vuorio
19.8.2019
Eräisiin ammatteihin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa tai erityisiä terveydellisiä
vaatimuksia (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen
vaaraa aiheuttavissa töissä «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011485»1, «Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erity...»5 ja «Terveystarkastusohje (TTO 2012). https://puolustus...»1). Tällaisia tekijöitä (kuten esimerkiksi näkö, kuulo, fyysinen kunto, kognitiiviset
ominaisuudet, paineensietokyky) voidaan arvioida jo koulutuksiin valintavaiheessa.
Työntekijän soveltuvuus erityistä sairastumisen vaaraa tai erityisiä terveydellisiä
vaatimuksia sisältävään työhön terveytensä puolesta arvioidaan myöhemmin työterveyshuollossa
lakisääteisin terveystarkastuksin. Alkutarkastus tehdään viimeistään kuukauden sisällä
työn alkamisesta ja määräaikaistarkastukset alakohtaisten ohjeiden mukaisesti (ks.
Terveystarkastukset työterveyshuollossa opas). Työterveyshuolto antaa lausunnon työhön
sopivuudesta. Työnantaja vastaa siitä, että terveystarkastukset on toteutettu.
Lähtökohta on, että työntekijän terveyteen liittyvät tekijät eivät saa vaarantaa työntekijää
itseään, muita työntekijöitä tai sivullisia taikka välineiden tai kaluston turvallista
käyttöä.
Työterveyshuollon seuranta on luonteeltaan ennakoivaa työturvallisuuden tukemista.
Sairausvaiheisiin saattaa liittyä tarve ohjata työntekijä ylimääräiseen terveystarkastukseen
työterveyshuoltoon jo sovitun seurannan lisäksi, työkyvyn arvioimiseksi ja tukemiseksi.
Sairauden takia alentunut toiminta- ja työkyky saattaa vaikuttaa myös arvioon työhön
sopivuudesta. Etenkin tilanteissa, joissa työkykyä on osittain jäljellä, mutta erityisiin
terveysvaatimuksiin soveltumisen kriteerit eivät enää täyty, tarvitaan ammatillisen
kuntoutuksen tarpeen arviointia, joka luontevimmin käynnistyy työterveysyhteistyössä.
Kuvatun mukainen työterveyshuollon työhön soveltuvuuden arviointi koskee vain erityistä
sairastumisen vaaraa aiheuttavia tai terveydellisiä erityisvaatimuksia sisältäviä
työtehtäviä, jotka voidaan nimetä. Muissa työtehtävissä, joihin ei sisälly erityistä
sairastumisen vaaraa tai terveydellisiä erityisvaatimuksia, ei arvioida työhön soveltuvuutta,
vaan suoraan työkykyä tai työkyvyttömyyttä. Terveystarkastusten sopivuuslausuntokaavakkeita
voidaan kuitenkin käyttää työpaikkojen päihdeohjelmien mukaisten terveystarkastusten
tulosten viestimiseksi.
Terveystarkastusohje sisältää muun muassa puolustusvoimien henkilöstön, rajavartiolaitoksen
henkilöstön ja kriisinhallintatehtäviin hakevien terveystarkastusohjeet.
Myös useat Käypä hoito -suositukset sisältävät sairauskohtaisia ohjeita ajokyvyn arviointiin
(saatavana «http://www.kaypahoito.fi/»4).
Lääkäreille luottamuslääkärijärjestelmä mahdollistaa alkuvaiheen hoidontarpeen ja
työkyvyn arviointiin hakeutumista muiden tavanomaisten työterveyshuoltoreittien ohella.
Muita ammatteja koskien erityisohjeistusta on muun muassa koskien osaa ydinvoimaloiden
työntekijöistä ja ammattisukeltajia.
Omaan työterveyshuoltoon varhaisvaiheessa ohjaaminen korostuu aina, jos ammattiin
liittyy erityisiä terveysvaatimuksia, joihin sairauspoissaolon tarpeen arvioija ei
ole perehtynyt «Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Ns. Sinin...»4.
Olkkonen S, Sainio M, Latvala J, Miilunpalo P, Stengård J. Ammattikuljettajan ajoterveyden
uudet arviointikäytännöt. Suom Lääkäril 2015;70:2595-601
Vuorio A, Laukkala T, Hartikainen J ym. Ilmailija terveydenhuollon tuulissa. Duodecim
2018;134:133-41
Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Ns. Sininen kirja, löytyy myös Terveysportin
Työterveys ja kuntoutus – kansiosta. Kirjaa ollaan parhaillaan uudistamassa
Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa
töissä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011485
