Traumaperäinen stressihäiriö

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
17.12.2014

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa.
  • Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon.
  • Hoidon tarpeen, hoitomuodon ja häiriöstä aiheutuvan haitan asianmukaiseksi arvioimiseksi on tärkeää, että akuutin stressireaktion ja -häiriön (ASR:n ja ASD:n) sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) diagnosoinnissa noudatetaan niille määritettyjä diagnostisia kriteerejä.
  • PTSD:n osalta ei ole käytännössä merkittävää eroa siinä, käytetäänkö WHO:n (ICD-10) vai APA:n (DSM-5) kriteerejä. Traumaperäisten häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä.
  • Monihäiriöisyys voi vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidon tarpeen arvioinnissa ja järjestyksen suunnittelussa.
  • ASD:n ja lyhytkestoisen PTSD:n (alle 3 kuukautta) ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Toissijaisena ja vaikeista oireista kärsivien ensisijaisena hoitona ovat kognitiivinen, altistusta sisältävä käyttäytymisterapia ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys.
  • PTSD saattaa kroonistua ja johtaa huomattavaan kärsimykseen sekä toiminnalliseen haittaan, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
  • PTSD:tä ei ole mahdollista ehkäistä trauman jälkeisellä kertaluonteisella jälkipuinnilla.
  • Pitkäkestoisen PTSD:n ensisijaisena hoitona on psykoterapia (traumakeskeinen käyttäytymispsykoterapia, KBT, tai silmänliikkeillä pois herkistäminen ja uudelleen prosessointi, EMDR-psykoterapiamenetelmä). Toissijaisena hoitona on lääkitys SSRI-tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmät ovat
    • perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon henkilöstö
    • psykososiaalista tukea ja palveluja antavat muut ammattiryhmät
    • traumaattisissa tilanteissa auttajina toimivat, kuten pelastajat, poliisit, ensiapuhenkilöstö ja vapaaehtoiset
    • soveltuvin osin traumaperäisistä stressioireista kärsivät ja heidän omaisensa.

Määritelmät, rajaukset ja psyykkisen trauman vaikutukset

Diagnostiset nimikkeet

Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0

  • Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10-koodi F43.0 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
    • Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle.
    • Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta.
    • Häiriö täyttää vähintään 4 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) oirekriteereistä muttei tämän häiriön kohdalla mainittujen ensisijaisten tai pois suljettavien häiriöiden kriteerejä.
    • Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy lisäksi vähintään 2 seuraavista:
      • vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista
      • huomiokyvyn kaventuminen
      • ilmeinen desorientaatio
      • suuttumus tai sanalliset vihamieliset ilmaukset
      • epätoivo tai toivottomuus
      • sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus
      • liiallinen tai hallitsematon suru.
    • Jos rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat viimeistään 8 tunnin kuluessa. Jos taas rasitustekijä esiintyy jatkuvana, oireet vaimenevat enintään 48 tunnin kuluessa.
  • ASR luultavasti poistetaan tulevaisuudessa ICD-11:sta «ICD-11 Beta Draft. Post-traumatic stress disorder....»3. Kliinisessä käytännössä diagnoosi on melko tarpeeton, ja se sekoittuu helposti stressitilanteen tavanomaiseen kriisireaktioon, joka ei ole lääketieteellinen diagnoosi.

Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5

  • Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5 «Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and St...»4, (ks. sähköinen tausta-aineisto «Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»2):
    • Henkilö on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon liittyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai hän on useita kertoja nähnyt läheltä onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta väkivallan tai onnettomuuden uhrina voi johtaa ASD:hen.
    • Traumaattisen tapahtuman jälkeen esiintyi vähintään 9 nimetyistä 14 oireesta, jotka kuuluvat seuraaviin 5 oireryhmään:
      • tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen
      • dissosiatiiviset oireet
      • mielialan lasku
      • välttämiskäyttäytyminen
      • ylivireys.
    • Häiriö (diagnostiset oireet) kestää 3 vuorokaudesta 1 kuukauteen tapahtumasta. Jos oireilu kestää pitempään, kyseessä on yleensä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).
    • Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10, F43.1

  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10:ssä F43.1 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
    • Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa häiriön nimi on suomennettu traumaperäiseksi stressireaktioksi, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan yksinomaan stressihäiriöstä (Posttraumatic Stress Disorder). Tässä suosituksessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä ja käytetään tarvittaessa englanninkielistä lyhennettä PTSD.
    • Potilas on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa.
    • Tapahtumaan liittyvästi ilmenee jokin seuraavista:
      • jatkuvat muistikuvat
      • hetkelliset voimakkaat takaumat
      • painajaisunet tai ahdistuneisuus oloissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta.
    • Potilas pyrkii välttämään joutumasta oloihin, jotka muistuttavat tapahtumasta.
    • Potilaalla esiintyy vähintään toinen seuraavista:
      • kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta
      • jatkuvat psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireet.
    • Oireet ilmaantuvat 6 kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta.
  • Nykytietojen mukaan (ns. beta draft «ICD-11 Beta Draft. Post-traumatic stress disorder....»3) ICD-11:een tulevaisuudessa lisätään monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (Complex PTSD), jonka pitää täyttää PTSD:n ydinkriteerit mutta jossa vakava stressialtistus voi olla pitkäkestoinen ja aiheuttaa lisäksi laaja-alaisia emotionaalisia, kognitiivisia ja sosiaalisia ongelmia. Yhdistelmä vastaa pitkälti ICD-10:n diagnoosia "Tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos" (F62.0). Riittävän tutkimustiedon puuttuessa tässä suosituksessa ei oteta kantaa viimemainitun häiriön hoitoon «Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert...»5.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä

  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6, «Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»3:
    • Potilas on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon sisältyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai nähnyt useita kertoja läheltä onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta voi johtaa PTSD:hen.
    • Potilas kokee traumaattisen tapahtuman uudelleen vähintään yhdellä nimetyllä tavalla viidestä.
    • Traumasta muistuttavien asioiden välttelyä esiintyy vähintään yhdellä nimetyllä tavalla kahdesta.
    • Negatiivisia kognitiivisia ja mielialan muutoksia ja sosiaalisen käyttäytymisen muutoksia ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla seitsemästä.
    • Kohonneen vireystilan ja reaktiivisuuden merkkejä ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla kuudesta.
    • Oireet kestävät yli kuukauden, ja häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
    • Häiriö on viivästyneesti alkanut, jos kriteerit täyttävä oireisto on havaittavissa vasta kuuden kuukauden kuluttua stressitapahtumasta.
    • 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille on oma diagnostinen kriteeristönsä.
  • Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:
    • Vuoteen 2013 saakka käytettyyn DSM-IV:ään verrattuna on hyvä panna merkille, että ensimmäisestä kriteeristä on poistettu aiempi jälkiosa, jossa edellytettiin, että reaktiona traumaattiseen tilanteeseen oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireryhmiin on DSM-5:ssä lisätty negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Lisäksi sosiaalisen käyttäytymisen muutokset on siirretty samaan oireryhmään (D) Muutokset ovat kokonaisuutena kuitenkin niin pienet, ettei DSM:n molempien versioiden rinnakkaiselle käytölle ole estettä.
      • Tautiluokitus ICD-10:n diagnoosit ovat Suomessa virallisesti käytössä «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2, joten niitä sovelletaan ensisijaisesti hoitoyhteenvetoja (epikriisi) ja lausuntoja laadittaessa sekä vastaavissa yhteyksissä. Näyttöön perustuvaa hoitoa koskevissa tutkimuksissa on lähes kaikissa käytetty toistaiseksi DSM-IV:n mukaisia kriteerejä, mutta erot ICD-koodistoon nähden ovat PTSD:n diagnostiikassa toistaiseksi niin pienet, ettei siitä ole haittaa käypää hoitoa arvioitaessa.
    • PTSD:n seulontaa tai ennustettavuutta koskevissa tutkimuksissa on yleensä esiintynyt alkuvaiheen häiriönä ASD eikä ASR.
    • Joissain tutkimuksissa on sovellettu myös niin sanotun osittaisen (partial tai subsyndromal) PTSD:n käsitettä, jolloin diagnoosiin ei ole vaadittu kaikista oireryhmistä diagnostisten kriteerien mukaista oireiden lukumäärää «Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. Clin Ev...»7. Asianmukainen hoito on tällaisissa tilanteissa useimmiten aivan samanlainen kuin diagnostiset kriteerit täyttävässä PTSD:ssä, mutta monihäiriöisyyden merkitystä saattaa olla aiheellista painottaa enemmän.
    • ICD-10-luokitukseen sisältyy myös muu määritetty tai määrittämätön reaktio vaikeaan stressiin. Näille reaktioille ei ole annettu diagnostisia kriteerejä, eikä niiden käypää hoitoa käsittelevää tutkimusta ole saatavissa. Jos stressitekijä on ollut luonteeltaan traumaattinen, on todennäköistä, että näiksi reaktioiksi diagnosoitujen tilojen hoidossa voidaan pitkälti noudattaa samoja periaatteita kuin traumaperäisessä stressihäiriössä.
    • PTSD:n myöhäisvaiheessa pitkäaikaisseuraamuksena mahdollisesti esiintyvän persoonallisuuden muutoksen (ICD-10:n F62.0) hoitoa koskeva tutkimustieto on niin niukkaa, ettei sitä käsitellä tässä suosituksessa.

Rajaukset

  • Tässä suosituksessa on päätetapahtumana käytetty diagnostiset kriteerit täyttävän akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön (ASD ja PTSD) esiintymistä tai esiintymättömyyttä asianmukaisesti kliinisesti diagnosoituna tai pätevien kyselymenetelmien perusteella arvioituna.
  • Traumaperäisen stressihäiriön kanssa esiintyy samanaikaisesti yleensä muitakin psyykkisiä häiriöitä, joiden esiintyminen tai esiintymättömyys ei vaikuta PTSD:n diagnosointiin eikä tue tai estä kyseisen diagnoosin tekemistä.
  • Monihäiriöisyyden vaikutusta PTSD:n hoitoon käsitellään suosituksessa siltä osin kuin tutkimustietoa on ollut saatavissa ja sinänsä puuttumatta mainittujen muiden häiriöiden ensisijaiseen hoitoon.
  • Suosituksessa ei käsitellä pitkäaikaisen kroonisen traumatisoitumisen psykososiaalisia eikä psykiatrisia seuraamuksia, ellei asianomaisella ole todettu myös diagnostiset kriteerit täyttävää traumaperäistä stressihäiriötä.
  • Suosituksessa käsitellään vain sellaista traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden hoitoa ja ehkäisyä, jonka vaikuttavuutta voidaan arvioida lääketieteellisin tutkimusmenetelmin.
  • Suosituksessa ei käsitellä traumaattisen kriisin hoitoa sellaisen stressitilanteen jälkeen, joka ei ole aiheuttanut asianomaiselle diagnosoitavaa tai epäiltävää stressireaktiota tai -häiriötä.
  • Traumaattisten tilanteiden jälkeen järjestetyn psykososiaalisen tuen ja palvelujen osalta suosituksessa tarkastellaan tutkimuksia, joissa on arvioitu tukitoimien vaikuttavuutta osana lääkinnällisen hoidon kokonaisuutta ja joissa päätetapahtumana on käytetty PTSD:n esiintymistä.
  • Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseen voidaan viitata tilanteissa, joissa niistä saattaa olla kokemuksen mukaan lääketieteellistä hyötyä ASD:n ja PTSD:n ehkäisyssä ja hoidossa.

Psyykkisen trauman vaikutuksesta

  • Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden etiologisena kriteerinä mainittu rasittava, järkyttävä ja poikkeuksellinen traumatisoiva tapahtuma voi käynnistää psyykkisen prosessin, olipa samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä vahingoittumista tai ei. Jotta tapahtumalla ja sen psyykkisenä seuraamuksena olevalla stressihäiriöllä olisi todennäköinen syy-yhteys, stressitapahtuman tulee kuitenkin olla kriteerien mukaisella tavalla selvästi tavanomaisesta elämäntapahtumasta poikkeava, yksilön voimavarat ylittävä ja useimmiten kertaluonteinen tai lyhyessä ajassa toistunut. Pitemmän ajan kuluttua toistunut stressitapahtuma voi aiheuttaa stressihäiriön vaikeutumisen tai uusiutumisen.
  • Psyykkisen trauman stressaavuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline fo...»9, «Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr ...»10, «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6:
    • järkyttävyyden aste, esimerkiksi
      • lähiomaisen tai muun läheisen väkivaltainen kuolema, itsemurha tai vahingoittuminen
      • lapsen väkivaltainen kuolema tai vahingoittuminen
      • suuri uhrien määrä onnettomuuden tai väkivallan seurauksena
      • vammojen luonne ja vakavuus (silpoutuminen, palaminen yms.)
      • uhkatilanteissa kuoleman vaaran todennäköisyys
    • stressitilanteen luonne, esimerkiksi
      • vaikutusvaiheen pitkä kesto
      • suuronnettomuuden laajuus
      • stressitapahtuman yllätyksellisyys
      • jatkoseuraamusten heikko ennustettavuus
    • stressitapahtuman tyyppi, esimerkiksi
      • ihmisen toiminnasta aiheutunut tahallinen teko, kuten terrorismi, tai tuottamuksellinen onnettomuus
      • sota erityisesti siviileihin kohdistuvilta vaikutuksiltaan
      • erityisesti henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa loukkaava teko, kuten raiskaus, pahoinpitely tai kidutus
      • varoitusjärjestelmän pettäminen ennen tapahtumaa
    • uhriksi joutuneeseen liittyvät tekijät, esimerkiksi
      • aiemmat mielenterveysongelmat
      • aiemmat traumaattiset kokemukset
      • persoonallisuuden ominaisuudet, ikä, kehitystaso ja sukupuoli
      • sosiaalis-taloudellinen asema ja sosiaalisen verkoston laatu ja laajuus.

Epidemiologia

Järkyttävien tapahtumien esiintyvyys Suomessa

Yleiset epidemiologiset näkökohdat

Yksilöihin ja pienryhmiin kohdistuvat poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat

  • Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»14 määritettiin PTSD:n kehittymisen riskisuhde 12 kuukauden aikana mahdollisesti traumaattisten tapahtumien (potentially traumatic events) jälkeen. Riskisuhde sai eri tapahtumissa arvoja 10–5 laskevassa järjestyksessä:
    • kidnappaus
    • raiskaus
    • joutuminen puolison tai avopuolison pahoinpitelemäksi
    • tarkemmin ilmoittamaton yksittäinen tapahtuma
    • tapaturmainen vaikea loukkaantuminen tai kuolema
    • lapsen vakava sairaus.
  • Kaikki mainitut tapahtumat olivat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Tavallisin mahdollisesti traumaattinen tapahtuma oli rakkaan ihmisen odottamaton kuolema (24,6 % tapahtumista, PTSD:n riskisuhde 2,9) ja toiseksi tavallisin kuolleen tai vaikeasti loukkaantuneen ihmisen näkeminen (20,6 % tapahtumista, riskisuhde 1,1). Luonnononnettomuuksissa PTSD:n kehittymisen riskisuhde oli tämän tutkimuksen mukaan 1,0.
  • Yhdysvaltalaisen laajan väestötutkimuksen «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»17 mukaan huomattavin PTSD:n kehittymisen vaara liittyi raiskaukseen ja muuhun seksuaaliseen väärinkäyttöön ja häirintään sekä erityisesti naisilla fyysisen väkivallan kohteeksi joutumiseen ja aseelliseen uhkaukseen. Väkivallan toistuminen näyttää olleen melko tavallista ja johtaneen myös muihin mielenterveyden häiriöihin.

Häiriöille altistavat tekijät

Laajat, katastrofaaliset tilanteet

Muut psykiatriset seuraamukset järkytyksistä

Taulukko 1. Traumaattisten tilanteiden jälkeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of po...»19, «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»23, «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»24, «Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stres...»27, «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»28, «Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons lear...»29 «Ponteva M. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim ...»119.
Traumaattinen tilanne Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys (%)
Traumaperäinen stressihäiriö voi olla tavallisin mielenterveydellinen seuraamus kertaluonteisen yllättävän stressitapahtuman jälkeen, jossa ei ole syntynyt fyysisiä vammoja. Pysyvään fyysiseen vammautumiseen johtaneen tapahtuman jälkeen masennushäiriöt ovat tavallisimpia. Äärimmäisen, pitkäaikaisen rasituksen seurauksena voi lopulta ilmaantua persoonallisuuden muutos, jossa PTSD saattaa esiintyä välivaiheena.
"Tavallinen" onnettomuus, ei fyysistä vammaa alle 1
Vakava järkytystilanne (ei fyysistä vammaa) vuoden kuluessa 2–10
Luonnon aiheuttama suuronnettomuus 10–30
Ihmisen toiminnasta aiheutunut suuronnettomuus 15–40
Psyykkisen sairastavuuden lisäys noin yhden vuoden aikana luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden jälkeen «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»24 17
Sotakokemukset (Yhdysvallat, Vietnam) 15–35
Erittäin vaikeat sotakokemukset, sotavankeus 50–80
Erityisen vaikea onnettomuus, jossa myös pitkäkestoinen fyysinen stressi (esimerkiksi kaivossortuma, haaksirikko) 80–90
Pitkäaikainen keskitysleirivankeus 100

Diagnostiikka

Potilaan tutkiminen

  • Akuutti stressireaktio (yleensä 0–3 vuorokautta tapahtumasta):
    • Haastatellaan henkilö lyhyesti häntä rauhoittaen
    • Tehdään erotusdiagnostinen arviointi, jos se on välttämätöntä kiireellistä hoitoa vaativan fyysisen häiriön pois sulkemiseksi.
    • Järjestetään potilaan kuuntelu ja tarvittaessa tiivis seuranta tilanteen edellyttämällä tavalla.
    • Diagnoosi perustuu lääkärin haastatteluun ja anamnestiseen tietoon psyykkisestä traumasta. Diagnostisia apuvälineitä ei tarvita.
  • Akuutti stressihäiriö (alle viikosta 4 viikkoon tapahtumasta):
    • Haastatellaan henkilö lyhyehkösti, ja keskitytään oireyhtymän tyypillisten oireiden selvittämiseen ja pyritään saamaan käsitys myös tälle oireyhtymälle ominaisten dissosiatiivisten oireiden esiintymisestä ja kestosta.
    • Haastattelussa pyritään selvittämään koetun järkytyksen voimakkuutta ja luonnetta sekä mahdollisia traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle altistavia tekijöitä.
    • Tehdään yksinkertainen erotusdiagnostinen harkinta ja arvioidaan mahdollisen monihäiriöisyyden kehittymisen vaara.
    • Varsinaisia diagnostisia apuvälineitä ei yleensä tarvita. Mutta oirekartoituslomakkeita (ks. sähköiset tausta-aineistot) voidaan käyttää diagnoosin tukena ja tarvittaessa laajojen järkyttävien tapahtumien jälkeen seulontamielessä.
    • 2–4 viikon kuluttua stressitapahtumasta tutkimusmenettely lähenee traumaperäisessä stressihäiriössä sovellettavaa tutkimusmenettelyä.
  • Traumaperäinen stressihäiriö (yli 4 viikkoa tapahtumasta):
    • Haastattelun laajuus ja syvällisyys riippuvat potilaan oireista, mutta useimmiten noudatetaan tavallista psykiatrista ensihaastattelukäytäntöä.
    • Käydään läpi oireyhtymän keskeiset oireet ja niiden kehittymisen aikataulu.
    • Itse stressitapahtumaan liittyvien tunteiden kyselyssä on alkuvaiheessa syytä olla varovainen.
    • Tarkempia diagnostisia ja pidempiaikaisia hoitoratkaisuja on syytä tehdä vasta selvästi yli kuukauden kuluttua stressitapahtumasta.
    • Standardoituja oirekartoituslomakkeita (ks. sähköiset tausta-aineistot) voidaan käyttää kliinisen haastattelun tukena.
    • Psykologia konsultoidaan tarvittaessa.
    • Mitään spesifisiä diagnostisia laboratoriotutkimuksia ei voida suositella «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»16, «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»28.

Diagnostisten kriteerien täyttyminen

  • Kaikki stressireaktioiden ja -häiriöiden diagnoosit perustuvat sopimuksiin, ja niiden käyttö edellyttää oireyhtymille sovittujen kriteerien täyttymistä. Tämä on potilaalle erityisen tärkeää hoidon asianmukaisuuden ja muun muassa vakuutuslääketieteellisten ratkaisujen kannalta.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi ei yleensä estä stressireaktion tai -häiriön diagnoosin käyttöä, koska yleissuosituksen mukaan kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit, tautiluokituksessa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, voidaan kirjata.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi masennustila, alkoholin väärinkäyttö tai käytöshäiriö, ei ole näyttö traumaperäisen stressihäiriön olemassaolosta tai lisäperuste sille.
  • Osittaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei ole suositeltavaa käyttää PTSD:n koodia, vaan mieluummin tulee käyttää muun vakavan stressireaktion koodia (F43.8).
  • Tavallinen kriisireaktio ja muu vastaava psyykkinen reaktio, esimerkiksi surureaktio, voidaan kirjata akuutiksi stressireaktioksi ainoastaan, jos akuutin stressireaktion kaikki kriteerit täyttyvät.

Monihäiriöisyys

Erotusdiagnostiikka

  • Psyykkiset häiriöt:
    • yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilman stressitapahtuman vaikutusta
    • paniikkihäiriö
    • dissosiaatiohäiriö
    • määräkohteiset pelot
    • pitkittynyt masennusreaktio trauman jälkeen
    • sopeutumishäiriöt ja muut reaktiot vaikeaan stressiin
    • stressialtistuksen aiheuttama muun psyykkisen häiriön uusiutuminen
    • katastrofikokemuksen aiheuttama persoonallisuuden muutos (vain erityisen pitkittyneessä stressihäiriössä)
  • Fyysiset syyt, lähinnä autonomista ylivireyttä aiheuttavat
    • eräiden psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat myrkytykset
    • kilpirauhasen liikatoiminta
    • adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto
    • stimulanttien käyttö
    • joidenkin psyykenlääkkeiden vieroitusvaihe
    • aivovamma.
  • Erotusdiagnostiikka perustuu pois sulkemiseen, koska varmaa stressihäiriönosoitustestiä ei ole.
  • Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvia oirekartoituslomakkeita (ks. sähköinen tausta-aineisto) ja kliinisen psykologin konsultaatiota «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»16.

Traumaperäisen stressihäiriön seulonta

Akuutin stressireaktion ja -häiriön hoito

Ensihoito

Jatkohoito (lääketieteellinen interventio)

Psykososiaalinen tuki (psykososiaalinen interventio)

  • Psykososiaalinen tuki ja palvelut sisältävät kaiken sen toiminnan, joka järjestetään, jotta yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin kohdistuvia seuraamuksia voidaan rajoittaa ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seurauksia torjua ja lievittää «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»26, «Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki j...»39, «North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to...»42.
  • Suojan ja käytännön avun tarjoaminen ovat ensisijaisia toimia.
  • Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön vastuulla on pääosa tähän kokonaisuuteen kuuluvasta psyykkisestä ensiavusta ja hoidosta. Myös muiden ammattialojen henkilöstön toiminnalla voi olla keskeinen merkitys traumaattisten häiriöiden ja liitännäisongelmien ehkäisemisessä. Hyviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia psykososiaalisen tuen terveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole käytettävissä «Sarelahti M, Roine R. Psykososiaaliset interventio...»43.
  • Psykososiaalisen tuen vastaanottamiseen ohjaamista on käsitelty edellä ensihoidon kohdalla.
  • Myös suuronnettomuuksia pienemmissä onnettomuuksissa eri auttajaorganisaatioiden järjestämä kriisituki voinee korvata osan mielenterveyden ammattihenkilöiden antamasta kriisiterapeuttisesta keskusteluhoidosta. Hyvä toimintamuoto voi olla myös ohjattu vertaistuki.
  • Inhimillisen tuen tarjoaminen, traumaattisen tapahtuman kokeneen kuunteleminen ja hänen yksilöllisten tarpeittensa selvittäminen ovat paikallaan jo heti tapahtuman jälkeen.
  • Asianmukainen ja selkeä tiedottaminen tapahtuneesta, odotettavissa olevista ongelmista ja käytettävissä olevista tukipalveluista edistää psykososiaalista toipumista.
  • Niille, jotka haluavat puhua kokemuksistaan, tulee järjestää siihen mahdollisuus.

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Traumaperäisen stressihäiriön hoito

Yleiset periaatteet ja hoidon porrastus

  • Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen tutkimus ja hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään myös psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio.
  • Alkuselvittelyihin tulee varata riittävästi aikaa, jotta traumaattinen kokemus voidaan käydä tutkittavan kanssa rauhassa läpi. Jos potilaan on vaikea tai mahdoton puhua trauman yksityiskohdista ensikäynnillä, se tulee hyväksyä.
  • Lieviä ja 1–2 kuukautta kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa tai somaattisten vammojen hoidosta vastaavassa yksikössä psykiatristen konsultaatioiden tuella «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»48.
  • Psyykkisen trauman alkuhoitoa on myös asianmukaisesti annettava somaattinen hoito ja kuntoutus sekä sen varmistaminen, että trauman uhri on mahdollisuuksien mukaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, että hänen fyysisistä tarpeistaan huolehditaan ja että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä.
  • Tarpeellinen seuranta ja keskustelumahdollisuus kriisiapuun perehtyneen henkilöstön (esim. terveyskeskuksen tai työterveyshuollon henkilökunnan tai seurakunnan kriisiryhmän) kanssa tulee järjestää. Tämä on merkityksellistä paitsi lieväoireisten potilaiden hoitointerventiona myös sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa stressireaktiot ovat kehittymässä traumaperäiseksi stressihäiriöksi.
  • Erityisryhmien, kuten lasten ja jo ennen traumaa vakavasti fyysisesti tai psyykkisesti sairaiden, mahdolliset erityistarpeet tulee ottaa huomioon.
  • Toimintakyvyn vaikean heikkenemisen aiheuttavat, pitkittyvät ja huonosti hoitoon reagoivat stressihäiriöt tulee ohjata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
  • Hoito toteutetaan yleensä avohoitona. Monihäiriöisyys, toimintakyvyn hyvin huomattava heikkeneminen tai erityisen vaikeat, kuten dissosiatiiviset tai psykoottistasoiset oireet, saattavat joskus edellyttää tutkimusta ja hoidon aloitusta sairaalassa.
  • Jos potilaalla esiintyy samanaikaisesti muita mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai päihderiippuvuutta, ne tulee ottaa huomioon. Potilaalla jo ennen traumaattista tapahtumaa ollut muu psyykkinen häiriö tulee yleensä hoitaa ensisijaisena ennen traumaperäiseen stressihäiriöön kohdennettua erityistä psykoterapiaa.
  • Hoidossa ensisijaista on hoitosuhde, johon kuuluu psykoterapeuttinen elementti «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»48, «Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial in...»44, «Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interv...»41, «Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guide...»12. Psykoterapiat ja lääkehoito täydentävät toisiaan. Hoitomuoto – psykoterapia tai lääkehoito tai niiden yhdistelmä – tulisi valita yksilöllisesti ja siten, että otetaan huomioon oireiden vaikeusaste ja kesto sekä potilaan toiveet.

Psykoterapeuttinen hoito

Lääkehoito

  • Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä niin, että potilas voi palata tavanomaisiin toimiinsa.
  • Lääkehoitoa tulee harkita, jos potilas ei ole motivoitunut psykoterapiaan tai vaste siihen jää puutteelliseksi.
  • Lääkehoitoa valitessa tulee ottaa huomioon muut samanaikaiset somaattiset ja psyykkiset sairaudet ja niiden vaatima hoito.

Masennuslääkkeet

Bentsodiatsepiinit ja muut anksiolyytit

  • Bentsodiatsepiineista ei niukan tutkimusnäytön perusteella ole hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa «Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxi...»40.
    • Joissakin tilanteissa niillä voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti lievittää tuskaisuutta ja ahdistuneisuutta.
    • Pitkäaikaiskäytössä lääkeriippuvuuden riski on huomattava.
  • Pregabaliinia ei ole tutkittu satunnaistetuin kontrolloiduin tutkimuksin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa «Pae CU, Marks DM, Han C ym. Pregabalin augmentatio...»58.
  • Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien unettomuutta tulee ensisijaisesti hoitaa unettomuuden yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta Unettomuuden hoito «Unettomuus»5.

Psykoosilääkkeet

Mielialaa tasaavat lääkkeet

Muut hoitomuodot

Psykososiaalinen tuki

Kuva 1.

Psykososiaalisen tuen ja palvelujen periaate.

Lähde: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s. 123.

Julkaistaan Kustannus Oy Duodecimin luvalla.

Traumaperäisen stressihäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Lapset ja nuoret

Ikääntyneet

Työterveyshuolto

  • Työterveyshuollolla on usein keskeinen rooli työssä tapahtuneiden trauma-altistusten jälkeisten tukitoimien järjestämisessä ja lääketieteellisen hoidon käynnistämisessä «Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and it...»88. Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti työssään runsaasti trauma-altistusta saavalla henkilöstöllä, kuten poliiseilla, pelastajilla, fyysisesti vaarallisissa työtehtävissä olevilla yms.
  • Työterveyshuoltoon on hyvä sisällyttää konkreettista vertaistukea ja hoidon elementtejä yhdistävien tukitoimien kehittämistä.
  • Ehkäisevien interventioiden merkityksestä muun muassa poliisityössä on niukasti tutkimustietoa «Peñalba V, McGuire H, Leite JR. Psychosocial inter...»89.

Suuronnettomuuden uhrit

Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja kidutetut

Auttajat

Erityisissä työtehtävissä olevat

Sotilaat

  • Irakissa ja Afganistanissa vuosina 2003–2007 palvelleista yhdysvaltalaissotilaista, jotka evakuoitiin terveyssyiden takia, noin 7 % evakuoitiin psykiatrisista syistä, ensisijaisesti masennushäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai traumaperäisen stressihäiriön takia «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym.. Combat St...»13. Terveyssyistä evakuoitujen määrän voidaan arvioida olleen noin 5–6 % vuosittaisesta kokonaisvahvuudesta.
  • PTSD:n pisteprevalenssi on yhdysvaltalaissotilailla viimeaikaisten konfliktien jälkeen ollut 4–17 % «Richardson LK, Frueh BC, Acierno R. Prevalence est...»108.
  • Vuosina 2001–2005 Veterans Affairs Health Care Systemin palvelujen puoleen kääntyneistä yhdysvaltalaisveteraaneista 25 % sai psykiatrisen diagnoosin ja 52 %:lla heistä se oli PTSD «Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the w...»109.
  • Englantilaisista Irakissa ja Afganistanissa palvelleista sotilaista 4 % oireili traumaperäisen stressihäiriön oirein. Alkoholin haittakäyttöä esiintyi 13 %:lla ja muita tavanomaisia mielenterveyden häiriöitä 20 %:lla. Vuosien 2003 ja 2009 välillä mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia «Fear NT, Jones M, Murphy D ym. What are the conseq...»110.
  • Jatkosodan aikana 1941–1944 Suomessa noin 2,2 % sotaan osallistuneista taistelijoista joutui psykiatriseen sairaalahoitoon ja noin viidenneksellä heistä oli diagnoosina "reactio psychogenea" «Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustus...»111.
    • Myöhemmistä sotakokemuksiin syy-yhteydessä olevista mielenterveyden häiriöistä kärsineiden lukumäärästä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa.
  • Sotilaiden ASD:n ja PTSD:n hoidossa olennaisia ovat nopea diagnosointi ja intervention käynnistäminen, tavoitteellisuus sekä hoidon toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan läheisyysperiaatteella ja evakuointia välttäen «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym.. Combat St...»13, «Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustus...»111.
  • PTSD:n ilmaantumiseen sodan jälkeen vaikuttavat voimakkaasti kansalaisten yleinen asenne käytyyn sotaan ja sen veteraaneihin ja jossain määrin myös henkilövahinkojen korvauspolitiikka.

Kriisinhallintatehtävissä olevat (aiemmin rauhanturvaajat)

  • PTSD:n esiintyvyys on kriisinhallintatehtävissä olevilla yleensä pienempi kuin väestöllä keskimäärin, mikä liittynee hyviin valinta- ja koulutusmenetelmiin. Erityistilanteissa ja muun muassa yllättäviin taistelutoimiin joutumisen yhteydessä voi kuitenkin ilmaantua runsaasti reaktiivisesti alkaneita häiriöitä «Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttrauma...»112.
  • Nimenomaan rauhanturvaajille poikkeavanlaatuista stressiä koituu rajoituksista, jotka aiheutuvat tehtävän määrityksestä, koska heillä ei useinkaan ole lupaa puuttua havaitsemaansa taistelutoimintaan tai siviileihinkään kohdistuvaan väkivaltaan.
  • Suomalaisille vuosina 1969–1996 palvelleille rauhanturvaajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan PTSS-10-testin perusteella 1,3 %:lla normaalin sitoumusajan palvelleista ja 2,7 %:lla palveluksen keskeyttäneistä oli varma PTSD, kun oireiden esiintymistä kysyttiin viimeisen kuukauden ajalta. Selvä enemmistö yhdisti oireilunsa alkamisen vasta rauhanturvaamispalveluksen jälkeiseen stressitapahtumaan «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»113.
  • Mielenterveyspalveluja, yleislääkäritasoiset palvelut mukaan luettuina, oli keskimäärin 13,5 vuoden seuranta-aikana käyttänyt ensin mainitussa ryhmässä 4,4 % ja jälkimmäisessä 8,0 %. Käytettävissä olevien, lähinnä Skandinaviaa koskevien, tietojen perusteella PTSD:n esiintyvyys on suomalaisilla ollut erittäin pieni «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»113.
  • Rauhanturvaamistehtävän päättyessä järjestetyllä debriefingillä ei ole ollut erityistä vaikutusta PTSD:n sekundaaripreventiossa. Kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on kuitenkin mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa, eikä se lisää stressioireita «Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.»C.
  • Kriisinhallintatyössä on keskeistä nopea tilanteeseen puuttuminen (purkukeskustelut) ja tarvittaessa jatkuvammankin keskusteluavun järjestäminen. Palveluksen päätyttyä tulisi olla mahdollisuus käyttää terapeuttina tai tukijana palvelusolosuhteet hyvin tuntevaa henkilöä, ja tukea tulisi antaa tarvittaessa myös läheisille.
  • Palveluksen aikana voi tulla eteen tilanteita, joissa omankielistä ammattiapua ei ole saatavissa. Tunteista ja koetuista oireista tulisi olla mahdollista puhua omalla äidinkielellä.

Kuntoutustarpeen ja työkyvyn arviointi

Yleisiä näkökohtia

  • Lääketieteellisen tai psykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole tutkimusnäyttöä «Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guide...»12, «Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatment...»114, «De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocia...»115.
  • Hoidon ja kuntoutuksen ajallinen raja on traumaperäisessä stressihäiriössä kuin veteen piirretty viiva, mutta terapioille suositeltujen melko lyhyiden kestoaikojen takia saattaa olla aiheellista laatia ensimmäinen kuntoutussuunnitelma jo 3 kuukauden kuluttua siitä, kun traumaperäisen stressihäiriön oireet todettiin «Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatment...»114.
  • Psykososiaaliseen kuntoutukseen voivat edellä psykososiaalisen tuen yhteydessä lueteltujen toimien lisäksi kuulua esimerkiksi sopeutumisvalmennus, erityiset perhetukijärjestelyt ja joissakin tapauksissa ammatillinen kuntoutus, jos traumaperäiseen stressihäiriöön kuuluva välttämiskäyttäytyminen ammatillisissa tehtävissä ei korjaannu hoidolla lainkaan.
  • Kuntoutuksen käytännön toteutuksessa noudatetaan kuntoutuksen yleisiä periaatteita, koska traumaperäiseen stressihäiriöön kohdistuvaa spesifistä kuntoutusta ei yleensä ole saatavissa.

Vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä

  • Komplisoitumaton akuutti stressireaktio aiheuttaa yleensä enintään muutaman vuorokauden sairausloman tarpeen.
  • Akuutti stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä oireiden keston ajan, mutta se tuskin aiheuttaa sairausloman tarvetta koko kuukaudeksi. Normaaliin toimintaan ja työhön paluuseen tukeminen on häiriön hoitoa.
  • Vaikeaoireinen traumaperäinen stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä huomattavasti, joten sairausloma voi olla joskus erityisterapian aikana välttämätöntä. Kohtuullisen nopean työhön paluun tukemisella on kuitenkin myös hoidollista merkitystä «De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocia...»115. Olisi pyrittävä siihen, että potilas saisi stressitapahtumaan liittyvän mahdollisen rahallisen korvauksen aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen korvauksena eikä pysyvänä haitta-asteen korvauksena «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»48.
  • Toimintakyvyn täysi palautuminen on ongelmallisempaa monihäiriötilanteissa, joissa paraneminen saattaa ensisijaisesti riippua muun häiriön hoidon tuloksesta.
  • Potilasta koskevia lausuntoja annettaessa on erityisen tärkeää mainita potilaan kaikki psyykkiset häiriöt ja ottaa mahdollisimman selvä kanta siihen, kuinka suuri osuus toiminta- ja työkyvyn menetyksen aiheuttaneista oireista on syy-yhteydessä traumaattiseen tapahtumaan ja kuinka todennäköinen tämä syy-yhteys on.
  • Korvattavuuteen vaikuttavia lausuntoja annettaessa tulee olla tarkkana siitä, että stressihäiriön diagnoosia käytettäessä kaikki sen kriteerit täyttyvät. Korvattavuuden kannalta keskeistä on kriteerin A eli traumatapahtuman poikkeuksellisuuden täyttyminen «Ponteva M, Juntunen J. [Post-traumatic stress diso...»116, «Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torsti...»117.
  • Vahingonkorvauslain nojalla suoritettavista korvauksista; ks. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia 10.6.2011 (Internetissä «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76314»3).

Toimintasuunnitelmat suuronnettomuuksien varalta

Laatukriteerit

  • Onko jokaisella voimakkaan psyykkisen järkytyksen kokeneella mahdollisuus saada asiantuntijan arvio hoidontarpeesta, jos hänellä esiintyy ASD:n tai PTSD:n oireita?
  • Erityisen laajan traumaattisen tapahtuman jälkeen hoitoa tarvitsevien löytämiseen on aiheellista käyttää seulontamenetelmiä. Näiden suositeltavin toimeenpanoaika on noin kuukausi trauman jälkeen. Onko traumaperäisten häiriöiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus otettu huomioon toimintayksikkönne valmiussuunnitelmassa?
  • Onko diagnosoidusta PTSD:stä kärsiville, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ja psykososiaalinen tuki ei ole riittänyt, tarjottu vaikuttavia psykoterapiamenetelmiä?
  • Jos vaste psykoterapiaan on jäänyt puutteelliseksi tai potilas ei ole ollut halukas psykoterapeuttiseen hoitoon, onko hänelle tarjottu masennuslääkehoitoa tai yhdistettyä lääkitystä ja psykoterapiaa, jos hän on siihen motivoitunut?
  • Onko vaativa hoidon tarpeen arviointi ja hoito toteutettu erikoislääkärin ohjauksessa? Onko hoidettujen paranemista seurattu?
  • Keskeisiä aihealueen kirjallisuusviitteitä on sähköisessä tausta-aineistossa «Keskeisiä traumaperäisiin stressireaktioihin ja häiriöihin liittyviä kirjallisuusviitteitä»15.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Traumaperäinen stressihäiriö -suosituksen historiatiedot «Traumaperäinen stressihäiriö, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»16

Puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja:

Matti Ponteva, LKT, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri

Jäsenet:

Markus Henriksson, LKT, dosentti, ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos, konsultoiva erikoislääkäri; Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Sotilaslääketieteen Keskus

Raimo Isoaho, LT, dosentti; Turun yliopiston kliininen laitos, yleislääketiede

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto, Käypä hoito -toimittaja

Raija-Leena Punamäki, FT, psykologian professori; Tampereen yliopisto

Kristian Wahlbeck, LT, dosentti, kehitysjohtaja; Suomen Mielenterveysseura

Asiantuntija:

Liisa Eränen, VTT, tutkija, psykoterapeutti; Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Sidonnaisuudet:

Markus Henriksson: Asiantuntijapalkkio (Trafi)

Raimo Isoaho: Ei sidonnaisuuksia

Tanja Laukkala: Apuraha (Suomen psykiatriyhdistys), asiantuntijapalkkioita (Upseeriliitto, Lääkärilehti), luentopalkkioita (Farmasian oppimiskeskus, Lääkäripäivät (Tre, Turku, Helsinki, Oulu), Professio Finland Oy), tekijänpalkkio (Duodecim/Lääkärin käsikirja), koulutus- tai kongressikuluja yrityksen tuella (Poliisi), muita palkkio (Puolustusvoimat, Mehiläinen)

Matti Ponteva: Asiantuntijapalkkioita (Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, asianajotoimistot yms, Puolustusvoimat), tekijänpalkkioita (Duodecim, Kandidaattikustannus), osakeomistus (Orion, Oriola), Puolustusvoimien käyttämä asiantuntija stressireaktioiden ja -häiriöiden ehkäisyn ja hoidon suunnittelussa.

Raija-Leena Punamäki: Apuraha (Suomen Akatemia), luentopalkkio (Therapeia-säätiö)

Kristian Wahlbeck: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4 R2
  2. Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012 R5
  3. ICD-11 Beta Draft. Post-traumatic stress disorder. who.int/classifications/icd11/browse/en
  4. Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), 5. painos. American Psychiatric Association, 2013:280-286
  5. Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert Consensus Treatment Guidelines for Complex PTSD in Adults. November 2012
  6. Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), Fifth Edition. American Psychiatric Association, 2013:271-280
  7. Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. Clin Evid 2010 Feb 3; 2010
  8. Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traumatic stress syndrome more and more in focus. Diagnosis and risk factors well defined but still unclear how common the condition is]. Lakartidningen 2006;103:3369-72 «PMID: 17152258»PubMed
  9. Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161:3-31 «PMID: 15617511»PubMed
  10. Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr Fenn 2008;36-39:9-40
  11. Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the Epidemiology of Trauma and PTSD. PTSD Research Quarterly 2013;24:no. 2-3:1-13
  12. Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guidelines for the treatment of adults with acute stress disorder and post-traumatic stress disorder. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:637-48 «PMID: 17620160»PubMed
  13. Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym.. Combat Stress: Posttraumatic Stress Disorder in The Military - Identification, Diagnosis and Intervention. Joint Center for Operational Analysis (JCOA) Journal 2007;9:28-40
  14. Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main traumatic events in Europe: PTSD in the European study of the epidemiology of mental disorders survey. J Trauma Stress 2008;21:455-62 «PMID: 18956444»PubMed
  15. Castaneda AE, Rask S, Koponen P ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. Raportti: 2012_061
  16. Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö. Kirjassa: Jousimaa JP, Alenius H, Atula S ym. (toim.) Lääkärin käsikirja, 11. uudistettu painos. Porvoo, Duodecim 2014:1303-1306
  17. Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic stress disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1995;52:1048-60 «PMID: 7492257»PubMed
  18. Perkonigg A, Kessler RC, Storz S ym. Traumatic events and post-traumatic stress disorder in the community: prevalence, risk factors and comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2000;101:46-59 «PMID: 10674950»PubMed
  19. Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of post-traumatic stress disorder after disasters. Epidemiol Rev 2005;27:78-91 «PMID: 15958429»PubMed
  20. Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity of psychiatric disorders and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2000;61 Suppl 7:22-32 «PMID: 10795606»PubMed
  21. Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
  22. Brewin CR, Andrews B, Valentine JD. Meta-analysis of risk factors for posttraumatic stress disorder in trauma-exposed adults. J Consult Clin Psychol 2000;68:748-66 «PMID: 11068961»PubMed
  23. Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger H, Aro H, Böstman O ym. (toim.) Traumatologia, 7.täysin uudistettu painos. Helsinki, Kandidaattikustannus Oy:797-808
  24. Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 «PMID: 1829536»PubMed
  25. DiGrande L, Perrin MA, Thorpe LE ym. Posttraumatic stress symptoms, PTSD, and risk factors among lower Manhattan residents 2-3 years after the September 11, 2001 terrorist attacks. J Trauma Stress 2008;21:264-73 «PMID: 18553414»PubMed
  26. Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: STM:n selvityksiä 2006:81
  27. Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stress disorder following the September 11, 2001, terrorist attacks: a review of the literature among highly exposed populations. Am Psychol 2011;66:429-46 «PMID: 21823772»PubMed
  28. Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt stöd och prognosen för psykisk återhämtning vid katastrofer och stora olyckor. Finska Läkaresällskapets Handlingar 2014;174:71-75
  29. Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons learned about psychosocial responses to disaster and mass trauma: an international perspective. Eur J Psychotraumatol 2013;4: «PMID: 24371515»PubMed
  30. Jayawickreme N, Jayawickreme E, Atanasov P ym. Are culturally specific measures of trauma-related anxiety and depression needed? The case of Sri Lanka. Psychol Assess 2012;24:791-800 «PMID: 22429206»PubMed
  31. Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical and mental health of Afghan, Iranian and Somali asylum seekers and refugees living in the Netherlands. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;41:18-26 «PMID: 16341619»PubMed
  32. Mölsä M, Punamäki RL, Saarni SI ym. Mental and somatic health and pre- and post-migration factors among older Somali refugees in Finland. Transcult Psychiatry 2014;51:499-525 «PMID: 24648488»PubMed
  33. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence: Clinical Quideline 26, 2005 
  34. Bass JK, Bolton PA, Murray LK. Do not forget culture when studying mental health. Lancet 2007;370:918-9 «PMID: 17869621»PubMed
  35. de Jong JT, Komproe IH, Van Ommeren M ym. Lifetime events and posttraumatic stress disorder in 4 postconflict settings. JAMA 2001;286:555-62 «PMID: 11476657»PubMed
  36. Bisson JI, Cohen JA. Disseminating early interventions following trauma. J Trauma Stress 2006;19:583-95 «PMID: 17075913»PubMed
  37. Huttunen M. Katastrofien psykologinen ensiapu. Helsingin Lääkärilehti 2006;2:31
  38. Ponteva M. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006:123-34
  39. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Opas kunnille ja kuntayhtymille. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:16
  40. Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxiety disorder, generalized anxiety disorder, and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2004;65 Suppl 5:29-33 «PMID: 15078116»PubMed
  41. Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interventions for preventing post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2014;7:CD006239 «PMID: 25001071»PubMed
  42. North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to community disasters: a systematic review. JAMA 2013;310:507-18 «PMID: 23925621»PubMed
  43. Sarelahti M, Roine R. Psykososiaaliset interventiot kriisien ja onnettomuuksien jälkihoidossa. Tiivistelmä, Finohta. Alkuperäinen raportti: Kornör H, Winje D, Ekeberg Ö ym. Psykososiale tiltak ved ulykker og kriser. Nasjonalt kunnskapssenteret for helsetjenesten, rapport nr 14-2007. Oslo: NOKC, 2007. http://lib.stakes.fi/ohtanen
  44. Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial interventions after disasters, terrorism and other shocking events. Amsterdam: Impact, the Dutch knowledge & advice centre for post-disaster psychosocial care, 2007. http://www.impact-kenniscentrum.nl/download/file_1221124881.pdf
  45. Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for PTSD work? A systematic research synthesis of psychological debriefings. Aggression Violent Behavior 2003;8:329-43
  46. Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological debriefing for preventing post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD000560 «PMID: 12076399»PubMed
  47. van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Single session debriefing after psychological trauma: a meta-analysis. Lancet 2002;360:766-71 «PMID: 12241834»PubMed
  48. Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 9-10 uudistettu painos. Keuruu: Kustannus Oy Duodecim, 2013
  49. Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(12):CD003388 «PMID: 24338345»PubMed
  50. Salcioglu E, Basoglu M. Treatment of Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: International Encyclopedia of Rehabilitation. University at Buffalo, New York, Center for International Rehabilitation Research Information and Exchange (CIRRIE), 2010
  51. Bisson JI, Ehlers A, Matthews R ym. Psychological treatments for chronic post-traumatic stress disorder. Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2007;190:97-104 «PMID: 17267924»PubMed
  52. Stein DJ, Ipser JC, Seedat S. Pharmacotherapy for post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD002795 «PMID: 16437445»PubMed
  53. Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 «PMID: 21798109»PubMed
  54. Zhang W, Davidson JR. Post-traumatic stress disorder: an evaluation of existing pharmacotherapies and new strategies. Expert Opin Pharmacother 2007;8:1861-70 «PMID: 17696789»PubMed
  55. Davidson J, Kudler H, Smith R ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with amitriptyline and placebo. Arch Gen Psychiatry 1990;47:259-66 «PMID: 2407208»PubMed
  56. Cavaljuga S, Licanin I, Mulabegovic N ym. Therapeutic effects of two antidepressant agents in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Bosn J Basic Med Sci 2003;3:12-6 «PMID: 16223367»PubMed
  57. Becker ME, Hertzberg MA, Moore SD ym. A placebo-controlled trial of bupropion SR in the treatment of chronic posttraumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:193-7 «PMID: 17414245»PubMed
  58. Pae CU, Marks DM, Han C ym. Pregabalin augmentation of antidepressants in patients with accident-related posttraumatic stress disorder: an open label pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2009;24:29-33 «PMID: 19060720»PubMed
  59. Kung S, Espinel Z, Lapid MI. Treatment of nightmares with prazosin: a systematic review. Mayo Clin Proc 2012;87:890-900 «PMID: 22883741»PubMed
  60. Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsychotics olanzapine and risperidone in the treatment of posttraumatic stress disorder: a meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trials. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:1-8 «PMID: 18090502»PubMed
  61. Villarreal G, Calais LA, Cañive JM ym. Prospective study to evaluate the efficacy of aripiprazole as a monotherapy in patients with severe chronic posttraumatic stress disorder: an open trial. Psychopharmacol Bull 2007;40:6-18 «PMID: 17514183»PubMed
  62. Ahearn EP, Mussey M, Johnson C ym. Quetiapine as an adjunctive treatment for post-traumatic stress disorder: an 8-week open-label study. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:29-33 «PMID: 16317314»PubMed
  63. Kozaric-Kovacic D, Pivac N. Quetiapine treatment in an open trial in combat-related post-traumatic stress disorder with psychotic features. Int J Neuropsychopharmacol 2007;10:253-61 «PMID: 16945162»PubMed
  64. Siddiqui Z, Marcil WA, Bhatia SC ym. Ziprasidone therapy for post-traumatic stress disorder. J Psychiatry Neurosci 2005;30:430-1 «PMID: 16327877»PubMed
  65. Margoob MA, Ali Z, Andrade C. Efficacy of ECT in chronic, severe, antidepressant- and CBT-refractory PTSD: an open, prospective study. Brain Stimul 2010;3:28-35 «PMID: 20633428»PubMed
  66. Boggio PS, Rocha M, Oliveira MO ym. Noninvasive brain stimulation with high-frequency and low-intensity repetitive transcranial magnetic stimulation treatment for posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2010;71:992-9 «PMID: 20051219»PubMed
  67. Carr C, d'Ardenne P, Sloboda A ym. Group music therapy for patients with persistent post-traumatic stress disorder--an exploratory randomized controlled trial with mixed methods evaluation. Psychol Psychother 2012;85:179-202 «PMID: 22903909»PubMed
  68. Livanou M, Basoglu M, Salcioglu E ym. Traumatic stress responses in treatment-seeking earthquake survivors in Turkey. J Nerv Ment Dis 2002;190:816-23 «PMID: 12486369»PubMed
  69. Najarian LM, Goenjian AK, Pelcovitz D ym. The effect of relocation after a natural disaster. J Trauma Stress 2001;14:511-26 «PMID: 11534882»PubMed
  70. Scheeringa MS, Weems CF, Cohen JA ym. Trauma-focused cognitive-behavioral therapy for posttraumatic stress disorder in three-through six year-old children: a randomized clinical trial. J Child Psychol Psychiatry 2011;52:853-60 «PMID: 21155776»PubMed
  71. Gillies D, Taylor F, Gray C ym. Psychological therapies for the treatment of post-traumatic stress disorder in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006726 «PMID: 23235632»PubMed.
  72. Kramer DN, Landolt MA. Characteristics and efficacy of early psychological interventions in children and adolescents after single trauma: a meta-analysis. Eur J Psychotraumatol 2011;2: «PMID: 22893820»PubMed
  73. Stallard P, Velleman R, Salter E ym. A randomised controlled trial to determine the effectiveness of an early psychological intervention with children involved in road traffic accidents. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:127-34 «PMID: 16423143»PubMed
  74. Berkowitz SJ, Stover CS, Marans SR. The Child and Family Traumatic Stress Intervention: secondary prevention for youth at risk of developing PTSD. J Child Psychol Psychiatry 2011;52:676-85 «PMID: 20868370»PubMed
  75. Kramer DN, Landolt MA. Early psychological intervention in accidentally injured children ages 2-16: a randomized controlled trial. Eur J Psychotraumatol 2014;5: «PMID: 24987498»PubMed.
  76. Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment and screening tools for trauma in children and adolescents: a review. Trauma Violence Abuse 2005;6:55-78 «PMID: 15574673»PubMed
  77. Leenarts LE, Diehle J, Doreleijers T A, Jansma EP, Lindauer RJ. Evidence-based treatments for children with trauma-related psychopathology as a result of childhood maltreatment: a systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry 2013;22:269-83
  78. Cary CE, McMillen JC. The data behind the dissemination: A systematic review of trauma-focused cognitive behavioral therapy for use with children and youth. Children Youth Serv Rev 2012;34:748-57
  79. Silverman WK, Ortiz CD, Viswesvaran C ym. Evidence-based psychosocial treatments for children and adolescents exposed to traumatic events. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:156-83 «PMID: 18444057»PubMed
  80. Stallard P. Psychological interventions for post-traumatic reactions in children and young people: a review of randomised controlled trials. Clin Psychol Rev 2006;26:895-911 «PMID: 16481081»PubMed
  81. Peltonen K, Punamäki RL. Preventive interventions among children exposed to trauma of armed conflict: a literature review. Aggress Behav 2010;36:95-116 «PMID: 19998393»PubMed
  82. Taylor TL, Chemtob CM. Efficacy of treatment for child and adolescent traumatic stress. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:786-91 «PMID: 15289252»PubMed
  83. Cohen JA, Mannarino AP, Perel JM ym. A pilot randomized controlled trial of combined trauma-focused CBT and sertraline for childhood PTSD symptoms. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:811-9 «PMID: 17581445»PubMed
  84. Donnelly CL. Pharmacologic treatment approaches for children and adolescents with posttraumatic stress disorder. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2003;12:251-69 «PMID: 12725011»PubMed
  85. Cohen JA. Treating acute posttraumatic reactions in children and adolescents. Biol Psychiatry 2003;53:827-33 «PMID: 12725975»PubMed
  86. Cohen JA, Berliner L, Mannarino AP. Psychosocial and pharmacological interventions for child crime victims. J Trauma Stress 2003;16:175-86 «PMID: 12699205»PubMed
  87. Busuttil W. Presentations and management of Post Traumatic Stress Disorder and the elderly: a need for investigation. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:429-39 «PMID: 15156544»PubMed
  88. Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and its Relation to Occupational Health and Injury Prevention. Kirjassa: Encyclopedia of Occupational Health and Safety. Geneva: International Labor Organization, 2011
  89. Peñalba V, McGuire H, Leite JR. Psychosocial interventions for prevention of psychological disorders in law enforcement officers. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD005601 «PMID: 18646132»PubMed
  90. Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys. Helsinki: STAKES, 1993
  91. Kiura E, Sarelahti M. Psykososiaaliset toimenpiteet suuronnettomuuksien ja katastrofien jälkeen. Tiivistelmä, Finohta. Alkuperäinen raportti: Kornör H, Weisaeth L, Winje D ym. Psykososiale tiltak ved store ulykker og katastrofer. Nasjonalt kunnskapssenteret for helsetjenesten, rapport nr 8-2006. Oslo: NOKC, 2006. http://lib.stakes.fi/ohtanen
  92. Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. Lancet 2005;365:1309-14 «PMID: 15823380»PubMed
  93. Miller GA, Elbert T, Rockstroh B. Judging psychiatric disorders in refugees. Lancet 2005;366:1604-5; author reply 1605 «PMID: 16271637»PubMed
  94. Priebe S, Bogic M, Ajdukovic D ym. Mental disorders following war in the Balkans: a study in 5 countries. Arch Gen Psychiatry 2010;67:518-28 «PMID: 20439833»PubMed
  95. Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of posttraumatic stress disorder in adult refugees: a systematic review of prospective treatment outcome studies and a critique. J Affect Disord 2011;131:8-23 «PMID: 20708804»PubMed
  96. Basoglu M, Livanou M, Crnobaric C. Torture vs other cruel, inhuman, and degrading treatment: is the distinction real or apparent? Arch Gen Psychiatry 2007;64:277-85 «PMID: 17339516»PubMed
  97. McFarlane CA, Kaplan I. Evidence-based psychological interventions for adult survivors of torture and trauma: a 30-year review. Transcult Psychiatry 2012;49:539-67 «PMID: 23008355»PubMed
  98. Tol WA, Komproe IH, Thapa SB ym. Disability associated with psychiatric symptoms among torture survivors in rural Nepal. J Nerv Ment Dis 2007;195:463-9 «PMID: 17568293»PubMed
  99. Connorton E, Perry MJ, Hemenway D ym. Humanitarian relief workers and trauma-related mental illness. Epidemiol Rev 2012;34:145-55 «PMID: 22180469»PubMed
  100. Berger W, Coutinho ES, Figueira I ym. Rescuers at risk: a systematic review and meta-regression analysis of the worldwide current prevalence and correlates of PTSD in rescue workers. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1001-11 «PMID: 21681455»PubMed
  101. Psychological First Aid. Field operation Guide. 2. painos. National Child Traumatic Stress Network, National Center for PTSD, 2006
  102. Bledsoe BE. Critical incident stress management (CISM): benefit or risk for emergency services? Prehosp Emerg Care 2003;7:272-9 «PMID: 12710792»PubMed
  103. Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stress Management (Cism): A New Era and Standard of Care in Crisis Intervention (Innovations in Disaster and Trauma Psychology, 2. painos. Elliot City: Chevron, 1997
  104. Roberts A, Everly GS Jr. A meta-analysis of 36 crisis intervention studies. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006;6:10-21
  105. Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. 2. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001
  106. Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita, 2006
  107. Nurmi LA. The sinking of the Estonia: the effects of critical incident stress debriefing (CISD) on rescuers. Int J Emerg Ment Health 1999;1:23-31 «PMID: 11227750»PubMed
  108. Richardson LK, Frueh BC, Acierno R. Prevalence estimates of combat-related post-traumatic stress disorder: critical review. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:4-19 «PMID: 20073563»PubMed
  109. Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the war back home: mental health disorders among 103,788 US veterans returning from Iraq and Afghanistan seen at Department of Veterans Affairs facilities. Arch Intern Med 2007;167:476-82 «PMID: 17353495»PubMed
  110. Fear NT, Jones M, Murphy D ym. What are the consequences of deployment to Iraq and Afghanistan on the mental health of the UK armed forces? A cohort study. Lancet 2010;375:1783-97 «PMID: 20471076»PubMed
  111. Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustusvoimissa vv. 1941-1944. Jatkosodan aikana sota- ja kenttäsairaaloissa hoidettujen sotilaspotilaiden epidemiologinen ja seurantatutkimus. Ann Med Milit Fenn 1977;52:31-208
  112. Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttraumatic stress disorder in peacekeepers: a meta-analysis. J Nerv Ment Dis 2011;199:309-12 «PMID: 21543949»PubMed
  113. Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. The Finnish UN Peace-keeping service interruptors in the years 1969-96. A postal inquiry study. Ann Med Milit Fenn 2000;75:31-6
  114. Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatments for PTSD: Practice Guidelines from the International Society for Traumatic Stress Studies. 2. painos. New York: Guildford, 2008
  115. De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocial interventions for the prevention of disability following traumatic physical injury. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD006422 «PMID: 19821365»PubMed
  116. Ponteva M, Juntunen J. [Post-traumatic stress disorders]. Duodecim 1995;111:1697-700 «PMID: 9273291»PubMed
  117. Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I (toim.) Vakuutuslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2004
  118. Bisson J, Tavakoly B & partners. The TENTS Guidelines for psychosocial care following disasters and major incidents. The European Network for Traumatic Stress, Cardiff University 2008 (www.tentsproject.eu)
  119. Ponteva M. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 1995;111:875-82
  120. Adler AB, Bliese PD, McGurk D ym. Battlemind debriefing and battlemind training as early interventions with soldiers returning from iraq: Randomization by platoon. J Consult Clin Psychol 2009;77:928-40
  121. Adler AB, Litz BT, Castro CA ym. A group randomized trial of critical incident stress debriefing provided to U.S. peacekeepers. J Trauma Stress 2008;21:253-63
  122. Ahearn EP, Juergens T, Cordes T ym. A review of atypical antipsychotic medications for posttraumatic stress disorder. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:193-200 «PMID: 21597381»PubMed
  123. Alderman CP, Condon JT, Gilbert AL. An open-label study of mirtazapine as treatment for combat-related PTSD. Ann Pharmacother 2009;43:1220-6 «PMID: 19584388»PubMed
  124. Andrus MR, Gilbert E. Treatment of civilian and combat-related posttraumatic stress disorder with topiramate. Ann Pharmacother 2010;44:1810-6 «PMID: 20923947»PubMed
  125. Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of psychological debriefing in preventing post-traumatic stress disorders]. Rev Epidemiol Sante Publique 2004;52:67-79 «PMID: 15107694»PubMed
  126. Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. A brief screening tool for assessing psychological trauma in clinical practice: development and validation of the New York PTSD Risk Score. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:489-500 «PMID: 21777981»PubMed
  127. Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. The New York PTSD risk score for assessment of psychological trauma: male and female versions. Psychiatry Res 2012;200:827-34 «PMID: 22648009»PubMed
  128. Brewin CR, Fuchkan N, Huntley Z ym. Diagnostic accuracy of the Trauma Screening Questionnaire after the 2005 London bombings. J Trauma Stress 2010;23:393-8 «PMID: 20564372»PubMed
  129. Brewin CR, Rose S, Andrews B ym. Brief screening instrument for post-traumatic stress disorder. Br J Psychiatry 2002;181:158-62 «PMID: 12151288»PubMed
  130. Brewin CR. Systematic review of screening instruments for adults at risk of PTSD. J Trauma Stress 2005;18:53-62 «PMID: 16281196»PubMed
  131. Bryant RA. Acute stress disorder as a predictor of posttraumatic stress disorder: a systematic review. J Clin Psychiatry 2011;72:233-9 «PMID: 21208593»PubMed
  132. Böttche M, Kuwert P, Knaevelsrud C. Posttraumatic stress disorder in older adults: an overview of characteristics and treatment approaches. Int J Geriatr Psychiatry 2012;27:230-9 «PMID: 21538540»PubMed
  133. Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91 «PMID: 22730105»PubMed
  134. Chan D, Fan MY, Unützer J. Long-term effectiveness of collaborative depression care in older primary care patients with and without PTSD symptoms. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:758-64 «PMID: 21495079»PubMed
  135. Cottraux J, Note I, Yao SN ym. Randomized controlled comparison of cognitive behavior therapy with Rogerian supportive therapy in chronic post-traumatic stress disorder: a 2-year follow-up. Psychother Psychosom 2008;77:101-10 «PMID: 18230943»PubMed
  136. Crumlish N, O'Rourke K. A systematic review of treatments for post-traumatic stress disorder among refugees and asylum-seekers. J Nerv Ment Dis 2010;198:237-51 «PMID: 20386252»PubMed
  137. Davidson J, Baldwin D, Stein DJ ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with venlafaxine extended release: a 6-month randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2006;63:1158-65 «PMID: 17015818»PubMed
  138. Davidson J, Baldwin DS, Stein DJ ym. Effects of venlafaxine extended release on resilience in posttraumatic stress disorder: an item analysis of the Connor-Davidson Resilience Scale. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:299-303 «PMID: 18703940»PubMed
  139. Davidson J, Rothbaum BO, Tucker P ym. Venlafaxine extended release in posttraumatic stress disorder: a sertraline- and placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2006;26:259-67 «PMID: 16702890»PubMed
  140. Davidson J, Stein DJ, Rothbaum BO ym. Resilience as a predictor of treatment response in patients with posttraumatic stress disorder treated with venlafaxine extended release or placebo. J Psychopharmacol 2012;26:778-83 «PMID: 21926426»PubMed
  141. Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtazapine vs. placebo in posttraumatic stress disorder: a pilot trial. Biol Psychiatry 2003;53:188-91 «PMID: 12547477»PubMed
  142. DiGangi JA, Gomez D, Mendoza L ym. Pretrauma risk factors for posttraumatic stress disorder: a systematic review of the literature. Clin Psychol Rev 2013;33:728-44 «PMID: 23792469»PubMed
  143. Ehlers A, Bisson J, Clark DM ym. Do all psychological treatments really work the same in posttraumatic stress disorder? Clin Psychol Rev 2010;30:269-76 «PMID: 20051310»PubMed
  144. Freedy JR, Steenkamp MM, Magruder KM ym. Post-traumatic stress disorder screening test performance in civilian primary care. Fam Pract 2010;27:615-24 «PMID: 20622049»PubMed
  145. Gamito P, Oliveira J, Rosa P ym. PTSD elderly war veterans: a clinical controlled pilot study. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2010;13:43-8 «PMID: 20528292»PubMed
  146. Gartlehner G, Forneris CA, Brownley KA ym. Interventions for the Prevention of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) in Adults After Exposure to Psychological Trauma. Comparative Effectiveness Review Number 109. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality, 2013
  147. Gelpin E, Bonne O, Peri T ym. Treatment of recent trauma survivors with benzodiazepines: a prospective study. J Clin Psychiatry 1996;57:390-4 «PMID: 9746445»PubMed
  148. Halvorsen JØ, Stenmark H. Narrative exposure therapy for posttraumatic stress disorder in tortured refugees: a preliminary uncontrolled trial. Scand J Psychol 2010;51:495-502 «PMID: 20487410»PubMed
  149. Hensel-Dittmann D, Schauer M, Ruf M ym. Treatment of traumatized victims of war and torture: a randomized controlled comparison of narrative exposure therapy and stress inoculation training. Psychother Psychosom 2011;80:345-52 «PMID: 21829046»PubMed
  150. Hinton DE, Chhean D, Pich V ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavior therapy for Cambodian refugees with treatment-resistant PTSD and panic attacks: a cross-over design. J Trauma Stress 2005;18:617-29 «PMID: 16382423»PubMed
  151. Hinton DE, Hofmann SG, Pollack MH ym. Mechanisms of efficacy of CBT for Cambodian refugees with PTSD: improvement in emotion regulation and orthostatic blood pressure response. CNS Neurosci Ther 2009;15:255-63 «PMID: 19691545»PubMed
  152. Ho MSK, Lee CW. Cognitive behaviour therapy versus eye movement desensitization and reprocessing for post-traumatic disorder- is it all in the homework then? Revue Europeenne de Psychologie Appliquée 2012;62:253-60
  153. Hoge EA, Worthington JJ, Nagurney JT ym. Effect of acute posttrauma propranolol on PTSD outcome and physiological responses during script-driven imagery. CNS Neurosci Ther 2012;18:21-7 «PMID: 22070357»PubMed
  154. Horowitz M, Wilner N, Alvarez W. Impact of Event Scale: a measure of subjective stress. Psychosom Med 1979;41:209-18 «PMID: 472086»PubMed
  155. Jarason JM, Quiroga J. Evaluating services of torture rehabilitation programmes: History and recommendations. Torture 2011;21:98-140
  156. Kim W, Pae CU, Chae JH ym. The effectiveness of mirtazapine in the treatment of post-traumatic stress disorder: a 24-week continuation therapy. Psychiatry Clin Neurosci 2005;59:743-7 «PMID: 16401254»PubMed
  157. Marchand A, Guay S, Boyer R ym. A Randomized Controlled Trial of an Adapted Form of Individual Critical Incident Stress Debriefing for Victims of an Armed Robbery. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006:6:122-9
  158. McDonald SD, Calhoun PS. The diagnostic accuracy of the PTSD checklist: a critical review. Clin Psychol Rev 2010;30:976-87 «PMID: 20705376»PubMed
  159. Meltzer-Brody S, Churchill E, Davidson JR. Derivation of the SPAN, a brief diagnostic screening test for post-traumatic stress disorder. Psychiatry Res 1999;88:63-70 «PMID: 10641587»PubMed
  160. Mental Health and Mass Violence: Evidence-Based Early Psychological Intervention for Victims/Survivors of Mass Violence. Washington D.C: NIH Publication No 02-5138, 2002
  161. Monson CM, Fredman SJ, Macdonald A ym. Effect of cognitive-behavioral couple therapy for PTSD: a randomized controlled trial. JAMA 2012;308:700-9 «PMID: 22893167»PubMed
  162. Neuner F, Kurreck S, Ruf M ym. Can asylum-seekers with posttraumatic stress disorder be successfully treated? A randomized controlled pilot study. Cogn Behav Ther 2010;39:81-91 «PMID: 19816834»PubMed
  163. Neuner F, Onyut PL, Ertl V ym. Treatment of posttraumatic stress disorder by trained lay counselors in an African refugee settlement: a randomized controlled trial. J Consult Clin Psychol 2008;76:686-94 «PMID: 18665696»PubMed
  164. Nickerson A, Bryant RA, Silove D ym. A critical review of psychological treatments of posttraumatic stress disorder in refugees. Clin Psychol Rev 2011;31:399-417 «PMID: 21112681»PubMed
  165. Ozer EJ, Best SR, Lipsey TL ym. Predictors of posttraumatic stress disorder and symptoms in adults: a meta-analysis. Psychol Bull 2003;129:52-73 «PMID: 12555794»PubMed
  166. Pitman RK, Sanders KM, Zusman RM ym. Pilot study of secondary prevention of posttraumatic stress disorder with propranolol. Biol Psychiatry 2002;51:189-92 «PMID: 11822998»PubMed
  167. Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Early psychological interventions to treat acute traumatic stress symptoms. Cochrane Database Syst Rev 2010;(3):CD007944 «PMID: 20238359»PubMed
  168. Rothbaum BO, Davidson JR, Stein DJ ym. A pooled analysis of gender and trauma-type effects on responsiveness to treatment of PTSD with venlafaxine extended release or placebo. J Clin Psychiatry 2008;69:1529-39 «PMID: 19192435»PubMed
  169. Sloan DM, Feinstein BA, Gallagher MW ym. Efficacy of group treatment for posttraumatic stress disorder symptoms: a meta-analysis. Psychol Trauma Theory Res Pract Policy 2013;5:176-83
  170. Spence J, Titov N, Dear BF ym. Randomized controlled trial of Internet-delivered cognitive behavioral therapy for posttraumatic stress disorder. Depress Anxiety 2011;28:541-50 «PMID: 21721073»PubMed
  171. Stein DJ, Pedersen R, Rothbaum BO ym. Onset of activity and time to response on individual CAPS-SX17 items in patients treated for post-traumatic stress disorder with venlafaxine ER: a pooled analysis. Int J Neropsychopharmacol 2009;12:23-31
  172. Stein MB, Kerridge C, Dimsdale JE ym. Pharmacotherapy to prevent PTSD: Results from a randomized controlled proof-of-concept trial in physically injured patients. J Trauma Stress 2007;20:923-32 «PMID: 18157888»PubMed
  173. Vaiva G, Ducrocq F, Jezequel K ym. Immediate treatment with propranolol decreases posttraumatic stress disorder two months after trauma. Biol Psychiatry 2003;54:947-9 «PMID: 14573324»PubMed
  174. Walters JT, Bisson JI, Shepherd JP. Predicting post-traumatic stress disorder: validation of the Trauma Screening Questionnaire in victims of assault. Psychol Med 2007;37:143-50 «PMID: 16959058»PubMed
  175. Wampold BE, Imel ZE, Laska KM ym. Determining what works in the treatment of PTSD. Clin Psychol Rev 2010;30:923-33 «PMID: 20638168»PubMed
  176. World Health Organization. WHO Guidelines for the Management of Conditions Specifically Related to Stress. Geneva, 2013. http://www.who.int/mental_health/resources/emergencies
  177. Yeh MS, Mari JJ, Costa MC ym. A double-blind randomized controlled trial to study the efficacy of topiramate in a civilian sample of PTSD. CNS Neurosci Ther 2011;17:305-10 «PMID: 21554564»PubMed
Jatka lukemista

A

Traumaperäinen stressihäiriö ja masennuslääkehoito

Masennuslääkehoidolla voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.

A

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD).

B

Akuutti stressihäiriö traumaperäisen stressihäiriön ennustajana

Akuutin stressihäiriön pohjalta ei ilmeisesti voida luotettavasti ennustaa traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) kehittymistä.

B

Moniammatillinen PTSD:n hoito perusterveydenhuollossa

Moniammatillisen tiimin antama hoito perusterveydenhuollossa näyttäisi vähentävän depression oireita yhtä paljon kuin tavanomainen hoito niillä iäkkäillä, joilla on samanaikaisesti depressio ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).

B

Psykoterapia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa aikuisilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla

Kognitiiviset psykoterapiat, erityisesti traumakeskeinen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT) ja narratiivinen altistusterapia (NET), ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön vakavuutta aikuisilla pakolaisilla.

B

Psykoterapian tuloksellisuus trauman kokeneiden lasten ja nuorten hoidossa

Traumakeskeinen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto 7–18-vuotiailla trauman kokeneilla lapsilla ja nuorilla.

B

Riskitekijät traumaperäisen stressihäiriön ennustajina

Yksittäisten pretraumaattisten riskitekijöiden pohjalta ei ilmeisesti voida luotettavasti ennustaa traumaperäisen stressireaktion kehittymistä.

B

Stressihäiriön ehkäisy propranololilla

Akuutissa vaiheessa aloitetulla propranololihoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta myöhemmän psyykkisen traumaperäisen oireilun ehkäisyssä.

B

Traumaperäinen stressihäiriö ja psykoterapia aikuisilla

Traumakeskeiset psykoterapiat, kuten traumakeskeinen kognitiivis-behavioraalinen käyttäytymisterapia (KBT) ja EMDR-psykoterapia, ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja oireiden jatkuttua 3 kuukautta tai pidempään.

B

Varhaisen intervention ja trauman jälkipuinnin tuloksellisuus PTSD-oireiden ehkäisyssä lapsilla ja nuorilla

Välittömästi trauman jälkeen tapahtuva yhden istunnon jälkipuinti ei ilmeisesti ehkäise traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireilua lapsilla ja nuorilla. Myöskään varhaiset psykologiset interventiot (1 kuukauden aikana) eivät ehkäise PTSD-häiriötä tai -oireita. Perheeseen kohdistuvat ja ikäspesifit vaiheittaiset varhaiset interventiot voivat vähentää traumaperäisiä ja dissosiatiivisia oireita.

C

Kognitiivisten ja altistavien hoitojen asema PTSD:n hoidossa iäkkäillä

Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireista kärsivien iäkkäiden oireet mahdollisesti lievittyvät, kun kognitiiviseen terapiaan yhdistetään virtuaalinen altistaminen alkuperäisiä olosuhteita vastaaville tilanteille. Kognitiiviset terapiat tulee yhdistää ikäspesifiseen, narratiiviseen, koko elämänkaaren käsittävään lähestymistapaan.

C

Lyhytpsykoterapia akuutissa stressireaktiossa ja akuutissa traumaperäisessä stressihäiriössä

Altistusta sisältävä kognitiivinen käyttäytymislyhytpsykoterapia saattaa vähentää traumaperäistä akuuttia oireilua.

C

Mielialan tasaajat aikuisten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Osasta mielialan tasaajia saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.

C

Psykoosilääkkeet monoterapiana aikuisten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa monoterapiana.

C

Psykoterapia ja moniammatillinen yhdistelmähoito traumaperäisen stressihäiriön hoidossa kidutuksen uhreilla

Kognitiivinen psykoterapia, erityisesti kulttuurisensitiivinen psykoterapia ja narratiivinen altistusterapia (NET), saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriötä (PTSD) tai sen oireita kidutuksen uhreilla. Moniammatillisten yhdistelmähoito-ohjelmien vaikuttavuudesta traumaperäisten stressioireiden lieventämisessä kidutuksen uhreilla ei ole saatavissa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

C

Ryhmäterapian tehokkuus traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Kognitiivis-behavioraalinen ryhmäterapia vähentänee traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita tehokkaammin kuin odotuslistalla olo.

C

Seulonta PTSD:n kehittymistä ennustavana menetelmänä

Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.

C

Stressioireiden preventio kriisinhallintatyön jälkeen

Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja mirtatsapiini

Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja psykoosilääkitys aikuisilla

Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä muuhun psyykenlääkitykseen yhdistettynä.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja venlafaksiini

Venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita yhtä tehokkaasti kuin sertraliini.

C

Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys pelastustyöntekijöillä ja rauhanturvaajilla

Erilaisten auttajaryhmien todennäköisyys saada traumaperäinen stressihäiriö on jonkin verran suurempi kuin keskiväestöllä, mutta vaihtelee hyvin paljon riippuen tehtävän luonteesta ja psyykkisen rasituksen asteesta.

C

Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys suuronnettomuuden jälkeen

Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.

D

Ensihoito (kriisi-intervention alkuvaihe)

Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten viikkojen aikana traumasta, ja tarpeenmukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää. Voimakkaita stressivasteita tulee pyrkiä rauhoittamaan psykososiaalista tukea tarjoamalla, vaikka tutkimusnäyttö varhaisten interventioiden hyödystä traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä on vähäistä.

Psykososiaalinen tuki ja palvelut

Aiheeseen liittyviä suosituksia