Traumaperäinen stressihäiriö

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
9.1.2020

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa.
  • Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon.
  • Hoidon tarpeen, hoitomuodon ja häiriöstä aiheutuvan haitan asianmukaiseksi arvioimiseksi on tärkeää, että akuutin stressireaktion ja -häiriön (ASR:n ja ASD:n) sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) diagnosoinnissa noudatetaan niille määritettyjä diagnostisia kriteerejä.
  • Aikuisten PTSD:n osalta ei ole käytännössä merkittävää eroa siinä, käytetäänkö WHO:n (ICD-10) vai APA:n (DSM-5) kriteerejä. Traumaperäisten häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä.
  • Monet samanaikaiset sairaudet voivat vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa.
  • ASD:n ja lyhytkestoisen PTSD:n ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Vaikeista oireista kärsivien hoitona ovat kognitiivinen, altistusta sisältävä käyttäytymisterapia, EMDR -terapia tai muu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys aikuisilla.
  • PTSD:n ensisijaisena hoitona on psykoterapia, keskeisesti traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat, KKT, muut kognitiiviset terapiat tai EMDR -terapia (silmänliikkeillä pois herkistäminen ja uudelleen prosessointi) tai narratiivinen altistusterapia (NET). Toissijaisena hoitona aikuisilla on lääkehoito masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmät ovat
    • perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon henkilöstö
    • psykososiaalista tukea ja palveluja antavat muut ammattiryhmät
    • palveluja suunnittelevat ja järjestävät tahot
    • traumaattisissa tilanteissa auttajina toimivat, kuten pelastajat, poliisit, ensiapuhenkilöstö, hätäkeskuspäivystäjät ja vapaaehtoiset
    • soveltuvin osin itse traumaperäisistä stressioireista kärsivät, heidän läheisensä ja muut heidän asioitaan käsittelevät.

Määritelmät, rajaukset ja psyykkisen trauman vaikutukset

Diagnostiset nimikkeet

Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0

  • Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10-koodi F43.0 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
    • Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle.
    • Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta.
    • Häiriö täyttää vähintään 4 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) oirekriteereistä muttei tämän häiriön kohdalla mainittujen ensisijaisten tai pois suljettavien häiriöiden kriteerejä.
    • Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy lisäksi vähintään 2 seuraavista:
      • vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista
      • huomiokyvyn kaventuminen
      • ilmeinen desorientaatio
      • suuttumus tai sanalliset vihamieliset ilmaukset
      • epätoivo tai toivottomuus
      • sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus
      • liiallinen tai hallitsematon suru.
    • Jos rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat viimeistään 8 tunnin kuluessa. Jos taas rasitustekijä esiintyy jatkuvana, oireet vaimenevat viimeistään 48 tunnin kuluessa.
  • ASR on siirretty ICD-11:ssä pois sairauksista terveyspalvelujen käyttöön vaikuttaviin kuormitustekijöihin «ICD-11. Post-traumatic stress disorder. https://ic...»3.
    • Kliinisessä käytännössä akuutti stressireaktio -diagnoosi on osoittautunut melko hankalasti sovellettavaksi.

Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5

  • Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5 «Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and St...»4, (ks. lisätietoa aiheesta «Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»1):
    • Henkilö on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon liittyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai hän on useita kertoja nähnyt onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta väkivallan tai onnettomuuden uhrina voi johtaa ASD:hen.
    • Traumaattisen tapahtuman jälkeen esiintyi vähintään 9 nimetyistä 14 oireesta, jotka kuuluvat seuraaviin 5 oireryhmään:
      • tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen
      • dissosiatiiviset oireet
      • mielialan lasku
      • välttämiskäyttäytyminen
      • ylivireys.
    • Häiriö (diagnostiset oireet) kestää 3 vuorokaudesta 1 kuukauteen tapahtumasta. Jos oireilu kestää pitempään, kyseessä on yleensä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).
    • Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10, F43.1

  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10:ssä F43.1 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
    • Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa häiriön nimi on suomennettu traumaperäiseksi stressireaktioksi, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan yksinomaan stressihäiriöstä (Posttraumatic Stress Disorder). Tässä suosituksessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä ja käytetään tarvittaessa englanninkielistä lyhennettä PTSD.
    • Potilas on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa.
    • Tapahtumaan liittyvästi ilmenee jokin seuraavista:
      • jatkuvat muistikuvat
      • hetkelliset voimakkaat takaumat
      • painajaisunet tai ahdistuneisuus oloissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta.
    • Potilas pyrkii välttämään joutumasta oloihin, jotka muistuttavat tapahtumasta.
    • Potilaalla esiintyy vähintään toinen seuraavista:
      • kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta
      • jatkuvat psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireet.
    • Oireet ilmaantuvat 6 kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta.
  • ICD-11:een on lisätty monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (Complex PTSD). Ks. lisätietoa aiheesta «Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (complex PTSD) ja ICD-11»5. Yhdistelmä vastaa pitkälti ICD-10:n diagnoosia "Tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos" (F62.0). ICD-11 on hoitosuositusta päivitettäessä julkaistu muttei suomennettu, eikä sitä ole vielä otettu Suomessa käyttöön. Riittävän tutkimustiedon puuttuessa tässä suosituksessa ei oteta kantaa viimeksi mainitun häiriön hoitoon «Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert...»5, «https://icd.who.int/browse11/l-m/en#/http%3a%2f%2fid.who.int%2ficd%2fentity%2f991786158»2.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä

  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6, «Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»2:
    • Potilas on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon sisältyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai nähnyt useita kertoja onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta voi johtaa PTSD:hen.
    • Potilas kokee traumaattisen tapahtuman uudelleen vähintään yhdellä nimetyllä tavalla viidestä.
    • Traumasta muistuttavien asioiden välttelyä esiintyy vähintään yhdellä nimetyllä tavalla kahdesta.
    • Negatiivisia kognitiivisia ja mielialan muutoksia ja sosiaalisen käyttäytymisen muutoksia ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla seitsemästä.
    • Kohonneen vireystilan ja reaktiivisuuden merkkejä ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla kuudesta.
    • Oireet kestävät yli kuukauden, ja häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
    • Häiriö on viivästyneesti alkanut, jos kriteerit täyttävä oireisto on havaittavissa vasta 6 kuukauden kuluttua stressitapahtumasta.
    • 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille on oma diagnostinen kriteeristönsä.
    • Pienten lasten diagnostiikan erityispiirteitä kuvataan laajemmin lisäaineistossa «Lisätietoa pienten lasten traumoista»6.
  • Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:
    • Vuoteen 2013 saakka käytettyyn DSM-IV:ään verrattuna on hyvä panna merkille, että ensimmäisestä kriteeristä on poistettu aiempi jälkiosa, jossa edellytettiin, että reaktiona traumaattiseen tilanteeseen oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireryhmiin on DSM-5:ssä lisätty negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Lisäksi sosiaalisen käyttäytymisen muutokset on siirretty samaan oireryhmään.
      • Tautiluokitus ICD-10:n diagnoosit ovat Suomessa virallisesti käytössä «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2, joten niitä sovelletaan ensisijaisesti hoitoyhteenvetoja (epikriisi) ja lausuntoja laadittaessa sekä vastaavissa yhteyksissä. Lähes kaikissa näyttöön perustuvaa hoitoa koskevissa tutkimuksissa on toistaiseksi käytetty DSM-IV:n mukaisia kriteerejä, mutta erot ICD-koodistoon nähden ovat PTSD:n diagnostiikassa toistaiseksi niin pienet, ettei siitä ole haittaa käypää hoitoa arvioitaessa.
    • PTSD:n seulontaa tai ennustettavuutta koskevissa tutkimuksissa on yleensä esiintynyt alkuvaiheen häiriönä ASD (DSM) eikä ASR (ICD).
    • Joissain tutkimuksissa on sovellettu myös niin sanotun osittaisen (partial tai subsyndromal) PTSD:n käsitettä, jolloin diagnoosiin ei ole vaadittu kaikista oireryhmistä diagnostisten kriteerien mukaista oireiden lukumäärää «Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Cli...»7. Asianmukainen hoito on tällaisissa tilanteissa useimmiten aivan samanlainen kuin diagnostiset kriteerit täyttävässä PTSD:ssä, mutta monihäiriöisyyden merkitystä saattaa olla aiheellista painottaa enemmän.
    • ICD-10-luokitukseen sisältyy myös muu määritetty tai määrittämätön reaktio vaikeaan stressiin. Näille reaktioille ei ole annettu diagnostisia kriteerejä, eikä niiden käypää hoitoa käsittelevää tutkimusta ole saatavissa. Jos stressitekijä on ollut luonteeltaan traumaattinen, on todennäköistä, että näiksi reaktioiksi diagnosoitujen tilojen hoidossa voidaan pitkälti noudattaa samoja periaatteita kuin traumaperäisessä stressihäiriössä.

Rajaukset

  • Tässä suosituksessa on päätetapahtumana käytetty diagnostiset kriteerit täyttävän akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön (ASD ja PTSD) esiintymistä tai esiintymättömyyttä.
  • Traumaperäisen stressihäiriön kanssa esiintyy samanaikaisesti yleensä muitakin psyykkisiä häiriöitä, joiden esiintyminen tai esiintymättömyys ei vaikuta PTSD:n diagnosointiin eikä tue tai estä kyseisen diagnoosin tekemistä.
  • Monihäiriöisyyden vaikutusta PTSD:n hoitoon käsitellään suosituksessa siltä osin kuin tutkimustietoa on ollut saatavissa ja sinänsä puuttumatta mainittujen muiden häiriöiden ensisijaiseen hoitoon.
  • Suosituksessa ei käsitellä pitkäaikaisen kroonisen traumatisoitumisen psykososiaalisia eikä psykiatrisia seuraamuksia, ellei potilaalla ole todettu myös diagnostiset kriteerit täyttävää traumaperäistä stressihäiriötä.
  • PTSD:n myöhäisvaiheessa pitkäaikaisseuraamuksena mahdollisesti esiintyvän persoonallisuuden muutoksen (ICD-10:n F62.0) hoitoa koskeva tutkimustieto on niin niukkaa, ettei sitä käsitellä tässä suosituksessa.
  • Suosituksessa ei käsitellä traumaattisen kriisin hoitoa sellaisen stressitilanteen jälkeen, joka ei ole aiheuttanut asianomaiselle diagnosoitavaa tai epäiltävää stressireaktiota tai -häiriötä.
  • Keskeisiä käsitteitä kuvataan lisäaineistossa «Käsitteitä ja lyhenteitä liittyen Käypä hoito -suositukseen Traumaperäinen stressihäiriö»7. Potentiaalisesti traumaattisten tilanteiden jälkeisellä psykososiaalisella tuella tarkoitetaan akuuttia kriisityötä ja kiireellistä sosiaalityötä. Suosituksessa käsitellään psykososiaalista tukea ainoastaan diagnosoidun lääketieteellisen häiriön alkuvaiheen hoidon näkökulmasta. Lisäksi traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden ehkäisyä käsitellään lyhyesti.
  • Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseen voidaan viitata tilanteissa, joissa niistä saattaa olla kokemuksen mukaan lääketieteellistä hyötyä ASD:n ja PTSD:n ehkäisyssä ja hoidossa «Psykososiaalinen tuki ja palvelut»1.
Kuva 1.

Psykososiaalisen tuen ja palvelujen periaate.

Lähde: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s. 123.

Julkaistaan Kustannus Oy Duodecimin luvalla.

Psyykkisen trauman vaikutuksesta

  • Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden etiologisena kriteerinä mainittu rasittava, järkyttävä ja poikkeuksellinen traumatisoiva tapahtuma voi käynnistää psyykkisen prosessin, olipa samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä vahingoittumista tai ei.
  • Jotta tapahtumalla ja sen psyykkisenä seuraamuksena olevalla stressihäiriöllä olisi todennäköinen syy-yhteys, stressitapahtuman tulee kuitenkin olla kriteerien mukaisella tavalla selvästi tavanomaisesta elämäntapahtumasta poikkeava, yksilön voimavarat ylittävä ja useimmiten kertaluonteinen tai lyhyessä ajassa toistunut.
  • Pitemmän ajan kuluttua toistunut stressitapahtuma voi aiheuttaa stressihäiriön vaikeutumisen tai uusiutumisen.
  • Psyykkisen trauman kuormittavuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6, «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline fo...»9, «Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr ...»10:
    • järkyttävyyden aste, esimerkiksi
      • lähiomaisen tai muun läheisen väkivaltainen kuolema, itsemurha tai vahingoittuminen
      • lapsen väkivaltainen kuolema tai vahingoittuminen
      • suuri uhrien määrä onnettomuuden tai väkivallan seurauksena
      • vammojen luonne ja vakavuus (silpoutuminen, palaminen yms.)
      • uhkatilanteissa kuoleman vaaran todennäköisyys
    • stressitilanteen luonne, esimerkiksi
      • vaikutusvaiheen pitkä kesto
      • suuronnettomuuden laajuus
      • stressitapahtuman yllätyksellisyys
      • jatkoseuraamusten heikko ennustettavuus
    • stressitapahtuman tyyppi, esimerkiksi
      • ihmisen tekemä tahallinen teko, kuten terrorismi, tai tuottamuksellinen onnettomuus
      • sota erityisesti siviileihin kohdistuvilta vaikutuksiltaan
      • erityisesti henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa loukkaava teko, kuten raiskaus, pahoinpitely tai kidutus
      • varoitusjärjestelmän pettäminen ennen tapahtumaa
    • yksilöön liittyvät tekijät, esimerkiksi
      • aiempi terveys
      • aiemmat traumaattiset kokemukset
      • persoonallisuuden ominaisuudet, ikä, kehitystaso ja sukupuoli
      • sosiaalis-taloudellinen asema ja sosiaalisen verkoston laatu ja laajuus.
  • Yksilötasolla poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat voivat muodostua traumaattisiksi, kun 1) tilanteen fyysiset, henkiset ja sosiaaliset vaatimukset ylittävät sietokyvyn, 2) tilanteessa menetetään sellaisia resursseja, joihin yleensä tukeudutaan vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi läheisiä ihmissuhteita, 3) aiemmin turvalliset paikat tulevat turvattomiksi tai tuhoutuvat tai 4) tilanne järkyttää uhrin tunnetta elämän merkityksellisyydestä tai maailman oikeudenmukaisuudesta «Hobfoll SE, Watson P, Bell CC ym. Five essential e...»11.

Epidemiologia

Järkyttävien tapahtumien esiintyvyys

Yleiset epidemiologiset näkökohdat

Kuva 2.

Mukailtu lähteestä: Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J, ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health Surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8(sup5):1353383 «PMID: 29075426»PubMed

Yksilöihin ja pienryhmiin kohdistuvat poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat

  • Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»15 määritettiin PTSD:n kehittymisen riskisuhde 12 kuukauden aikana mahdollisesti traumaattisten tapahtumien (potentially traumatic events) jälkeen. Riskisuhde sai eri tapahtumissa arvoja 10–5 laskevassa järjestyksessä:
    • kidnappaus
    • raiskaus
    • joutuminen puolison tai avopuolison pahoinpitelemäksi
    • tarkemmin ilmoittamaton yksittäinen tapahtuma
    • tapaturmainen vaikea loukkaantuminen tai kuolema
    • lapsen vakava sairaus.
  • Kaikki mainitut tapahtumat olivat kuitenkin melko harvinaisia. Tavallisin mahdollisesti traumaattinen tapahtuma oli rakkaan ihmisen odottamaton kuolema (24,6 % tapahtumista, PTSD:n riskisuhde 2,9) ja toiseksi tavallisin kuolleen tai vaikeasti loukkaantuneen ihmisen näkeminen (20,6 % tapahtumista, riskisuhde 1,1). Luonnononnettomuuksissa PTSD:n kehittymisen riskisuhde oli tämän tutkimuksen mukaan 1,0.
  • Yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»24 mukaan huomattavin PTSD:n kehittymisen vaara liittyi raiskaukseen ja muuhun seksuaaliseen väärinkäyttöön ja häirintään sekä erityisesti naisilla fyysisen väkivallan kohteeksi joutumiseen ja aseelliseen uhkaukseen. Väkivallan toistuminen näyttää olleen melko tavallista ja johtaneen myös muihin mielenterveyden häiriöihin.
  • Eurooppalaistutkimuksen mukaan PTSD kehittyi yleisimmin niille lapsille ja nuorille, jotka olivat kokeneet seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa «Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiolo...»19.
  • Yksitoista tutkimusta käsittäneen kansainvälisen meta-analyysin mukaan tieliikenneonnettomuudessa olleilla lapsilla ja nuorilla PTSD:n esiintyvyys oli 20 %. Esiintyyvydet eri tutkimuksissa vaihtelivat välillä 4,9–41,1 % «Dai W, Liu A, Kaminga AC, Deng J, Lai Z, Wen SW. P...»32.

Häiriöille altistavat tekijät

Laajat, katastrofaaliset tilanteet

Muut terveydelliset seuraamukset järkytyksistä

Taulukko 1. Traumaattisten tilanteiden jälkeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of po...»27, «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»38, «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»39, «Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stres...»42, «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»44, «Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons lear...»45.
Traumaattinen tilanne Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys (%)
Traumaperäinen stressihäiriö voi olla tavallisin mielenterveydellinen seuraamus kertaluonteisen yllättävän stressitapahtuman jälkeen, jossa ei ole syntynyt fyysisiä vammoja. Pysyvään fyysiseen vammautumiseen johtaneen tapahtuman jälkeen masennushäiriöt ovat tavallisimpia. Äärimmäisen, pitkäaikaisen rasituksen seurauksena voi lopulta ilmaantua persoonallisuuden muutos, jossa PTSD saattaa esiintyä välivaiheena.
"Tavallinen" onnettomuus, ei fyysistä vammaa alle 1
Vakava järkytystilanne (ei fyysistä vammaa) vuoden kuluessa 2–10
Luonnon aiheuttama suuronnettomuus 10–30
Ihmisen toiminnasta aiheutunut suuronnettomuus 15–40
Psyykkisen sairastavuuden lisäys noin yhden vuoden aikana luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden jälkeen 17
Sotakokemukset (Yhdysvallat, Vietnam) 15–35
Erittäin vaikeat sotakokemukset, sotavankeus 50–80
Erityisen vaikea onnettomuus, jossa myös pitkäkestoinen fyysinen stressi (esim. kaivossortuma, haaksirikko) 80–90
Pitkäaikainen keskitysleirivankeus 100

Psykososiaalinen tuki

Diagnostiikka

Potilaan tutkiminen

  • Akuutti stressireaktio (yleensä 0–3 vuorokautta tapahtumasta):
    • Haastatellaan henkilöä, lasten ja nuorten kohdalla tarvittaessa läheisten avulla, lyhyesti häntä samalla rauhoittaen (ks. kohta Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0) «A1»2.
    • Tehdään erotusdiagnostinen arviointi, jos se on välttämätöntä kiireellistä hoitoa vaativan fyysisen häiriön pois sulkemiseksi.
    • Järjestetään psykososiaaliseen tukeen yhdistäminen ja tarvittava seuranta tilanteen edellyttämällä tavalla.
    • Diagnoosi perustuu lääkärin haastatteluun ja anamnestiseen tietoon psyykkisestä traumasta. Diagnostisia apuvälineitä ei tarvita.
  • Akuutti stressihäiriö (alle viikosta 4 viikkoon tapahtumasta, suositeltava ICD -koodi F43.0 jälkeen käytettäväksi on tällöin F43.8):
    • Haastatellaan henkilöä lyhyehkösti, keskitytään oireyhtymän tyypillisten oireiden selvittämiseen ja pyritään saamaan käsitys myös tälle oireyhtymälle ominaisten dissosiatiivisten oireiden esiintymisestä ja kestosta.
    • Haastattelussa pyritään selvittämään koetun järkytyksen voimakkuutta ja luonnetta sekä mahdollisia traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle altistavia tekijöitä.
    • Tehdään yksinkertainen erotusdiagnostinen harkinta ja arvioidaan mahdollisen monihäiriöisyyden kehittymisen vaara.
    • Varsinaisia diagnostisia apuvälineitä ei yleensä tarvita. Oirekartoituslomakkeita (ks. lisäaineistot TSQ «hoi50080a.pdf»1 ja PC -PTSD-5 «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «hoi50080d.pdf»2) voidaan käyttää diagnoosin tukena ja tarvittaessa laajojen järkyttävien tapahtumien jälkeen seulontamielessä (ks. myös seuraava kappale).
    • 2–4 viikon kuluttua stressitapahtumasta tutkimusmenettely lähenee traumaperäisessä stressihäiriössä sovellettavaa tutkimusmenettelyä.
  • Traumaperäinen stressihäiriö (yli 4 viikkoa tapahtumasta, kaikkien kriteerien täyttyessä ICD-10 F43.1 osittaisten kriteerien täyttyessä F43.8):

Traumaperäisen stressihäiriön seulonta poikkeuksellisen järkyttäviä tapahtumia kokeneilla

Diagnostisten kriteerien täyttyminen

  • Kaikki stressireaktioiden ja -häiriöiden diagnoosit perustuvat sopimuksiin, ja niiden käyttö edellyttää oireyhtymille sovittujen kriteerien täyttymistä. Asianmukainen kirjaaminen on potilaalle erityisen tärkeää sekä hoidon asianmukaisuuden että muun muassa vakuutuslääketieteellisten ratkaisujen ja oikeudelle annettavien lausuntojen kannalta.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi ei yleensä estä stressireaktion tai -häiriön diagnoosin käyttöä, koska yleissuosituksen mukaan kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit, tautiluokituksessa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, voidaan kirjata.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi masennustila, alkoholin haitallinen käyttö tai käytöshäiriö, ei ole näyttö traumaperäisen stressihäiriön olemassaolosta tai lisäperuste sille.
  • Osittaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei ole suositeltavaa käyttää PTSD:n koodia, vaan mieluummin tulee käyttää muun vakavan stressireaktion koodia (ICD-10 F43.8).
  • Tavallinen kriisireaktio (ja muu vastaava psyykkinen reaktio, esimerkiksi surureaktio), voidaan kirjata akuutiksi stressireaktioksi vain, jos akuutin stressireaktion kaikki kriteerit täyttyvät.

Monihäiriöisyys

Erotusdiagnostiikka

  • Psyykkiset häiriöt:
    • yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilman stressitapahtuman vaikutusta
    • paniikkihäiriö
    • dissosiaatiohäiriö
    • määräkohteiset pelot
    • pitkittynyt masennusreaktio trauman jälkeen
    • sopeutumishäiriöt ja muut reaktiot vaikeaan stressiin
    • aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD)
    • stressialtistuksen aiheuttama muun psyykkisen häiriön uusiutuminen
    • katastrofikokemuksen aiheuttama persoonallisuuden muutos (vain erityisen pitkittyneessä stressihäiriössä)
  • Fyysiset syyt, lähinnä autonomista ylivireyttä aiheuttavat:
    • eräiden psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat myrkytykset
    • kilpirauhasen liikatoiminta
    • adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto
    • stimulanttien käyttö
    • joidenkin psyykenlääkkeiden vieroitusvaihe
    • aivovamma
  • Erotusdiagnostiikka perustuu muiden häiriöiden asianmukaiseen pois sulkemiseen poikkeuksellisen järkyttävän traumatapahtuman kokeneilla, koska varmaa stressihäiriön osoitustestiä ei ole.
  • Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvia oirekartoituslomakkeita (ks. lisäaineistot kuten TSQ «hoi50080a.pdf»1 ja PC-PTSD-5 «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «hoi50080d.pdf»2) ja hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun psykologin konsultaatiota «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»58.

Akuutin stressireaktion ja -häiriön hoito

Ensihoito

Jatkohoito (lääketieteellinen interventio)

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Traumaperäisen stressihäiriön hoito ja kuntoutus

Yleiset periaatteet ja hoidon porrastus

Psyykkisen trauman alkuhoitoa ovat myös asianmukaisesti annettava somaattinen hoito ja sen varmistaminen, että trauman uhri on mahdollisuuksien mukaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, että hänen fyysisistä tarpeistaan huolehditaan ja että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä.

Onnettomuusuutisointi voidaan kokea kuormittavaksi «Pfefferbaum B, Nitiéma P, Newman E. Is Viewing Mas...»91, «Haravuori H, Suomalainen L, Berg N ym. Effects of ...»92. Vanhempien on hyvä valvoa lasten median käyttöä.

Hoitoa voidaan tukea älypuhelin- ja verkkointerventioilla erityisesti lievien oireiden yhteydessä «Wickersham A, Petrides PM, Williamson V ym. Effica...»93.

  • Aktiivinen seuranta ja keskustelumahdollisuus tulee järjestää (esim. terveyskeskuksen, opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon henkilökunnan, sosiaali- ja kriisipäivystyksen tai kriisiryhmän henkilöstön kanssa). Tämä on merkityksellistä paitsi lieväoireisten potilaiden hoitointerventiona myös sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa traumaperäinen stressihäiriö on kehittymässä.
  • Ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista on tietoa Valviran sivustolla «https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia»6.
  • Hoito toteutetaan yleensä avohoitona. Monihäiriöisyys, toimintakyvyn hyvin huomattava heikkeneminen tai erityisen vaikeat, kuten dissosiatiiviset tai psykoottistasoiset, oireet saattavat joskus edellyttää tutkimusta ja hoidon aloitusta sairaalassa.
  • Jos potilaalla esiintyy samanaikaisesti muita mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai päihderiippuvuutta, ne tulee ottaa huomioon. Potilaalla jo ennen traumaattista tapahtumaa ollut muu psyykkinen häiriö tulee tarvittaessa hoitaa ensisijaisena kyseisen häiriön hoitosuosituksen mukaan ennen traumaperäiseen stressihäiriöön kohdennettua erityistä psykoterapiaa.
  • Psykoterapiat ja lääkehoito täydentävät toisiaan aikuisilla. Hoitomuoto – psykoterapia tai lääkehoito tai niiden yhdistelmä – tulisi valita yksilöllisesti ja siten, että otetaan huomioon oireiden vaikeusaste ja kesto sekä aikuisilla potilailla potilaan toiveet.

Psykoterapeuttinen hoito

Taulukko 2. Traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttiset ja täydentävät hoitomuodot aikuisilla.
Traumakeskeisiä psykoterapiamuotoja
Vaikuttavia, mutta vähempitehoisia hoitomuotoja
Vähemmän tutkittuja psykoterapiamuotoja
Täydentäviä hoitomuotoja

Lääkehoito

Masennuslääkkeet

Bentsodiatsepiinit ja muut anksiolyytit

Psykoosilääkkeet

Mielialaa tasaavat lääkkeet

Muut hoitomuodot

Neuromodulaatiohoidot

Hoitoresistentti traumaperäinen stressihäiriö

  • Hoitoresistentille traumaperäiselle stressihäiriölle ei ole yhtenäistä vakiintunutta määritelmää, ja sitä on yhdestä epäonnistuneesta hoitokokeilusta (vaikuttavalla psykoterapialla tai riittävällä annoksella riittävän pitkään toteutetusta lääkehoidosta) alkaen määritelty hoitotutkimuksissa eri tavoin «Koek RJ, Schwartz HN, Scully S ym. Treatment-refra...»126.
  • Joskus hoitoon hakeudutaan pitkälläkin viiveellä, joka ei vielä viittaa hoitoresistenssiin ilman asianmukaista hoitoa.
  • Hoidon tehostamisen osalta vaikuttavaksi osoitettuja vaihtoehtoja on rajallisesti.
  • Pitkittyneessä ja huonosti traumakeskeiseen psykoterapiaan ja masennuslääkehoitoon 3 kuukauden hoidossa reagoineessa oireilussa voidaan harkita psykoosilääkehoidon, eräiden mielialan tasaajien tai neuromodulaatiohoitojen yhdistämistä psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin «Twomey CD, Baldwin DS, Hopfe M ym. A systematic re...»128.
    • Interventiot, keskeisesti psykoosilääkkeet, on käsitelty tarkemmin edellä ja kokeellisten hoitojen osalta erilliskappaleessa Kokeelliset hoitomuodot hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön määritelmän vakiintumattomuuden vuoksi.

Kokeelliset hoitomuodot

Traumaperäisen stressihäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Lapset ja nuoret

Ikääntyneet

Suuronnettomuuden uhrit

Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja kidutetut

Auttajat

Erityisissä työtehtävissä olevat

Sotilaat

Kriisinhallintatehtävissä olevat (rauhanturvaajat)

  • PTSD:n esiintyvyys on kriisinhallintatehtävissä olevilla yleensä pienempi kuin väestöllä keskimäärin, mikä liittynee hyviin valinta- ja koulutusmenetelmiin. Erityistilanteissa ja muun muassa yllättäviin taistelutoimiin joutumisen yhteydessä voi kuitenkin ilmaantua runsaasti reaktiivisesti alkaneita häiriöitä «Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttrauma...»228.
  • Poikkeavanlaatuista stressiä koituu nimenomaan rauhanturvaajille rajoituksista, jotka aiheutuvat tehtävän määrityksestä, koska heillä ei useinkaan ole lupaa puuttua havaitsemaansa taistelutoimintaan tai edes siviileihin kohdistuvaan väkivaltaan.
  • Suomalaisille vuosina 1969–1996 palvelleille rauhanturvaajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan PTSS-10-testin perusteella 1,3 %:lla normaalin sitoumusajan palvelleista ja 2,7 %:lla palveluksen keskeyttäneistä oli varma PTSD, kun oireiden esiintymistä kysyttiin viimeisen kuukauden ajalta. Selvä enemmistö yhdisti oireilunsa alkamisen vasta rauhanturvaamispalveluksen jälkeiseen stressitapahtumaan «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»229.
  • Mielenterveyspalveluja, yleislääkäritasoiset palvelut mukaan luettuina, oli keskimäärin 13,5 vuoden seuranta-aikana käyttänyt edellisessä ryhmässä 4,4 % ja jälkimmäisessä 8,0 %. Käytettävissä olevien, lähinnä Skandinaviaa koskevien tietojen perusteella PTSD:n esiintyvyys on suomalaisilla ollut erittäin pieni «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»229.
  • Rauhanturvaamistehtävän päättyessä järjestetyllä debriefingillä ei ole ollut erityistä vaikutusta PTSD:n sekundaaripreventiossa. Kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on kuitenkin mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa, eikä se lisää stressioireita «Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.»C.
  • Kriisinhallintatyössä keskeisiä ovat nopea tilanteeseen puuttuminen (purkukeskustelut) ja tarvittaessa jatkuvammankin keskusteluavun järjestäminen. Palveluksen päätyttyä tulisi olla mahdollisuus käyttää terapeuttina tai tukijana palvelusolot hyvin tuntevaa henkilöä, ja tukea tulisi antaa tarvittaessa myös läheisille.
  • Palveluksen aikana voi tulla eteen tilanteita, joissa omankielistä ammattiapua ei ole saatavissa. Tunteista ja koetuista oireista tulisi olla mahdollista puhua omalla äidinkielellä.

Työterveyshuolto ja työkyvyn arviointi

Yleisiä näkökohtia kuntoutukseen

Vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä

Toimintasuunnitelmat suuronnettomuuksien varalta

Laatukriteerit

  • Onko jokaisella voimakkaan psyykkisen järkytyksen kokeneella mahdollisuus saada asiantuntijan arvio hoidon tarpeesta, jos hänellä esiintyy ASD:n tai PTSD:n oireita?
  • Erityisen laajan traumaattisen tapahtuman jälkeen hoitoa tarvitsevien löytämiseen on aiheellista käyttää seulontamenetelmiä. Niiden suositeltavin toimeenpanoaika on noin kuukausi trauman jälkeen. Onko traumaperäisten häiriöiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus otettu huomioon toimintayksikkönne valmiussuunnitelmassa?
  • Onko diagnosoidusta PTSD:stä kärsiville, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ja psykososiaalinen tuki ei ole riittänyt, tarjottu vaikuttavia psykoterapiamenetelmiä?
  • Jos vaste psykoterapiaan on jäänyt puutteelliseksi tai potilas ei ole ollut halukas psykoterapeuttiseen hoitoon, onko tarjottu muuta näyttöön perustuvaa hoitoa?
  • Onko hoidettujen paranemista seurattu?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Traumaperäinen stressihäiriö -suosituksen historiatiedot «Traumaperäinen stressihäiriö, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»22

Puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja:

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Ferdinand Garoff, PsM, oikeuspsykologi, psykoterapeutti, erikoistutkija; THL

Henna Haravuori, LT, nuorisopsykiatrian dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri (vs.); vieraileva tutkija HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian linja ja THL Mielenterveysyksikkö

Pekka Jylhä, LT, psykiatrian dosentti, linjajohtaja, ylilääkäri; HUS akuutti- ja konsultaatiopsykiatria ja Helsingin yliopisto

Ilona Luoma, LT, lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian palvelulinja

Kristian Wahlbeck, LT, dosentti, kehitysjohtaja; MIELI Suomen Mielenterveys Ry

Asiantuntijat:

Liisa Eränen, VTT, tutkija, psykoterapeutti; Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Raimo Isoaho, LT, dosentti; Turun yliopiston kliininen laitos, yleislääketiede

Matti Ponteva, LKT, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Kerava

Alpo Vuorio, LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri; Mehiläinen Airport ja Helsingin yliopisto

Työryhmä kiittää professori Andrea Cipriania Oxfordin yliopistosta verkostometa-analyysin taustamateriaalin toimittamisesta työryhmän käyttöön «Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Compa...»255. The working group wishes to thank professor Andrea Cipriani from the University of Oxford from additional network meta-analysis information. Työryhmä kiittää professori Jaakko Kapriota ja tutkija Maarit Piirtolaa kaksoisaineistotiedoista «Lisätietoa suomalaisten traumakokemuksista kaksostutkimusten perusteella»8.

Sidonnaisuudet:

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 9.1.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Ferdinand Garoff: Sivutoimet: Psykolog Ferdinand Garoff, toiminimi, Helsinki; SPR psykologien valmiusryhmä; Erilaisia koulutustehtäviä mm. Maahanmuuttovirastolle. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Terveystalo. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Terveystalo lääkäripäivät. Luottamustoimet: Maahanmuuttoviraston mielenterveystyöryhmän jäsen; Maahanmuuttoviraston Lapset puheeksi-hankkeen ohjausryhmän jäsen; Sosiaalipedagogiikan säätiön hallituksen jäsen; Punaisen ristin federaation tutkimusverkoston ohjausryhmän jäsen; SPR psykologien valmiusryhmän ohjausryhmän jäsen; Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry, hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: TERTTU-hanke, projektipäälikkö, THL.

Henna Haravuori: Sivutoimet: Vieraileva tutkija, THL Mielenterveysyksikkö; Yksityislääkäri. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Orion. Luottamustoimet: Suomen Psykiatriyhdistys ry, koulutustoimikunta jäsen. Ohjaushankkeet: STM Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmä 2018–2019 jäsen; Vaikuttavat mielenterveysinterventiot lapsilla ja nuorilla -hanke (STM ja THL 2018–2020), ohjausryhmä jäsen; Kuopion kaupunki Jälkihoidon moniammatillinen asiantuntijaverkosto-ohjausryhmä 2019– asiantuntijajäsen. Muut sidonnaisuudet: Pienosakkuus Komppi Holding Oy; Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Komppi Oy vastaava (koordinoiva) psykiatri. Kirjoittajapalkkioita: Kustannus Oy Duodecim.

Pekka Jylhä: Sivutoimet: Lääkärijäsen, Vakuutusoikeus; Jäsen Oikeuspsykiatrinen lautakunta, THL. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion. Luottamustoimet: HUS:n edustaja Valtiokonttorin sostilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa.

Tanja Laukkala: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Fortum Oyj, FINE, Trafi, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Luottamustoimet: Toimia-verkosto. Muut sidonnaisuudet: Palveluvalikoimaneuvosto, Kela; Kirjoittajapalkkioita: Kustannus Oy Duodecim; Matkakulut: NLY.

Ilona Luoma: Luottamustoimet: NFBO/NASPCAN (Nordic Association for Prevention of Child Abuse and Neglect) Member of the National Organizing Board of the 11th Nordic Conference on Child Abuse and Neglect. Ohjaushankkeet: Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän jäsenyys (STM:n asettama työryhmä). Kirjoittajapalkkiot: Kustannus Oy Duodecim.

Kristian Wahlbeck: Luottamustoimet: Jäsenyys Mielenterveyspoolin ohjausryhmässä. Ohjaushankkeet: YhdessäMielin- hanke 2018, rahoittajana Valtioneuvoston kanslia.

Kirjallisuusviite

Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4 R2
  2. Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012 R5
  3. ICD-11. Post-traumatic stress disorder. https://icd.who.int/browse11/l-m/en#/http://id.who.int/icd/entity/2070699808
  4. Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), 5. painos. American Psychiatric Association, 2013:280-286
  5. Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert Consensus Treatment Guidelines for Complex PTSD in Adults. November 2012
  6. Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), Fifth Edition. American Psychiatric Association, 2013:271-280
  7. Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Clin Evid 2010;2010: «PMID: 21718580»PubMed
  8. Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traumatic stress syndrome more and more in focus. Diagnosis and risk factors well defined but still unclear how common the condition is]. Lakartidningen 2006;103:3369-72 «PMID: 17152258»PubMed
  9. Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161:3-31 «PMID: 15617511»PubMed
  10. Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr Fenn 2008;36-39:9-40
  11. Hobfoll SE, Watson P, Bell CC ym. Five essential elements of immediate and mid-term mass trauma intervention: empirical evidence. Psychiatry 2007;70:283-315; discussion 316-69 «PMID: 18181708»PubMed
  12. Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the Epidemiology of Trauma and PTSD. PTSD Research Quarterly 2013;24:no. 2-3:1-13
  13. Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guidelines for the treatment of adults with acute stress disorder and post-traumatic stress disorder. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:637-48 «PMID: 17620160»PubMed
  14. Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Stress: Posttraumatic Stress Disorder in The Military - Identification, Diagnosis and Intervention. Joint Center for Operational Analysis (JCOA) Journal 2007;9:28-40
  15. Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main traumatic events in Europe: PTSD in the European study of the epidemiology of mental disorders survey. J Trauma Stress 2008;21:455-62 «PMID: 18956444»PubMed
  16. Shalev A, Liberzon I, Marmar C. Post-Traumatic Stress Disorder. N Engl J Med 2017;376:2459-2469 «PMID: 28636846»PubMed
  17. Benjet C, Bromet E, Karam EG ym. The epidemiology of traumatic event exposure worldwide: results from the World Mental Health Survey Consortium. Psychol Med 2016;46:327-43 «PMID: 26511595»PubMed
  18. Heir T, Bonsaksen T, Grimholt T ym. Serious life events and post-traumatic stress disorder in the Norwegian population. BJPsych Open 2019;5:e82 «PMID: 31506124»PubMed
  19. Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiology of trauma and post-traumatic stress disorder in a representative cohort of young people in England and Wales. Lancet Psychiatry 2019;6:247-256 «PMID: 30798897»PubMed
  20. Castaneda AE, Rask S, Koponen P ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. Raportti: 2012_061
  21. Alisic E, Zalta AK, van Wesel F ym. Rates of post-traumatic stress disorder in trauma-exposed children and adolescents: meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;204:335-40 «PMID: 24785767»PubMed
  22. Koenen KC, Ratanatharathorn , Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychological Medicine 2017 1-15
  23. Karam EG, Friedman MJ, Hill ED ym. Cumulative traumas and risk thresholds: 12-month PTSD in the World Mental Health (WMH) surveys. Depress Anxiety 2014;31:130-42 «PMID: 23983056»PubMed
  24. Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic stress disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1995;52:1048-60 «PMID: 7492257»PubMed
  25. Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2009;39:287-99 «PMID: 18507875»PubMed
  26. Perkonigg A, Kessler RC, Storz S ym. Traumatic events and post-traumatic stress disorder in the community: prevalence, risk factors and comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2000;101:46-59 «PMID: 10674950»PubMed
  27. Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of post-traumatic stress disorder after disasters. Epidemiol Rev 2005;27:78-91 «PMID: 15958429»PubMed
  28. Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity of psychiatric disorders and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2000;61 Suppl 7:22-32 «PMID: 10795606»PubMed
  29. Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
  30. Rosellini AJ, Liu H, Petukhova MV ym. Recovery from DSM-IV post-traumatic stress disorder in the WHO World Mental Health surveys. Psychol Med 2018;48:437-450 «PMID: 28720167»PubMed
  31. Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health Surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8:1353383 «PMID: 29075426»PubMed
  32. Dai W, Liu A, Kaminga AC, Deng J, Lai Z, Wen SW. Prevalence of Posttraumatic Stress Disorder among Children and Adolescents following Road Traffic Accidents: A Meta-Analysis. The Canadian Journal of Psychiatry 2018, 63: 798-808. DOI: 10.1177/0706743718792194
  33. Brewin CR, Andrews B, Valentine JD. Meta-analysis of risk factors for posttraumatic stress disorder in trauma-exposed adults. J Consult Clin Psychol 2000;68:748-66 «PMID: 11068961»PubMed
  34. Turunen T, Haravuori H, Punamäki RL ym. The role of attachment in recovery after a school-shooting trauma. Eur J Psychotraumatol 2014;5: «PMID: 25018861»PubMed
  35. Duncan LE, Ratanatharathorn A, Aiello AE ym. Largest GWAS of PTSD (N=20?070) yields genetic overlap with schizophrenia and sex differences in heritability. Mol Psychiatry 2018;23:666-673 «PMID: 28439101»PubMed
  36. Brainstorm Consortium., Anttila V, Bulik-Sullivan B ym. Analysis of shared heritability in common disorders of the brain. Science 2018;360: «PMID: 29930110»PubMed
  37. Nievergelt CM, Maihofer AX, Klengel T ym. International meta-analysis of PTSD genome-wide association studies identifies sex- and ancestry-specific genetic risk loci. Nat Commun 2019;10:4558 «PMID: 31594949»PubMed
  38. Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger H, Aro H, Böstman O ym. (toim.) Traumatologia, 7.täysin uudistettu painos. Helsinki, Kandidaattikustannus Oy:797-808
  39. Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 «PMID: 1829536»PubMed
  40. DiGrande L, Perrin MA, Thorpe LE ym. Posttraumatic stress symptoms, PTSD, and risk factors among lower Manhattan residents 2-3 years after the September 11, 2001 terrorist attacks. J Trauma Stress 2008;21:264-73 «PMID: 18553414»PubMed
  41. Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: STM:n selvityksiä 2006:81
  42. Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stress disorder following the September 11, 2001, terrorist attacks: a review of the literature among highly exposed populations. Am Psychol 2011;66:429-46 «PMID: 21823772»PubMed
  43. Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-related PTSD among highly exposed populations: a systematic review 15 years after the attack. Psychol Med 2018;48:537-553 «PMID: 28805168»PubMed
  44. Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt stöd och prognosen för psykisk återhämtning vid katastrofer och stora olyckor. Finska Läkaresällskapets Handlingar 2014;174:71-75
  45. Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons learned about psychosocial responses to disaster and mass trauma: an international perspective. Eur J Psychotraumatol 2013;4: «PMID: 24371515»PubMed
  46. Scherrer JF, Salas J, Norman SB ym. Association Between Clinically Meaningful Posttraumatic Stress Disorder Improvement and Risk of Type 2 Diabetes. JAMA Psychiatry 2019;: «PMID: 31433443»PubMed
  47. Jiang T, Farkas DK, Ahern TP ym. Posttraumatic Stress Disorder and Incident Infections: A Nationwide Cohort Study. Epidemiology 2019;30:911-917 «PMID: 31584893»PubMed
  48. Fishbain DA, Pulikal A, Lewis JE ym. Chronic Pain Types Differ in Their Reported Prevalence of Post -Traumatic Stress Disorder (PTSD) and There Is Consistent Evidence That Chronic Pain Is Associated with PTSD: An Evidence-Based Structured Systematic Review. Pain Med 2017;18:711-735 «PMID: 27188666»PubMed
  49. Fishbain DA Pulikal A, Lewis JE, Gao J, Rosman L, Lampert R, Ramsey CM, ymPosttraumatic Stress Disorder and Risk for Early Incident Atrial Fibrillation: A Prospective Cohort Study of 1.1 Million Young Adults J Am Heart Assoc 2019;8:e013741
  50. Lin CE, Chung CH, Chen LF ym. The Impact of Antidepressants on the Risk of Developing Obstructive Sleep Apnea in Posttraumatic Stress Disorder: A Nationwide Cohort Study in Taiwan. J Clin Sleep Med 2019;15:1233-1241 «PMID: 31538594»PubMed
  51. Song H, Fall K, Fang F ym Stress related disorders and subsequent risk of life threatening infections: population based sibling controlled cohort study BMJ 2019;367:l5784
  52. Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:46. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2019 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4090-1
  53. North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to community disasters: a systematic review. JAMA 2013;310:507-18 «PMID: 23925621»PubMed
  54. Cantell-Forsblom A. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Suuronnettomuusopas. Casten M, Ekman S, Ruuska R, Silfast T, (toim.). 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015, https://www.terveysportti.fi/dtk/aho/selaus?p_id
  55. National Institute for Health and Care Excellence. Post-traumatic stress disorder. [Verkkoaineisto]. Lontoo: NICE; 2018 [päivitetty 5.12.2018; haettu 18.5.2019]. (NICE guideline [NG116]). https://www.nice.org.uk//guidance/ng116
  56. Livanou M, Basoglu M, Salcioglu E ym. Traumatic stress responses in treatment-seeking earthquake survivors in Turkey. J Nerv Ment Dis 2002;190:816-23 «PMID: 12486369»PubMed
  57. Najarian LM, Goenjian AK, Pelcovitz D ym. The effect of relocation after a natural disaster. J Trauma Stress 2001;14:511-26 «PMID: 11534882»PubMed
  58. Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö. Kirjassa: Jousimaa JP, Alenius H, Atula S ym. (toim.) Lääkärin käsikirja, 11. uudistettu painos. Porvoo, Duodecim 2014:1303-1306
  59. Dean KR, Hammamieh R, Mellon SH ym. Multi-omic biomarker identification and validation for diagnosing warzone-related post-traumatic stress disorder. Mol Psychiatry 2019;: «PMID: 31501510»PubMed
  60. Gouweloos-Trines J, Te Brake H, Sijbrandij M ym. A longitudinal evaluation of active outreach after an aeroplane crash: screening for post-traumatic stress disorder and depression and assessment of self-reported treatment needs. Eur J Psychotraumatol 2019;10:1554406 «PMID: 30693072»PubMed
  61. Bryant RA. Acute stress disorder as a predictor of posttraumatic stress disorder: a systematic review. J Clin Psychiatry 2011;72:233-9 «PMID: 21208593»PubMed
  62. Kessler RC, Rose S, Koenen KC ym. How well can post-traumatic stress disorder be predicted from pre-trauma risk factors? An exploratory study in the WHO World Mental Health Surveys. World Psychiatry 2014;13:265-74 «PMID: 25273300»PubMed
  63. Rosellini AJ, Dussaillant F, Zubizarreta JR ym. Predicting posttraumatic stress disorder following a natural disaster. J Psychiatr Res 2018;96:15-22 «PMID: 28950110»PubMed
  64. Shalev AY, Gevonden M, Ratanatharathorn A ym. Estimating the risk of PTSD in recent trauma survivors: results of the International Consortium to Predict PTSD (ICPP). World Psychiatry 2019;18:77-87 «PMID: 30600620»PubMed
  65. Bass JK, Bolton PA, Murray LK. Do not forget culture when studying mental health. Lancet 2007;370:918-9 «PMID: 17869621»PubMed
  66. de Jong JT, Komproe IH, Van Ommeren M ym. Lifetime events and posttraumatic stress disorder in 4 postconflict settings. JAMA 2001;286:555-62 «PMID: 11476657»PubMed
  67. Jayawickreme N, Jayawickreme E, Atanasov P ym. Are culturally specific measures of trauma-related anxiety and depression needed? The case of Sri Lanka. Psychol Assess 2012;24:791-800 «PMID: 22429206»PubMed
  68. Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical and mental health of Afghan, Iranian and Somali asylum seekers and refugees living in the Netherlands. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;41:18-26 «PMID: 16341619»PubMed
  69. Mölsä M, Punamäki RL, Saarni SI ym. Mental and somatic health and pre- and post-migration factors among older Somali refugees in Finland. Transcult Psychiatry 2014;51:499-525 «PMID: 24648488»PubMed
  70. Bisson JI, Cohen JA. Disseminating early interventions following trauma. J Trauma Stress 2006;19:583-95 «PMID: 17075913»PubMed
  71. Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Multiple session early psychological interventions for the prevention of post-traumatic stress disorder. Cochrane Database Syst Rev 2019;8:CD006869 «PMID: 31425615»PubMed
  72. World Health Organization. WHO Guidelines for the Management of Conditions Specifically Related to Stress. Geneva, 2013, http://www.who.int/mental_health/resources/emergencies
  73. World Health Organization, War Trauma Foundation and World Vision International (2011). Psychological first aid: Guide for field workers. WHO: Geneva.
  74. Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatments for PTSD: Practice Guidelines from the International Society for Traumatic Stress Studies. 2. painos. New York: Guildford, 2008
  75. Huttunen M. Katastrofien psykologinen ensiapu. Helsingin Lääkärilehti 2006;2:31
  76. Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxiety disorder, generalized anxiety disorder, and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2004;65 Suppl 5:29-33 «PMID: 15078116»PubMed
  77. Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interventions for preventing post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2014;7:CD006239 «PMID: 25001071»PubMed
  78. Birk JL, Sumner JA, Haerizadeh M ym. Early interventions to prevent posttraumatic stress disorder symptoms in survivors of life-threatening medical events: A systematic review. J Anxiety Disord 2019;64:24-39 «PMID: 30925334»PubMed
  79. van Zuiden M, Frijling JL, Nawijn L ym. Intranasal Oxytocin to Prevent Posttraumatic Stress Disorder Symptoms: A Randomized Controlled Trial in Emergency Department Patients. Biol Psychiatry 2017;81:1030-1040 «PMID: 28087128»PubMed
  80. ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines methodology and recommendations. Verkkoaineisto. Haettu 24.7.2019. http://www.istss.org/getattachment/Treating-Trauma/New-ISTSS-Prevention-and-Treatment-Guidelines/ISTSS_PreventionTreatmentGuidelines_FNL.pdf.aspx
  81. Casten M, Ekman S, Ruuska R, Silfast T, (toim.). Suuronnettomuusopas. 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015
  82. Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial interventions after disasters, terrorism and other shocking events. Amsterdam: Impact, the Dutch knowledge & advice centre for post-disaster psychosocial care, 2007. http://www.impact-kenniscentrum.nl/download/file_1221124881.pdf
  83. Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for PTSD work? A systematic research synthesis of psychological debriefings. Aggression Violent Behavior 2003;8:329-43
  84. Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological debriefing for preventing post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD000560 «PMID: 12076399»PubMed
  85. van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Single session debriefing after psychological trauma: a meta-analysis. Lancet 2002;360:766-71 «PMID: 12241834»PubMed
  86. World Health Organization. Guidelines for the management of conditions specifically related to stress. Geneva: WHO, 2013. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/85119/9789241505406_eng.pdf;jsessionid=0C2EAB6496AFE33FEDF43420513A803F?sequence=1
  87. Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim, 2017
  88. STM Kiireettömän hoidon perusteet 16.5.2019. Saatavana https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/hpt00266?toc429608
  89. Hoeft TJ, Stephens KA, Vannoy SD ym. Interventions to treat posttraumatic stress disorder in partnership with primary care: A review of feasibility and large randomized controlled studies. Gen Hosp Psychiatry 2019;60:65-75 «PMID: 31349204»PubMed
  90. Meredith LS, Eisenman DP, Han B ym. Impact of Collaborative Care for Underserved Patients with PTSD in Primary Care: a Randomized Controlled Trial. J Gen Intern Med 2016;31:509-17 «PMID: 26850413»PubMed
  91. Pfefferbaum B, Nitiéma P, Newman E. Is Viewing Mass Trauma Television Coverage Associated With Trauma Reactions in Adults and Youth? A Meta-Analytic Review. J Trauma Stress 2019;32:175-185 «PMID: 30913350»PubMed
  92. Haravuori H, Suomalainen L, Berg N ym. Effects of media exposure on adolescents traumatized in a school shooting. J Trauma Stress 2011;24:70-7 «PMID: 21268117»PubMed
  93. Wickersham A, Petrides PM, Williamson V ym. Efficacy of mobile application interventions for the treatment of post-traumatic stress disorder: A systematic review. Digit Health 2019;5:2055207619842986 «PMID: 31019722»PubMed
  94. Quang A ym. Cost-Effectiveness of Prolonged Exposure Therapy Versus Pharmacotherapy and Treatment Choice in Posttraumatic Stress Disorder (the Optimizing PTSD Treatment Trial): A Doubly Randomized Preference Trial. J Clin Psych 2014;75:3
  95. Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD003388 «PMID: 24338345»PubMed
  96. Salcioglu E, Basoglu M. Treatment of Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: International Encyclopedia of Rehabilitation. University at Buffalo, New York, Center for International Rehabilitation Research Information and Exchange (CIRRIE), 2010
  97. Clinical Practice Guideline for the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) in Adults. American Psychological Association. Guideline Development Panel for the Treatment of PTSD in Adults. Adopted as APA Policy February 24, 2017. https://www.apa.org/ptsd-guideline/ptsd.pdf
  98. Kline AC, Cooper AA, Rytwinksi NK ym. Long-term efficacy of psychotherapy for posttraumatic stress disorder: A meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Psychol Rev 2018;59:30-40 «PMID: 29169664»PubMed
  99. Ehlers A, Hackmann A, Grey N ym. A randomized controlled trial of 7-day intensive and standard weekly cognitive therapy for PTSD and emotion-focused supportive therapy. Am J Psychiatry 2014;171:294-304 «PMID: 24480899»PubMed
  100. Van der Berg DPG ym. Prolonged Exposure vs EyeMovement Desensitization and Reprocessing vs Waiting List for Posttraumatic Stress Disorder in Patients With a Psychotic Disorder A Randomized Clinical Trial JAMA Psychiatry. 2015;72(3):259-267
  101. de Jongh A, Amann BL Hoffman A ym. The Status of EMDR Therapy in the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder 30 Years After Its IntroductionJournal of EMDR Practice and Research, Volume 13, Number 4, 2019
  102. Monson CM, Fredman SJ, Macdonald A ym. Effect of cognitive-behavioral couple therapy for PTSD: a randomized controlled trial. JAMA 2012;308:700-9 «PMID: 22893167»PubMed
  103. Gaebel W, Großimlinghaus I, Mucic D ym. EPA guidance on eMental health interventions in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Eur Psychiatry 2017;41:140-152 «PMID: 28242486»PubMed
  104. Bisson JI, Ehlers A, Matthews R ym. Psychological treatments for chronic post-traumatic stress disorder. Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2007;190:97-104 «PMID: 17267924»PubMed
  105. Paintain E, Cassidy S. First-line therapy for post-traumatic stress disorder: A systematic review of cognitive behavioural therapy and psychodynamic approaches. Couns Psychother Res 2018;18:237-250 «PMID: 30147450»PubMed
  106. Gieselmann A, Ait Aoudia M, Carr M ym. Aetiology and treatment of nightmare disorder: State of the art and future perspectives. J Sleep Res 2019;28:e12820 «PMID: 30697860»PubMed
  107. Miller KE, Brownlow JA, Gehrman PR. Sleep in PTSD: treatment approaches and outcomes. Curr Opin Psychol 2019;34:12-17 «PMID: 31541965»PubMed
  108. Blaauwendraat C Pt MSc, Levy Berg A Pt PhD, Gyllensten AL Pt PhD. One-year follow-up of basic body awareness therapy in patients with posttraumatic stress disorder. A small intervention study of effects on movement quality, PTSD symptoms, and movement experiences. Physiother Theory Pract 2017;33:515-526 «PMID: 28541784»PubMed
  109. Hoffman V, Middleton JC, Feltner C, ym. Psychological and Pharmacological Treatments for Adults With Posttraumatic Stress Disorder: A Systematic Review Update. Comparative Effectiveness Review No. 207. (Prepared by the RTI International-University of North Carolinaat Chapel Hill Evidence-based Practice Center under Contract No. 290-2015-00011-I for AHRQ and PCORI.) AHRQ Publication No. 18-EHC011-EF. PCORI Publication No. 2018-SR-01. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; May 2018. Posted final reports are located on the Effective Health Care Program search page. DOI: https://doi.org/10.23970/AHRQEPCCER207
  110. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  111. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  112. Zhang W, Davidson JR. Post-traumatic stress disorder: an evaluation of existing pharmacotherapies and new strategies. Expert Opin Pharmacother 2007;8:1861-70 «PMID: 17696789»PubMed
  113. Davidson J, Kudler H, Smith R ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with amitriptyline and placebo. Arch Gen Psychiatry 1990;47:259-66 «PMID: 2407208»PubMed
  114. Cavaljuga S, Licanin I, Mulabegovic N ym. Therapeutic effects of two antidepressant agents in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Bosn J Basic Med Sci 2003;3:12-6 «PMID: 16223367»PubMed
  115. Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of relapse after antidepressant discontinuation in anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, and post-traumatic stress disorder: systematic review and meta-analysis of relapse prevention trials. BMJ 2017;358:j3927 «PMID: 28903922»PubMed
  116. Salas J, Scherrer JF, Tuerk P ym. Large posttraumatic stress disorder improvement and antidepressant medication adherence. J Affect Disord 2020;260:119-123 «PMID: 31494363»PubMed
  117. Becker ME, Hertzberg MA, Moore SD ym. A placebo-controlled trial of bupropion SR in the treatment of chronic posttraumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:193-7 «PMID: 17414245»PubMed
  118. Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  119. Ahmadpanah M, Sabzeiee P, Hosseini SM ym. Comparing the effect of prazosin and hydroxyzine on sleep quality in patients suffering from posttraumatic stress disorder. Neuropsychobiology 2014;69:235-42 «PMID: 24993832»PubMed
  120. Krystal JH, Rosenheck RA, Cramer JA ym. Adjunctive risperidone treatment for antidepressant-resistant symptoms of chronic military service-related PTSD: a randomized trial. JAMA 2011;306:493-502 «PMID: 21813427»PubMed
  121. VA/DoD Clinical Practice Guidelines. Management of Posttraumatic Stress Disorder and Acute Stress Reaction 2017. https://www.healthquality.va.gov/guidelines/MH/ptsd/
  122. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  123. Hertzberg MA, Butterfield MI, Feldman ME ym. A preliminary study of lamotrigine for the treatment of posttraumatic stress disorder. Biol Psychiatry 1999;45:1226-9 «PMID: 10331117»PubMed
  124. Youssef NA, McCall WV, Andrade C. The role of ECT in posttraumatic stress disorder: A systematic review. Ann Clin Psychiatry 2017;29:62-70 «PMID: 28207917»PubMed
  125. D'Urso G, Mantovani A, Patti S ym. Transcranial Direct Current Stimulation in Obsessive-Compulsive Disorder, Posttraumatic Stress Disorder, and Anxiety Disorders. J ECT 2018;34:172-181 «PMID: 30095684»PubMed
  126. Koek RJ, Schwartz HN, Scully S ym. Treatment-refractory posttraumatic stress disorder (TRPTSD): a review and framework for the future. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2016;70:170-218 «PMID: 26854815»PubMed
  127. Compean E, Hamner M. Posttraumatic stress disorder with secondary psychotic features (PTSD-SP): Diagnostic and treatment challenges. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2019;88:265-275 «PMID: 30092241»PubMed
  128. Twomey CD, Baldwin DS, Hopfe M ym. A systematic review of the predictors of health service utilisation by adults with mental disorders in the UK. BMJ Open 2015;5:e007575 «PMID: 26150142»PubMed
  129. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. (Työn alla oleva uusi suositus, julkaistaan 1/2020
  130. Panisch LS, Hai AH. The Effectiveness of Using Neurofeedback in the Treatment of Post-Traumatic Stress Disorder: A Systematic Review. Trauma Violence Abuse 2018;:1524838018781103 «PMID: 29890906»PubMed
  131. Brom D, Stokar Y, Lawi C ym. Somatic Experiencing for Posttraumatic Stress Disorder: A Randomized Controlled Outcome Study. J Trauma Stress 2017;30:304-312 «PMID: 28585761»PubMed
  132. Sebastian B, Nelms J. The Effectiveness of Emotional Freedom Techniques in the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder: A Meta-Analysis. Explore (NY) 2017;13:16-25 «PMID: 27889444»PubMed
  133. Wagner AW, Jakupcak M, Kowalski HM ym. Behavioral Activation as a Treatment for Posttraumatic Stress Disorder Among Returning Veterans: A Randomized Trial. Psychiatr Serv 2019;70:867-873 «PMID: 31337325»PubMed
  134. Engel CC, Cordova EH, Benedek DM ym. Randomized effectiveness trial of a brief course of acupuncture for posttraumatic stress disorder. Med Care 2014;52:S57-64 «PMID: 25397825»PubMed
  135. Carr C, d'Ardenne P, Sloboda A ym. Group music therapy for patients with persistent post-traumatic stress disorder--an exploratory randomized controlled trial with mixed methods evaluation. Psychol Psychother 2012;85:179-202 «PMID: 22903909»PubMed
  136. Thal SB, Lommen MJJ. Current Perspective on MDMA-Assisted Psychotherapy for Posttraumatic Stress Disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99-108 «PMID: 29720767»PubMed
  137. Mithoefer MC, Mithoefer AT, Feduccia AA ym. 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for post-traumatic stress disorder in military veterans, firefighters, and police officers: a randomised, double-blind, dose-response, phase 2 clinical trial. Lancet Psychiatry 2018;5:486-497 «PMID: 29728331»PubMed
  138. Liriano F, Hatten C, Schwartz TL. Ketamine as treatment for post-traumatic stress disorder: a review. Drugs Context 2019;8:212305 «PMID: 31007698»PubMed
  139. Abdallah CG, Roache JD, Averill LA ym. Repeated ketamine infusions for antidepressant-resistant PTSD: Methods of a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Contemp Clin Trials 2019;81:11-18 «PMID: 30999057»PubMed
  140. Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cognitive and behavioural therapies (CBT) with d-cycloserine for anxiety and related disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;5:CD007803 «PMID: 25957940»PubMed
  141. Mataix-Cols D, Fernández de la Cruz L, Monzani B ym. D-Cycloserine Augmentation of Exposure-Based Cognitive Behavior Therapy for Anxiety, Obsessive-Compulsive, and Posttraumatic Stress Disorders: A Systematic Review and Meta-analysis of Individual Participant Data. JAMA Psychiatry 2017;74:501-510 «PMID: 28122091»PubMed
  142. Black N, Stockings E, Campbell G ym. Cannabinoids for the treatment of mental disorders and symptoms of mental disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2019;6:995-1010 «PMID: 31672337»PubMed
  143. Aronen E, Suomalainen L. Traumaperäiset stressihäiriöt ja sopeutumishäiriöt. Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K, ym., toim. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1. painos. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim; 2016. ss. 336-44
  144. March S, Kenardy JA, Cobham VE ym. Feasibility of a screening program for at-risk children following accidental injury. J Trauma Stress 2015;28:34-40 «PMID: 25703937»PubMed
  145. Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment and screening tools for trauma in children and adolescents: a review. Trauma Violence Abuse 2005;6:55-78 «PMID: 15574673»PubMed
  146. Denton R, Frogley C, Jackson S ym. The assessment of developmental trauma in children and adolescents: A systematic review. Clin Child Psychol Psychiatry 2017;22:260-287 «PMID: 26940119»PubMed
  147. Eklund K, Rossen E, Koriakin T ym. A systematic review of trauma screening measures for children and adolescents. Sch Psychol Q 2018;33:30-43 «PMID: 29629787»PubMed
  148. Rolfsnes ES, Idsoe T. School-based intervention programs for PTSD symptoms: a review and meta-analysis. J Trauma Stress 2011;24:155-65 «PMID: 21425191»PubMed
  149. Santiago CD, Raviv T, Ros AM ym. Implementing the Bounce Back trauma intervention in urban elementary schools: A real-world replication trial. Sch Psychol Q 2018;33:1-9 «PMID: 29629784»PubMed
  150. Cohen, JA, Mannarino AP, Deblinger E. Treating trauma and traumatic grief in children and adolescents. New York: Guilford Press 2006.
  151. Sachser C, Keller F, Goldbeck L. Complex PTSD as proposed for ICD-11: validation of a new disorder in children and adolescents and their response to Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy. J Child Psychol Psychiatry 2017;58:160-168 «PMID: 27677771»PubMed
  152. de Arellano MA, Lyman DR, Jobe-Shields L ym. Trauma-focused cognitive-behavioral therapy for children and adolescents: assessing the evidence. Psychiatr Serv 2014;65:591-602 «PMID: 24638076»PubMed
  153. Cohen JA, Mannarino AP, Kinnish K. Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy for Commercially Sexually Exploited Youth. J Child Adolesc Trauma 2017;10:175-185 «PMID: 28690714»PubMed
  154. Leenarts LE, Diehle J, Doreleijers TA ym. Evidence-based treatments for children with trauma-related psychopathology as a result of childhood maltreatment: a systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry 2013;22:269-83 «PMID: 23266844»PubMed
  155. Gillies D, Taylor F, Gray C ym. Psychological therapies for the treatment of post-traumatic stress disorder in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006726 «PMID: 23235632»PubMed
  156. Dorsey S, McLaughlin KA, Kerns SEU ym. Evidence Base Update for Psychosocial Treatments for Children and Adolescents Exposed to Traumatic Events. J Clin Child Adolesc Psychol 2017;46:303-330 «PMID: 27759442»PubMed
  157. Gillies D, Maiocchi L, Bhandari AP ym. Psychological therapies for children and adolescents exposed to trauma. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD012371 «PMID: 27726123»PubMed
  158. Reavell J, Fazil Q. The epidemiology of PTSD and depression in refugee minors who have resettled in developed countries. J Ment Health 2017;26:74-83 «PMID: 27684305»PubMed
  159. Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, ym. toim. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL – Ohjaus 5/2018. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Helsinki, 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3
  160. Fazel M, Betancourt TS. Preventive mental health interventions for refugee children and adolescents in high-income settings. Lancet Child Adolesc Health 2018;2:121-132 «PMID: 30169234»PubMed
  161. Mitra R, Hodes M. Prevention of psychological distress and promotion of resilience amongst unaccompanied refugee minors in resettlement countries. Child Care Health Dev 2019;45:198-215 «PMID: 30661259»PubMed
  162. Horlings A, Hein I. Psychiatric screening and interventions for minor refugees in Europe: an overview of approaches and tools. Eur J Pediatr 2018;177:163-169 «PMID: 29124447»PubMed
  163. Nocon A, Eberle-Sejari R, Unterhitzenberger J ym. The effectiveness of psychosocial interventions in war-traumatized refugee and internally displaced minors: systematic review and meta-analysis. Eur J Psychotraumatol 2017;8:1388709 «PMID: 29163868»PubMed
  164. Peltonen K, Kangaslampi S. Treating children and adolescents with multiple traumas: a randomized clinical trial of narrative exposure therapy. Eur J Psychotraumatol 2019;10:1558708 «PMID: 30693077»PubMed
  165. Demazure G, Gaultier S, Pinsault N. Dealing with difference: a scoping review of psychotherapeutic interventions with unaccompanied refugee minors. Eur Child Adolesc Psychiatry 2018;27:447-466 «PMID: 29214387»PubMed
  166. Molero RJ, Jarero I, Givaudan M. Longitudinal Multisite Randomized Controlled Trial on the Provision of the EMDR-IGTP-OTS to Refugee Minors in Valencia, Spain. American Journal of Applied Psychology
  167. Huemer J, Erhart F, Steiner H. Posttraumatic stress disorder in children and adolescents: a review of psychopharmacological treatment. Child Psychiatry Hum Dev 2010;41:624-40 «PMID: 20567898»PubMed
  168. Huemer J, Greenberg M, Steiner H. Pharmacological treatment for children and adolescents with trauma-related disorders. Kirjassa: Landolt MA, Cloitre M, Schnyder (eds.). Evidence-based treatments for trauma related disorders in children and adolescents. Cham, Switzerland: Springer International Publishing; Switzerland, 2017. Pp. 385-401
  169. Strawn JR, Keeshin BR, DelBello MP ym. Psychopharmacologic treatment of posttraumatic stress disorder in children and adolescents: a review. J Clin Psychiatry 2010;71:932-41 «PMID: 20441729»PubMed
  170. Keeshin BR, Strawn JR. Psychological and pharmacologic treatment of youth with posttraumatic stress disorder: an evidence-based review. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2014;23:399-411, x «PMID: 24656587»PubMed
  171. Scheeringa MS, Weems CF. Randomized placebo-controlled D-cycloserine with cognitive behavior therapy for pediatric posttraumatic stress. J Child Adolesc Psychopharmacol 2014;24:69-77 «PMID: 24506079»PubMed
  172. Akinsanya A, Marwaha R, Tampi RR. Prazosin in Children and Adolescents With Posttraumatic Stress Disorder Who Have Nightmares: A Systematic Review. J Clin Psychopharmacol 2017;37:84-88 «PMID: 27930498»PubMed
  173. Maccani MA, Delahanty DL, Nugent NR ym. Pharmacological secondary prevention of PTSD in youth: challenges and opportunities for advancement. J Trauma Stress 2012;25:543-50 «PMID: 23073974»PubMed
  174. Rosenberg L, Rosenberg M, Sharp S ym. Does Acute Propranolol Treatment Prevent Posttraumatic Stress Disorder, Anxiety, and Depression in Children with Burns? J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28:117-123 «PMID: 29161523»PubMed
  175. Busuttil W. Presentations and management of Post Traumatic Stress Disorder and the elderly: a need for investigation. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:429-39 «PMID: 15156544»PubMed
  176. Dinnen S, Simiola V, Cook JM. Post-traumatic stress disorder in older adults: a systematic review of the psychotherapy treatment literature. Aging Ment Health 2015;19:144-50 «PMID: 24898218»PubMed
  177. Chan D, Fan MY, Unützer J. Long-term effectiveness of collaborative depression care in older primary care patients with and without PTSD symptoms. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:758-64 «PMID: 21495079»PubMed
  178. Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys. Helsinki: STAKES, 1993
  179. Kessler RC, McLaughlin KA, Koenen KC ym. The importance of secondary trauma exposure for post-disaster mental disorder. Epidemiol Psychiatr Sci 2012;21:35-45 «PMID: 22670411»PubMed
  180. Gargano LM, Li J, Millien L ym. Exposure to multiple disasters: The long-term effect of Hurricane Sandy (October 29, 2012) on NYC survivors of the September 11, 2001 World Trade Center attack. Psychiatry Res 2019;273:719-724 «PMID: 31207858»PubMed
  181. Thordardottir EB, Valdimarsdottir UA, Hansdottir I ym. Posttraumatic stress and other health consequences of catastrophic avalanches: A 16-year follow-up of survivors. J Anxiety Disord 2015;32:103-11 «PMID: 25935315»PubMed
  182. Bakker LP, Småstuen MC, Reichelt JG ym. The trajectory of symptom burden in exposed and unexposed survivors of a major avalanche disaster: a 30?year long-term follow-up study. BMC Psychiatry 2019;19:175 «PMID: 31182052»PubMed
  183. Jordan HT, Osahan S, Li J ym. Persistent mental and physical health impact of exposure to the September 11, 2001 World Trade Center terrorist attacks. Environ Health 2019;18:12 «PMID: 30755198»PubMed
  184. Cohen GH, Tamrakar S, Lowe S ym. Improved social services and the burden of post-traumatic stress disorder among economically vulnerable people after a natural disaster: a modelling study. Lancet Planet Health 2019;3:e93-e101 «PMID: 30797416»PubMed
  185. Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O ja Castaneda AE. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi - Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista, 2019. Raportti:2019_012.
  186. Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. Lancet 2005;365:1309-14 «PMID: 15823380»PubMed
  187. Miller GA, Elbert T, Rockstroh B. Judging psychiatric disorders in refugees. Lancet 2005;366:1604-5; author reply 1605 «PMID: 16271637»PubMed
  188. Priebe S, Bogic M, Ajdukovic D ym. Mental disorders following war in the Balkans: a study in 5 countries. Arch Gen Psychiatry 2010;67:518-28 «PMID: 20439833»PubMed
  189. Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of posttraumatic stress disorder in adult refugees: a systematic review of prospective treatment outcome studies and a critique. J Affect Disord 2011;131:8-23 «PMID: 20708804»PubMed
  190. Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2017;52:1523-1540 «PMID: 28856385»PubMed
  191. Silwal S, Lehti V, Chudal R ym. Parental immigration and offspring post-traumatic stress disorder: A nationwide population-based register study. J Affect Disord 2019;249:294-300 «PMID: 30797121»PubMed
  192. Sander R, Laugesen H, Skammeritz S ym. Interpreter-mediated psychotherapy with trauma-affected refugees - A retrospective cohort study. Psychiatry Res 2019;271:684-692 «PMID: 30791342»PubMed
  193. Soto A, Smith TB, Griner D ym. Cultural adaptations and therapist multicultural competence: Two meta-analytic reviews. J Clin Psychol 2018;74:1907-1923 «PMID: 30091201»PubMed
  194. Huey SJ Jr, Tilley JL, Jones EO ym. The contribution of cultural competence to evidence-based care for ethnically diverse populations. Annu Rev Clin Psychol 2014;10:305-38 «PMID: 24437436»PubMed
  195. International Rehabilitation Council for Torture Victims (IRCT; 2009) 26 June - International Day against Torture. The fight against torture: a key priority for the EU. http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-07-254_en.htm , haettu 22.5.2019
  196. Pirinen I. Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampeereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikössä, Tampereen Yliopisto, Tampere, 2008 http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7209-1, haettu 22.5.2019
  197. Johnson H, Thompson A. The development and maintenance of post-traumatic stress disorder (PTSD) in civilian adult survivors of war trauma and torture: a review. Clin Psychol Rev 2008;28:36-47 «PMID: 17383783»PubMed
  198. Debbie C Hocking, Gerard A Kennedy, Suresh Sundram Mental Disorders in Asylum Seekers: The Role of the Refugee Determination Process and Employment J Nerv Ment Dis , 203 (1), 28-32 Jan 2015
  199. Basoglu M, Livanou M, Crnobaric C. Torture vs other cruel, inhuman, and degrading treatment: is the distinction real or apparent? Arch Gen Psychiatry 2007;64:277-85 «PMID: 17339516»PubMed
  200. Steel Z, Chey T, Silove D ym. Association of torture and other potentially traumatic events with mental health outcomes among populations exposed to mass conflict and displacement: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2009;302:537-49 «PMID: 19654388»PubMed
  201. McFarlane CA, Kaplan I. Evidence-based psychological interventions for adult survivors of torture and trauma: a 30-year review. Transcult Psychiatry 2012;49:539-67 «PMID: 23008355»PubMed
  202. Tol WA, Komproe IH, Thapa SB ym. Disability associated with psychiatric symptoms among torture survivors in rural Nepal. J Nerv Ment Dis 2007;195:463-9 «PMID: 17568293»PubMed
  203. Patel N, C de C Williams A, Kellezi B. Reviewing outcomes of psychological interventions with torture survivors: Conceptual, methodological and ethical Issues. Torture 2016;26:2-16 «PMID: 27857002»PubMed
  204. UN Committee Against Torture (CAT), General comment no. 3, 2012 : Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment : implementation of article 14 by States parties, 13 December 2012. Haettu 27.5.2019, saatavilla: https://www.refworld.org/docid/5437cc274.html
  205. Patel N, Kellezi B, Williams AC. Psychological, social and welfare interventions for psychological health and well-being of torture survivors. Cochrane Database Syst Rev 2014;11:CD009317 «PMID: 25386846»PubMed
  206. Sonne C, Carlsson J, Bech P ym. Pharmacological treatment of refugees with trauma-related disorders: What do we know today? Transcult Psychiatry 2017;54:260-280 «PMID: 27956478»PubMed
  207. Connorton E, Perry MJ, Hemenway D ym. Humanitarian relief workers and trauma-related mental illness. Epidemiol Rev 2012;34:145-55 «PMID: 22180469»PubMed
  208. Berger W, Coutinho ES, Figueira I ym. Rescuers at risk: a systematic review and meta-regression analysis of the worldwide current prevalence and correlates of PTSD in rescue workers. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1001-11 «PMID: 21681455»PubMed
  209. Garbern SC, Ebbeling LG, Bartels SA. A Systematic Review of Health Outcomes Among Disaster and Humanitarian Responders. Prehosp Disaster Med 2016;31:635-642 «PMID: 27641075»PubMed
  210. Psychological First Aid. Field operation Guide. 2. painos. National Child Traumatic Stress Network, National Center for PTSD, 2006
  211. Bledsoe BE. Critical incident stress management (CISM): benefit or risk for emergency services? Prehosp Emerg Care 2003;7:272-9 «PMID: 12710792»PubMed
  212. Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stress Management (Cism): A New Era and Standard of Care in Crisis Intervention (Innovations in Disaster and Trauma Psychology, 2. painos. Elliot City: Chevron, 1997
  213. Roberts A, Everly GS Jr. A meta-analysis of 36 crisis intervention studies. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006;6:10-21
  214. Tuckey MR, Scott JE. Group critical incident stress debriefing with emergency services personnel: a randomized controlled trial. Anxiety Stress Coping 2014;27:38-54 «PMID: 23799773»PubMed
  215. Wu S, Zhu X, Zhang Y ym. A new psychological intervention: "512 Psychological Intervention Model" used for military rescuers in Wenchuan Earthquake in China. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1111-9 «PMID: 21789502»PubMed
  216. Tarquinio C, Rotonda C, Houllé WA ym. Early Psychological Preventive Intervention For Workplace Violence: A Randomized Controlled Explorative and Comparative Study Between EMDR-Recent Event and Critical Incident Stress Debriefing. Issues Ment Health Nurs 2016;37:787-799 «PMID: 27696918»PubMed
  217. Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. 2. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001
  218. Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita, 2006
  219. Nurmi LA. The sinking of the Estonia: the effects of critical incident stress debriefing (CISD) on rescuers. Int J Emerg Ment Health 1999;1:23-31 «PMID: 11227750»PubMed
  220. Peterson AL, Hale WJ, Baker MT ym. Psychiatric Aeromedical Evacuations of Deployed Active Duty U.S. Military Personnel During Operations Enduring Freedom, Iraqi Freedom, and New Dawn. Mil Med 2018;183:e649-e658 «PMID: 30124915»PubMed
  221. Richardson LK, Frueh BC, Acierno R. Prevalence estimates of combat-related post-traumatic stress disorder: critical review. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:4-19 «PMID: 20073563»PubMed
  222. Cameron KL, Sturdivant RX, Baker SP. Trends in the incidence of physician-diagnosed posttraumatic stress disorder among active-duty U.S. military personnel between 1999 and 2008. Mil Med Res 2019;6:8 «PMID: 30905323»PubMed
  223. Ursano RJ, Colpe LJ, Heeringa SG ym. The Army study to assess risk and resilience in servicemembers (Army STARRS). Psychiatry 2014;77:107-19 «PMID: 24865195»PubMed
  224. Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the war back home: mental health disorders among 103,788 US veterans returning from Iraq and Afghanistan seen at Department of Veterans Affairs facilities. Arch Intern Med 2007;167:476-82 «PMID: 17353495»PubMed
  225. Fear NT, Jones M, Murphy D ym. What are the consequences of deployment to Iraq and Afghanistan on the mental health of the UK armed forces? A cohort study. Lancet 2010;375:1783-97 «PMID: 20471076»PubMed
  226. Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustusvoimissa vv. 1941-1944. Jatkosodan aikana sota- ja kenttäsairaaloissa hoidettujen sotilaspotilaiden epidemiologinen ja seurantatutkimus. Ann Med Milit Fenn 1977;52:31-208
  227. Naß J, Efferth T. Pharmacogenetics and Pharmacotherapy of Military Personnel Suffering from Post-traumatic Stress Disorder. Curr Neuropharmacol 2017;15:831-860 «PMID: 27834145»PubMed
  228. Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttraumatic stress disorder in peacekeepers: a meta-analysis. J Nerv Ment Dis 2011;199:309-12 «PMID: 21543949»PubMed
  229. Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. The Finnish UN Peace-keeping service interruptors in the years 1969-96. A postal inquiry study. Ann Med Milit Fenn 2000;75:31-6
  230. Pihlainen K, Santtila M, Vasankari T ym. Evaluation of occupational physical load during 6-month international crisis management operation. Int J Occup Med Environ Health 2018;31:185-197 «PMID: 28972598»PubMed
  231. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  232. De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocial interventions for the prevention of disability following traumatic physical injury. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD006422 «PMID: 19821365»PubMed
  233. Tuulio-Henriksson A, Toikka T, Heino P, Laukkala T. Kuntoutuspsykoterapia tukee työssä pysymistä. Alkuperäis­tutkimus. Suom lääkäril 2019;(13):816-24
  234. Black AC, Meshberg-Cohen S, Perez-Ortiz AC ym. Veterans' compensation claims beliefs predict timing of PTSD treatment use relative to compensation and pension exam. PLoS One 2018;13:e0209488 «PMID: 30589882»PubMed
  235. Davis LL, Kyriakides TC, Suris AM ym. Effect of Evidence-Based Supported Employment vs Transitional Work on Achieving Steady Work Among Veterans With Posttraumatic Stress Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2018;75:316-324 «PMID: 29490371»PubMed
  236. Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and its Relation to Occupational Health and Injury Prevention. Kirjassa: Encyclopedia of Occupational Health and Safety. Geneva: International Labor Organization, 2011
  237. Lee JH, Kim I, Won JU ym. Post-traumatic stress disorder and occupational characteristics of police officers in Republic of Korea: a cross-sectional study. BMJ Open 2016;6:e009937 «PMID: 26951212»PubMed
  238. Han M, Park S, Park JH ym. Do police officers and firefighters have a higher risk of disease than other public officers? A 13-year nationwide cohort study in South Korea. BMJ Open 2018;8:e019987 «PMID: 29391373»PubMed
  239. Chatzea VE, Sifaki-Pistolla D, Vlachaki SA ym. PTSD, burnout and well-being among rescue workers: Seeking to understand the impact of the European refugee crisis on rescuers. Psychiatry Res 2018;262:446-451 «PMID: 28923435»PubMed
  240. Baas MAM, Scheepstra KWF, Stramrood CAI ym. Work-related adverse events leaving their mark: a cross-sectional study among Dutch gynecologists. BMC Psychiatry 2018;18:73 «PMID: 29566667»PubMed
  241. Wahlberg Å, Andreen Sachs M, Johannesson K ym. Post-traumatic stress symptoms in Swedish obstetricians and midwives after severe obstetric events: a cross-sectional retrospective survey. BJOG 2017;124:1264-1271 «PMID: 27562912»PubMed
  242. Jackson T, Provencio A, Bentley-Kumar K ym. PTSD and surgical residents: Everybody hurts… sometimes. Am J Surg 2017;214:1118-1124 «PMID: 28987413»PubMed
  243. Shi L, Wang L, Jia X ym. Prevalence and correlates of symptoms of post-traumatic stress disorder among Chinese healthcare workers exposed to physical violence: a cross-sectional study. BMJ Open 2017;7:e016810 «PMID: 28765135»PubMed
  244. De Stefano C, Orri M, Agostinucci JM ym. Early psychological impact of Paris terrorist attacks on healthcare emergency staff: A cross-sectional study. Depress Anxiety 2018;35:275-282 «PMID: 29421842»PubMed
  245. Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-related PTSD among highly exposed populations: a systematic review 15 years after the attack. Psychol Med 2018;48:537-553 «PMID: 28805168»PubMed
  246. Kawashima Y, Nishi D, Noguchi H ym. Post-Traumatic Stress Symptoms and Burnout Among Medical Rescue Workers 4 Years After the Great East Japan Earthquake: A Longitudinal Study. Disaster Med Public Health Prep 2016;10:848-853 «PMID: 27188495»PubMed
  247. Peñalba V, McGuire H, Leite JR. Psychosocial interventions for prevention of psychological disorders in law enforcement officers. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD005601 «PMID: 18646132»PubMed
  248. McCanlies EC, Gu JK, Andrew ME ym. Resilience mediates the relationship between social support and post-traumatic stress symptoms in police officers. J Emerg Manag 2017;15:107-116 «PMID: 28820229»PubMed
  249. Lassemo E, Sandanger I. Potentially traumatic events as predictors of disability pension: A 10-year follow-up study in Norway. Scand J Public Health 2018;46:340-346 «PMID: 28767006»PubMed
  250. Laukkala T. Akuutit ja traumaperäiset stressireaktiot ja häiriöt. Kirjassa: Takala T, Aro T, Haanpää M ym (toim). Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Duodecim 2019
  251. Ponteva M, Juntunen J. [Post-traumatic stress disorders]. Duodecim 1995;111:1697-700 PubMed
  252. Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I (toim.) Vakuutuslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2004
  253. Haravuori H, Marttunen M, Ämmälä A-J. Suuronnettomusvalmius yleissairaalapsykiatriassa. Pesonen T, ym., toim. Yleissairaalapsykiatria. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2019, ss. 636-645
  254. Dückers MLA, Thormar SB, Juen B ym. Measuring and modelling the quality of 40 post-disaster mental health and psychosocial support programmes. PLoS One 2018;13:e0193285 «PMID: 29489888»PubMed
  255. Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Comparative efficacy and acceptability of pharmacological treatments for post-traumatic stress disorder in adults: a network meta-analysis. Psychol Med 2018;48:1975-1984 «PMID: 29254516»PubMed
Jatka lukemista

A

Traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian teho lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT) on tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.

A

Traumaperäinen stressihäiriö ja altistava kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) aikuisilla

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), joka sisältää altistusosuuden (kuten pitkittynyt altistusterapia ja kognitiivinen prosessointiterapia), vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita ja lisää paranemisen todennäköisyyttä.

A

Traumaperäinen stressihäiriö ja masennuslääkehoito

SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, paroksetiinilla ja fluoksetiinilla voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisesti.

A

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD).

B

EMDR:n teho lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing eli silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi) on ilmeisesti tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.

B

Mindfulness (MBSR) ja traumaperäinen stressihäiriö

Mindfulness-meditaatio (MBSR) ilmeisesti lievittää jonkin verran traumaperäisen stressihäiriön oireita osana hoidon kokonaisuutta.

B

Psykoterapia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa aikuisilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), narratiivinen altistusterapia (NET) ja silmänliikkeillä poisherkistäminen uudelleen prosessointi (EMDR) ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön oireita aikuisilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla.

B

Traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian tehon säilyminen lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian (TF-KKT) teho 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ilmeisesti säilyy vähintään 1 vuoden ajan.

B

Traumakeskeisten kognitiivisten käyttäytymisterapioiden teho lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat (KKT) ovat ilmeisesti tehokkaita 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.

B

Trauman jälkipuinti ja lyhyt varhainen interventio PTSD-oireiden ehkäisyssä lapsilla ja nuorilla

Välittömästi trauman jälkeen tapahtuva yhden istunnon jälkipuinti (debriefing) ei ilmeisesti ehkäise traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla. Myöskään varhaiset ja lyhytkestoiset (1–2 kerran) psykologiset interventiot eivät ilmeisesti ehkäise PTSD-oireita lapsilla ja nuorilla.

B

Traumaperäinen stressihäiriö aikuisilla ja nykyhetkeen keskittyvä terapia

Aikarajoitettu terapia, jossa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin (esim. present-centered therapy), on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttinen hoitomuoto.

B

Traumaperäinen stressihäiriö ja kirjoitusterapia aikuisilla

Altistava kirjoitusterapia, johon sisältyy menetelmään koulutetun terveydenhoidon ammattilaisen palaute kasvotusten tai internetin välityksellä, on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.

B

Traumaperäinen stressihäiriö ja KKT ilman altistusta sekä EMDR ja NET aikuisilla

Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ilman altistusosuutta, muut kognitiiviset terapiat (kuten kognitiivinen uudelleen strukturointi), EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) ja narratiivinen altistusterapia (narrative exposure therapy, NET) ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja.

C

Digitalisoidut omahoitomenetelmät PTSD-oireiden ehkäisyssä lapsilla ja nuorilla

Digitalisoidut omahoitomenetelmät saattavat estää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla.

C

Hoitojen yhdistäminen aikuisten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa.

C

Internetin kautta toteutetut traumaperäisen stressihäiriön kognitiiviset ja käyttäytymisterapian hoitomuodot

Internetin kautta toteutettu terapeutin ohjaama traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (I-CBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita enemmän kuin odotuslistalla oleminen.

C

Ketiapiini PTSD:n hoidossa

Ketiapiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita.

C

Kognitiivisten ja altistavien hoitojen asema PTSD:n hoidossa iäkkäillä

Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireista kärsivien iäkkäiden oireet mahdollisesti lievittyvät, kun kognitiiviseen terapiaan yhdistetään virtuaalinen altistaminen alkuperäisiä olosuhteita vastaaville tilanteille. Kognitiiviset terapiat tulee yhdistää ikäspesifiseen, narratiiviseen, koko elämänkaaren käsittävään lähestymistapaan.

C

Lapseen ja perheeseen kohdistuva varhainen interventio PTSD-oireiden ehkäisyssä lapsilla ja nuorilla

Lapseen ja perheeseen kohdistuva ja ikäspesifi varhainen interventio saattaa estää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla.

C

Lapsi-vanhempi-psykoterapia (CPP) ja traumaperäinen stressihäiriö

Lapsi-vanhempi-psykoterapia (CPP) saattaa vähentää perheväkivallalle ja muille kuormittaville elämäntapahtumille altistuneiden pikkulasten traumaperäisiä oireita.

C

Liikuntaharjoittelu aikuisten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Liikuntaharjoittelu saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita, erityisesti ylivireyttä.

C

Lyhytpsykoterapia akuutissa stressireaktiossa ja akuutissa traumaperäisessä stressihäiriössä

Altistusta sisältävä lyhyt kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa vähentää traumaperäistä akuuttia oireilua.

C

Olantsapiini PTSD:n hoidossa

Olantsapiini saattaa lievittää krooniseen PTSD:hen liittyviä oireita.

C

Pratsosiini PTSD:n ja siihen liittyvien unihäiriöiden hoidossa

Pratsosiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita, erityisesti toistuvia painajaisia, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

C

Pregabaliini lisähoitona vaikeahoitoisen PTSD:n hoidossa

Hoitoresistentin PTSD:n hoidossa pregabaliini muun lääkityksen lisänä saattaa hieman lievittää oireita.

C

Psykoterapia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa kidutuksen uhreilla

Kognitiivinen psykoterapia, erityisesti kulttuurisensitiivinen psykoterapia, ja narratiivinen altistusterapia (NET) saattavat vähentää traumaperäisen stressihäiriötä (PTSD) tai sen oireita kidutuksen uhreilla.

C

Risperidoni hoitoresistentin PTSD:n hoidossa

Risperidoni lievittänee hoitoresistentin PTSD:hen liittyviä oireita.

C

Ryhmäterapian tehokkuus traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita tehokkaammin kuin odotuslistalla olo osana hoidon kokonaisuutta.

C

Seulonta PTSD:n tunnistamisessa

Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.

C

Stressioireiden preventio kriisinhallintatyön jälkeen

Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.

C

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) PTSD:n hoidossa

TMS lievittänee ainakin lyhytaikaisesti PTSD:n oireita.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja mirtatsapiini

Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisessa hoidossa.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja perheinterventiot pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla

Perheinterventiot, jotka perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan tai joissa tarjotaan tukea antavaa terapiaa, psykoedukaatiota ja opetetaan selviytymistaitoja, saattavat vähentää PTSD- ja masennusoireilua maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla sekä parantaa heidän ja heidän perheidensä toimintakykyä.

C

Traumaperäinen stressihäiriö ja venlafaksiini

Venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.

C

Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys pelastustyöntekijöillä ja rauhanturvaajilla

Erilaisten auttajaryhmien todennäköisyys saada traumaperäinen stressihäiriö on jonkin verran suurempi kuin keskiväestöllä, mutta vaihtelee hyvin paljon riippuen tehtävän luonteesta ja psyykkisen rasituksen asteesta.

C

Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys suuronnettomuuden jälkeen

Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.

C

Tsiprasidoni hoitoresistentin PTSD:n hoidossa

Tsiprasidoni lisälääkehoitona ei liene tehokas hoitoresistentin PTSD:n oireiden vähenemisessä.

D

Aripipratsoli PTSD:n hoidossa

Aripipratsoli saattaa lievittää PTSD-oireita, mutta tutkimusnäyttöä on vielä riittämättömästi.

D

Baklofeeni PTSD:n hoidossa

Baklofeenin tehosta PTSD-oireisiin lyhytaikaisena lisälääkityksenä ei ole riittävää näyttöä.

D

Jooga aikuisten traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa

Jooga saattaa olla hyödyllistä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittämisessä, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä.

D

Topiramaatti PTSD:n hoidossa

Topiramaatista saattaa olla hieman hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

D

Traumaperäinen stressihäiriö ja lyhytkestoinen eklektinen psykoterapia

Lyhytkestoinen eklektinen psykoterapia (brief eclectic psychotherapy) saattaa olla tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Psykososiaalinen tuki ja palvelut
Toipuminen traumaperäisestä stressihäiriöstä ja traumatyyppi aikuisilla

Aiheeseen liittyviä suosituksia