Takaisin

Seulonta PTSD:n kehittymistä ennustavana menetelmänä

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala ja Markus Henriksson
15.10.2014

Näytön aste: C

Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.

Systemaattiseen katsausartikkeliin «Brewin CR. Systematic review of screening instrume...»1 oli koottu tutkimuksia erilaisista aikuisille tarkoitetuista traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) riskin ennustamiseen tarkoitetuista seulontamenetelmistä. Valintakriteereinä katsaukseen olivat vertaisarvioidut englanninkieliset julkaisut, joissa kunkin seulontamenetelmän kykyä tunnistaa PTSD verrattiin strukturoituihin kliinisiin haastatteluihin (SCID tai CAPS). Lisäksi tutkimuksessa tuli olla arvio menetelmän diagnostisesta validiteetista (spesifisyys ja sensitiivisyys). Instrumentin tuli olla käytettävissä kaikissa traumapopulaatioissa ja sisältää korkeintaan 30 osiota, jotta se olisi helposti käytettävissä seulontamenetelmänä. Katsauksen kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi 19, ja niissä oli käytetty 13 erilaista seulontamenetelmää. Mittareiden pituus vaihteli neljästä osiosta 30 ja kaikkien seulontamenetelmien pohjana oli erilaisia traumaperäisen stressihäiriön oirekriteereitä.

Parhaiten seulontaan sopivia menetelmiä oli kolme; The Impact of Event Scale (IES, lisätietoa «Horowitz M, Wilner N, Alvarez W. Impact of Event S...»2, ks. myös suosituksen sähköinen tausta-aineisto «Lomake The Impact of Event Scale, IES-22»1), jossa on 15 tiettyyn tapahtumaan liittyvää intruusioita ja välttämiskäyttäytymistä kartoittavaa kysymystä. Kysymyksiin vastataan neljäportaisella asteikolla. IES:stä on kaksi erillisellä aineistolla tehtyä tutkimusta, joissa molemmissa oli hyvä sensitiivisyys (0,89 molemmissa tutkimuksissa), spesifisyys (0,88 ja 0,94), positiivinen ennustava vahvuus (0,89 ja 0,67), negatiivinen ennustava vahvuus (0,88 ja 0,99) ja diagnostinen kokonaistehokkuus (0,88 ja 0,94). Etuna menetelmällä on yleinen tunnettavuus. Tutkimuksissa käytetty katkaisuraja oli 35 pistettä, kun asteikon portaat olivat 0, 1, 3 ja 5.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

The Trauma Screening Questionnaire (TSQ, lisätietoa «Brewin CR, Rose S, Andrews B ym. Brief screening i...»3, «Walters JT, Bisson JI, Shepherd JP. Predicting pos...»5, ks. myös sähköinen tausta-aineisto Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely TSQ «Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely TSQ»2, pdf «hoi50080a.pdf»1), jossa on 10 kysymystä kartoittaen uudelleenelämis- ja jännitystilan oireita. Vastausvaihtoehdot kyllä ja ei. Oireiden esiintymistä kysytään viimeisen viikon ajalta. Kyllä-kriteeri edellyttää kyseisen oireen esiintymistä vähintään kaksi kertaa. Suositeltu katkaisuraja on 6 pistettä. Menetelmästä on myös kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta (41 junaonnettomuudessa ollutta ja 157 väkivaltarikoksen uhria), joissa sensitiivisyys oli 0,86 vs 0,76, spesifisyys 0,93 vs 0,97, positiivinen ennustava vahvuus (positive predictive power) 0,86 vs 0,91 negatiivinen ennustava vahvuus (negative predictive power) 0,93 vs 0,92 ja diagnostinen kokonaistehokkuus (overall efficiency) 0,90 vs 0,92.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

The SPAN test (lisätietoa «Meltzer-Brody S, Churchill E, Davidson JR. Derivat...»4) sisältää ainoastaan neljä kysymystä kartoittaen säikkyysreaktioita, fysiologista järkytystä liittyen traumasta muistuttaviin vihjeisiin, vihaisuutta ja turtuneisuutta. Kunkin oireen esiintymisfrekvenssiä ja vakavuusastetta arvioidaan asteikolla 0–4. Katkaisurajana on 5 pistettä. Myös tästä menetelmästä on kaksi eri riippumattomalla aineistolla tehtyä tehokkuustutkimusta. Sensitiivisyys oli 84 vs 0,77, spesifisyys 0,91 vs 0,82, positiivinen ennustava vahvuus 0,89 vs 0,81 negatiivinen ennustava vahvuus 0,87 vs 0,78 ja diagnostinen kokonaistehokkuus 0,88 vs 0,80.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Freedy JR, Steenkamp MM, Magruder KM ym. Post-trau...»7 arvioitiin neljän lyhyen traumaperäisen stressihäiriön oirekartoituslomakkeen toimivuutta amerikkalaisessa perusterveydenhuollossa (Family Practice Center) Yhdysvaltojen luoteisosassa. Tutkimukseen pyydettiin mukaan yli 18-vuotiaita englantia puhuvia henkilöitä, joilla ei ollut vakavia kognitiivisia ongelmia (gross cognitive impairment) ja joiden lääketieteellinen tilanne oli vakaa. Tutkimus esiteltiin mukaan kutsutuille lääkärin vastaanottokäynnillä ja sen toteuttivat puhelinhaastatteluna koulutetut haastattelijat. 774 henkilöä 3 728 aikuispotilaasta allekirjoitti suostumuslomakkeen, 519 tavoitettiin puhelinhaastatteluun ja 411 haastateltiin loppuun. Näistä 411 haastatellusta 339 oli naisia ja 72 miehiä. Tutkitut oirekartoituslomakkeet olivat 17-kohtainen PTSD Symptom Checklist eli PCL, neljän kysymyksen SPAN, seitsemän kysymyksen Breslaun lomake ja neljän kysymyksen PC-PTSD-screen. Oirekartoitusseuloja verrattiin puhelinhaastatteluun soveltuvaksi modifioituun CAPS-haastatteluun, joka toimi kultaisena standardina, ja haastattelussa arvioitiin yhden kuukauden ajalta traumaperäistä oireilua.

Oirekaroituslomakkeista ROC-analyysissä tavoitetaso oli yli 80 % kattavuus (AUC). AUC-arvot olivat PTSD Symptom Checklist (PCL) (0,897), SPAN (0,806), Breslaun oirekartoituslomake (0,886) ja PC-PTSD (0,885). Herkkyyden ja tarkkuuden osalta yli 80 % luotettavuusedellytyksellä määritellyt pisteytysraja-arvot olivat seuraavat: PCL (80,0 % ja 80,7 %; cut-off = 43), SPAN (75,9 % ja 71,6 %; cut-off = 3), Breslau’s scale (84,5 % ja 76,4 %; cut-off = 4) ja PC-PTSD (85,1 % ja 82,0 %; cut-off = 3).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Katsausartikkelissa «McDonald SD, Calhoun PS. The diagnostic accuracy o...»8 arvioitiin PTSD Checklist –oirekartoituslomakkeen ominaisuuksia kriittisesti 18 tutkimuksen pohjalta, ja vaikka PCL–oirekartoituslomakkeen katsotaan soveltuvan oirekartoituslomakkeeksi, katsauksessa kiinnitetään huomiota siihen, että PCL:n kolmesta versiosta PCL-C on parhaiten arvioitu diagnostisten ominaisuuksien osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Katsausartikkelissa «Brewin CR. Systematic review of screening instrume...»1 esitetyt 13 seulontamenetelmää on todettu valideiksi ennustamaan myöhemmän PTSD:n kehittymistä. Tutkimuksessa mukana olleiden seulontamenetelmien keskimääräinen diagnostinen tehokkuus oli 86,5 %. Tämä lähestyy strukturoitujen diagnostisten haastattelu-menetelmien vastaavaa tehokkuutta. Seulontamenetelmien, jotka ovat käyttökelpoisia eri traumaryhmien seulonnassa myös perusterveydenhuollon tasolla, tulee olla lyhyitä, yksinkertaisia vastata ja pisteyttää, ja niiden tulee toimia vähintään yhtä hyvin kuin laajempienkin arviointimenetelmien.

Menetelmistä TSQ näyttäisi parhaiten vastaavan näihin tarpeisiin, joskin sen spesifisyys ei ole kaikissa etnisissä ryhmissä ollut riittävä «Brewin CR, Fuchkan N, Huntley Z ym. Diagnostic acc...»9. Seulontaan tulee liittää kliininen arvio kriteereiden täyttyessä ja tarvittaessa tehokkaaksi osoitettu hoito. Traumaseulontaa voitaneen harkita laajamittaisen traumaattisen tapahtuman jälkeen erityisesti altistuneille henkilöille. Liian varhainen seulonta antaa liikaa vääriä positiivisia tuloksia ja suositeltu seulonta-aika on tästä syystä noin kuukausi trauman jälkeen «Post-traumatic stress disorder (PTSD). The managem...»6.

Artikkeleissa «Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. A brief ...»10 ja «Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. The New ...»11 kuvataan NYPRS-oirekartoituslomake (New York PTSD Trauma Score) ja sen eri versiot miehille ja naisille. Kysely kartoittaa trauma-altistuksen ja oireiden lisäksi muun muassa masennusoireita, univaikeutta, hoitokontaktin, koulutustason, iän, etnisyyden ja sukupuolen.

Kirjallisuutta

  1. Brewin CR. Systematic review of screening instruments for adults at risk of PTSD. J Trauma Stress 2005;18:53-62 «PMID: 16281196»PubMed
  2. Horowitz M, Wilner N, Alvarez W. Impact of Event Scale: a measure of subjective stress. Psychosom Med 1979;41:209-18 «PMID: 472086»PubMed
  3. Brewin CR, Rose S, Andrews B ym. Brief screening instrument for post-traumatic stress disorder. Br J Psychiatry 2002;181:158-62 «PMID: 12151288»PubMed
  4. Meltzer-Brody S, Churchill E, Davidson JR. Derivation of the SPAN, a brief diagnostic screening test for post-traumatic stress disorder. Psychiatry Res 1999;88:63-70 «PMID: 10641587»PubMed
  5. Walters JT, Bisson JI, Shepherd JP. Predicting post-traumatic stress disorder: validation of the Trauma Screening Questionnaire in victims of assault. Psychol Med 2007;37:143-50 «PMID: 16959058»PubMed
  6. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence: Clinical Quideline 26, 2005
  7. Freedy JR, Steenkamp MM, Magruder KM ym. Post-traumatic stress disorder screening test performance in civilian primary care. Fam Pract 2010;27:615-24 «PMID: 20622049»PubMed
  8. McDonald SD, Calhoun PS. The diagnostic accuracy of the PTSD checklist: a critical review. Clin Psychol Rev 2010;30:976-87 «PMID: 20705376»PubMed
  9. Brewin CR, Fuchkan N, Huntley Z ym. Diagnostic accuracy of the Trauma Screening Questionnaire after the 2005 London bombings. J Trauma Stress 2010;23:393-8 «PMID: 20564372»PubMed
  10. Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. A brief screening tool for assessing psychological trauma in clinical practice: development and validation of the New York PTSD Risk Score. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:489-500 «PMID: 21777981»PubMed
  11. Boscarino JA, Kirchner HL, Hoffman SN ym. The New York PTSD risk score for assessment of psychological trauma: male and female versions. Psychiatry Res 2012;200:827-34 «PMID: 22648009»PubMed