Tausta
Traumainformoitu lähestymistapa on kehittynyt traumatisoitumiseen liittyvän tutkimuksen, kliinisten käytäntöjen ja traumasta selviytyneiden edunvalvonnan tuloksena «Berring LL, Holm T, Hansen JP, ym. Implementing Tr...»1, «Substance Abuse and Mental Health Services Adminis...»2. Harris ja Fallot kehittivät käsitteen traumainformoitu lähestymistapa (traumainformed approach) vuonna 2001 kuvaamaan lähinnä mielenterveyspalveluita, joissa traumaattisen tilanteen kokeneet kohdataan traumainformoidulla työotteella, jonka avulla heidän erityistarpeensa pyritään huomioimaan paremmin «Harris M, Fallot RD. Envisioning a trauma-informed...»3. Lähestymistapaa on myöhemmin sovellettu eri aloihin, kuten koulutukseen, lastensuojeluun, sosiaalityöhön, rikosprosesseihin ja perusterveydenhuoltoon «Thomas MS, Crosby S, Vanderhaar J. Trauma-Informed...»4, «ISTSS Trauma and Public Health Task Force. A Publi...»5, «Barto B, Bartlett JD, Von Ende A, ym. The impact o...»6, «Levenson J. Trauma-Informed Social Work Practice. ...»7, «Maylea C, Chen J, Cashman L, Couteur EL. Trauma-in...»8, «Lewis NV, Bierce A, Feder GS, Macleod J, Turner KM...»9.
Traumainformoidun lähestymistavan periaatteet
Yhdysvaltojen Substance Abuse and Mental Health Services Administration (SAMHSA) julkaisi vuonna 2014 ohjeet traumainformoidun lähestymistavan käyttöönottoon erilaisissa palveluissa «Substance Abuse and Mental Health Services Adminis...»2. Käyttöönottoa ohjaa kuusi periaatetta:
Näillä periaatteilla pyritän siihen, että organisaation henkilöstö 1) ymmärtää traumaattisten kokemusten levinneisyyden ja vaikutukset sekä mahdolliset toipumispolut, 2) tunnistaa trauman merkit ja oireet asiakkaissa, perheissä, henkilökunnassa ja muissa henkilöissä, 3) soveltaa tätä ymmärrystä toimintoihin, menettelytapoihin ja käytänteisiin ja 4) pyrkii välttämään uudelleen traumatisoitumista «Substance Abuse and Mental Health Services Adminis...»2. Nämä periaatteet voidaan yleistää monenlaisiin ympäristöihin, mutta terminologia ja soveltaminen ovat toimintaympäristö- tai alakohtaisia. Ydinperiaatteet säilyvät kuitenkin samoina «Mahon D. An Umbrella Review of Systematic Reviews ...»10].
Traumainformoitu lähestymistapa ja trauman hoito
Traumainformoitu lähestymistapa pyrkii huomioimaan yksilön aiemmat traumaattiset elämänkokemukset, jotta hänelle tarjottavat palvelut voidaan suunnitella paremmin integroiduksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi monella mielenterveys- tai päihdepalveluiden käyttäjällä on aiempia traumaattisia elämänkokemuksia. Kaikilla ei tällaisia kokemuksia ole, mutta siitä huolimatta niiden laaja esiintyvyys on hyvä huomioida, kun suunnitellaan palveluita, joiden käyttäjillä voidaan tutkimusten ja kokemuksen perusteella olettaa olevan runsaasti tällaisia kokemuksia. Näin traumaattisia elämänkokemuksia kokeneet voivat paremmin hyötyä näistä palveluista «Harris M, Fallot RD. Envisioning a trauma-informed...»3. Traumainformoitu lähestymistapavoi sisältää erilaisia käytäntöjä, kuten henkilöstön kouluttaminen traumaattisten kokemusten esiintyvyydestä ja vaikutuksista, traumojen systemaattinen kartoittaminen ja arviointi, palveluiden mukauttaminen yksilöllisiin tarpeisiin, traumainformoidun lähestymistavan periaatteiden jalkauttaminen käytäntöön sekä mahdollisuus ohjata potilas näyttöön perustuviin traumahoitoihin «Substance Abuse and Mental Health Services Adminis...»2, «Harris M, Fallot RD. Envisioning a trauma-informed...»3, «ISTSS Trauma and Public Health Task Force. A Publi...»5, «Fallot RD, Harris M. A trauma-informed approach to...»11, «Substance Abuse and Mental Health Services Adminis...»12.
Traumaperäisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa keskitytään sen sijaan yksilöihin, joilla tiedetään olevan traumaattisia elämänkokemuksia ja joilla on näiden takia traumaperäinen mielenterveyshäiriö. Heille tulee tarjota näyttöön perustuvia hoitoja, jotka pyrkivät traumaperäisten mielenterveyshäiriöiden hoitamiseen. Näitä hoitomuotoja on kuvattu tarkemmin Traumaperäinen stressihäiriö Käypä hoito -suosituksessa.
Traumainformoidun lähestymistavan hyödyt
Traumainformoidun lähestymistavan tavoitteena ei ole traumaperäisten häiriöiden hoitaminen. Traumainformoidusta lähestymistavasta on kuitenkin tutkimuksissa raportoitu olevan muita hyötyjä. Koulutus on välttämätön, mutta yksinään todennäköisesti riittämätön toimenpide traumainformoidun lähestymistavan käyttöönottamiseksi organisaatiossa «Stokes Y, Lewis KB, Tricco AC, ym. Trauma-Informed...»13, «Menschner C, Maul A. Key Ingredients for Successfu...»14. Tutkimuksissa traumainformoidun lähestymistavan koulutusten kesto vaihteli yhdestä tunnista useisiin päiviin. Koulutusten seurauksena henkilöstön tietämys lisääntyi ja heidän asenteensa ja käyttäytymisensä muuttuivat «Purtle J. Systematic Review of Evaluations of Trau...»15. Tutkimusten mukaan traumainformoidun lähestymistavan koulutuksen seurauksena ensihoitopalveluissa potilaat raportoivat hoidon laadun parantuneen, avohoitoon ohjautuminen lisääntyi ja lisäksi mielenterveysongelmista kärsivät potilaat viettivät vähemmän aikaa tahdonvastaisessa hoidossa «Brown T, Ashworth H, Bass M, ym. Trauma-informed C...»16, «Cole R. Reducing restraint use in a trauma center ...»17, «Carter-Snell C, Jakubec S, Hagen B. Collaboration ...»18. Muita esimerkkejä traumainformoidun lähestymistavan käyttöönoton hyödyistä ovat henkilökuntaan kohdistuvan väkivallan väheneminen nuorisovankilassa «Elwyn LJ, Esaki N, Smith CA. Safety at a girls sec...»19, eristämisen käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa «Blair EW, Woolley S, Szarek BL, ym. Reduction of S...»20 ja erilaisten rangaistusten käytön väheneminen kouluympäristössä «Dorado JS, Martinez M, McArthur LE, Leibovitz T. H...»21. Koska toimintaympäristöt ja kohderyhmät vaihtelevat, tavoitteiden asettaminen ja kohderyhmien (esim. potilaat, henkilökunta, hoitajat) valinta edellyttävät kuitenkin organisaatiolta erityistä huolellisuutta, kun suunnitellaan traumainformoidun lähestymistavan käyttöönottoa «Elwyn LJ, Esaki N, Smith CA. Safety at a girls sec...»19. Käyttöönotto edellyttää myös sitä, että organisaation johto on sitoutunut prosessiin ja että siihen osoitetaan riittävästi resursseja «Huo Y, Couzner L, Windsor T, ym. Barriers and enab...»22.
Rajoitukset
Traumainformoitua lähestymistapaa käsittelevän tutkimuksen tulkitseminen vaatii erityistä tarkkuutta, koska käsitteet ja lähestymistavat eivät vielä ole vakiintuneita «Han HR, Miller HN, Nkimbeng M, ym. Trauma informed...»23, «Champine RB, Lang JM, Nelson AM, ym. Systems Measu...»24. Myöskään traumainformoidun lähestymistavan sisältö ei ole vakiintunut, ja se on aina kontekstisidonnainen. Valitettavasti olemassa oleva tutkimus ei mahdollista myöskään erilaisten lähestymistapojen vertailua «Stokes Y, Lewis KB, Tricco AC, ym. Trauma-Informed...»13.
Koulutuksella on keskeinen rooli traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotossa. Tutkimusten mukaan lyhyemmillä koulutuksilla oli vähemmän vaikutusta, mutta koulutusten suositeltava laajuus ja sisältö on vielä tutkimuksellisesti avoin kysymys. Ei myöskään ole selvää, missä määrin näiden vaikutusten voidaan olettaa olevan pysyviä ja missä määrin ne siirtyvät myös potilastyön vaikuttavuuteen «Purtle J. Systematic Review of Evaluations of Trau...»15. Traumainformoidun lähestymistavan tuloksellisuuden mittaamiseen on kehitetty lukuisia erilaisia mittareita, mutta nämä kärsivät kentän määrittelemättömyydestä «Champine RB, Lang JM, Nelson AM, ym. Systems Measu...»24. Näin ollen tarvitaan lisää metodologisesti vankkoja tutkimuksia traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotosta erilaisissa organisaatioissa «Lewis NV, Bierce A, Feder GS, Macleod J, Turner KM...»9.
Yhteenveto
Traumaperäisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja traumainformoidut palvelut voivat olla toisiaan täydentäviä lähestymistapoja. Tällä hetkellä tutkimus vaikuttaisi osoittavan, että traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotosta organisaatiossa voi olla erilaista hyötyä, mutta tutkimuksia vaikutuksista traumaperäisten mielenterveyshäiriöiden hoidon tuloksellisuuteen on vähän.