Takaisin

Traumaperäinen stressihäiriö ja psykoosilääkitys aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala ja Markus Henriksson
15.10.2014

Näytön aste: C

Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä muuhun psyykenlääkitykseen yhdistettynä.

Meta-analyysi «Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsyc...»1 käsitti seitsemän satunnaistettua lumekontrolloitua risperidoni- ja olantsapiinitutkimusta, joissa oli mukana 192 traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivää potilasta, joista 90 sai lumelääkettä. Potilaiden traumojen tyyppejä tai oireiden kestoa ennen tutkimusta ei ole raportoitu. Tutkimuksista viidessä potilaat saivat myös masennuslääkettä tai muita psyykelääkkeitä (psychotropics) tutkitun psykoosilääkkeen lisäksi. Tutkimusten seuranta-ajan kesto vaihteli 5–16 viikon välillä. Päätulosmuuttuja oli Clinician administered PTSD scale -mittarin (CAPS) pisteiden lasku, jonka perusteella psykoosilääkitys lievitti oireita lumeeseen verrattuna (SMD 0,45; 95 % luottamusväli 0,14–0,75). Tässä analyysissä oli mukana kuusi tutkimusta.

Kun kaksi monoterapiatyötä poistettiin tilastollisesta analyysistä, SMD oli -0,44 (p = 0,01) ja kun monoterapiatyöt analysoitiin yksin SMD oli -0,45 (p = 0,45), tulos ei ollut tilastollisesti merkittävä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Katsauksessa «Ahearn EP, Juergens T, Cordes T ym. A review of at...»2 analysoitiin 18 tutkimusta, joissa psykoosilääkkeitä oli käytetty PTSD:n hoidossa, 10 tutkimuksista oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Risperidonilla ja ketiapiinilla oli saavutettu tilastollisesti merkittävä CAPS-pistemäärän lasku RCT-asetelmassa. Osassa satunnaistettuja kontrolloituja risperidoni- ja olantsapiinitutkimuksia oli samanaikaisesti käytössä muita psykotrooppisia lääkkeitä, kuten masennuslääkkeitä. Potilasmäärät vaihtelivat satunnaistetuissa kontrolloiduissa risperidonitutkimuksissa 15–65 potilaan välillä ja olantsapiinitutkimuksissa 15–19 potilaan välillä. Ketiapiinista on 2009 julkaistu RCT-tutkimus, joka oli 12 viikon monoterapiatutkimus 80 potilaalla. Katsausartikkelin mukaan todettiin CAPS-kokonaispistemäärässä tilastollisesti merkittävä ero ketiapiinin hyväksi. Tätä tutkimusta ei ole löytynyt katsausartikkelin lähdetiedoin erillisenä julkaisuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Meta-analyysissä «Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsyc...»1 löydös ei ollut samansuuntainen kaikissa tutkimuksissa. Katsausartikkelissa «Ahearn EP, Juergens T, Cordes T ym. A review of at...»2 löydös ei ollut samansuuntainen kaikissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. ClinicalTrials.gov-tietokannasta löytyy 80 PTSD-potilaan ketiapiini/lume-RCT-tutkimuksen protokolla koodilla NCT00237393; tutkimus on merkitty päättyneeksi, tietokantaan ei ole liitetty julkaisuja. Tutkimus on ollut lääketehtaan tukema. Samassa tietokannassa saman lääketehtaan tukemana on 90 potilaan ketiapiini PTSD:n lisälääkityksenä tutkimusprotokolla, johon ei ole liitetty julkaisuja, NCT00306540.

Kirjallisuutta

  1. Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsychotics olanzapine and risperidone in the treatment of posttraumatic stress disorder: a meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trials. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:1-8 «PMID: 18090502»PubMed
  2. Ahearn EP, Juergens T, Cordes T ym. A review of atypical antipsychotic medications for posttraumatic stress disorder. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:193-200 «PMID: 21597381»PubMed