Takaisin

Tsiprasidoni hoitoresistentin PTSD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
Pekka Jylhä
9.1.2020

Näytön aste: C

Tsiprasidoni lisälääkehoitona ei liene tehokas hoitoresistentin PTSD:n oireiden vähenemisessä.

Satunnaistettu kontrolloitu kaksoissokkotutkimus «Hamner MB, Hernandez-Tejada MA, Zuschlag ZD ym. Zi...»1 tsiprasidoniaugmentaation tehosta, turvallisuudesta ja siedettävyydestä amerikkalaisilla sotaveteraaneilla, joilla diagnosoitiin posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD).

Sisäänottokriteereinä oli 18–65 vuoden ikä, DSM-IV:n kriteerit täyttävä PTSD, Clinician Administered PTSD Scale (CAPS) kokonaispistemäärä 50 tai yli, stabiili psykiatrinen lääkitys vähintään 2 kuukauden ajan ennen tutkimusta, ei neuroleptilääkitystä 1 viikon sisällä ennen tutkimuksen alkua eikä tutkimuksessa käytettyä lääkettä 1 kuukauden aikana ennen tutkimuksen alkua. Poissulkukriteereinä oli yliherkkyys SSRI-lääkkeille tai tsiprasidonille, raskaus tai raskauden mahdollisuus tutkimuksen aikana, alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö/riippuvuus, positiivinen huumeseula, aiemmin diagnosoitu skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, uni- tai bipolaarihäiriö psykoottisin piirtein, kehittyvä psykoosi, neuroleptilääkitys, orgaaninen mielenterveydenhäiriö, merkittävä pään trauma, itsemurha-ajatuksia, MAO-estäjien käyttö 4 viikon sisällä ennen tutkimuksen alkua tai meneillään oleva traumapsykoterapia.

Tutkimukseen suostui 73 henkilöä, joista skreenauksen perusteella 35 karsiutui. Ensimmäisessä faasissa tutkittavat (n = 38) saivat 8 viikon ajan joko paroksetiinia (20–60 mg/vrk) tai sertraliinia (50–200 mg/vrk). Tutkittavat, jotka eivät saaneet vastetta (n = 24), satunnaistettiin joko tsiprasidoni- (120–160 mg/vrk, n = 9) tai lumeryhmään (n = 15). Keski-ikä kummassakin ryhmässä oli 45,35 vuotta, pääosa oli miehiä. Tsiprasidoniryhmässä 4 henkilöä vei tutkimuksen loppuun ja lumeryhmässä 9 henkilöä. Analyyseissa oli mukana tsiprasidoniryhmässä 8 ja lumeryhmässä 14 henkilöä.

Ensisijainen tulosmuuttuja oli CAPS-kokonaispisteiden muutos. Toissijainen tulosmuuttuja oli PANSS-pisteiden (Positive and Negative Syndrome Scale Scores) ja HADS-pisteiden (Hamilton Anxiety and Depression Scale) muutos ja turvallisuus.

CAPS-kokonaispisteiden muutos (tsiprasidoni: 63,0 -> 59,7, lume: 65,5 -> 52,2) tai PANSS- tai HADS-pisteiden muutos ei eronnut ryhmien välillä. PANSS-positiivisen alaskaalan pisteet paranivat tsiprasidoniryhmässä (F = 4,52, p = 0,05). Valmisteiden siedettävyydessä tai turvallisuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: Sovellettavissa suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.
  • Kommentti: Pieni otoskoko rajoittaa johtopäätösten tekoa.

Satunnaistettu kontrolloitu kaksoissokkotutkimus «Ramaswamy S, Driscoll D, Smith LM ym. Failed effic...»2 tsiprasidonin tehosta posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) oireisiin sekä myös masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin yliopistosairaalan avohoitopotilailla.

Sisäänottokriteereinä oli 19–64 vuoden ikä, DSM-IV:n kriteerit täyttävä PTSD, kykenevyys antaa suostumus tutkimukseen osallistumiseen, mahdollisuus osallistua viikoittaisiin tapaamisiin, naispotilailla, joilla raskausmahdollisuus, käytössä ehkäisy tutkimuksen ajan. Poissulkukriteereinä oli aiempi hoito tsiprasidonilla, lääketieteellinen syy, joka vaikeuttaa tsiprasidonin turvallisen käytön (esim. vaikea maksa-, munuais-. sydän- tai keuhkosairaus sekä kohtaukselliset sairaudet), primaari psykoosisairaus, itsemurha-ajatuksia tai toisen vahingoittamisajatuksia ja psykiatriseen sairauteen käytetyn lääkkeen vaihto 3 kuukauden aikana ennen tutkimuksen aloitusta.

Ensisijainen tulosmuuttuja oli muutos CAPS-pisteissä (Clinician-Administered PTSD Scale) viikkojen 1 ja 9 välillä. CAPS täytettiin viikoilla 1 (baseline), 7 ja 9. 50 % vähennys pisteissä oli ennalta arvioitu kliinisesti merkitseväksi, myös 30 % vähennys pisteissä analysoitiin. Toissijaisina tulosmuuttujina oli muutos baselinen ja tutkimuksen päätösarvion pisteissä HAM-A (Hamilton Anxiety Scale), HAM-D (Hamilton Rating Scale for Depression), CGI (Clinical Global Impression) ja TOP (Treatment Outcome PTSD Scale).

Tutkimukseen rekrytoitiin 52 potilasta, joista 15 hylättiin seulontavaiheessa ja 7 jäi pois seurannassa. Tutkimukseen valikoitui 30 potilasta, jotka satunnaistettiin tsiprasidoni- (3 miestä ja 12 naista, keski-ikä 39,5 vuotta) ja lumeryhmiin (1 mies, 14 naista, keski-ikä 38,3 vuotta).

CAPS-kokonaispisteiden muutos (tsiprasidoni 79,9 -> 51,7; lume 75,4 -> 53,1), HAM-A (tsiprasidoni -11,8; lume -6,7), HAM-D (tsiprasidoni -9,8; lume: -5,8), TOP-8 (tsiprasidoni -10,1; lume -7,4), CGI-S (severity, tsiprasidoni -1,9; lume -1,5) eikä CGI-I (improvement, tsiprasidoni -1,2; lume -0,7) -pisteiden muutos eronnut tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä. 7 potilasta keskeytti haittavaikutusten vuoksi, joista 4 oli lume- ja 3 tsiprasidoniryhmästä. Tavallisimmat haittavaikutukset olivat unettomuus, huimaus ja pahoinvointi. 2 lumeryhmän potilaalla oli vakava haittavaikutus: rintakipu ja hypertensio sekä toisella kohtaus.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: Sovellettavissa suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.
  • Kommentti: Otoskoko oli pieni ja seuranta-aika lyhyt. Potilaat olivat lähinnä naisia, joita oli kohdannut joko seksuaalinen tai fyysinen pahoinpitely. Tutkimuksessa ei mitattu psykoottisia oireita.

Kirjallisuutta

  1. Hamner MB, Hernandez-Tejada MA, Zuschlag ZD ym. Ziprasidone Augmentation of SSRI Antidepressants in Posttraumatic Stress Disorder: A Randomized, Placebo-Controlled Pilot Study of Augmentation Therapy. J Clin Psychopharmacol 2019;39:153-157 «PMID: 30640209»PubMed
  2. Ramaswamy S, Driscoll D, Smith LM ym. Failed efficacy of ziprasidone in the treatment of post-traumatic stress disorder. Contemp Clin Trials Commun 2016;2:1-5 «PMID: 29736440»PubMed