Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan

• Akuutti stressihäiriö, 308.3
  • Lähde: DSM-5, APA 2013:280-6 «Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and St...»1
  • Lyhennetty suomennos

A Henkilö on joutunut kohtaamaan tapahtuneen tai uhkaavan kuoleman, vakavan loukkaantumisen tai seksuaalista väkivaltaa yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

1. Välitön tapahtuman kokeminen
2. Toiseen henkilöön kohdistuneen tapahtuman näkeminen
3. Tiedon saaminen traumaattisen tapahtuman sattumisesta läheiselle perheenjäsenelle tai ystävälle. Mikäli kyseessä on toteutunut tai uhkaava kuolema, tapahtuman pitää olla väkivaltainen tai tapaturmainen.
4. Toistuva tai äärimmäinen altistuminen traumaattisen tapahtuman vastenmielisille yksityiskohdille, kuten osallistuminen ihmisruumiin jäännösten kokoamiseen, toistuvaan lasten hyväksikäytön yksityiskohtien tutkimiseen yms. Huom. Kriteeriä A4 ei sovelleta sähköisen median tai kuvien kautta tapahtuvaan ei-ammatilliseen altistukseen.

B Henkilöllä esiintyy vähintään yhdeksän jäljempänä lueteltua oiretta mistä tahansa viidestä kategoriasta: intruusio, negatiivinen mieliala, dissosiaatio, välttäminen ja kohonnut vireystila. Oireet ovat alkaneet tai vaikeutuneet traumaattisen tapahtuman jälkeen.

Intrusiiviset oireet:

1. Toistuvia, vastentahtoisia, tietoisuuteen tunkeutuvia ahdistavia muistikuvia tapahtumasta. Huom. Lapsilla voi esiintyä toistuvia leikkejä traumaan liittyvistä aiheista.

2. Toistuvia ja ahdistavia unia itse tapahtumasta tai liittyen sen herättämään affektiin. Huom. Lapsilla voi esiintyä pelottavia unia, joiden sisältö ei ole tunnistettavissa.

3. Dissosiatiivisia reaktioita (kuten palautumia), jolloin henkilö tuntee tai toimii ikään kuin traumaattinen tapahtuma olisi toistumassa. Vaikeimmillaan henkilö voi kokonaan menettää tietoisuuden todellisesta ympäristöstään. Huom. Lapset voivat jäljitellä tapahtuman aikaista toimintaa leikeissään.

4. Voimakas tai pitkittynyt psyykkinen ahdistus tai huomattavat fysiologiset reaktiot jouduttaessa tekemisiin traumaattista tapahtumaa muistuttavien tai symboloivien sisäisten tai ulkoisten asioiden kanssa.

Negatiivinen mieliala:

5. Jatkuva kykenemättömyys ilmaista positiivisia tunteita

Dissosiatiiviset oireet:

6. Todellisuudentajun muutos suhteessa ympäristöön tai itseen

7. Kykenemättömyys muistaa traumaattisen tapahtuman keskeisiä asioita

Välttämisoireet:

8. Pyrkimys välttää traumaan liittyviä ahdistavia muistoja, ajatuksia ja tunteita

9. Pyrkimys välttää ihmisiä, paikkoja, toimintoja ja tilanteita, jotka herättävät muistoja tapahtuneesta

Kohonneen vireystilan oireet:

10. Nukkumishäiriöt

11. Ärtyneisyys ja vihanpurkaukset (sekä verbaalinen että fyysinen provosoimaton aggressiivisuus mahdollista)

12. Korostunut varuillaanolo

13. Keskittymisvaikeudet

14. Säikkyminen (startle response)

C Häiriön kestoaika (kriteerin B oireet) on kolmesta vuorokaudesta yhteen kuukauteen trauma-altistuksen jälkeen. Huom. Oireet alkavat tyypillisesti heti trauman jälkeen, mutta diagnoosi edellyttää niiden kestoa ainakin kolme vuorokautta.

D Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.

E Häiriö ei johdu lääkkeiden tai päihteiden fysiologisesta vaikutuksesta eikä muusta sairaudesta eikä ole paremmin selitettävissä lyhyeksi psykoottiseksi häiriöksi (DSM-5).