Järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi «Cusack K, Jonas DE, Forneris CA ym. Psychological ...»1 laadittiin, koska koettiin tarve päivittää ajankohtaiset traumaperäisen stressihäiriön suositukset ja ohjeistukset. Erityistä huomiota kiinnitettiin altistusterapioiden ja muiden kognitiivisten terapioiden tehokkuuden vertaamiseen, EMDR-menetelmän tehokkuuden arvioimiseen ja hoitomuotojen mahdollisten negatiivisten vaikutusten kokoamiseen.
Sisäänottokriteerit
Sisäänottokriteereinä valittujen tutkimusten oli kestettävä vähintään 4 viikkoa ja oltava satunnaistettu kontrollitutkimus (RCT), johon osallistujat olivat valikoituneet DSM:n traumaperäisen stressihäiriön diagnoosin perusteella. Lisäksi tutkimuksissa oli oltava vähintään 4 viikon seuranta-aika. Tuloksellisuutta oli myös arvioitava joko traumaperäisen stressihäiriön oireiden perusteella, oireiden remissiolla, traumaperäisen stressihäiriön diagnoosin poistumisella, elämänlaadun tai toimintakyvyn muutoksella, työkyvyn palautumisella tai negatiivisilla elämänkokemuksilla.
Katsaukseen sisällytettiin seuraavat terapiamuodot:
Katsauksessa käytettiin käsitettä CBT-mixed viittaamaan hoitomuotoihin, jotka käyttävät elementtejä kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, mutta jotka eivät kuitenkaan ole aiemmin mainittujen mallien mukaisia.
Tutkimusasetelma
Systemaattiset haut tehtiin tietokannoista MEDLINE, the Cochrane Library, the PILOTS database, CINAHL, PsycINFO, EMBASE, Web of Science ja International Pharmaceutical Abstracts. Hakuja täydennettiin tarkistamalla identifioitujen tutkimusten ja katsausartikkelien viitteet. Lisäksi tehtiin hakuja julkaisemattomista tutkimuksista tietokannoista ClinicalTrials.gov, the Web site for the Food and Drug Administration ja the World Health Organization's International Clinical Trials Registry Platform. Haut suoritettiin aikavälillä 1.1.1980–20.5.2014.
Mahdollisesti soveltuvat tutkimukset tarkistettiin otsikkotasolla, jonka jälkeen koko tekstit luettiin. Tämän jälkeen tutkimuksista koodattiin PICOS-tiedot. Tutkimusten mahdollista vääristymää arvioitiin AHRQ Methods Guide for Comparative Effectiveness -kriteereillä.
Jos tutkimukset arvioitiin riittävän samankaltaisiksi, laskettiin jatkuvien muuttujien osalta koe- ja kontrolliryhmän painotettu keskiarvojen ero (WMD) tai standardoitu keskiarvoero (SMD) ja Cohenin d. Binaarimuuttujien osalta laskettiin riskierot (RD) ja tarvittavien hoidettavien lukumäärä (numbers needed to treat, NNT), jos yhdistetyt riskierot olivat tilastollisesti merkitseviä. Khin neliö ja I2 laskettiin tutkimusten heterogeenisyyden arvioimiseksi. Tarvittaessa laadullinen tieto analysoitiin ja yhdistettiin. Näytön aste arvioitiin Evidence-based Practice Center Program -kriteerien mukaan korkeaksi, keskinkertaiseksi, heikoksi tai riittämättömäksi.
Tulokset
3 454 tutkimuksesta 64 valikoitui katsaukseen. Valikoiduissa tutkimuksissa otoskoko vaihteli 10:stä 563:een ja tutkimusaika vaihteli 4 viikosta 2 vuoteen. 4 tutkimuksessa arvioitiin myös lääkehoitoa.
Psykoterapiat verrattuna vähäiseen hoitoon
Näihin vertailuihin sisällytettiin tutkimukset, joissa kontrolliryhmänä toimi odotuslista sekä tavallinen hoito (treatment as usual). BEP-hoitojen osalta näyttö oli rajallista, mutta traumaperäisen stressihäiriön oireet vähenivät merkittävästi enemmän verrattuna vähäiseen hoitoon, efektikoko on todennäköisesti pieni tai keskinkertainen (3 tutkimusta; N = 96).