Takaisin

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Näytönastekatsaukset
Kristian Wahlbeck
16.10.2014

Näytön aste: A

Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD).

Systemoitu Cochrane-katsaus «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1 «»1 arvioi psykologisen jälkipuinnin (debriefing) vaikuttavuutta aikuisilla traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä. Katsaukseen sisällytettiin kaikki ne satunnaistetut tutkimukset, joissa jälkipuinti oli toteutettu kertaistuntona neljän viikon sisällä traumaattisesta tapahtumasta.

Katsaukseen sisältyy 15 tutkimusta, joista yksi käsitteli ryhmämuotoista jälkipuintia. 6 katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista oli tehty fyysisen vamman tai keskenmenon takia osastohoidossa oleville ja kaksi polikliinisesti hoidetuille traumapotilaille. 3 tutkimuksessa osallistujat olivat synnyttäjiä. Katsaukseen sisältyi myös tutkimuksia, joissa osallistujat olivat traumapotilaiden omaisia, ryöstön tai väkivaltarikoksen uhreja tai rauhanturvajoukkoihin kuuluvia.

Monessa tutkimuksessa oli satunnaistamisesta huolimatta menetelmällisiä ongelmia. Meta-analyysiin voitiin sisällyttää määrällistä tietoa yhdeksästä tutkimuksesta.

Kertaistuntona toteuttava jälkipuinti ei ehkäissyt traumaperäistä stressihäiriötä 6–12 kuukauden seurannassa (OR 0,93, 95 % luottamusväli 0,35–2,46). Yli vuoden seurannassa yksi tutkimus raportoi traumaperäisen stressihäiriön riskin olevan suurempi jälkipuintia saaneessa ryhmässä kuin verrokkiryhmässä (OR 2,51, 95 % luottamusväli 1,24–5,09).

Psykologinen jälkipuinti ei vähentänyt ahdistuneisuutta (SMD 0,25, 95 % luottamusväli 0,05–0,55). Jälkipuintiryhmässä oli hieman enemmän masennusta kuin verrokkiryhmässä (SMD 0,33, 95 % luottamusväli 0,09–0,58).

Katsauksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että kertaistuntona toteutettu psykologinen jälkipuinti olisi hyödyllinen traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Amerikkalaiseen terveysteknologian arviointiin «Gartlehner G, Forneris CA, Brownley KA ym. Interve...»6 sisältyvään systemoituun katsaukseen sisällytettiin vain hyvä- tai keskilaatuisia satunnaistettuja tutkimuksia, joihin osallistuneet olivat kokeneet trauman mutta joilla ei ollut traumaperäistä stressihäiriötä. Vain kaksi jälkipuinnin vaikuttavuutta arvioinutta tutkimusta täyttivät laatukriteerit. Tutkimuksissa jälkipuinti toteutettiin viikon-kuukauden kuluttua traumaattisesta tapahtumasta. Molemmissa tutkimuksissa oli verrokkiryhmä, joka ei saanut jälkipuintia.

Puolen vuoden kuluttua jälkipuinnista ryhmien välillä ei ollut todettavissa eroja traumaperäisen stressihäiriön esiintymisen, traumaperäisten oireiden, ahdistus- tai masennusoireiden suhteen.

Arvioinnin mukaan psykologinen jälkipuinti ei ehkäise tai lievitä traumaperäistä stressihäiriöitä tai muita rikoksen uhriksi tai onnettomuuteen joutuneissa siviileissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Meta-analyysissa «van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»2 arvioitiin kuukauden sisällä traumasta kertaistuntona toteuttavan psykologisen jälkipuinnin (critical incident stress debriefing, CISD) vaikuttavuutta. Meta-analyysiin sisällytettiin vain eteneviä kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli käytettävissä tieto osallistujien psykologisesta statuksesta ennen ja jälkeen intervention.

Meta-analyysiin löytyi 7 kriteerit täyttävää tutkimusta, joista 5 oli satunnaistettuja. 2 tutkimuksessa osallistujat olivat liikenneonnettomuudessa olleita, muissa tutkimuksissa osallistujat olivat palovammapotilaita, keskenmenon saaneita, väkivaltaisen rikoksen uhreja, taistelutoimissa olleita ja poliiseja. Yhdessä tutkimuksessa oli käytetty ryhmämuotoista jälkipuintia, muissa yksilöjälkipuintia.

Psykologista jälkipuintia saaneessa ryhmässä ei nähty traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittymistä (effect size 0,13; 95 % luottamusväli -0,29–0,55), kun muita psykologisia interventioita saaneilla (effect size 0,65; 95 % luottamusväli 0,14–1,16) tai ilman interventioita jääneillä (effect size 0,47; 95 % luottamusväli 0,28–0,66) tapahtui oireiden lievenemistä ajan myötä.

Kirjoittajien johtopäätös on, että psykologiset interventiot eivät tehosta luontaista toipumista. Kirjoittajat toteavat, että itse asiassa jälkipuinti voi haitata luontaista toipumista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemoidussa katsauksessa «Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for...»3 arvioitiin kertaistuntona toteuttavan psykologisen jälkipuinnin vaikuttavuutta. Kirjallisuushaulla koottiin yhteen tutkimukset, joissa psykologisen yksilö- tai ryhmäjälkipuinnin vaikuttavuutta oli selvitetty aikuisilla. Mukaan otettiin sekä traumauhrien että pelastushenkilökunnan jälkipuintia.

Katsaukseen sisällytettiin 14 tutkimusta, joihin kuitenkin liittyi paljon menetelmällisiä ongelmia. 2 tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, ja 5 tutkimuksessa verrokkiryhmä oli muodostettu muulla tavalla kuin satunnaistamalla. 5 tutkimuksessa kohteena oli ollut pelastushenkilökunta. 8 tutkimuksessa jälkipuinti oli toteutettu ryhmämuotoisena.

Tutkimuksissa, joissa traumaperäisen stressihäiriön ilmaantuvuutta mitattiin (6 tutkimusta), ei voitu todeta jälkipuinnilla olevan ehkäisevää vaikutusta. Yhdessä tutkimuksessa jälkipuintiryhmällä esiintyi verrokkiryhmää enemmän traumaperäistä stressihäiriötä.

Satunnaistettuja tutkimuksia oli 7. Näistä vain 2 raportoi jälkipuinnin vaikuttaneen positiivisesti ainakin yhden tulosmittarin suhteen. 4 raportoi, että jälkipuinnista oli osallistujille haittaa ainakin yhden tulosmittarin suhteen, ja yksi tutkimus ei löytänyt eroa jälkipuinti- ja verrokkiryhmän välillä. Kun erikseen tarkasteltiin tutkimukset, joissa jälkipuinnin kohteena oli ollut pelastushenkilökunta, todettiin, että tulokset eivät merkittävästi eronneet yleisväestöön kohdistuneen jälkipuinnin tuloksista. Ryhmäjälkipuinnin tulokset eivät eronneet yksilöllisen jälkipuinnin tuloksista (2 tutkimuksessa negatiivinen tulos, 1 tutkimuksessa ei eroa, 4 tutkimuksessa hyöty).

Kirjoittajan päätelmä on, että psykologisen jälkipuinnin käytölle ei ole empiiristä tukea. Tarvitaan lisää hyvin kontrolloituja tutkimuksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ranskalaisessa systemoidussa katsauksessa «Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of ...»4 tarkasteltiin kuukauden sisällä traumatapahtumasta kertaistuntona toteutettua psykologista jälkipuintia. Katsaukseen sisällytettiin kontrolloituja tutkimuksia, joissa ryhmäkoko oli vähintään 20 henkilöä ja seuranta-aika yli kuukausi. Katsaukseen sisällytettiin 8 tutkimusta, joista 4 ei osoittanut tehoa, 3 osoitti jälkipuinnin olevan haitallista ja 1 osoitti jälkipuinnin olevan hyödyllistä.

Kirjoittajat päättelevät, että ei ole näyttöä psykologisen jälkipuinnin myönteisistä vaikutuksista. He päättelevät, että jälkipuinti altistaa traumalle uudestaan, ja se saattaa haitata luontaista sopeutumista traumaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kahtena tapaamisena toteutetusta jälkipuinnista on julkaistu pienehkö kanadalainen tutkimus «Marchand A, Guay S, Boyer R ym. A Randomized Contr...»5, jossa 75 aseellisen ryöstön uhria satunnaistettiin saamaan yksilöllistä psykologista jälkipuintia (n = 33) tai verrokkiryhmään (n = 42). 3–4 kuukauden kuluttua tulos arvioitiin sokkoutetusti.

Ryhmien välillä ei todettu eroja PTSD:n esiintymisessä tai traumaperäisessä oireilussa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1: Suomessa jälkipuinti toteutetaan usein useampana tapaamisena, mikä rajoittaa katsauksen yleistettävyyttä suomalaisiin olosuhteisiin. Suomessa käytössä olevasta jälkipuintimallista ei ole olemassa hyvälaatuista näyttöä, mutta ei ole syytä olettaa, että useampana tapaamisena saman peruskaavan mukaan toteuttava jälkipuinti vaikuttavuudeltaan eroaisi kertaistuntona toteuttavasta jälkipuinnista.

«van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»2: Suomessa jälkipuinti toteutetaan usein useampana tapaamisena, mikä rajoittaa meta-analyysin yleistettävyyttä suomalaisiin olosuhteisiin. Suomessa käytössä olevasta jälkipuintimallista ei ole olemassa hyvälaatuista näyttöä, mutta ei ole syytä olettaa, että useampana tapaamisena saman peruskaavan mukaan toteuttava jälkipuinti vaikuttavuudeltaan eroaisi kertaistuntona toteuttavasta jälkipuinnista.

«Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for...»3: Katsaukseen sisällytettiin myös pari tutkimusta ilman verrokkiryhmää, joten harhan mahdollisuus on suuri. Katsauksen loppupäätelmät ovat kuitenkin samansuuntaiset niiden katsausten «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1, «van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»2 kanssa, joissa tutkimusten menetelmällinen laatu on ollut korkeampi. Suomessa jälkipuinti toteutetaan usein useampana tapaamisena, mikä rajoittaa katsauksen yleistettävyyttä suomalaisiin olosuhteisiin. Suomessa käytössä olevasta jälkipuintimallista ei ole olemassa hyvälaatuista näyttöä, mutta ei ole syytä olettaa, että useampana tapaamisena saman peruskaavan mukaan toteuttava jälkipuinti vaikuttavuudeltaan eroaisi kertaistuntona toteuttavasta jälkipuinnista.

«Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of ...»4: Katsaukseen sisällytettiin myös ei-satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Katsauksen loppupäätelmät ovat kuitenkin samansuuntaiset pelkästään satunnaistettuja tutkimuksia sisällyttäneen katsauksen «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1 kanssa. Suomessa jälkipuinti toteutetaan usein useampana tapaamisena, mikä rajoittaa katsauksen yleistettävyyttä suomalaisiin olosuhteisiin. Suomessa käytössä olevasta jälkipuintimallista ei ole olemassa hyvälaatuista näyttöä, mutta ei ole syytä olettaa, että useampana tapaamisena saman peruskaavan mukaan toteuttava jälkipuinti vaikuttavuudeltaan eroaisi kertaistuntona toteuttavasta jälkipuinnista.

«Marchand A, Guay S, Boyer R ym. A Randomized Contr...»5: Tämä satunnaistettu koe vahvistaa aiempien meta-analyysien tuloksia myös silloin, kun jälkipuinti toteutetaan kahtena istuntona.

Kirjallisuutta

  1. Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological debriefing for preventing post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD000560 «PMID: 12076399»PubMed
  2. van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Single session debriefing after psychological trauma: a meta-analysis. Lancet 2002;360:766-71 «PMID: 12241834»PubMed
  3. Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for PTSD work? A systematic research synthesis of psychological debriefings. Aggression Violent Behavior 2003;8:329-43
  4. Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of psychological debriefing in preventing post-traumatic stress disorders]. Rev Epidemiol Sante Publique 2004;52:67-79 «PMID: 15107694»PubMed
  5. Marchand A, Guay S, Boyer R ym. A Randomized Controlled Trial of an Adapted Form of Individual Critical Incident Stress Debriefing for Victims of an Armed Robbery. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006:6:122-9
  6. Gartlehner G, Forneris CA, Brownley KA ym. Interventions for the Prevention of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) in Adults After Exposure to Psychological Trauma. Comparative Effectiveness Review Number 109. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality, 2013