Ahdistuneisuushäiriöt
Ota käyttöön
- Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00120»1
- Taulukko: Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareita «Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareita....»4
- Kaavio: Toimintamalli ahdistuneisuushäiriötä epäiltäessä «hoi50119a.pdf»1
- Kaavio: Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö – KBT:n mukainen käsitteellistämismalli «hoi50119f.pdf»2
- Kaavio: Sosiaalisten tilanteiden pelko – KBT:n mukainen käsitteellistämismalli «hoi50119e.pdf»3
- Kaavio: Paniikkihäiriö – KBT:n mukainen käsitteellistämismalli «hoi50119d.pdf»4
- Kaavio: Toistuvan tai pitkäkestoisen ahdistuneisuushäiriön hoito «hoi50119b.pdf»5
- Lisätietoartikkeli: Ahdistuneisuushäiriöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen «Ahdistuneisuushäiriöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen, lisätietoa»1
- Lisätietoartikkeli: Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2
- Vältä viisaasti -suositus: Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=dnd00096»2
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sisältö
- Ahdistus on yleinen oire. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti muiden psykiatristen, somaattisten ja päihdehäiriöiden kanssa.
- Diagnosoidut ahdistuneisuushäiriöt, joista suositus käsittelee julkisten paikkojen pelkoa, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, aiheuttavat toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä, jota voidaan vähentää asianmukaisella hoidolla.
- Valtaosa komplisoitumattomista ahdistuneisuushäiriöistä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
- Keskeisiä hoitoja psykososiaalisista hoidoista ovat eri psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT), ja lääkehoidoista masennuslääkkeet.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Ahdistuneisuushäiriöt»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Anxiety Disorders»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Ahdistuneisuushäiriöt»3 ja ruotsiksi «Ångestsyndrom»4
Aiheen rajaus
- Suositus koskee WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaisia ahdistuneisuushäiriöitä:
- julkisten paikkojen pelkoa (F40.00 ilman paniikkihäiriötä tai F40.01 myös paniikkihäiriö)
- paniikkihäiriötä (F41.0)
- sosiaalisten tilanteiden pelkoa (F40.1)
- yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (F41.1).
- Suosituksen piiriin eivät kuulu lapsuusiän ahdistuneisuushäiriöt, määritetyt (yksittäiset)
pelot (F40.2), sekamuotoinen masennus-ahdistustila (F41.2), pakko-oireinen häiriö
(F42), reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43) eivätkä dissosiaatiohäiriöt
(F44).
- Tämä rajaus on myös kesäkuussa 2018 julkaistun ICD-11:n mukainen (Internet «https://icd.who.int/browse11/l-m/en»3).
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteena on edistää julkisten paikkojen pelon, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön asianmukaista tunnistamista, hoitoa ja kuntoutusta.
Kohderyhmä
- Suosituksen kohderyhmänä ovat ahdistuneisuushäiriöpotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja soveltuvin osin muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.
Määritelmät
- Ahdistus, ahdistuneisuus tunnetilana: pelon tunne, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla muun muassa levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne
- Ahdistuneisuushäiriö: toimintakykyä ja elämänlaatua heikentäviä psykiatrisia häiriöitä, joille on ominaista poikkeavan voimakas kohtauksittainen tai jatkuva uhan ja ahdistuneisuuden tunne, jota saatetaan yrittää säädellä välttämiskäyttäytymisen avulla. Oireistoon liittyy usein vaihtelevassa määrin somaattisia oireita.
- Pelko, fobia: emotionaalinen ja fysiologinen reaktio vaaralliseen tai vaaralliseksi koettuun ärsykkeeseen
- Paniikkikohtaus: äkillinen ja usein arvaamattomasti alkava kohtaus, jossa henkilö kokee tilanteeseen nähden aiheettoman voimakasta uhan tunnetta ja johon liittyy sympatikotonian oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, rintatuntemuksia ja vapinaa. Määritelmät on mukailtu Lääketieteen termit tietokannan «https://www.terveysportti.fi/apps/sanakirjat/»4 pohjalta.
Esiintyvyys
- Ahdistus on väestössä yleinen oire «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1. Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyydestä ks. taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden 12 kuukauden esiintyvyys aikuisilla....»1.
- Julkisten paikkojen pelkoa (agorafobia) koskevat esiintyvyystutkimukset käsittelevät
usein samanaikaista paniikkihäiriötä, koska eriasteisiin kohtauksittaisiin ahdistusoireisiin
voi liittyä välttämiskäyttäytymistä. Julkisten paikkojen pelon elämänaikaiseksi esiintyvyydeksi
ilman samanaikaista paniikkihäiriötä on aikuisilla kansainvälisessä tutkimuksessa
arvioitu 0,8 % «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2. Yksittäisiä paniikkikohtauksia voi esiintyä julkisten paikkojen pelon kanssa myös
ilman paniikkihäiriötä «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2.
- Nuoria suomalaisaikuisia koskevassa tutkimuksessa paniikkihäiriöttömän agorafobian elämänaikaiseksi esiintyvyydeksi Suomessa todettiin 1,1 %, ja paniikkihäiriön elämänaikaiseksi esiintyvyydeksi 3,6 % «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1.
- Yli 65-vuotiailla 12 kuukauden esiintyvyys oli kansainvälisen tutkimuksen mukaan 4,9 % kaikkien ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyden ollessa 17,2 % «Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorde...»3.
- Yksittäisen paniikkikohtauksen, joka ei vielä merkitse paniikkihäiriötä, 30 päivän
esiintyvyys oli aikuisilla 1,6 %, vuosiesiintyvyys 4,9 % ja elämänaikainen esiintyvyys
13,2–22,7 % «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2, «de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national ep...»4.
- Paniikkihäiriön 30 päivän esiintyvyys oli 0,4 %, ja elämänaikainen esiintyvyys 1,7–3,7 % «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2, «de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national ep...»4. Yli 65-vuotiailla 12 kuukauden esiintyvyys oli 3,8 % «Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorde...»3.
- Sosiaalisten tilanteiden pelon elämänaikainen esiintyvyys kansainvälisissä tutkimuksissa
yli 18-vuotiailla oli 4,0 % ja 30 vuorokauden esiintyvyys 1,3 % «Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national...»5.
- 12–17-vuotiailla suomalaisnuorilla 12 kuukauden esiintyvyys oli 3,2 % «Ranta K, Kaltiala-Heino R, Rantanen P ym. Social p...»6 ja nuorilla aikuisilla 1 %. Elämänaikainen esiintyvyys oli noin 3 %.
- Yli 65-vuotiailla 12 kuukauden esiintyvyys oli 1,3 % «Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorde...»3.
- Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön sairastuu kansainvälisten tutkimusten mukaan
elämänsä aikana 0,8–6,4 % ihmisistä «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg113»5).
- Suomalaisessa 46 vuotta täyttäneessä väestö-otoksessa piste-esiintyvyys oli 3,6 % «Kujanpää T, Jokelainen J, Auvinen J ym. Generalise...»8.
- Yli 65-vuotiailla 12 kuukauden esiintyvyys oli 3,1 % «Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorde...»3.
Häiriö | Kansainväliset
tutkimukset
(%, viite) |
Suomalaiset
tutkimukset
(%, viite) |
---|---|---|
Paniikkihäiriö | 1,0–2,8 %
«Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2, «de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national ep...»4 |
1,9 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»16 |
Julkisten paikkojen pelko ilman paniikkihäiriötä | 0,4 %
«Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»2 |
1,2 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»16 |
Sosiaalisten tilanteiden pelko | 2,4 %
«Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national...»5 |
1,0 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»16 |
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö | 1,8–5,1 %
«Ruscio AM, Hallion LS, Lim CCW ym. Cross-sectional...»137, «Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevale...»138 |
1,3 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»16 |
Esiintyvyys perusterveydenhuollossa
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä perusterveydenhuollon potilailla, ja niihin liittyy usein terveyspalveluiden suurkäyttöä «Smits FT, Brouwer HJ, Zwinderman AH ym. Why do the...»9, «Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Distressed high ut...»10.
- Perusterveydenhuollon potilaista 4 %:lla on paniikkihäiriö «Roy-Byrne PP, Wagner AW, Schraufnagel TJ. Understa...»11.
- Paniikkihäiriöstä kärsivillä on yli 5 kertaa enemmän perusterveydenhuollon käyntejä
kuin muilla samanikäisillä «Smits FT, Brouwer HJ, Zwinderman AH ym. Why do the...»9.
- 22 %:lla palveluiden suurkäyttäjistä on paniikkihäiriö «Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Distressed high ut...»10.
- Perusterveydenhuollon potilaista 4–8 %:lla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö «Roy-Byrne PP, Wagner AW, Schraufnagel TJ. Understa...»11. Suomessa naisilla sitä esiintyy 7,1 %:lla ja miehillä 4,1 %:lla perusterveydenhuollon
potilaista «Munk-Jørgensen P, Allgulander C, Dahl AA ym. Preva...»12.
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on vaikea tunnistaa, koska puolet potilaista hakeutuu vastaanotolle erilaisten somaattisten syiden takia «Munk-Jørgensen P, Allgulander C, Dahl AA ym. Preva...»12.
- Heillä myös muu psykiatrinen samanaikaissairastavuus on tavallista, mikä voi vaikeuttaa diagnostiikkaa.
- Perusterveydenhuollon potilaista 7 %:lla on sosiaalisten tilanteiden pelko «Stein MB, McQuaid JR, Laffaye C ym. Social phobia ...»13.
- Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy oirekuvansa vuoksi muita mielenterveyshäiriöitä vähäisempi perusterveydenhuollon palvelujen käyttö «Gross R, Olfson M, Gameroff MJ ym. Social anxiety ...»14, ja sitä sairastavat ottavat harvemmin psyykkiset oireet puheeksi «Lecrubier Y, Wittchen HU, Faravelli C ym. A Europe...»15.
Samanaikaissairastavuus
Psykiatriset häiriöt
- Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein psykiatrista samanaikaissairastavuutta, kuten masennusta, muita ahdistuneisuushäiriöitä ja päihteiden käyttöä «Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»16, «Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. Anxiety dis...»17, «Canton J, Scott KM, Glue P. Optimal treatment of s...»18, «Roy-Byrne PP, Stein MB, Russo J ym. Panic disorder...»19, «Lecrubier Y, Ustün TB. Panic and depression: a wor...»20.
- Masennukseen liittyvät ahdistuneisuusoireet ovat myös yleisiä. Ks. Käypä hoito -suosituksen
Depressio «Depressio»5, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21 kohta Monihäiriöisyys.
- Suurentunut ahdistuneisuushäiriöiden kehittymisen riski liittyy myös toistuviin paniikkikohtauksiin «Batelaan NM, Smit F, de Graaf R ym. Identifying ta...»22.
Ahdistuneisuushäiriö ja samanaikainen päihdeongelma
- Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä on edeltävän 12 kuukauden aikana ollut samanaikainen
päihdeongelma arviolta 5–30 %:lla ja elinaikanaan 20–40 %:lla «Lai HM, Cleary M, Sitharthan T ym. Prevalence of c...»23.
- Perusterveydenhuollossa asioivista suomalaisista paniikkihäiriöpotilaista arviolta 10 %:lla on ajankohtainen alkoholin käyttöhäiriö ja 7 %:lla jokin muu päihdehäiriö «Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Panic disorder in...»24.
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä huume- kuin alkoholiongelmaisilla «Lai HM, Cleary M, Sitharthan T ym. Prevalence of c...»23.
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat erityisen yleisiä opioidi- ja bentsodiatsepiiniriippuvaisilla. Heistä jopa 60 %:lla on elinaikanaan ollut jokin ahdistuneisuushäiriö «Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. Cigarette smoking...»25.
- Arviolta 30–46 % ahdistuneisuushäiriöisistä tupakoi päivittäin «Brook JS, Zhang C, Rubenstone E ym. Comorbid traje...»26.
- Päihteiden käyttö voi suurentaa ahdistuneisuushäiriöiden riskiä «Groenman AP, Janssen TWP, Oosterlaan J. Childhood ...»27, «Asselmann E, Wittchen HU, Lieb R ym. Associations ...»28, «Jiang F, Li S, Pan L ym. Association of anxiety di...»29, «Twomey CD. Association of cannabis use with the de...»30.
- Ahdistuneisuushäiriö saattaa altistaa päihdeongelman kehittymiselle, joskin ahdistuneisuushäiriöistä päihdeongelman riskitekijänä on tupakointia lukuun ottamatta vain vähän laadukasta tutkimusnäyttöä «Wolitzky-Taylor K, Bobova L, Zinbarg RE ym. Longit...»31, «Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. How cigarette smo...»32.
- Ahdistusoireiden itselääkintä alkoholilla saattaa altistaa päihdehäiriön kehittymiselle «Crum RM, La Flair L, Storr CL ym. Reports of drink...»33, «Robinson J, Sareen J, Cox BJ ym. Role of self-medi...»34.
- Useilla päihteillä on sekä ahdistusta akuutisti vähentäviä että erityisesti pitkäaikaiskäytössä
sitä pahentavia vaikutuksia «Ries RK, Fiellin DA, Miller SC, Saitz R. The ASAM ...»35, «Wolitzky-Taylor K, Brown LA, Roy-Byrne P ym. The i...»36. Ks. taulukko «Ahdistusoireet eräiden päihteiden käytön ja käytön lopetuksen yhteydessä....»2.
- Päihdekäyttö voi heikentää ahdistuneisuushäiriön hoitotulosta «Mammen G, Rueda S, Roerecke M ym. Association of C...»37.
- Alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuushäiriön ja päihdehäiriön samanaikainen
hoito saattaa vähentää ahdistuneisuusoireita ja lieventää alkoholirelapseja «Alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuushäiriön ja päihdehäiriön samanaikainen hoito saattaa vähentää ahdistuneisuusoireita ja lieventää alkoholirelapseja.»B.
- Ajankohtaista ahdistuneisuushäiriötä voidaan luotettavasti arvioida vasta käytön loputtua, noin 1 kuukauden päästä vieroitusoireiden päättymisestä. Ks. Käypä hoito -suosituksen Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»6, «Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalais...»38 kohta Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt.
Päihde | Ahdistusoireet päihdekäytön yhteydessä | Ahdistusoireet vieroitusoireiden yhteydessä |
---|---|---|
Kofeiini | Suuriannoksinen käyttö voi aiheuttaa ahdistuneisuutta. | |
Nikotiini | Nikotiinista riippuvaisella käyttöön liittyvä rentoutuminen ja subjektiivinen kokemus ahdistuneisuuden vähenemisestä voi selittyä myös vieroitusoireiden helpottumisesta. | Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta. Oireet kestävät 2–3 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»7, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»62. |
Alkoholi | Vähentää ahdistuneisuutta | Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia. Oireet kestävät noin 1–2 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen. Ahdistusalttius voi jatkua kuukausia käytön loppumisesta. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»6, «Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalais...»38. |
Bentsodiatsepiinit | Vähentävät ahdistuneisuutta | Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia. Oireet kestävät tavallisimmin 1–2 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen. Lyhytvaikutteisilla bentsodiatsepiineilla ahdistuneisuus on voimakkaampaa lopettamisen jälkeen. |
Kannabis | Vähentää ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. | Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat erityisesti unettomuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmat «Huumeongelmat»8, «Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»139 ja taulukko Huumeongelma ja sairaudet; kannabis. |
Opioidit (esim. buprenorfiini, kodeiini) | Vähentää ahdistuneisuutta | Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia.
Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmat «Huumeongelmat»8, «Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»139. Ks. myös kyseisen suosituksen taulukko Huumeongelma ja sairaudet: opioidit. |
Stimulantit (esim. amfetamiinit) | Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. | Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta. |
Hallusinogeenit (esim. LSD) ja hallusinogeeniset muuntohuumeet | Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. | Vieroitusoireet ovat harvinaisia käytön päätyttyä, mutta ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. |
Inhalantit (esim. liimat, liuottimet) | Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. | Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta. |
Somaattiset sairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt
- Ahdistuneisuusoireet ovat tavallisia somaattisten sairauksien yhteydessä, mutta diagnosoitujen
ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys eri somaattisten sairauksien yhteydessä vaihtelee
huomattavasti.
- Psykiatrinen diagnostiikka voi somaattisen sairastamisen yhteydessä olla haastavaa «Fava GA, Porcelli P, Rafanelli C ym. The spectrum ...»39.
- Parkinsonin tauti:
- Jokin ahdistuneisuushäiriö oli todettavissa 31 %:lla.
- Yleisin ahdistuneisuushäiriöistä oli yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (esiintyvyys 14 %), sitten sosiaalisten tilanteiden pelko (esiintyvyys 13,8 %) ja paniikkihäiriö (esiintyvyys 6,8 %). Niistä potilaista, joilla oli todettu jokin ahdistuneisuushäiriö, 31 %:lla oli todettavissa 2 tai useampia eri ahdistuneisuushäiriötä. Lisäksi oiretasoista ahdistuneisuutta oli todettavissa 25,7 %:lla (6,9–55 %) «Broen MP, Narayen NE, Kuijf ML ym. Prevalence of a...»40.
- Merkittävä ahdistuneisuusoireilu on tavallista myös keuhkoahtaumataudissa (COPD), jossa sitä esiintyy noin 10–55 %:lla sairaalapotilaista ja 13–46 %:lla avohoitopotilaista «Willgoss TG, Yohannes AM. Anxiety disorders in pat...»41.
- Palliatiivisen hoidon piirissä olevista syöpäpotilaista noin 10 %:lla oli todettavissa jokin ahdistuneisuushäiriö (luku ei sisällä sopeutumishäiriöitä, joita esiintyy lisäksi 15–25 %:lla). Ahdistus- ja masentuneisuusoireita esiintyy enemmän kuin diagnosoituja häiriöitä «Mitchell AJ, Chan M, Bhatti H ym. Prevalence of de...»42. Ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»9, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -...»43.
- Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet:
- Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy useiden sydän- ja verisuonitautien kasvanut esiintyvyys «Emdin CA, Odutayo A, Wong CX ym. Meta-Analysis of ...»44, «Batelaan NM, Seldenrijk A, Bot M ym. Anxiety and n...»45, «Tully PJ, Turnbull DA, Beltrame J ym. Panic disord...»46.
- Yhteys voi olla kaksisuuntainen «Fava GA, Porcelli P, Rafanelli C ym. The spectrum ...»39.
- Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen esiintyvä ahdistuneisuusoireilu on tavallista.
- Raskauden aikana diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys vaihtelee tutkimuksissa huomattavasti «Goodman JH, Chenausky KL, Freeman MP. Anxiety diso...»47.
- Synnytyksen jälkeinen oireilun lääkehoidon osalta ks. myös Käypä hoito -suosituksen Depressio «Depressio»5, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21 kohta Synnytyksen jälkeisen masennustilan hoito.
Itsetuhokäyttäytyminen
- Itsemurhavaaran arviointi on keskeinen hoidon suunnittelussa huomioitava tekijä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä potilaista 16 %:lla on ollut itsetuhoajatuksia viimeksi kuluneen kuukauden aikana, ja 18 % heistä oli jossain vaiheessa yrittänyt itsemurhaa. Vastaavat luvut paniikkihäiriössä ovat itsetuhoajatusten osalta olleet 17–32 %, ja 33 % heistä oli yrittänyt itsemurhaa «De La Vega D, Giner L, Courtet P. Suicidality in S...»48.
- Itsetuhoajatukset ja itsetuhoyritykset ovat myös yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä potilailla väestöä keskimäärin tavallisempia «De La Vega D, Giner L, Courtet P. Suicidality in S...»48.
- Ahdistuneisuushäiriöpotilailla itsemurha-ajatukset ovat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Myös itsetuhokäyttäytyminen on yleisempää «Kanwar A, Malik S, Prokop LJ ym. The association b...»49.
Riskitekijät
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat taustaltaan monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.
Geneettiset tekijät
- Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein suvuittain, ja niiden sairastumisriskin vaihtelusta noin 30–60 % selittyy geneettisistä tekijöistä «Hettema JM, Neale MC, Kendler KS. A review and met...»50.
- Paniikkihäiriön periytyvyydeksi on kaksostutkimusten perusteella arvioitu 30–40 %. Alttius kohdistunee kohtauksellisen ahdistuneisuuden taipumukseen eikä ainoastaan kapeasti diagnostisoitavaan paniikkihäiriöön «Shimada-Sugimoto M, Otowa T, Hettema JM. Genetics ...»51.
- Julkisten paikkojen pelon geneettiset riskitekijät lienevät samankaltaisia kuin paniikkihäiriössä. Etenkin vaikeassa julkisten paikkojen pelossa paniikkikohtaukset ovat tavallisia tai samanaikainen paniikkihäiriö on yleinen.
- Sosiaalisten tilanteiden pelon periytyvyydeksi on kaksostutkimusten perusteella arvioitu 30–60 % «Scaini S, Belotti R, Ogliari A. Genetic and enviro...»52, «Czajkowski N, Kendler KS, Tambs K ym. The structur...»53. Periytyvyydessä lienee kyse sosiaaliselle pelolle altistavien piirreominaisuuksien eikä spesifisesti aikuisiän pelko-oireiston periytyvyydestä.
- Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön periytyvyydeksi on arvioitu noin 30 % «Shimada-Sugimoto M, Otowa T, Hettema JM. Genetics ...»51.
Altistavat persoonallisuuspiirteet ja muu psykiatrinen oireisto
- Tietyt piirreominaisuudet, kuten kielteisillä tunteilla reagoiminen (negatiivinen affektiivisuus) ja korostunut estyneisyys, altistavat ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiselle «Clauss JA, Blackford JU. Behavioral inhibition and...»54.
- Korostunut estyneisyys lienee erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelolle altistava ominaisuus «Beesdo K, Knappe S, Pine DS. Anxiety and anxiety d...»55.
- Potilailla, joilla on ollut aiempi ahdistuneisuushäiriö, paniikkikohtauksia, nykyinen tai aiempi mielialahäiriö tai masennusoireita tai vähintään 2 pitkäaikaista elimellistä sairautta yhdistyneenä heikentyneeseen elämänhallintaan, on suurentunut ahdistuneisuushäiriöiden kehittymisen tai uusiutumisen riski «Batelaan NM, Smit F, de Graaf R ym. Identifying ta...»22.
Ympäristötekijät
- Lapsuuden perheen kasvatusilmapiiri, kuten vanhempien välinen riitaisuus, ylisuojelevuus tai hylkäävä vuorovaikutus, ja varhainen ero vanhemmista altistavat ahdistuneisuushäiriöille «Yap MB, Pilkington PD, Ryan SM ym. Parental factor...»56.
- Lapsuusiän traumaattiset kokemukset, koulukiusaaminen sekä fyysinen ja seksuaalinen kaltoinkohtelu ovat ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiselle altistavia yleisiä tekijöitä «Fernandes V, Osório FL. Are there associations bet...»57, «Gallo EAG, Munhoz TN, Loret de Mola C ym. Gender d...»58, «Stapinski LA, Bowes L, Wolke D ym. Peer victimizat...»59, «Takizawa R, Maughan B, Arseneault L. Adult health ...»60, «Copeland WE, Wolke D, Angold A ym. Adult psychiatr...»61.
- Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus suurentavat ahdistuneisuushäiriöiden kehittymisen riskiä «Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. Cigarette smoking...»25, «Groenman AP, Janssen TWP, Oosterlaan J. Childhood ...»27, «Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. How cigarette smo...»32. Ks. myös Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»7, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»62.
- Alkoholin ja kannabiksen käyttö saattavat suurentaa ahdistuneisuushäiriön kehittymisen riskiä «Twomey CD. Association of cannabis use with the de...»30.
- Ahdistuneisuushäiriöt voivat haitata esimerkiksi kouluttautumista ja johtaa heikompaan sosioekonomiseen asemaan «Weinstein N, Stone DN. Need depriving effects of f...»63, «Sampson L, Martins SS, Yu S ym. The relationship b...»64, «Evans-Lacko S, Aguilar-Gaxiola S, Al-Hamzawi A ym....»65.
Ahdistuneisuushäiriöiltä suojaavat tekijät
- Ahdistuneisuushäiriöiltä primaaripreventiona suojaavia tekijöitä tunnetaan huonosti, mutta resilienssitekijöillä lienee jossain määrin suojaavaa vaikutusta «Skrove M, Romundstad P, Indredavik MS. Resilience,...»66.
- Myös liikunnalla saattaa olla suojaavaa vaikutusta «Goodwin RD. Association between physical activity ...»67. Terveiden elintapojen, jotka ovat kaikille suositeltavia, osalta tutkimustietoa ei ole.
- Tupakoimattomuuden merkitys ryhmätason suojaavana tekijänä on epäselvä «Taylor AE, Fluharty ME, Bjørngaard JH ym. Investig...»68.
Ahdistuneisuushäiriöiden luonnollinen kulku
- Paniikkihäiriö alkaa tyypillisesti 20 ja 30 ikävuoden välillä, jolloin ilmaantuvat
ensimmäiset paniikkikohtaukset. Paniikkihäiriö on naisilla yleisempi kuin miehillä,
ja sen oirekuva on pitkäaikainen. Lyhyen ajan hoitotulokset ovat hyvät, mutta oireilla
on taipumus uusiutua «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1.
- Pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa noin 40 % potilaista on seuranta-aikana oireettomia, noin 40 % kärsii lievemmistä oireista ja noin 20 % on vaikeasti oireilevia.
- Ennusteen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat paniikkioireiden vaikeusaste ja tiheys, välttämiskäyttäytymisen vaikeusaste ja samanaikaissairaudet.
- Julkisten paikkojen pelon taudinkulku lienee saman tyyppinen kuin paniikkihäiriössä.
- Paniikkihäiriöön liittyy 80 %:lla potilaista muita psykiatrisia häiriöitä, kuten muita ahdistuneisuushäiriöitä (63 %) ja mielialahäiriöitä (54 %) «de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national ep...»4.
- Sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa tyypillisesti lapsuus- tai nuoruusiässä ja joskus
aikuisiässä, ja se on naisilla yleisempi kuin miehillä. Jopa 60 %:lla on samanaikaisesti
muita ahdistuneisuushäiriötä «Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national...»5. Häiriön luontainen kulku hoitamattomana on ajallisesti pitkäkestoinen «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1.
- Häiriö voi rajoittaa toimintakykyä opiskelu- ja työelämässä ja johtaa vaikeuksiin ihmissuhteissa.
- Ennuste liittyy olennaisesti muihin samanaikaisiin mielenterveyden häiriöihin. Estyneen tai muun persoonallisuushäiriön samanaikainen esiintyminen merkitsee heikompaa toipumisen ennustetta. Laaja-alainen sosiaalinen fobia liittyy usein toistuviin masennustiloihin.
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö alkaa tavallisimmin alle 40 vuoden iässä. Sen taudinkulku
on aaltoileva, ja se on naisilla kaksi kertaa tavallisempi kuin miehillä «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1.
- Oireiden äkillinen väistyminen on harvinaista: sitä esiintyy kolmanneksella potilaista.
- Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy huomattava uusiutumisriski. Oireisto palaa noin kolmannekselle potilaista 1 vuoden kuluessa hoidon lopettamisen jälkeen «Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of rel...»69.
- Muista samanaikaisista psykiatrisista häiriöistä kärsivillä kyseinen riski voi olla vielä suurempi «Geller DA, Biederman J, Stewart SE ym. Impact of c...»70.
Ehkäisy
- Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyn keinoja:
- kohtuukuormitteinen liikunta «Rebar AL, Stanton R, Geard D ym. A meta-meta-analy...»71
- säännöllinen uni- ja ruokailurytmi ja muut elintapatekijät.
- kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen
- koulu- ja työpaikkakiusaamisen huomioiminen mahdollisina oireita laukaisevina tekijöinä
- Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisytoimet jaetaan valikoitumattomaan yleisväestöön kohdistuvaan,
valikoivaan (henkilöille, joilla on ahdistuneisuushäiriöiden vaaratekijöitä) ja kohdennettuun
(henkilöille, joilla on suuri sairastumisriski) ehkäisyyn.
- Valikoitumattomaan yleisväestöön kohdistuvassa ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyssä voidaan käyttää esimerkiksi kognitiivis-behavioraaliseen teoreettiseen taustaan perustuvia ehkäisyohjelmia «Zalta AK. A meta-analysis of anxiety symptom preve...»72.
- Opiskelijoille on stressinhallintaohjelmia «Christensen H, Pallister E, Smale S ym. Community-...»73.
- Kouluissa toteutetuilla lasten ja nuorten universaaleilla ehkäisyohjelmilla voitaneen
pienentää ahdistuneisuushäiriöiden riskiä. Ohjelmat sisältävät yleensä «Teubert D, Pinquart M. A meta-analytic review on t...»74, «Werner-Seidler A, Perry Y, Calear AL ym. School-ba...»75
- mielenterveyteen yleisesti liittyvää psykoedukaatiota
- ryhmissä tapahtuvaa ongelmien ratkaisun ja sosiaalisten taitojen harjoittelua
- rentoutusharjoittelua.
- Terveydenhuollossa ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisy on yleensä riskiryhmiin kohdistuvia valikoivan tai kohdennetun prevention interventioita.
- Henkilöillä, joilla on ahdistuneisuushäiriöiden riskitekijöitä, häiriöiden kehittymisen
vaaraa voitaneen vähentää (valikoiva ehkäisy) esimerkiksi
- ahdistusherkkien kognitiivis-behavioraalisilla ehkäisyohjelmilla «Zalta AK. A meta-analysis of anxiety symptom preve...»72, «Christensen H, Pallister E, Smale S ym. Community-...»73
- internetvälitteisillä kognitiivis-behavioraalisilla interventioilla «Deady M, Choi I, Calvo RA ym. eHealth intervention...»76
- kohtuukuormitteisella liikunnalla aikuisilla, joilla on ahdistuneisuusoireita «Rebar AL, Stanton R, Geard D ym. A meta-meta-analy...»71
- ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviin vanhempiin ja heidän lapsiinsa kohdennetuilla psykoedukatiivisilla ja sosiaalisia taitoja kehittävillä (KBT-) interventioilla «Ginsburg GS, Drake KL, Tein JY ym. Preventing Onse...»77, «Pella JE, Drake KL, Tein JY ym. Child Anxiety Prev...»78
- mahdollisesti liikunnalla sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on riskitekijöitä «Larun L, Nordheim LV, Ekeland E ym. Exercise in pr...»79.
- Henkilöillä, joilla on suuri sairastumisriski (kohdennettu ehkäisy), ahdistuneisuushäiriöiden
kehittymisen vaaraa voitaneen vähentää esimerkiksi
- ahdistuneisuusoireista kärsiviin nuoriin ja aikuisiin kohdistetuilla kognitiivis-behavioraalisilla interventioilla «Zalta AK. A meta-analysis of anxiety symptom preve...»72, «Christensen H, Pallister E, Smale S ym. Community-...»73
- vanhempien eron kokeneiden lasten psykososiaalisella tuella «Neil AL, Christensen H. Efficacy and effectiveness...»80
- ahdistuneisuusoireista kärsivien ikääntyneiden perusterveydenhuollon portaittaisella KBT-interventiolla ("stepped care") «van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen ...»81, «van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen ...»82.
Diagnostiikka
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat oireyhtymiä, joissa pitkäkestoiseen ja vaikeaan ahdistuneisuuden tunnetilaan liittyy useita muita oireita, joista olennaisimpia ovat autonomisen hermoston aktivaatioon liittyvät oireet ja välttämiskäyttäytyminen.
- Keskeistä on, että oireet ovat kliinisesti merkittäviä ja rajoittavat psyykkistä tai
sosiaalista toimintakykyä.
- Tämä on myös diagnoosin asettamisen edellytys erotukseksi ahdistuneisuusoireista.
- Paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon ja julkisten paikkojen pelon kliinisen kuvan keskeisimmät piirteet ja mahdollinen välttämiskäyttäytyminen esitetään suosituksen kohteena olevien ahdistuneisuushäiriöiden osalta taulukossa «Ahdistuneisuushäiriöiden kliininen kuva ....»3, «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1.
- ICD-10-tautiluokituksen «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»83 mukaiset paniikkihäiriön (F41.0) «ICD-10:n mukaiset paniikkihäiriön (F41.0) diagnostiset kriteerit....»5, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) «ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit....»6, julkisten paikkojen pelon (F40.0) «ICD-10:n mukaiset julkisten paikkojen pelon (F40.0) diagnostiset kriteerit....»7 ja sosiaalisten tilanteiden pelon (F40.1) diagnostiset kriteerit esitetään taulukossa
«ICD-10:n mukaiset sosiaalisten tilanteiden pelon (F40.1) diagnostiset kriteerit....»8.
- Ahdistuneisuushäiriön diagnoosi perustuu kliiniseen psykiatriseen haastatteluun, jossa on olennaista selvittää oireiden luonne, kesto, vaikeusaste ja niiden aiheuttama toiminnallinen haitta.
- Oirekartoitusmittareista soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi GAD-7 yleistyneessä ahdistuneisuudessa, LSAS tai SPIN sosiaalisten tilanteiden pelossa ja PDSS-SR paniikkihäiriössä. Nämä oirekartoitusmittarit ovat saatavana Terveysportista «https://www.terveysportti.fi»6 ja/tai Mielenterveystalosta «https://www.mielenterveystalo.fi»7 (ks. taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareita....»4).
- Strukturoitu diagnostinen haastattelu, kuten DSM–IV SCID tai MINI (useita versioita,
5.0–7.0 kliinisessä käytössä), on suositeltava erikoissairaanhoidossa myös psykiatrisen
samanaikaissairastavuuden yleisyyden vuoksi «Sheehan DV, Lecrubier Y, Sheehan KH ym. The Mini-I...»84.
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikkaan soveltuu semistrukturoitu K-SADS-PL-haastattelu.
- Diagnostiikan alkuvaiheessa voi olla hyödyllistä käyttää geneerisiä ahdistuneisuushäiriöseulontakyselyjä
(esim. BAI, OASIS).
- Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareista ks. taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareita....»4.
- Useissa tutkimuksissa on todettu eri geenien polymorfismia ja kromosomimutaatioita, joilla on tilastollinen yhteys masentuneisuuteen tai ahdistuneisuushäiriöihin. Yksilötasolla toimivia, diagnoosia tai hoidon valintaa tukevia geenitestejä tai biomarkkereita ei kuitenkaan ole olemassa «Lacerda-Pinheiro SF, Pinheiro Junior RF, Pereira d...»85, «Bandelow B, Baldwin D, Abelli M ym. Biological mar...»86.
- Valtaosa ahdistuneisuushäiriöistä voidaan diagnosoida perusterveydenhuollossa. Ks. lisätietoa aiheesta «hoi50119c.pdf»6.
- Diagnoosia helpottava toimintamalli esitetään kuvassa «hoi50119a.pdf»1, «Baldwin DS, Anderson IM, Nutt DJ ym. Evidence-base...»87.
- Hoitosuosituksessa ei diagnostiikan osalta käsitellä sitä laadittaessa luonnosvaiheessa olleita, kesäkuussa 2018 julkaistuja ICD-11-kriteereitä (Internet «https://icd.who.int/browse11/l-m/en»3) eikä 2013 julkaistuja (suomentamattomia) DSM-5-kriteereitä «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»88. DSM-5 erottelee julkisten paikkojen pelon ja paniikkihäiriön diagnoosit, mikä jatkossa vaikuttaa näistä kertyvään tutkimustietoon.
Ahdistuneisuushäiriö | Kliininen kuva | Välttämiskäyttäytyminen |
---|---|---|
Paniikkihäiriö | Toistuvia paniikkikohtauksia ilman laukaisevaa tekijää | Ei esiinny |
Agorafobia | Toistuvia ahdistuneisuuskohtauksia julkisilla paikoilla, osalla myös spontaaneja paniikkikohtauksia | Julkiset paikat |
Sosiaalisten tilanteiden pelko | Ahdistuneisuus sosiaalisissa tilanteissa | Sosiaaliset tilanteet |
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö | Krooninen ahdistuneisuus ja kyvyttömyys hallita huolestuneisuutta | Ei esiinny |
Oirekartoitusmittari (suluissa lyhenne) | Ahdistuneisuushäiriö, johon mittaria käytetään | Linkki, jos vapaasti saatavilla (pyydämme huomioimaan, että Terveysportin tietokantojen käyttö vaatii käyttöoikeuden) |
---|---|---|
Viitteet: «Plummer F, Manea L, Trepel D ym. Screening for anx...»91, «Shear MK, Rucci P, Williams J ym. Reliability and ...»92, «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief mea...»142, «Houck PR, Spiegel DA, Shear MK ym. Reliability of ...»143, «Connor KM, Davidson JR, Churchill LE ym. Psychomet...»144, «Heimberg RG, Horner KJ, Juster HR ym. Psychometric...»145, «Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL ym. Development an...»146, «HAMILTON M. The assessment of anxiety states by ra...»147, «Beck AT, Epstein N, Brown G ym. An inventory for m...»148, «Norman SB, Cissell SH, Means-Christensen AJ ym. De...»149, «Zigmond AS, Snaith RP. The hospital anxiety and de...»150 | ||
Generalized Anxiety Disorder Screener (GAD-7 ja GAD-2) |
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö | GAD-7: Terveysportti > Apuohjelmat > Psykiatriset arviointilomakkeet «Psykiatriset arviointilomakkeet»1 GAD-7: Mielenterveystalo > Aikuiset > Itsearviointi > Ahdistuneisuuskysely (GAD-7) «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx»8 |
Panic Disorder Severity Scale (PDSS) ja Self Report Version of the PDSS (PDSS-SR) |
Paniikkihäiriö | PDSS-SR: Mielenterveystalo > Aikuiset > Itsearviointi > Paniikkioirekysely (PDSS-SR) «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx»9 |
Social Phobia Inventory (SPIN) |
Sosiaalisten tilanteiden pelko | www.mielenterveystalo.fi (Mielenterveystalo PRO, vaatii kirjautumisen) «https://hushag-sso.hus.fi/haglogin/idp-discovery.jsp?entityID=https%3A%2F%2Fhushag-sso.hus.fi&returnIDParam=providerid&return=https%3A%2F%2Fhushag-sso.hus.fi%2Foam%2Fserver%2Ffed%2Fsp%2Fsso%3Frefid%3Did-1qqyI-8XCYGGqZy6jwtKoLKZFGTzWrRjuf6nfBHz%26idpdisco%3D1»10 |
Liebowitz Social Anxiety Scale (LSAS) |
Sosiaalisten tilanteiden pelko | Terveysportti > Apuohjelmat > Psykiatriset arviointilomakkeet «Psykiatriset arviointilomakkeet»1 |
Penn State Worry Questionnaire (PSWQ) |
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö | www.terveysportti.fi «https://www.terveysportti.fi»6 |
Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko, Hamilton Anxiety Rating Scale (HAM-A) |
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen | Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psych...»140 |
Beckin ahdistuneisuusasteikko, Beck Anxiety Inventory (BAI) |
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen | Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psych...»140 |
Overall Anxiety Severity and Impairment Scale (OASIS) |
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen | www.mielenterveystalo.fi
(Mielenterveystalo PRO, vaatii kirjautumisen) «https://hushag-sso.hus.fi/haglogin/idp-discovery.jsp?entityID=https%3A%2F%2Fhushag-sso.hus.fi&returnIDParam=providerid&return=https%3A%2F%2Fhushag-sso.hus.fi%2Foam%2Fserver%2Ffed%2Fsp%2Fsso%3Frefid%3Did-1qqyI-8XCYGGqZy6jwtKoLKZFGTzWrRjuf6nfBHz%26idpdisco%3D1»10 Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psych...»140 |
Hospital Anxiety and Depression Scale (HADS) |
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen | Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psych...»140 |
The Columbia - Suicide Severity Scale (SSRS) |
Itsetuhoajatusten ja -pyrkimysten kartoitus | Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö, kohta Hoito ja kuntotus «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»141 ja C-SSRS |
A. Henkilöllä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia ennalta arvaamattomissa ja vaihtelevissa tilanteissa, jotka eivät ole erityisen rasittavia tai vaarallisia. |
B. Paniikkikohtaukseen liittyvät kaikki seuraavat piirteet:
(1) kohtaus on intensiivisen pelottava tai epämiellyttävä erillinen kokemus (2) kohtaus alkaa äkillisesti (3) kohtauksen voimakkuus saavuttaa huippunsa muutaman minuutin kuluessa ja kohtaus kestää vähintään muutaman minuutin ajan (4) kohtaukseen liittyy vähintään 4 seuraavista oireista, joista 1 täytyy olla jokin oireista a–d: Autonomisen kiihotustilan oireet (a) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa tai kohonnut pulssi (b) hikoilu (c) vapina (d) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet (e) hengitysvaikeudet (f) tukehtumisen tunne (g) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa (h) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet (i) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila (j) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio) (k) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä (l) kuolemanpelko Yleisoireet m) kuumat aallot tai vilunväristykset n) ihon puutuminen tai pistely |
C. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit. Paniikkikohtaukset eivät johdu elimellisestä sairaudesta, harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–F39) tai somatisaatiohäiriöstä (F45). |
|
A. Vähintään 6 kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin. |
B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista
1–4:
Autonomisen kiihotustilan oireet (1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa tai kohonnut pulssi (2) hikoilu (3) vapina (4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet (5) hengitysvaikeudet (6) tukehtumisen tunne (7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa (8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet (9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila (10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio) (11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä (12) kuolemanpelko Yleisoireet 13) kuumat aallot tai vilunväristykset 14) ihon puutuminen tai pistely Jännitysoireet (15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut (16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua (17) hermostuneisuuden tunne (18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa Muut oireet (19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä (20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia (21) jatkuva ärtyneisyys (22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus |
C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä |
A. Henkilö pelkää tai välttää vähintään 2 luettelossa mainittua tilannetta tai paikkaa:
(1) väkijoukot (2) julkiset paikat (3) yksin matkustaminen (4) kotoa lähteminen |
B. Pelkoa aiheuttavassa tilanteessa on ilmennyt vähintään 2 ahdistusoiretta yhtäaikaisesti
ainakin kerran ja toisen oireen täytyy olla jokin kohtien 1–4 oireista:
Autonomiset oireet (1) sydämentykytys tai sydämen hakkaamisen tunne tai kohonnut pulssi (2) hikoilu (3) vapina (4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet (5) hengitysvaikeudet (6) tukehtumisen tunne (7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa (8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet (9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila (10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio) (11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä (12) kuolemanpelko Yleisoireet 13) kuumat aallot tai vilunväristykset 14) ihon puutuminen tai pistely |
C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta ja henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia. |
D. Oireet rajoittuvat kokonaan tai pääasiassa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin tai niiden ajattelemiseen. |
E. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pelko tai välttämiskäyttäytyminen ei johdu harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–39) tai pakko-oireisesta häiriöstä (F42) eikä se liity kulttuurin mukaisiin uskomuksiin. |
Huom! Joissakin tapauksissa ahdistusoiretta ei ole, koska henkilö välttää ahdistusta aiheuttavia tilanteita. Masentuneisuus, pakko-oireet, sosiaalisten tilanteiden pelko tai depersonalisaatio-oireet eivät sulje pois tätä diagnoosia. Mikäli masennus on selkeästi ensisijainen oire, käytetään masennusdiagnoosia. |
F40.00 Julkisten paikkojen pelko; ilman samanaikaista paniikkihäiriötä F40.01 Julkisten paikkojen pelko; samanaikainen paniikkihäiriö |
A. Jompikumpi seuraavista:
(1) Huomattava pelko huomion kohteeksi joutumisesta tai pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa. (2) Huomattava pyrkimys välttää tilanteita, missä voisi joutua huomion kohteeksi tai sellaisia tilanteita, missä esiintyy pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa. Pelot ilmenevät julkisissa ruokailu- tai esiintymistilanteissa, ennestään tuttuja henkilöitä kohdattaessa tai osallistuttaessa rajattuihin ryhmätilanteisiin kuten juhliin, kokouksiin tai opetustapahtumiin. |
B. Ainakin kaksi kohdan F40.0 kriteerissä B mainittua ahdistusoiretta on ilmennyt
pelkoa aiheuttavassa tilanteessa ja lisäksi todetaan jokin seuraavista oireista:
(1) punastuminen tai vapina (2) oksentamisen pelko (3) virtsaamisen tai ulostamisen pelko tai tihentynyt tarve |
C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta ja henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia. |
D. Oireet rajoittuvat kokonaan tai pääasiassa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin tai niiden ajattelemiseen. |
E. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pelko tai välttämiskäyttäytyminen ei johdu harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–39) tai pakko-oireisesta häiriöstä (F42) eikä se liity kulttuurin mukaisiin uskomuksiin. |
Sosiaalisten tilanteiden pelon diagnoosi
- Sosiaalisten tilanteiden pelkoa kannattaa epäillä jännitysoireisilla potilailla, joilla on sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta, niihin liittyvää välttämistä ja erilaisia somaattisia oireita, kuten palpitaatioita, vapinaa ja punastumista sosiaalisissa tilanteissa.
- Sosiaalisten tilanteiden pelkoa epäiltäessä voi käyttää seulontakysymyksiä ja kysyä
seuraavat kysymykset:
- Huomaatko välttäväsi sosiaalisia tilanteita?
- Pelkäätkö sosiaalisia tilanteita tai tunnetko olosi niissä noloksi?
- Jos potilas vastaa myöntävästi jompaankumpaan edellisistä kysymyksistä, diagnoosi tulisi varmistaa haastattelulla, jossa arvioidaan diagnostisten kriteerien täyttyminen (ks. taulukko «ICD-10:n mukaiset sosiaalisten tilanteiden pelon (F40.1) diagnostiset kriteerit....»8), potilaan pelot, välttämiskäyttäytyminen, huoli tai haitta, toimintakyvyn heikkeneminen ja oireiston laajuus (kapea- vai laaja-alainen oireisto). Samalla kiinnitetään huomiota samanaikaissairauksiin, kuten estyneeseen tai eristäytyvään persoonallisuuteen, päihdeongelmaan, mielialahäiriöön tai muihin ahdistuneisuushäiriöihin «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7.
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosi
- Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä kannattaa epäillä potilailla, joilla on
- ahdistuneisuutta
- huomattavaa huolestuneisuutta tai liiallista murehtimisherkkyyttä:
- Potilaalla on paljon käyntejä perusterveydenhuollossa.
- Potilas hakee varmistusta somaattisten oireidensa vuoksi tavalla, joka ei ole suhteessa todettuihin somaattisiin sairauksiin.
- Potilas on toistuvasti huolissaan monista eri asioista «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7.
- Ks. taulukko «ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit....»6.
- Seulonnassa voidaan käyttää GAD-7- tai GAD-2-seulaa «Herr NR, Williams JW Jr, Benjamin S ym. Does this ...»89, «Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. The Patient...»90, «Plummer F, Manea L, Trepel D ym. Screening for anx...»91.
- Pelkän positiivisen seulontatuloksen perusteella (≥ 10) ei tule kuitenkaan aloittaa hoitoa yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöönkään, koska jopa 23 % perusterveydenhuollon potilaista ylittää tämän rajan «Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. The Patient...»90.
Paniikkihäiriön diagnoosi
Paniikkikohtaus
- Yksittäinen paniikkikohtaus ei tarkoita, että potilaalla on paniikkihäiriö.
- Ks. lisätietoa paniikkikohtauksen tutkimisesta ja hoidosta päivystyksessä «Paniikkikohtaus päivystyksessä»3.
Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko
- Paniikkihäiriödiagnoosi edellyttää, että potilaalla on toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia ja pitkäaikainen huoli niiden uusiutumisesta «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»83.
- Paniikkihäiriö jää usein tunnistamatta, koska potilas käy usein somaattisten oireiden,
kuten hengenahdistuksen, huimauksen, rintakivun tai rytmihäiriötuntemusten, vuoksi
päivystyksessä ja vastaanotolla.
- Jos potilas hakeutuu päivystykseen rintakivun vuoksi, paniikkihäiriön todennäköisyys on suurin sepelvaltimotautia sairastamattomilla, naisilla ja melko nuorilla potilailla «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7.
- Paniikkihäiriön seulonnassa voidaan käyttää PDSS-seulaa «Shear MK, Rucci P, Williams J ym. Reliability and ...»92
- Seulonnassa voidaan käyttää myös kysymystä "Onko sinulla viimeisten 4 viikon aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?" «Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Paniikkihäiriön h...»93.
- Diagnoosi tulee varmistaa haastattelulla, jossa tulee myös arvioida, onko potilaalla
samanaikainen julkisten paikkojen pelko, joka usein liittyy paniikkihäiriöön, ja arvioida
välttämiskäyttäytymisen laajuus ja vaikeusaste «Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideli...»94 sekä toiminnallinen haitta. Ks. myös taulukko «ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit....»6 sekä suosituksen kohta Ahdistuneisuushäiriöiden erityispiirteitä työterveyshuollossa
sekä toiminta- ja työkyvyn arviointi. Lisäksi kliinisessä haastattelussa tulee arvioida
- paniikkikohtausten kesto, vaikeusaste ja tiheys
- samanaikainen muu psykiatrinen sairastavuus: masennus, itsetuhoisuus, muut ahdistuneisuushäiriöt, päihdeongelma tai persoonallisuushäiriöt.
- Paniikkihäiriö, johon liittyy julkisten paikkojen pelko, on yleensä vaikeampi ja kroonisempi häiriö kuin paniikkihäiriö ilman julkisten paikkojen pelkoa «Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideli...»94.
- Julkisten paikkojen pelko voi esiintyä myös ilman paniikkihäiriötä. Tällöin pääongelmana on julkisiin tilanteisiin liittyvä välttämiskäyttäytyminen (taulukko «ICD-10:n mukaiset julkisten paikkojen pelon (F40.0) diagnostiset kriteerit....»7).
Hoito ja kuntoutus
- Suosituksen kohteena olevia ahdistuneisuushäiriöitä voidaan tehokkaasti hoitaa psykososiaalisilla hoitomuodoilla, lääkehoidolla tai niitä yhdistämällä «Leinonen E, Viikki M, Koponen H. Ahdistuneisuushäi...»95, «Nationella riktlinjer för vård vid depression och ...»96.
- Yksilöllistä hoitovaihtoehtoa valittaessa tulee huomioida hoidon teho, mahdolliset haitat sekä potilaan yksilökohtaiset tekijät ja hoitoa koskevat näkemykset. Ks. myös kuva «hoi50119a.pdf»1, vuokaavio Toistuvan tai pitkäkestoisen ahdistuneisuushäiriön hoito «hoi50119b.pdf»5 ja taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä....»9.
- Myös potilaan itsehoito muun muassa päihteettömyyden osalta on tärkeää.
- Hoitoja yhdistetään erityisesti vaikeampien oirekuvien ja toimintakyvyn vaikean heikkenemisen yhteydessä «Leinonen E, Viikki M, Koponen H. Ahdistuneisuushäi...»95.
- Ahdistuneisuushäiriöiden alihoito on yleistä «Kasteenpohja T, Marttunen M, Aalto-Setälä T ym. Tr...»97.
- Ks. lisätietoa erityisesti hoidon alkuvaiheeseen ja komplisoitumattomiin häiriöihin soveltuvasta internetterapiasta «Nettiterapiat ahdistuneisuushäiriöissä»4 ja kuntoutuksen järjestämisestä «Ahdistuneisuushäiriöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen, lisätietoa»1.
- Eri psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi näiden ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.
- Psykoterapiasta hoitomuotona, psykoterapian viitekehyksistä ja psykoterapiaan hakeutumisesta on saatavilla lisätietoa Mielenterveystalosta (Internet «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/terapia/psykoterapia»11).
- Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta on lisätietoa linkissä «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»12.
- Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta on lisätietoa sivustolla «https://www.kela.fi/kuntoutus»13 ja artikkelissa «Ahdistuneisuushäiriöt ja Kelan kuntoutukseen ohjaaminen, lisätietoa»1.
- Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa «Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA ym. Quasi-experi...»98 verrattiin ratkaisukeskeistä terapiaa, psykodynaamista lyhytpsykoterapiaa, pitkäkestoista
psykodynaamista psykoterapiaa ja psykoanalyysiä DSM-IV:n mukaisesti todetun masennus-
tai ahdistuneisuushäiriön tai niiden yhdistelmän hoidossa.
- Lyhytpsykoterapioilla saatiin nopeammin hoitovaste eri oiremittareilla mitattuna, mutta pitkä psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi olivat tehokkaampia pidemmässä, 5–10 vuoden seurannassa. Ks. lisätietoa aiheesta «Psykoanalyyttinen psykoterapia ahdistuneisuuden hoidossa»5.
- Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ahdistuneisuusoireilua potilailla, joilla on
diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö «Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ahdistuneisuusoireilua henkilöillä, joilla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö.»C.
- Liikuntaharjoittelu ainoana hoitona ei liene riittävää diagnosoituun ahdistuneisuushäiriöön mutta voi soveltua osaksi hoidon kokonaisuutta.
- Terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta on terveyden edistämiseksi suositeltavaa kaikille.
- Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta (ylläpito lopetettu)»11, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»99.
- Psykoedukaatio on suositeltavaa ahdistuneisuushäiriöissä «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7.
- Psykoedukaatio on ilmeisesti tehokasta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä «Psykoedukaatio on ilmeisesti tehokasta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.»B.
- Ks. myös Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»6
- Tutkimusnäyttöä eri fysioterapiamenetelmistä on niukasti diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa «Sherman KJ, Ludman EJ, Cook AJ ym. Effectiveness o...»100, «Rapaport MH, Schettler P, Larson ER ym. Acute Swed...»101, «Levy Berg A, Sandell R, Sandahl C. Affect-focused ...»102 (Internet «http://dx.doi.org/10.1037/a0015324»14), «Ravindran AV, da Silva TL. Complementary and alter...»103, mutta erilaisia rentoutusharjoituksia, usein itsehoitona toteutettuna, voidaan käyttää osana ahdistuneisuusoireiden hoitoa.
- Taulukossa «Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä....»9 käsitellään samanaikaissairastavuuden vaikutusta lääkehoidon valintaan.
- Tavanomaisia lääkeannoksia yleisimmillä valmisteilla eri ahdistuneisuushäiriöihin on koottu taulukkoon «Suomessa vuonna 2018 markkinoilla olevia, ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa yleisesti käytettyjä lääkkeitä ja niiden annoksia aikuispotilailla. ...»10.
- Farmakogeneettisen tiedon hyödyntäminen lisää masennuslääkehoidon tuloksellisuutta
depression hoidossa (ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»5), mutta vastaavaa tutkimusta ahdistuneisuushäiriöiden hoidosta on vain niukasti.
- Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetään osittain samoja lääkevalmisteita kuin depression hoidossa, jolloin farmakogeneettinen testaus voi olla perusteltua mahdollisen poikkeavan lääkemetabolian tunnistamiseksi ja yksilöllistetyn lääkevalinnan ja annostelun toteuttamiseksi lääkeresistenteissä tilanteissa tai potilaan kokiessa poikkeuksellisen voimakkaita lääkehaittoja «Farmakogeneettisen tiedon käyttö ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon suunnittelussa»7.
- Laajamittaisen farmakogeneettisen testauksen kustannus-hyötyanalyysi edellyttää vielä lisätutkimuksia.
- Ks. myös vuokaavio Toistuvan tai pitkäkestoisen ahdistuneisuushäiriön hoito «hoi50119b.pdf»5, joka on mukailtu viitteen «Stein MB, Craske MG. Treating Anxiety in 2017: Opt...»104 pohjalta.
Näyttö | Suositukset | |
---|---|---|
Unettomuus
Ks. Käypä hoito -suositus Unettomuus «Unettomuus»12, «Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lää...»151 |
Moni samanaikainen häiriö voi aiheuttaa unihäiriöitä. SSRI- ja SNRI-lääkkeet voivat pahentaa unihäiriöitä, jolloin pregabaliini ja hydroksitsiini voivat olla käyttökelpoisempia. |
Arvioi unettomuuden syyt. Ahdistuneisuushäiriöiden lääkityksen lisäksi tarvitaan unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaista psykososiaalista hoitoa ja lääkehoitoa. |
Iäkkäät potilaat | Kaikki yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetyt lääkkeet voivat olla iäkkäillä huonommin siedettyjä. | Käytä duloksetiinia tai essitalopraamia, mutta huomioi kävelyvaikeuksien, hyponatremian,
osteoporoosin, QT-ajan pitenemisen ja maha-suolikanavan vuotojen riskit. Essitalopraamilla ei tule ylittää 10 mg vuorokausiannosta. Venlafaksiini on myös tehokas, joskin siihen liittyy verenpaineen nousun mahdollisuus. Pregabaliinin teho on tässä ryhmässä epäselvä. Sen haittoina ovat sedaatio ja huimaus. Vältä yleensä bentsodiatsepiineja ja psykoosilääkkeitä niiden haittaoireiden vuoksi. Ketiapiinista on näyttöä GAD:n hoidossa. |
Neuropaattinen kipu | Neuropaattisesta kivusta kärsivät voivat hyötyä pregabaliinista. | Kaksosvaikutteinen masennuslääke, esim. duloksetiini tai trisyklinen amitriptyliini, mahdollisesti pregabaliini. |
Sukukypsässä iässä olevat naiset
Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»5, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21 |
Bentsodiatsepiineihin liittyy huuli-suulakihalkion riski. Joihinkin SSRI- ja kaksoisvaikutteisiin masennuslääkkeisiin liittyy muita komplikaatioriskejä. Ks. Raskaus ja imetys -tietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/raim/»15 (vaatii käyttöoikeuden). |
Vältä bentsodiatsepiineja, paroksetiinia ja valproaattia. |
Päihdeongelma | Hoitamaton päihdeongelma heikentää ahdistuneisuushäiriön hoidon tuloksellisuutta. | Käytä varovaisesti bentsodiatsepiineja ja pregabaliinia.
Harkitse pientä tarvittavaa ketiapiiniannosta tai säännöllisistä lääkityksistä paroksetiinia ja buspironia. |
Vakava masennusjakso | Samanaikainen esiintyvyys on tavallista. | Valitse SSRI- tai kaksoisvaikutteinen masennuslääke, joilla on tehoa sekä ahdistuneisuuteen että masennukseen. |
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjakso | Masennuslääkkeet voivat pahentaa tiheäsyklistä ja sekamuotoista oireistoa. Ensisijaisesti on huomioitava mielialaa tasaava lääkehoito. | Masennukseen harkitse litiumia, lamotrigiinia, ketiapiinia tai valproaattia (ei raskaana
oleville naisille tai naisille, jotka voivat tulla raskaaksi) tai lurasidonia «Ostacher M, Ng-Mak D, Patel P ym. Lurasidone compa...»152. Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»141 ja otsikko Lääkehoito Ahdistuneisuuteen harkitse pregabaliinia, hydroksitsiiniä tai bentsodiatsepiineja. Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»141. |
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, maniavaihe | Maniavaiheeseen liittyy usein ahdistusta. Ensisijaisesti on huomioitava mielialaa tasaava lääkehoito. | Vältä masennuslääkkeitä ja harkitse esim. ketiapiinia tai valproaattia (ei raskaana
oleville naisille tai naisille, jotka voivat tulla raskaaksi).
Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»141. |
Traumaperäinen stressihäiriö | Pratsosiini on mahdollinen lisälääke painajaisiin. | Harkitse pratsosiinin lisäämistä.
Ks. Käypä hoito -suositus Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö»13, «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositu...»132. |
Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko
- Paniikkihäiriön ja julkisten paikkojen pelon hoitoa käsitellään yleensä yhdessä, koska erillisiä tutkimuksia julkisten paikkojen pelon lääkehoidosta ilman samanaikaista paniikkihäiriötä on niukasti «Leinonen E, Viikki M, Koponen H. Ahdistuneisuushäi...»95.
- Kolmiohoitomallissa näyttöön perustuva hoito toteutetaan aikataulutetun hoito- ja
seurantasuunnitelman mukaisesti yleislääkärin hoitovastuulla, koulutetun hoitajan
koordinoimana (case manager) ja psykiatrisen asiantuntemuksen tukemana.
- Kolmiohoitomallilla toteutettu hoito on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön hoidossa perusterveydenhuollossa «Kolmiohoitomallilla toteutettu hoito on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön hoidossa.»B.
Paniikkihäiriön psykososiaalinen hoito ja psykoterapia
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää tehokkaasti paniikkikohtausten määrää
ja julkisten paikkojen pelkoon liittyvää välttämiskäyttäytymistä «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää paniikkikohtausten määrää ja niihin liittyvää välttämiskäyttäytymistä.»A. Hoitotulos säilyy ilmeisesti ainakin 6 kuukautta «Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos säilyy ilmeisesti ainakin 6 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen.»B.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia sisältää merkityksen annon muokkaamista (eli kognitiivista restrukturointia) ja altistamista.
- Julkisten paikkojen pelosta johtuva välttämiskäyttäytyminen heikentää kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian tulosta. Hoitotulosta voi heikentää myös paniikkihäiriön oireiden vakavuus tai samanaikainen persoonallisuushäiriö. Hoitotulosta taas parantavat hoitoon liittyvät myönteiset odotukset «Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian tulosta heikentää se, jos potilaalla on julkisten paikkojen pelosta johtuva välttämiskäyttäytyminen. Hoitotulosta heikentää myös paniikkihäiriön oireiden vakavuus tai mikäli henkilöllä on samanaikainen persoonallisuushäiriö.»A.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, joka sisältää in vivo altistamista (tosielämässä tapahtuvaa altistamista), on ilmeisesti tehokasta julkisten paikkojen pelkoon «Sellainen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, joka sisältää in vivo -altistamista (eli tosielämässä tapahtuvaa), on ilmeisesti tehokasta julkisten paikkojen pelkoon.»B.
- Paniikkihäiriön käsitteellistämisestä KBT:ssä, ks. kaavio «hoi50119d.pdf»4 ja lisätietoartikkeli «KBT, paniikkihäiriö ja psykoterapeuttinen muutos»8.
- Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on työikäisten
paniikkihäiriön hoidossa ilmeisesti yhtä tehokasta kuin kasvotusten toteutettu kognitiivinen
käyttäytymisterapia «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti yhtä tehokasta kuin kasvotusten toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten paniikkihäiriön hoidossa.»B.
- Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia lienee työikäisten paniikkihäiriön hoidossa yhtä tehokasta mutta kustannusvaikuttavampaa kuin kasvotusten ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia voi olla yhtä tehokasta mutta kustannusvaikuttavampaa kuin kasvotusten ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten paniikkihäiriön hoidossa.»C.
- Ks. lisätietoa aiheesta «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa»9.
- Paniikkihäiriön akuuttivaiheen hoidossa kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian ja masennuslääkehoidon yhdistäminen on tehokkaampaa kuin masennuslääkehoito tai psykoterapia yksinään «Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian ja masennuslääkehoidon yhdistäminen on tehokkaampaa kuin masennuslääke tai psykoterapia yksinään paniikkihäiriön akuuttivaiheen hoidossa.»A.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia liitettynä päihdehoitoon saattaa olla tehokas paniikkihäiriön hoidossa potilailla, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö «Kognitiivis-behavioraalinen terapia liitettynä on saattaa olla tehokas paniikkihäiriön hoidossa henkilöillä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö.»C.
- Psykodynaamiset psykoterapiat lienevät tehokkaita paniikkihäiriön hoidossa «Psykodynaamiset psykoterapiat lienevät tehokkaita paniikkihäiriön hoidossa.»C.
- Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia «Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa, yleistyneessä ahdistuneisyyshäiriössä ja paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia.»C.
- Interpersonaalinen psykoterapia saattaa lievittää oireita paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia «Interpersonaalinen psykoterapia saattaa lievittää oireita paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia, ja sosiaalisten tilanteiden pelossa.»C.
Lääkehoito
- Tässä suosituksessa akuuttihoitovaiheella tarkoitetaan noin 3 kuukauden mittaisiin tutkimuksiin perustuvia lääkehoitojen suosituksia.
- Lääkehoidoista masennuslääkehoidot ovat ensisijaisia vaihtoehtoja.
- Fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sitalopraami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa «SSRI-lääkkeet fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini , sertraliini ja sitalopraami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A.
- Essitalopraami on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa «Essitalopraami on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»B.
- Venlafaksiini on tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa «Venlafaksiini on tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A.
- Trisyklistä masennuslääkkeistä imipramiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa «Trisyklisistä masennuslääkkeistä imipramiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A.
- Mirtatsapiinin tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei liene riittävää näyttöä «Mirtatsapiinin tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C.
- Bentsodiatsepiineista alpratsolaami, klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami, ovat
tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutamaan
viikkoon hoidon alkuvaiheessa «Bentsodiatsepiineista , klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutaman viikon ajaksi hoidon alkuvaiheessa.»A.
- Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»6: Riippuvuusriskin minimoimiseksi bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä on aiheellista välttää ja käyttö on syytä rajata ahdistuneisuushäiriöiden hoidon alussa vain vaikeimpiin tilanteisiin ja rajalliseksi ajaksi.
- Ks. lisätietoa bentsodiatsepiinien määräämiskäytännöistä «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2.
- Toisen polven psykoosilääkkeiden ketiapiini, risperidoni, aripipratsoli, tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei liene riittävää näyttöä «Toisen polven psykoosilääkkeiden (ketiapiini, olantsapiini, risperidoni, aripipratsoli) tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C.
Jatkohoito
- Jatkohoidolla tarkoitetaan yli 3 kuukauden jatkuvaa lääkehoitoa.
- Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa «Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa.»A.
- Masennuslääkkeet pienensivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana «Masennuslääkkeet vähentävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana.»A.
- Masennuslääkkeiden lopetusta on käsitelty myös suomalaisessa katsauksessa «Koponen H, Viikki M, Leinonen E. Masennuslääkityks...»105.
Sosiaalisten tilanteiden pelko
Psykososiaalinen hoito ja psykoterapia
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta sosiaalisten tilanteiden pelon
hoidossa «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.»A.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on vaikuttavaa sosiaalisten tilanteiden pelon fobian hoidossa «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on vaikuttavaa sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.»A.
- Kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan sisältyvä altistaminen vähentää sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pelko-oireita ja välttämiskäyttäytymistä «Kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan sisältyvä altistaminen vähentää sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pelko-oireita ja välttämiskäyttäytymistä.»A.
- Yksilö- ja ryhmämuotoinen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia tehoaa paremmin sosiaalisten tilanteiden pelon oireisiin kuin supportiivinen psykoterapia, tavanomainen psykiatrinen hoito tai hoitoon pääsyn odottaminen «Yksilö- ja ryhmämuotoinen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia tehoaa paremmin sosiaalisten tilanteiden pelon oireisiin kuin supportiivinen psykoterapia, tavanomainen psykiatrinen hoito tai se, että odottaa hoitoon pääsyä.»A.
- Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on työikäisten
sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa ilmeisesti yhtä tehokasta kuin kasvotusten
ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, mutta sen kustannusvaikutukset
ovat paremmat «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti yhtä tehokasta mutta kustannusvaikuttavampaa kuin kasvotusten ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.»B.
- Potilas voi hyötyä kognitiivis-behavioraalisesta psykoterapiasta, vaikka hänellä olisi sosiaalisten tilanteiden pelon lisäksi muita samanaikaisia häiriöitä (kuten estynyt persoonallisuushäiriö tai vakava masennustila). Muut samanaikaiset häiriöt voivat kuitenkin vaikuttaa hoitotulokseen ja hoidon toteutumiseen «Potilas voi ilmeisesti hyötyä kognitiivis-behavioraalisesta psykoterapiasta, vaikka hänellä olisi sosiaalisten tilanteiden pelon lisäksi muita samanaikaisia häiriöitä (kuten estynyt persoonallisuushäiriö tai vakava masennustila). Muut samanaikaiset häiriöt voivat kuitenkin vaikuttaa hoitotulokseen ja hoidon toteutumiseen.»B.
- Ks. lisätietoa KBT:n vaikutusmekanismeista sosiaalisten tilanteiden pelossa «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, itseen liittyvät negatiiviset ajatukset ja itsetarkkailu sosiaalisten tilanteiden pelossa»10.
- Ks. lisätietoa sosiaalisten tilanteiden pelon käsitteellistämisestä «hoi50119e.pdf»3.
- Psykodynaamiset psykoterapiat ovat ilmeisesti tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa «Psykodynaamiset psykoterapiat ovat ilmeisesti tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa odotuslistaan verrattuna.»B.
- Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa «Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa, yleistyneessä ahdistuneisyyshäiriössä ja paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia.»C.
- Interpersonaalinen psykoterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa «Interpersonaalinen psykoterapia saattaa lievittää oireita paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia, ja sosiaalisten tilanteiden pelossa.»C.
Lääkehoito
- Akuuttihoitovaiheella tarkoitetaan noin 3 kuukauden mittaisiin seurantoihin perustuvia lääkehoitojen suosituksia.
- Lääkehoidosta masennuslääkehoidot ovat ensisijaisia hoitomuotoja.
- SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A.
- Sitalopraamin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa ei liene riittävää näyttöä «Sitalopraamin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa ei liene riittävää näyttöä.»C.
- Venlafaksiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa «Venlafaksiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»B.
- Mirtatsapiini saattaa olla tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa «Mirtatsapiini saattaa olla tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»C.
- Klonatsepaami ja alpratsolaami ovat ilmeisesti tehokkaita lyhytkestoisessa sosiaalisten
tilanteiden pelon akuuttivaiheen hoidossa «Klonatsepaami ja alpratsolaami ovat ilmeisesti tehokkaita lyhytkestoisessa sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttivaiheen hoidossa, mutta muiden bentsodiatsepiinien tehosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»B. Muiden bentsodiatsepiinien tehosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.
- Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»6: Riippuvuusriskin minimoimiseksi bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä on aiheellista välttää ja käyttö on syytä rajata ahdistuneisuushäiriöiden hoidon alussa vain vaikeimpiin tilanteisiin ja rajalliseksi ajaksi.
- Ks. lisätietoa bentsodiatsepiinien määräämiskäytännöistä «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2.
- Moklobemidi on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa «Moklobemidi on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A.
- Pregabaliini 600 mg/vrk on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa
«Pregabaliini 600 mg/vrk on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»A.
- Pregabaliinin väärinkäyttöä, päihdekäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu. Varovaisuutta on noudatettava sellaisilla potilailla, joiden taustatiedoissa on päihdyttävien aineiden tahallista väärinkäyttöä. Näitä potilaita on seurattava pregabaliinin väärinkäytön, päihdekäytön tai riippuvuuden oireiden varalta, koska toleranssin kehittymistä, annoksen suurentamista ja lääkehakuista käyttäytymistä on raportoitu «Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug ...»106.
- Gabapentiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa
«Gabapentiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»B.
- Myös sen väärinkäyttöä on kuvattu «Evoy KE, Morrison MD, Saklad SR. Abuse and Misuse ...»107
- Levetirasetaamin, valproaatin ja topiramaatin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa ei liene riittävää tutkimusnäyttöä «Levetirasetaamin, valproaatin ja topiramaatin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»C.
- Paroksetiini saattaa olla tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa potilailla, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö tai alkoholiongelma «Paroksetiini lienee tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa henkilöillä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö.»C.
- Beetasalpaajista atenololi ei ilmeisesti ole tehokas yleistyneiden sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Muiden beetasalpaajien osalta ei ole tutkimusnäyttöä «Beetasalpaajista atenololi ei ilmeisesti ole tehokas yleistyneiden sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Muiden beetasalpaajien osalta ei ole tutkimusnäyttöä.»B.
- Toisen polven psykoosilääkkeiden ketiapiinin ja olantsapiinin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa ei liene riittävää näyttöä «Toisen polven psykoosilääkkeiden ketiapiini ja olantsapiini tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C.
Jatkohoito
- Jatkohoidolla tarkoitetaan yli 3 kuukauden jatkuvaa lääkehoitoa.
- Masennuslääkkeet ovat ensisijainen lääkehoito sosiaalisten tilanteiden pelon säännöllisessä
pitkäaikaislääkehoidossa.
- Paroksetiini, essitalopraami ja moklobemidi ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon pitkäaikaishoidossa «Paroksetiini, essitalopraami ja moklobemidi ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon pitkäaikaishoidossa.»A.
- Sertraliini, fluvoksamiini ja venlafaksiini ovat ilmeisesti tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon pitkäaikaishoidossa «Sertraliini, fluvoksamiini ja venlafaksiini ovat ilmeisesti tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon pitkäaikaishoidossa.»B.
- Masennuslääkkeet pienensivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisen riskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana «Masennuslääkkeet vähentävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana.»A.
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Psykososiaalinen hoito ja psykoterapia
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaampaa kuin tavanomainen psykiatrinen hoito, psykologinen lumehoito tai jonotuslistalla oleminen «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaampaa kuin tavanomainen psykiatrinen hoito, psykologinen lumehoito tai jonotuslista.»A.
- KBT, jossa yhdistetään ajatusten uudelleenmuokkaus ja altistaminen, tehoaa ahdistuneisuuteen
ja samanaikaiseen masennukseen yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä «Psykoterapia, jossa yhdistetään kognitiivinen restrukturointi ja altistaminen, on tehokas ahdistuneisuuteen ja samanaikaiseen masennukseen yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.»A.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistuneisuuden lisäksi tehokkaasti myös samanaikaista masennusta «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää tehokkaasti ahdistuneisuuden lisäksi samanaikaista masennusta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.»A.
- Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireiden vakavuus ja muut samanaikaiset psykiatriset häiriöt ilmeisesti heikentävät kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian tehoa «Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian tehoa saattaa heikentää yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireiden vakavuus ja muut samanaikaiset psykiatriset häiriöt.»B.
- Uudet kognitiiviset psykoterapiat vähentävät yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön kuuluvaa liiallista huolestuneisuutta tehokkaasti «Uudet kognitiiviset psykoterapiat vähentävät tehokkaasti yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön kuuluvaa liiallista huolestuneisuutta.»A.
- Kognitiivisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos liiallisen huolestuneisuuden vähenemisessä säilynee 12 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen «Kognitiivisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos liiallisen huolestuneisuuden vähenemisessä säilynee 12 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen.»A.
- Ks. myös artikkeli Yleistynyt ahdistuneisuus – kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian mukainen käsitteellistämismalli «hoi50119f.pdf»2.
- Psykodynaamiset psykoterapiat saattavat olla tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Psykodynaamiset psykoterapiat saattavat olla tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»C.
- Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ja paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia «Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa, yleistyneessä ahdistuneisyyshäiriössä ja paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia.»C.
Lääkehoito
- Tässä suosituksessa akuuttihoitovaiheella tarkoitetaan noin 3 kuukauden mittaisiin tutkimuksiin perustuvia lääkehoitojen suosituksia.
- Masennuslääkehoito on ensisijainen lääkehoito yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriön
akuuttihoitovaiheessa.
- Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A.
- Masennuslääkkeistä fluoksetiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Masennuslääkkeistä fluoksetiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»B.
- Buspironi on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Buspironi on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»A.
- Buspironi saattaa olla tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa potilailla, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö, mutta luotettava näyttö puuttuu «Buspironi saattaa olla tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa henkilöillä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Pregabaliini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Pregabaliini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»A.
- Pregabaliinin väärinkäyttöä, päihdekäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu. Varovaisuutta on noudatettava sellaisilla potilailla, joiden taustatiedoissa on päihdyttävien aineiden tahallista väärinkäyttöä. Näitä potilaita on seurattava pregabaliinin väärinkäytön, päihdekäytön tai riippuvuuden oireiden varalta, koska toleranssin kehittymistä, annoksen suurentamista ja lääkehakuista käyttäytymistä on raportoitu «Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug ...»106.
- Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa
hoidossa «Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A.
- Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»6: Riippuvuusriskin minimoimiseksi bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä on aiheellista välttää ja käyttö on syytä rajata ahdistuneisuushäiriöiden hoidon alussa vain vaikeimpiin tilanteisiin ja rajalliseksi ajaksi.
- Ks. lisätietoa bentsodiatsepiinien määräämiskäytännöistä «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2.
- Toisen polven psykoosilääkkeistä ketiapiini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Toisen polven psykoosilääkkeistä ketiapiini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa, muista psykoosilääkkeistä ei ole riittävää näyttöä.»A. Muista psykoosilääkkeistä ei ole riittävää näyttöä.
- Hydroksitsiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Hydroksitsiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»B.
Jatkohoito (yli 3 kuukautta) ja uusiutumisvaiheitten esto
- Jatkohoidolla tarkoitetaan yli 3 kuukauden jatkuvaa lääkehoitoa.
- Masennuslääkkeet ovat ensisijainen lääkehoito yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pitkäaikaisessa lääkehoidossa.
- Essitalopraami, paroksetiini, venlafaksiini, ketiapiini ja pregabaliini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa «Essitalopraami, paroksetiini, venlafaksiini, ketiapiini ja pregabaliini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa.»A.
- Agomelatiini, duloksetiini ja vortioksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa «Agomelatiini, duloksetiini ja vortioksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa.»B.
- Masennuslääkkeet pienensivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisen riskiä vuoden kestävän hoidon aikana «Masennuslääkkeet vähentävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana.»A.
Bentsodiatsepiinien käyttö ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä
- Merkittävälle osalle potilaista kehittyy bentsodiatsepiiniriippuvuuden oireita yli 1 kuukauden kestävän bentsodiatsepiinilääkityksen jälkeen «de las Cuevas C, Sanz E, de la Fuente J. Benzodiaz...»108.
- Jos päädytään käyttämään bentsodiatsepiinilääkitystä, käyttöön liittyvän riippuvuusriskin
takia tulee noudattaa erityistä huolellisuutta:
- Ennen bentsodiatsepiinilääkityksen aloittamista tulee kartoittaa potilaan aiempi bentsodiatsepiinien käyttö, siihen liittyvät riippuvuusoireet ja päihdeanamneesi.
- Ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa aloitettaessa bentsodiatsepiinien käyttö tulee rajata muutamaan hoidon alkuvaiheen viikkoon. Riippuvuusriskin minimoimiseksi bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä olisi hyvä välttää.
- Lääkettä määrättäessä potilaalle tulee antaa psykoedukaatiota bentsodiatsepiinien käytöstä «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2.
- Erityistä harkintaa tulee noudattaa lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien käytön yhteydessä «Wolf B, Griffiths RR. Physical dependence on benzo...»109, «Discontinuation Strategies for Patients with Long-...»110 (Internet «http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK310990/»16), «Chouinard G. Issues in the clinical use of benzodi...»111 mutta myös klonatsepaamin päihdekäyttöä esiintyy.
- Erityisryhmille, kuten iäkkäille, käytetään ensisijaisesti keskipitkävaikutteisia ja yksinkertaisen metabolian omaavia bentsodiatsepiineja, kuten oksatsepaamia ja loratsepaamia.
- Myös niillä muille hoitomuodoille resistenteillä potilailla, joille käytetään pitkäkestoista ja mahdollisesti suuriannoksista bentsodiatsepiinilääkitystä, annostelua tulee ikääntymiseen liittyvien neurokognitiivisten ja motoristen haittojen välttämiseksi arvioida säännöllisin välein (ks. Käypä hoito -suosituksen Muistisairaudet «Muistisairaudet»14, «Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaise...»112 kohta Käytösoireiden hoito / Bentsodiatsepiinit).
- Bentsodiatsepiinireseptejä ei uusita automaattisesti, vaan vointia ja hoidon etenemistä arvioidaan vastaanottokäynneillä. Lääkehoidon toteutumista tulee seurata aktiivisesti esimerkiksi reseptitietokannan keinoin, ja hoidossa tulee käyttää ne rep.- ja iteroituja reseptejä pienintä mahdollista lääkemäärää käyttäen.
- Henkilöillä, joilla on vaikea-asteinen päihderiippuvuus, sekapäihdekäyttöä tai epävakaa tai antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, bentsodiatsepiinien käyttöä tulee välttää «Ciraulo DA, Nace EP. Benzodiazepine treatment of a...»113. Ks. Käypä hoito -suosituksen Epävakaa persoonallisuus «Epävakaa persoonallisuus»15, «Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. S...»114 kohta Lääke- ja sähköhoito.
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on ohjeistanut terveydenhuoltoa bentsodiatsepiinien määräämisestä, ks. «http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/bentsodiatsepiinien_maaraaminen_2»17.
- Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttöön liittyvät vieroitusoireet pahentavat ahdistuneisuushäiriöistä kärsivän ahdistusoireilua, kun bentsodiatsepiiniannosta pienennetään tai lääkitys lopetetaan «Discontinuation Strategies for Patients with Long-...»110. Pelkästään vieroitusoireista johtuva ahdistuneisuus ei ole bentsodiatsepiinilääkityksen jatkamisen aihe.
- Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän bentsodiatsepiinilääkitys puretaan hitaasti asteittain viikkojen tai kuukausien aikana «Discontinuation Strategies for Patients with Long-...»110, «Nardi AE, Freire RC, Valença AM ym. Tapering clona...»115, «Moroz G, Rosenbaum JF. Efficacy, safety, and gradu...»116, «Connor KM, Davidson JR, Potts NL ym. Discontinuati...»117.
- Bentsodiatsepiinilääkityksen purkamiseen voidaan yhdistää kognitiivista käyttäytymisterapiaa «Bruce TJ, Spiegel DA, Hegel MT. Cognitive-behavior...»118, «Spiegel DA, Bruce TJ, Gregg SF ym. Does cognitive ...»119
- Bentsodiatsepiinivieroitusoireiden voimakkuutta voidaan seurata CIWA-B-lomakkeella «http://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/ciwa_b_pohja.pdf»18.
- Ks. Käypä hoito -suosituksen Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»6, «Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalais...»38 näytönastekatsaus «Alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuushäiriön ja päihdehäiriön samanaikainen hoito saattaa vähentää ahdistuneisuusoireita ja lieventää alkoholirelapseja.»B.
- Ks. lisätietoa bentsodiatsepiinien määräämiskäytännöistä «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»2.
Seuranta
- Masennuslääkkeet pienensivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisen riskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana «Masennuslääkkeet vähentävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana.»A.
- Yli 1 vuoden kestävistä hoidoista ei ole tutkimustuloksia, mutta estolääkehoidon lopetus- tai jatkamispäätöksessä tulee ottaa huomioon potilaan oma kanta, lääkehoidon aiheuttamat haitat sekä oireiden uusiutumisen todennäköisyys ja niiden merkitys potilaalle «Koponen H, Viikki M, Leinonen E. Masennuslääkityks...»105.
- Psykoterapioiden kestoon ja lopettamiseen vaikuttavat saavutettu hoitotulos ja terapian toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyvät taloudelliset ja muut seikat, kuten Kelan kuntoutuspsykoterapian lakisääteinen mitoitus.
Erityisryhmät
Nuorten ahdistuneisuushäiriöt
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa koskevista tutkimuksista valtaosa on tehty aineistoilla, joissa on tutkittu eri ahdistuneisuushäiriöitä (sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, eroahdistushäiriö) yhtenä ryhmänä. Tutkimusaineistot ovat usein heterogeenisiä iän suhteen (tutkittu sekä lapsia että nuoria). Nuorten spesifisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa koskevia tutkimuksia on niukasti.
- Nuoruusikäisten (noin 13–22-vuotiaiden) ahdistuneisuushäiriöiden hoidon erityispiirteitä ovat nuoruusiän kehityksen tukeminen ja yhteistyö nuoren vanhempien ja tarvittaessa eri verkostojen (koulu, lastensuojelu) kanssa.
- Erikoissairaanhoidon rooli on korostuneempi nuorten kuin aikuisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.
- Hoidon aikana seurataan hoidon vaikutusta ahdistuneisuusoireisiin ja nuoren toimintakykyyn (opiskelukyky, sosiaalinen toimintakyky ikätoverisuhteissa ja perheessä) sekä mahdollisia haittavaikutuksia.
Psykososiaaliset hoitomuodot
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja muussa perusterveydenhuollossa arvioidaan nuoren ahdistuneisuusoireita ja toimintakykyä sekä selvitetään hänen perhe- ja koulutilannettaan.
- Lievissä ja komplisoitumattomissa keskivaikeissa ahdistuneisuushäiriöissä, joissa nuoren toimintakyky ei ole vakavasti heikentynyt eikä hänellä ole akuuttia itsetuhoisuutta, hoito pyritään aloittamaan perusterveydenhuollossa tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden.
- Ahdistuneisuushäiriötä koskevan tiedon tarjoaminen nuorelle ja hänen vanhemmilleen sekä koulunkäynnin jatkuvuuden tukeminen tarvittaessa erityisjärjestelyin ovat hyödyksi «Higa-McMillan CK, Francis SE, Rith-Najarian L ym. ...»120.
- Nuorten lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden ensisijaiseksi akuuttihoidoksi
suositellaan psykoterapeuttisia hoitoja.
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta «Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tehokasta nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»A ja hyväksymis-omistautumisterapia lienee tehokasta «Hyväksymis-omistautumisterapia saattaa olla tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»C. Myös psykodynaaminen yksilöpsykoterapia saattaa olla tehokasta, mutta riittävä tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu «Psykodynaaminen yksilöpsykoterapia saattaa olla tehokasta nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa, mutta riittävää tutkimustietoa ei ole.»D.
- Nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on tehokas nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A. Hyväksymis-omistautumisterapia «Hyväksymis-omistautumisterapia saattaa olla tehokas nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa, mutta tutkimusnäyttöä ei juuri ole.»D ja mindfulnessiin perustuva kognitiivinen terapia (MBCT) «Mindfulnessiin perustuva kognitiivinen terapia (MBCT) saattaa olla tehokas nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa, mutta tutkimusnäyttöä ei juuri ole.»D saattavat olla tehokkaita, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta ei juuri ole.
- Nuorten paniikkihäiriön akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen terapia on ilmeisesti tehokasta «Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti tehokas nuorten paniikkihäiriöiden akuuttihoidossa oireseurantaan verrattuna.»B.
Lääkehoito
- Nuorten lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoito suositellaan aloittamaan yleensä psykoterapeuttisin interventioin. Jos hoitovastetta ei saavuteta tai se jää aktiivisella psykoterapeuttisella hoidolla osittaiseksi, hoitoon suositellaan liittämään myös lääkehoito «Nationella riktlinjer för vård vid depression och ...»96, «Katzman MA, Bleau P, Blier P ym. Canadian clinical...»121.
- Lääkkeen valinnassa 18 vuotta täyttäneisiin pätevät aikuisia koskevat suositukset.
- Alle 18-vuotiaiden ahdistuneisuushäiriöiden masennuslääkehoito suositellaan aloitettavaksi ensisijaisesti SSRI-ryhmän lääkkeellä «Katzman MA, Bleau P, Blier P ym. Canadian clinical...»121, «Wang Z, Whiteside SPH, Sim L ym. Comparative Effec...»122.
- Myös SNRI-lääkkeitä voidaan alle 18-vuotiailla käyttää harkitusti «Wang Z, Whiteside SPH, Sim L ym. Comparative Effec...»122, «Connolly SD, Bernstein GA, Work Group on Quality I...»123
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa fluoksetiini on tehokas «Fluoksetiini on tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»A, sertraliini on ilmeisesti tehokas «Sertraliini on ilmeisesti tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»B ja fluvoksamiini lienee tehokas «Fluvoksamiini saattaa olla tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»C.
- Nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa fluoksetiini, paroksetiini ja venlafaksiini ovat ilmeisesti tehokkaita «Fluoksetiini, paroksetiini ja venlafaksiini ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»B.
- Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön akuuttihoidossa venlafaksiini ja duloksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita «Venlafaksiini ja duloksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön akuuttihoidossa.»B ja sertraliini lienee tehokas «Sertraliini saattaa olla tehokas nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön akuuttihoidossa.»C.
- Varhaisnuorten (noin 13–14-vuotiaiden) ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito suositellaan aloittamaan pääosin nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
- Keski- ja myöhäisnuoruusikäisten (noin 15-vuotiaiden tai sitä vanhempien) ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon voi aloittaa myös nuorten psyykenlääkehoitoon perehtynyt perusterveydenhuollon lääkäri tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden.
- SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöön voi nuorilla liittyä itsemurha-ajatusten ja itsetuhoisten tekojen riski. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»5, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21, näytönastekatsaus «SSRI-lääkkeiden käyttöön nuorilla voi liittyä itsemurha-ajatusten ja itsetuhoisten tekojen riski.»A. Nuorten SSRI- ja SNRI-lääkehoitoa on suositeltavaa seurata terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla kerran viikossa ainakin kuukauden ajan lääkehoidon aloittamisesta.
- Nuorten vaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, joissa toimintakyky on vakavasti heikentynyt, on aiheellista käyttää alusta alkaen lääkehoitoa «Katzman MA, Bleau P, Blier P ym. Canadian clinical...»121, «Connolly SD, Bernstein GA, Work Group on Quality I...»123.
- Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen ilmeisesti lisää hoidon kokonaistehoa nuorten
ahdistuneisuushäiriöissä, mutta tutkimustieto aiheesta ei ole täysin yksiselitteistä.
- Kognitiivis-behavioraalisen terapian ja sertraliinin yhdistelmähoito on ilmeisesti nuorten ahdistuneisuushäiriöissä tehokkaampaa kuin kumpikaan ainoana hoitona «Kognitiivisen käyttäytymisterapian ja sertraliinin yhdistelmähoito on ilmeisesti nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa tehokkaampaa kuin kumpikaan ainoana hoitona.»B.
- Aineistoltaan pienehkön tutkimuksen mukaan fluoksetiinin yhdistäminen kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan ei liene kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa tehokkaampaa nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa «Fluoksetiinin yhdistäminen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ei ilmeisesti ole kognitiivista käyttäytymisterapiaa tehokkaampaa nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.»C.
Jatkohoito
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden jatkohoito kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla,
lääkehoidolla tai niiden yhdistelmällä ehkäisee ilmeisesti relapseja.
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden jatkohoidossa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja sertraliini ovat ilmeisesti tehokkaita ja niiden yhdistelmä ilmeisesti tehokkaampaa kuin kumpikaan ainoana hoitona «Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sertraliini ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten ahdistuneisuushäiriöiden jatkohoidossa, ja niiden yhdistelmä on ilmeisesti tehokkaampi kuin kumpikaan ainoana hoitona.»B.
- Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa duloksetiini saattaa olla tehokas «Duloksetiini saattaa olla tehokas nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa.»C.
- Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoa suositellaan jatkettavan (akuuttihoito ja jatkohoito) 6–9 kuukauden ajan «Hathaway EE, Walkup JT, Strawn JR. Antidepressant ...»124. Päätös hoidon lopettamisesta tai jatkamisesta tehdään potilaan kanssa yhteistyössä räätälöidysti siten, että otetaan huomioon hoidon siedettävyys ja relapsiriski.
Ikääntyneet
- Tutkimukset iäkkäillä ovat kohdistuneet laajamittaisesti yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön.
Tutkimuksia sosiaalisen tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä tai julkisten paikkojen
pelosta hoidon osalta iäkkäillä ei vastaavasti ole. Hoitoratkaisut noin 75 ikävuoteen
saakka perustuvat näin ollen keski-ikäisistä saatuun tutkimustietoon.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on 55 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa ilmeisesti tehokasta odotuslistalla olemiseen ja tavanomaiseen hoitoon verrattuna, mutta eroa muuhun aktiivihoitoon nähden ei ilmeisesti ole «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on ilmeisesti tehokasta 55 vuotta täyttäneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa odotuslistaan ja tavanomaiseen hoitoon verrattuna, mutta eroa aktiivihoitoon nähden ei ilmeisesti ole.»B.
- Masennuslääkkeistä essitalopraami, venlafaksiini ja duloksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Masennuslääkkeistä essitalopraami, venlafaksiini ja duloksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa. Muiden masennuslääkkeiden tehosta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa ei ole ikääntyneillä riittävää näyttöä.»B. Muiden masennuslääkkeiden tehosta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa ei ikääntyneillä ole riittävää näyttöä.
- Hoito ketiapiinilla lienee tehokasta ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa «Hoito ketiapiinilla lienee tehokasta ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»C. Ks. myös taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä....»9.
- Hoito pregabaliinilla lienee tehokasta myös ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön
lyhytaikaisessa hoidossa «Hoito pregabaliinilla lienee tehokasta myös ikääntyneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»C.
Ks. myös taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä....»9.
- Lääkehoidossa tulee ottaa huomioon potilaan muu lääkitys ja mahdolliset yhteisvaikutukset.
Kokeelliset hoidot
- Kokeellisia hoitoja, kuten oksitosiinia tai d-sykloseriiniä, on käytetty ahdistuneisuusoireiden hoidossa yksinään tai yhdistettynä psykososiaalisten hoitomuotojen kanssa, mutta niiden tehoa eri ahdistuneisuushäiriöihin ei ole osoitettu «Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cogni...»125, «MacDonald K, Feifel D. Oxytocin's role in anxiety:...»126.
Neuromodulaatiohoidot eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa
- Tutkimusnäyttö transkraniaalisesta magneettistimulaatiohoidosta (rTMS) yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on niukkaa, eikä luotettavia päätelmiä sen tehosta ole mahdollista tehdä «Tutkimusnäyttö transkraniaalisen magneettistimulaatiohoidosta (rTMS) yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on niukkaa, eikä luotettavia päätelmiä sen tehosta ole mahdollista tehdä.»D.
- Tutkimusnäyttö transkraniaalisesta magneettistimulaatiohoidosta (rTMS) paniikkihäiriössä on niukkaa, eikä luotettavia päätelmiä sen tehosta ole mahdollista tehdä «Tutkimusnäyttö transkraniaalisen magneettistimulaatiohoidosta (rTMS) paniikkihäiriössä on niukkaa, eikä luotettavia päätelmiä sen tehosta ole mahdollista tehdä.»D.
- ECT-hoidosta tai tasavirtastimulaatiosta (tDCS) ei ole tutkimuksia ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.
Hoitoresistenttien ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon erityispiirteitä
- Hoitoresistentin ahdistuneisuushäiriön määritelmä vaihtelee, minkä vuoksi sen hoidosta on niukemmin tutkimustietoa. Toimivaksi osoittautuneita lääkehoidon tehostamisvaihtoehtoja on niukasti.
- Pindololi yhdistettynä fluoksetiiniin saattaa olla tehokas hoitoresistentin paniikkihäiriön hoidossa. SSRI-annoksen suurentamisesta, SSRI:n ja TCA:n yhdistämisestä ja toisen polven psykoosilääkkeiden (yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkkeeseen) käytöstä hoitoresistentin paniikkihäiriön hoitoon ei ole riittävää tutkimusnäyttöä «Pindololi yhdistettynä fluoksetiiniin saattaa olla tehokas hoitoresistentin paniikkihäiriön hoidossa. SSRI-annoksen lisäämisestä, SSRI:n ja TCA:n yhdistämisestä tai toisen polven psykoosilääkkeiden (yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkkeeseen) käytöstä hoitoresistentin paniikkihäiriön hoitoon ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»C.
- Pindololi yhdistettynä paroksetiiniin ei liene tehokas hoitoresistentin sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa «Pindololi yhdistettynä paroksetiiniin ei liene tehokas hoitoresistentin sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.»C.
- Pregabaliini ja toisen polven psykoosilääkkeet saattavat olla tehokkaita lisälääkityksiä
hoitoresistentin yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa «Pregabaliini ja toisen polven psykoosilääkkeet saattavat olla tehokkaita lisälääkityksiä hoitoresistentin yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»C.
- Hoitoresistentille yleistyneelle ahdistuneisuudelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, minkä vuoksi tutkimusten potilasrekrytointi vaihtelee merkittävästi.
Pakolaiset
- Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä pakolaisväestöissä ja vastaavan taustan väestöryhmissä on tutkittu melko vähän «Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and p...»127. Vähintään 5 vuotta pakolaisina olleilla yleistyneen ahdistuneisuushäiriöiden ajankohtaiseksi esiintyvyydeksi on esitetty 0,7–13,7 %, paniikkihäiriön 0,6–10 %, sosiaalisten tilanteiden pelon 0,3–27,4 % ja julkisten paikkojen pelon 8,2–9 % «Bogic M, Njoku A, Priebe S. Long-term mental healt...»128. Länsimaihin asettuneita pakolaisia koskevissa tutkimuksissa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ajankohtaiseksi esiintyvyydeksi on esitetty 4 % «Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of seriou...»129.
- Traumakokemukset pakolaisväestössä ovat yleisiä, ja monilla pakolaisilla on ahdistuneisuushäiriön kanssa samanaikaisesti traumaperäinen stressihäiriö «Bogic M, Njoku A, Priebe S. Long-term mental healt...»128. Paniikkikohtaukset ovat traumaperäisistä oireista kärsivillä muutenkin tavallisia «Cougle JR, Feldner MT, Keough ME ym. Comorbid pani...»130. Lisäksi ne voivat korostua tietyissä etnisissä ryhmissä «Hinton DE, Lewis-Fernández R. The cross-cultural v...»131.
- Pakolaisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa koskevissa tutkimuksissa on tutkittu lähes yksinomaan potilaita, joilla on traumaperäinen stressihäiriö. Psykoterapian ja yhdistelmähoitojen vaikuttavuutta on käsitelty tarkemmin Käypä hoito -suosituksessa Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö»13, «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositu...»132, jonka lisätietoaineistossa Terapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus PTSD:stä ja traumaperäisistä stressioireista kärsivien kidutuksen uhrien hoidossa «Terapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus PTSD:stä ja traumaperäisistä stressioireista kärsivien kidutuksen uhrien hoidossa»11 on raportoitu terapian ja kuntoutuksen vaikutus myös ahdistuneisuusoireisiin siltä osin kuin niitä on tutkittu.
- Pakolaisten arvioinnissa ja hoidossa on mahdollisen traumataustan lisäksi hyvä kiinnittää erityistä huomiota kulttuurisiin tekijöihin ja kommunikaatioon «Pakolaisten ahdistuneisuushäiriöiden arviointi ja hoito»12.
Ahdistuneisuushäiriöiden erityispiirteitä työterveyshuollossa sekä toiminta- ja työkyvyn arviointi
- Ahdistuneisuushäiriöiden kulku yksilötasolla vaihtelee lievästä vaikeaan ja pitkäkestoista
työ- ja toimintakyvyn heikkenemää aiheuttavaan.
- Toimintakyvyn arviointiin ja mittaamiseen liittyvissä kysymyksissä voidaan viitekehyksenä hyödyntää ICF-luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health). Ks. lisätietoa aiheesta «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»19.
- Toimintakyvyn arvioinnissa voidaan mittaritasolla hyödyntää TOIMIA-tietokannassa «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi»20 olevia toimintakykymittareita, kuten SOFAS- ja Sheehanin toimintakykyasteikkoa Sheehan Disability Scale (SDS) «Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa...»1, «Kujanpää T, Jokelainen J, Auvinen J ym. Generalise...»8.
- Lisäksi TOIMIA-tietokannassa on erilliset suositukset
- toimintakyvyn arvioinnista mielenterveyden häiriöiden yhteydessä «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00032»21,
- kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnista «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00063»22 ja
- työnhakijoiden toimintakyvyn arvioinnista «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00030»23.
- Ahdistuneisuushäiriöpotilaita hoidetaan työterveyshuollossa työterveyshuoltosopimuksen rajoissa samojen periaatteiden mukaan kuin perusterveydenhuollossa. Työterveyshuollon tehtävänä on lisäksi osaltaan huolehtia siitä, ettei ahdistuneisuushäiriöstä aiheudu tarpeetonta työkyvyttömyyttä.
- Jos ahdistuneisuushäiriöön liittyy työkyvyttömyyttä tai sen uhkaa, potilas tulee ohjata tilanteen mukaan myös muista terveydenhuollon toimipisteistä työterveyshuoltoon.
- Työssä käyvän potilaan osalta arvioidaan, onko työpaikalla tarvetta ja mahdollisuuksia potilaan työkykyä edistävään työn muokkaukseen «Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E, Vilen...»133 (Internet «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136021/Ty%c3%b6n%20muokkauksen%20keinot%2c%20kun%20mielenterveyden%20h%c3%a4iri%c3%b6%20vaikuttaa%20ty%c3%b6kykyyn.pdf?sequence=1&isAllowed=y»24), «Selinheimo S, Mattila-Holappa P, Valtanen E, Vilén...»134 (Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttk00124&p_haku=Ty%C3%B6n%20muokkaus%20mielenterveyden%20h%C3%A4iri%C3%B6ss%C3%A4»25).
- Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu, jossa tämä arviointi tehdään, ja tukitoimet
suunnitellaan yhteistyössä työntekijän, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustajan
kanssa. Neuvotteluun voi osallistua myös hoitava lääkäri esimerkiksi psykiatrisesta
yksiköstä.
- Depression «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21 Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu seikkaperäisesti työterveyshuollon toiminta työkyvyn tuen eri vaiheissa. Näitä menettelyjä voidaan soveltaa myös ahdistuneisuushäiriöpotilaiden osalta. Ks. Käypä hoito -suosituksen Depressio «Depressio»5, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»21 kohta Depressiopotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi.
- Työterveyshuolto osallistuu osaltaan myös työyhteisötason selvittelyihin, jos epäillään, että taustalla on esimerkiksi epäasiallista kohtelua, työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää «Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E, Vilen...»133, «Harvey SB, Modini M, Joyce S ym. Can work make you...»135.
- Tutkimustietoa ajoterveydestä diagnosoiduissa ahdistuneisuushäiriöissä on vähän.
- Ahdistuneisuushäiriöt antavat harvoin aihetta ajokieltoon tai poliisille ilmoittamiseen, mutta väsyttävän lääkehoidon merkitys tulee huomioida erikseen. Ks. lisätietoa aiheesta «Ajoterveys ahdistuneisuushäiriöissä»13.
Hoidon porrastus
- Työryhmä suosittaa hoidon porrastukseksi seuraavaa:
- Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa toteutetaan sellaisten lievien ja keskivaikeiden, komplisoitumattomien ahdistuneisuushäiriöiden hoito, joihin ei liity vakavaa samanaikaissairastavuutta, vakavaa toimintakyvyn heikkenemää tai samanaikaista vakavaa itsetuhoisuutta. Konsultatiivinen tuki järjestetään tällöin alueellisesti sovitulla tavalla.
- Psykiatrin konsultaatioon tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjataan – paikallisen
käytännön mukaan – kiireettömän hoidon perustein ja yleensä seuraavissa tilanteissa
(Internet «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72415»26):
- Potilaalla on vaikea ahdistuneisuus ja samanaikainen, hoitoa huomattavasti vaikeuttava muu psykiatrinen häiriö, kuten vaikeahoitoinen depressio, persoonallisuushäiriö, päihdeongelma tai vakava itsetuhoisuus.
- Potilas ei ole saanut hoitovastetta 2 eri suositusten mukaan toteutettuun lääkehoitoon «Viikki M, Leinonen E. Ahdistuneisuushäiriöiden dia...»136. Ks. myös taulukko «Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä....»9.
- Vaativa työkyvyn arviointi tai vaativan kuntoutuksen suunnittelu:
- Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus edellyttää julkisen terveydenhuollon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.
- Myös kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 korostaa asiakkaan aseman vahvistamista, ennaltaehkäisyä, palvelujen integroimista ja ohjauksen kehittämistä. Ks. «https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma/linjaukset»27.
- Hoitosuositusta laadittaessa palvelujärjestelmän kehittämisen aikataulua ei muun muassa kuntoutuksen uudistusten osalta ole varmistettu, mutta maakuntien palveluja järjestävä ja yliopistosairaaloiden ohjaava rooli korostuu tulevaisuudessa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä
Ahdistuneisuushäiriöt-suosituksen historiatiedot «Ahdistuneisuushäiriöt, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»14
Puheenjohtaja
Hannu Koponen, professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS Psykiatria
Kokoava kirjoittaja
Tanja Laukkala, LT, dosentti, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys; HUS Psykiatria, Helsingin yliopisto; Käypä hoito -toimittaja
Jäsenet
Jarmo Lappalainen, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaanottopalvelualueen ja perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Venla Lehti, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri; HYKS Psykiatria
Esa Leinonen, psykiatrian professori (emeritus), Tampereen yliopisto
Sari Lindeman, psykiatrian professori ja osastonylilääkäri, PsM, psykoterapian ja psykoterapiakouluttajan erityispätevyys; Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialue
Mauri Marttunen, LT, Professori, emeritus, Helsingin yliopisto, Tutkimusprofessori, emeritus, THL
Solja Niemelä, päihdelääketieteen professori, ylilääkäri; Turun yliopisto ja TYKS Riippuvuuspsykiatria, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Maija Purhonen, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Kela
Kimmo Räsänen, LT, työterveyden professori (emeritus), työterveyshuollon erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto
Minna Valkonen-Korhonen, psykiatrian ja päihdepsykiatrian professori, psykoterapeutti, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (KYS)
Merja Viikki, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Fimea
Asiantuntijat
Olavi Lindfors, PsT, kliinisen psykologian dosentti, psykoterapeutti, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jan-Henry Stenberg, FT, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti (VET), linjajohtaja; HYKS Psykiatria, IT-Psykiatria ja psykososiaaliset hoidot
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 25.9.2024 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.
Hannu Koponen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Oy H. Lundbeck Ab. Lisenssitulot ja tekijäpalkkiot: Kustannus Oy Duodecim. Muut sidonnaisuudet: Suomen Psykiatriyhdistyksen koulutustoimikunnan jäsen v. 2022 loppuun asti, Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen hallituksen jäsen.
Jarmo Lappalainen: Ei sidonnaisuuksia.
Tanja Laukkala: Luento-, koulutus- lausunto - ja asiantuntijapalkkiot: HY/HYKS Psykiatria, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, FINE, VERVE, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Psykiatriyhdistys, Suomen neuropsykoterapiayhdistys ry, Työterveyslaitos, Lääkäripäivät. Käypä hoito-toimittaja 31.7.2024 asti.
Venla Lehti: Ei sidonnaisuuksia.
Esa Leinonen: Ei sidonnaisuuksia.
Sari Lindeman: Asiantuntijalausuntopalkkiot: Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Valvira, Aluehallintovirasto. Muut sidonnaisuudet: Asiantuntijalääkäri Kela ja Valvira. Luentopalkkio: Suomen yleislääkärit ry, Oy H. Lundbeck Ab.
Mauri Marttunen: Koulutustoiminta: Tryg Foundation, Suomen Psykiatriyhdistys, Väinö-Kaarina koti oy, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan hyvinvointialue. Luottamustoimet: Psykiatrian Tutkimussäätiö, hallituksen puheenjohtaja; Suomen Psykiatriyhdistys, nuorisopsykiatrian jaos, puheenjohtaja; Helsingin yliopisto, psykoterapeuttikoulutuksen johtokunta, varajäsen; THLn oikeuspsykiatrian lautakunta, varajäsen; Suomen Lääkärilehden tieteellinen neuvottelukunta, jäsen. Ohjaushankkeet: 2019–2020 ”Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa” -hankkeen ohjausryhmä, jäsen 2021 - ” NEET nuorten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa” -hankkeen ohjausryhmä, jäsen, THL Muut sidonnaisuudet: Lisenssitulot ja tekijänpalkkiot: Kustannus Oy Duodecim Yritystoiminta: Or-Ma Oy, osaomistaja ja hallituksen puheenjohtaja
Solja Niemelä: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Recordati. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: dne Pharma, Kustannus Oy Duodecim, Lundbeck, Otsuka, Recordati, Takeda. Luottamustoimet: Päihdelääketieteen yhdistys: koulutusvaliokunta: jäsen; Psykiatriyhdistys: päihdepsykiatrian jaos: pj.
Maija Purhonen: Matka ja yöpymiskulut Biocodex-firman ADHD-koulutukseen liittyen.
Kimmo Räsänen: Ei sidonnaisuuksia.
Minna Valkonen-Korhonen: Luottamustoimet: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys puheenjohtaja (2015–2018), Suomen psykiatriyhdistys (2016 asti). Suomen Psykiatriyhdistyksen psykoterapian erityispätevyyslautakunnan puheenjohtaja
Merja Viikki: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Boehringer Ingelheim, Lilly, Lundbeck ja Teva Finland
Kirjallisuusviite
Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»28
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 12. uudistettu painos, 2017. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki
- Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 «PMID: 16585471»PubMed
- Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorders in Old Age: Psychiatric Comorbidities, Quality of Life, and Prevalence According to Age, Gender, and Country. Am J Geriatr Psychiatry 2018;26:74-185 «PMID: 29031568»PubMed
- de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national epidemiology of panic disorder and panic attacks in the world mental health surveys. Depress Anxiety 2016;33:1155-77 «PMID: 27775828»PubMed
- Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national epidemiology of social anxiety disorder: Data from the World Mental Health Survey Initiative. BMC Med 2017;15:143 «PMID: 28756776»PubMed
- Ranta K, Kaltiala-Heino R, Rantanen P ym. Social phobia in Finnish general adolescent population: prevalence, comorbidity, individual and family correlates, and service use. Depress Anxiety 2009;26:528-36 «PMID: 19170089»PubMed
- NICE. Generalized anxiety disorder and panic disorder in adults: management. Clinical guideline 113. https://www.nice.org.uk/guidance/cg113
- Kujanpää T, Jokelainen J, Auvinen J ym. Generalised anxiety disorder symptoms and utilisation of health care services. A cross-sectional study from the "Northern Finland 1966 Birth Cohort". Scand J Prim Health Care 2016;34:151-8 «PMID: 27054674»PubMed
- Smits FT, Brouwer HJ, Zwinderman AH ym. Why do they keep coming back? Psychosocial etiology of persistence of frequent attendance in primary care: a prospective cohort study. J Psychosom Res 2014;77:492-503 «PMID: 25217448»PubMed
- Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Distressed high utilizers of medical care. DSM-III-R diagnoses and treatment needs. Gen Hosp Psychiatry 1990;12:355-62 «PMID: 2245919»PubMed
- Roy-Byrne PP, Wagner AW, Schraufnagel TJ. Understanding and treating panic disorder in the primary care setting. J Clin Psychiatry 2005;66(Suppl 4):16-22 «PMID: 15842183»PubMed
- Munk-Jørgensen P, Allgulander C, Dahl AA ym. Prevalence of generalized anxiety disorder in general practice in Denmark, Finland, Norway, and Sweden. Psychiatr Serv 2006;57:1738-44 «PMID: 17158488»PubMed
- Stein MB, McQuaid JR, Laffaye C ym. Social phobia in the primary care medical setting. J Fam Pract 1999;48:514-9 «PMID: 10428248»PubMed
- Gross R, Olfson M, Gameroff MJ ym. Social anxiety disorder in primary care. Gen Hosp Psychiatry 2005;27:161-8 «PMID: 15882762»PubMed
- Lecrubier Y, Wittchen HU, Faravelli C ym. A European perspective on social anxiety disorder. Eur Psychiatry 2000;15:5-16 «PMID: 10713797»PubMed
- Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
- Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. Anxiety disorders in primary care: prevalence, impairment, comorbidity, and detection. Ann Intern Med 2007;146:317-25 «PMID: 17339617»PubMed
- Canton J, Scott KM, Glue P. Optimal treatment of social phobia: systematic review and meta-analysis. Neuropsychiatr Dis Treat 2012;8:203-15 «PMID: 22665997»PubMed
- Roy-Byrne PP, Stein MB, Russo J ym. Panic disorder in the primary care setting: comorbidity, disability, service utilization, and treatment. J Clin Psychiatry 1999;60:492-9 «PMID: 10453807»PubMed
- Lecrubier Y, Ustün TB. Panic and depression: a worldwide primary care perspective. Int Clin Psychopharmacol 1998;13(Suppl 4):S7-11 «PMID: 9690959»PubMed
- Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Batelaan NM, Smit F, de Graaf R ym. Identifying target groups for the prevention of anxiety disorders in the general population. Acta Psychiatr Scand 2010;122:56-65 «PMID: 19824988»PubMed
- Lai HM, Cleary M, Sitharthan T ym. Prevalence of comorbid substance use, anxiety and mood disorders in epidemiological surveys, 1990-2014: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2015;154:1-13 «PMID: 26072219»PubMed
- Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Panic disorder in primary care: comorbid psychiatric disorders and their persistence. Scand J Prim Health Care 2012;30:247-53 «PMID: 23113695»PubMed
- Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. Cigarette smoking, nicotine dependence and anxiety disorders: a systematic review of population-based, epidemiological studies. BMC Med 2012;10:123 «PMID: 23083451»PubMed
- Brook JS, Zhang C, Rubenstone E ym. Comorbid trajectories of substance use as predictors of Antisocial Personality Disorder, Major Depressive Episode, and Generalized Anxiety Disorder. Addict Behav 2016;62:114-21 «PMID: 27344118»PubMed
- Groenman AP, Janssen TWP, Oosterlaan J. Childhood Psychiatric Disorders as Risk Factor for Subsequent Substance Abuse: A Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2017;56:556-69 «PMID: 28647007»PubMed
- Asselmann E, Wittchen HU, Lieb R ym. Associations of fearful spells and panic attacks with incident anxiety, depressive, and substance use disorders: a 10-year prospective-longitudinal community study of adolescents and young adults. J Psychiatr Res 2014;55:8-14 «PMID: 24774646»PubMed
- Jiang F, Li S, Pan L ym. Association of anxiety disorders with the risk of smoking behaviors: a meta-analysis of prospective observational studies. Drug Alcohol Depend 2014;145:69-76 «PMID: 25456325»PubMed
- Twomey CD. Association of cannabis use with the development of elevated anxiety symptoms in the general population: a meta-analysis. J Epidemiol Community Health 2017;71:811-6 «PMID: 28053188»PubMed
- Wolitzky-Taylor K, Bobova L, Zinbarg RE ym. Longitudinal investigation of the impact of anxiety and mood disorders in adolescence on subsequent substance use disorder onset and vice versa. Addict Behav 2012;37:982-5 «PMID: 22503436»PubMed
- Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. How cigarette smoking may increase the risk of anxiety symptoms and anxiety disorders: a critical review of biological pathways. Brain Behav 2013;3:302-26 «PMID: 23785661»PubMed
- Crum RM, La Flair L, Storr CL ym. Reports of drinking to self-medicate anxiety symptoms: longitudinal assessment for subgroups of individuals with alcohol dependence. Depress Anxiety 2013;30:174-83 «PMID: 23280888»PubMed
- Robinson J, Sareen J, Cox BJ ym. Role of self-medication in the development of comorbid anxiety and substance use disorders: a longitudinal investigation. Arch Gen Psychiatry 2011;68:800-7 «PMID: 21810645»PubMed
- Ries RK, Fiellin DA, Miller SC, Saitz R. The ASAM Principles of Addiction Medicine. 5. painos. Wolters Kluwer Health Adis (ESP), 2014
- Wolitzky-Taylor K, Brown LA, Roy-Byrne P ym. The impact of alcohol use severity on anxiety treatment outcomes in a large effectiveness trial in primary care. J Anxiety Disord 2015;30:88-93 «PMID: 25615523»PubMed
- Mammen G, Rueda S, Roerecke M ym. Association of Cannabis With Long-Term Clinical Symptoms in Anxiety and Mood Disorders: A Systematic Review of Prospective Studies. J Clin Psychiatry 2018;79 «PMID: 29877641»PubMed
- Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 04.11.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Fava GA, Porcelli P, Rafanelli C ym. The spectrum of anxiety disorders in the medically ill. J Clin Psychiatry 2010;71:910-4 «PMID: 20584526»PubMed
- Broen MP, Narayen NE, Kuijf ML ym. Prevalence of anxiety in Parkinson's disease: A systematic review and meta-analysis. Mov Disord 2016;31:1125-33 «PMID: 27125963»PubMed
- Willgoss TG, Yohannes AM. Anxiety disorders in patients with COPD: a systematic review. Respir Care 2013;58:858-66 «PMID: 22906542»PubMed
- Mitchell AJ, Chan M, Bhatti H ym. Prevalence of depression, anxiety, and adjustment disorder in oncological, haematological, and palliative-care settings: a meta-analysis of 94 interview-based studies. Lancet Oncol 2011;12:160-74 «PMID: 21251875»PubMed
- Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 16.02.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Emdin CA, Odutayo A, Wong CX ym. Meta-Analysis of Anxiety as a Risk Factor for Cardiovascular Disease. Am J Cardiol 2016;118:511-9 «PMID: 27324160»PubMed
- Batelaan NM, Seldenrijk A, Bot M ym. Anxiety and new onset of cardiovascular disease: critical review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2016;208:223-31 «PMID: 26932485»PubMed
- Tully PJ, Turnbull DA, Beltrame J ym. Panic disorder and incident coronary heart disease: a systematic review and meta-regression in 1131612 persons and 58111 cardiac events. Psychol Med 2015;45:2909-20 «PMID: 26027689»PubMed
- Goodman JH, Chenausky KL, Freeman MP. Anxiety disorders during pregnancy: a systematic review. J Clin Psychiatry 2014;75:e1153-84 «PMID: 25373126»PubMed
- De La Vega D, Giner L, Courtet P. Suicidality in Subjects With Anxiety or Obsessive-Compulsive and Related Disorders: Recent Advances. Curr Psychiatry Rep 2018;20:26 «PMID: 29594718»PubMed
- Kanwar A, Malik S, Prokop LJ ym. The association between anxiety disorders and suicidal behaviors: a systematic review and meta-analysis. Depress Anxiety 2013;30:917-29 «PMID: 23408488»PubMed
- Hettema JM, Neale MC, Kendler KS. A review and meta-analysis of the genetic epidemiology of anxiety disorders. Am J Psychiatry 2001;158:1568-78 «PMID: 11578982»PubMed
- Shimada-Sugimoto M, Otowa T, Hettema JM. Genetics of anxiety disorders: Genetic epidemiological and molecular studies in humans. Psychiatry Clin Neurosci 2015;69:388-401 «PMID: 25762210»PubMed
- Scaini S, Belotti R, Ogliari A. Genetic and environmental contributions to social anxiety across different ages: a meta-analytic approach to twin data. J Anxiety Disord 2014;28:650-6 «PMID: 25118017»PubMed
- Czajkowski N, Kendler KS, Tambs K ym. The structure of genetic and environmental risk factors for phobias in women. Psychol Med 2011;41:1987-95 «PMID: 21211096»PubMed
- Clauss JA, Blackford JU. Behavioral inhibition and risk for developing social anxiety disorder: a meta-analytic study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:1066-75.e1 «PMID: 23021481»PubMed
- Beesdo K, Knappe S, Pine DS. Anxiety and anxiety disorders in children and adolescents: developmental issues and implications for DSM-V. Psychiatr Clin North Am 2009;32:483-524 «PMID: 19716988»PubMed
- Yap MB, Pilkington PD, Ryan SM ym. Parental factors associated with depression and anxiety in young people: a systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2014;156:8-23 «PMID: 24308895»PubMed
- Fernandes V, Osório FL. Are there associations between early emotional trauma and anxiety disorders? Evidence from a systematic literature review and meta-analysis. Eur Psychiatry 2015;30:756-64 «PMID: 26163920»PubMed
- Gallo EAG, Munhoz TN, Loret de Mola C ym. Gender differences in the effects of childhood maltreatment on adult depression and anxiety: A systematic review and meta-analysis. Child Abuse Negl 2018;79:107-14 «PMID: 29428878»PubMed
- Stapinski LA, Bowes L, Wolke D ym. Peer victimization during adolescence and risk for anxiety disorders in adulthood: a prospective cohort study. Depress Anxiety 2014;31:574-82 «PMID: 24788688»PubMed
- Takizawa R, Maughan B, Arseneault L. Adult health outcomes of childhood bullying victimization: evidence from a five-decade longitudinal British birth cohort. Am J Psychiatry 2014;171:777-84 «PMID: 24743774»PubMed
- Copeland WE, Wolke D, Angold A ym. Adult psychiatric outcomes of bullying and being bullied by peers in childhood and adolescence. JAMA Psychiatry 2013;70:419-26 «PMID: 23426798»PubMed
- Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Weinstein N, Stone DN. Need depriving effects of financial insecurity: Implications for well-being and financial behaviors. J Exp Psychol Gen 2018;147:1503-20 «PMID: 29952626»PubMed
- Sampson L, Martins SS, Yu S ym. The relationship between neighborhood-level socioeconomic characteristics and individual mental disorders in five cities in Latin America: multilevel models from the World Mental Health Surveys. Psychiatr Epidemiol 2018 Sep 1. doi: 10.1007/s00127-018-1595-x «PMID: 30173317»PubMed
- Evans-Lacko S, Aguilar-Gaxiola S, Al-Hamzawi A ym. Socio-economic variations in the mental health treatment gap for people with anxiety, mood, and substance use disorders: results from the WHO World Mental Health (WMH) surveys. Psychol Med 2018;48:1560-71 «PMID: 29173244»PubMed
- Skrove M, Romundstad P, Indredavik MS. Resilience, lifestyle and symptoms of anxiety and depression in adolescence: the Young-HUNT study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2013;48:407-16 «PMID: 22872359»PubMed
- Goodwin RD. Association between physical activity and mental disorders among adults in the United States. Prev Med 2003;36:698-703 «PMID: 12744913»PubMed
- Taylor AE, Fluharty ME, Bjørngaard JH ym. Investigating the possible causal association of smoking with depression and anxiety using Mendelian randomisation meta-analysis: the CARTA consortium. BMJ Open 2014;4:e006141 «PMID: 25293386»PubMed
- Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of relapse after antidepressant discontinuation in anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, and post-traumatic stress disorder: systematic review and meta-analysis of relapse prevention trials. BMJ 2017;358:j3927 «PMID: 28903922»PubMed
- Geller DA, Biederman J, Stewart SE ym. Impact of comorbidity on treatment response to paroxetine in pediatric obsessive-compulsive disorder: is the use of exclusion criteria empirically supported in randomized clinical trials? J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13(Suppl 1):S19-29 «PMID: 12880497»PubMed
- Rebar AL, Stanton R, Geard D ym. A meta-meta-analysis of the effect of physical activity on depression and anxiety in non-clinical adult populations. Health Psychol Rev 2015;9:366-78 «PMID: 25739893»PubMed
- Zalta AK. A meta-analysis of anxiety symptom prevention with cognitive-behavioral interventions. J Anxiety Disord 2011;25:749-60 «PMID: 21698842»PubMed
- Christensen H, Pallister E, Smale S ym. Community-based prevention programs for anxiety and depression in youth: a systematic review. J Prim Prev 2010;31:139-70 «PMID: 20437102»PubMed
- Teubert D, Pinquart M. A meta-analytic review on the prevention of symptoms of anxiety in children and adolescents. J Anxiety Disord 2011;25:1046-59
- Werner-Seidler A, Perry Y, Calear AL ym. School-based depression and anxiety prevention programs for young people: A systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2017;51:30-47 «PMID: 27821267»PubMed
- Deady M, Choi I, Calvo RA ym. eHealth interventions for the prevention of depression and anxiety in the general population: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2017;17:310 «PMID: 28851342»PubMed
- Ginsburg GS, Drake KL, Tein JY ym. Preventing Onset of Anxiety Disorders in Offspring of Anxious Parents: A Randomized Controlled Trial of a Family-Based Intervention. Am J Psychiatry 2015;172:1207-14 «PMID: 26404420»PubMed
- Pella JE, Drake KL, Tein JY ym. Child Anxiety Prevention Study: Impact on Functional Outcomes. Child Psychiatry Hum Dev 2017;48:400-10 «PMID: 27392728»PubMed
- Larun L, Nordheim LV, Ekeland E ym. Exercise in prevention and treatment of anxiety and depression among children and young people. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD004691 «PMID: 16856055»PubMed
- Neil AL, Christensen H. Efficacy and effectiveness of school-based prevention and early intervention programs for anxiety. Clin Psychol Rev 2009;29:208-15 «PMID: 19232805»PubMed
- van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen P ym. Stepped-care prevention of anxiety and depression in late life: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2009;66:297-304 «PMID: 19255379»PubMed
- van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen P ym. Prevention of late-life anxiety and depression has sustained effects over 24 months: a pragmatic randomized trial. Am J Geriatr Psychiatry 2011;19:230-9 «PMID: 21425519»PubMed
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, 2012
- Sheehan DV, Lecrubier Y, Sheehan KH ym. The Mini-International Neuropsychiatric Interview (M.I.N.I.): the development and validation of a structured diagnostic psychiatric interview for DSM-IV and ICD-10. J Clin Psychiatry 1998;59(Suppl 20):22-33 «PMID: 9881538»PubMed
- Lacerda-Pinheiro SF, Pinheiro Junior RF, Pereira de Lima MA ym. Are there depression and anxiety genetic markers and mutations? A systematic review. J Affect Disord 2014;168:387-98 «PMID: 25106036»PubMed
- Bandelow B, Baldwin D, Abelli M ym. Biological markers for anxiety disorders, OCD and PTSD: A consensus statement. Part II: Neurochemistry, neurophysiology and neurocognition. World J Biol Psychiatry 2017;18:162-214 «PMID: 27419272»PubMed
- Baldwin DS, Anderson IM, Nutt DJ ym. Evidence-based pharmacological treatment of anxiety disorders, post-traumatic stress disorder and obsessive-compulsive disorder: a revision of the 2005 guidelines from the British Association for Psychopharmacology. J Psychopharmacol 2014;28:403-39 «PMID: 24713617»PubMed
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5). 5. painos. American Psychiatric Publishing, Washington DC, 2013
- Herr NR, Williams JW Jr, Benjamin S ym. Does this patient have generalized anxiety or panic disorder?: The Rational Clinical Examination systematic review. JAMA 2014;312:78-84 «PMID: 25058220»PubMed
- Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. The Patient Health Questionnaire Somatic, Anxiety, and Depressive Symptom Scales: a systematic review. Gen Hosp Psychiatry 2010;32:345-59 «PMID: 20633738»PubMed
- Plummer F, Manea L, Trepel D ym. Screening for anxiety disorders with the GAD-7 and GAD-2: a systematic review and diagnostic metaanalysis. Gen Hosp Psychiatry 2016;39:24-31 «PMID: 26719105»PubMed
- Shear MK, Rucci P, Williams J ym. Reliability and validity of the Panic Disorder Severity Scale: replication and extension. J Psychiatr Res 2001;35:293-6 «PMID: 11591432»PubMed
- Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa. Duodecim 2008;124:993-9
- Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideline for the Treatment of Patients with Panic Disorder. 2. painos. American Psychiatric Association (APA) 2010
- Leinonen E, Viikki M, Koponen H. Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito. Duodecim 2018;134:43-50
- Nationella riktlinjer för vård vid depression och ångestsyndrom. Stöd för styrning och ledning. Socialstyrelsen, 2017
- Kasteenpohja T, Marttunen M, Aalto-Setälä T ym. Treatment adequacy of anxiety disorders among young adults in Finland. BMC Psychiatry 2016;16:63 «PMID: 26993796»PubMed
- Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA ym. Quasi-experimental study on the effectiveness of psychoanalysis, long-term and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms, work ability and functional capacity during a 5-year follow-up. J Affect Disord 2011;132:37-47 «PMID: 21316768»PubMed
- Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 13.01.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Sherman KJ, Ludman EJ, Cook AJ ym. Effectiveness of therapeutic massage for generalized anxiety disorder: a randomized controlled trial. Depress Anxiety 2010;27:441-50 «PMID: 20186971»PubMed
- Rapaport MH, Schettler P, Larson ER ym. Acute Swedish Massage Monotherapy Successfully Remediates Symptoms of Generalized Anxiety Disorder: A Proof-of-Concept, Randomized Controlled Study. J Clin Psychiatry 2016;77:e883-91 «PMID: 27464321»PubMed
- Levy Berg A, Sandell R, Sandahl C. Affect-focused body psychotherapy in patients with generalized anxiety disorder: evaluation of an integrative method. J Psychother Integr 2009;18:67-85. http://dx.doi.org/10.1037/a0015324
- Ravindran AV, da Silva TL. Complementary and alternative therapies as add-on to pharmacotherapy for mood and anxiety disorders: a systematic review. J Affect Disord 2013;150:707-19 «PMID: 23769610»PubMed
- Stein MB, Craske MG. Treating Anxiety in 2017: Optimizing Care to Improve Outcomes. JAMA 2017;318:235-6 «PMID: 28679009»PubMed
- Koponen H, Viikki M, Leinonen E. Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat. Suom Lääkäril 2017;72:2747-9
- Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug treatments for generalised anxiety disorder: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d1199 «PMID: 21398351»PubMed
- Evoy KE, Morrison MD, Saklad SR. Abuse and Misuse of Pregabalin and Gabapentin. Drugs 2017;77:403-26 «PMID: 28144823»PubMed
- de las Cuevas C, Sanz E, de la Fuente J. Benzodiazepines: more "behavioural" addiction than dependence. Psychopharmacology (Berl) 2003;167:297-303 «PMID: 12669174»PubMed
- Wolf B, Griffiths RR. Physical dependence on benzodiazepines: differences within the class. Drug Alcohol Depend 1991;29:153-6 «PMID: 1686752»PubMed
- Discontinuation Strategies for Patients with Long-term Benzodiazepine Use: A Review of Clinical Evidence and Guidelines. Ottawa (ON): Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health. Julkaistu sähköisesti 19.7.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK310990/, viitattu 15.3.2018
- Chouinard G. Issues in the clinical use of benzodiazepines: potency, withdrawal, and rebound. J Clin Psychiatry 2004;65(Suppl 5):7-12 «PMID: 15078112»PubMed
- Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 27.01.2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ciraulo DA, Nace EP. Benzodiazepine treatment of anxiety or insomnia in substance abuse patients. Am J Addict 2000;9:276-9 «PMID: 11155783»PubMed
- Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 23.06.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Nardi AE, Freire RC, Valença AM ym. Tapering clonazepam in patients with panic disorder after at least 3 years of treatment. J Clin Psychopharmacol 2010;30:290-3 «PMID: 20473065»PubMed
- Moroz G, Rosenbaum JF. Efficacy, safety, and gradual discontinuation of clonazepam in panic disorder: a placebo-controlled, multicenter study using optimized dosages. J Clin Psychiatry 1999;60:604-12 «PMID: 10520979»PubMed
- Connor KM, Davidson JR, Potts NL ym. Discontinuation of clonazepam in the treatment of social phobia. J Clin Psychopharmacol 1998;18:373-8 «PMID: 9790154»PubMed
- Bruce TJ, Spiegel DA, Hegel MT. Cognitive-behavioral therapy helps prevent relapse and recurrence of panic disorder following alprazolam discontinuation: a long-term follow-up of the Peoria and Dartmouth studies. J Consult Clin Psychol 1999;67:151-6 «PMID: 10028220»PubMed
- Spiegel DA, Bruce TJ, Gregg SF ym. Does cognitive behavior therapy assist slow-taper alprazolam discontinuation in panic disorder? Am J Psychiatry 1994;151:876-81 «PMID: 8184997»PubMed
- Higa-McMillan CK, Francis SE, Rith-Najarian L ym. Evidence Base Update: 50 Years of Research on Treatment for Child and Adolescent Anxiety. J Clin Child Adolesc Psychol 2016;45:91-113 «PMID: 26087438»PubMed
- Katzman MA, Bleau P, Blier P ym. Canadian clinical practice guidelines for the management of anxiety, posttraumatic stress and obsessive-compulsive disorders. BMC Psychiatry 2014;14(Suppl 1):S1 «PMID: 25081580»PubMed
- Wang Z, Whiteside SPH, Sim L ym. Comparative Effectiveness and Safety of Cognitive Behavioral Therapy and Pharmacotherapy for Childhood Anxiety Disorders: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr 2017;171:1049-56 «PMID: 28859190»PubMed
- Connolly SD, Bernstein GA, Work Group on Quality Issues.. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:267-83 «PMID: 17242630»PubMed
- Hathaway EE, Walkup JT, Strawn JR. Antidepressant Treatment Duration in Pediatric Depressive and Anxiety Disorders: How Long is Long Enough? Curr Probl Pediatr Adolesc Health Care 2018;48:31-9 «PMID: 29337001»PubMed
- Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cognitive and behavioural therapies (CBT) with d-cycloserine for anxiety and related disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;(5):CD007803 «PMID: 25957940»PubMed
- MacDonald K, Feifel D. Oxytocin's role in anxiety: a critical appraisal. Brain Res 2014;1580:22-56 «PMID: 24468203»PubMed
- Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2017;52:1523-40 «PMID: 28856385»PubMed
- Bogic M, Njoku A, Priebe S. Long-term mental health of war-refugees: a systematic literature review. BMC Int Health Hum Rights 2015;15:29 «PMID: 26510473»PubMed
- Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. Lancet 2005;365:1309-14 «PMID: 15823380»PubMed
- Cougle JR, Feldner MT, Keough ME ym. Comorbid panic attacks among individuals with posttraumatic stress disorder: associations with traumatic event exposure history, symptoms, and impairment. J Anxiety Disord 2010;24:183-8 «PMID: 19914036»PubMed
- Hinton DE, Lewis-Fernández R. The cross-cultural validity of posttraumatic stress disorder: implications for DSM-5. Depress Anxiety 2011;28:783-801 «PMID: 21910185»PubMed
- Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E, Vilen J, Sauni R, Vastamäki J. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveydenhäiriö vaikuttaa työkykyyn. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö 2018
- Selinheimo S, Mattila-Holappa P, Valtanen E, Vilén J, Sauni R, Vastamäki J. Työn muokkaus mielenterveyden häiriössä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt 17.7.2018. Terveysportti, Työterveys ja kuntoutus -tietokanta. http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttk00124&p_haku=Ty%C3%B6n%20muokkaus%20mielenterveyden%20h%C3%A4iri%C3%B6ss%C3%A4
- Harvey SB, Modini M, Joyce S ym. Can work make you mentally ill? A systematic meta-review of work-related risk factors for common mental health problems. Occup Environ Med 2017;74:301-10 «PMID: 28108676»PubMed
- Viikki M, Leinonen E. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa. Duodecim 2015;131:583-90
- Ruscio AM, Hallion LS, Lim CCW ym. Cross-sectional Comparison of the Epidemiology of DSM-5 Generalized Anxiety Disorder Across the Globe. JAMA Psychiatry 2017;74:465-75 «PMID: 28297020»PubMed
- Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16:162-71 «PMID: 12497648»PubMed
- Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166:1092-7 «PMID: 16717171»PubMed
- Houck PR, Spiegel DA, Shear MK ym. Reliability of the self-report version of the panic disorder severity scale. Depress Anxiety 2002;15:183-5 «PMID: 12112724»PubMed
- Connor KM, Davidson JR, Churchill LE ym. Psychometric properties of the Social Phobia Inventory (SPIN). New self-rating scale. Br J Psychiatry 2000;176:379-86 «PMID: 10827888»PubMed
- Heimberg RG, Horner KJ, Juster HR ym. Psychometric properties of the Liebowitz Social Anxiety Scale. Psychol Med 1999;29:199-212 «PMID: 10077308»PubMed
- Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL ym. Development and validation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1990;28:487-95 «PMID: 2076086»PubMed
- HAMILTON M. The assessment of anxiety states by rating. Br J Med Psychol 1959;32:50-5 «PMID: 13638508»PubMed
- Beck AT, Epstein N, Brown G ym. An inventory for measuring clinical anxiety: psychometric properties. J Consult Clin Psychol 1988;56:893-7 «PMID: 3204199»PubMed
- Norman SB, Cissell SH, Means-Christensen AJ ym. Development and validation of an Overall Anxiety Severity And Impairment Scale (OASIS). Depress Anxiety 2006;23:245-9 «PMID: 16688739»PubMed
- Zigmond AS, Snaith RP. The hospital anxiety and depression scale. Acta Psychiatr Scand 1983;67:361-70 «PMID: 6880820»PubMed
- Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.03.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ostacher M, Ng-Mak D, Patel P ym. Lurasidone compared to other atypical antipsychotic monotherapies for bipolar depression: A systematic review and network meta-analysis. World J Biol Psychiatry 2017:1-11 «PMID: 28264635»PubMed
- 2018 Physical activity guidelines advisory committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. U:S: Health and Human Services, Washington DC 2018. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report.aspx
- Alaka KJ, Noble W, Montejo A ym. Efficacy and safety of duloxetine in the treatment of older adult patients with generalized anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Int J Geriatr Psychiatry 2014;29:978-86 «PMID: 24644106»PubMed
- Allgulander C, Mangano R, Zhang J ym. Efficacy of Venlafaxine ER in patients with social anxiety disorder: a double-blind, placebo-controlled, parallel-group comparison with paroxetine. Hum Psychopharmacol 2004;19:387-96 «PMID: 15303242»PubMed
- Altamura AC, Pioli R, Vitto M ym. Venlafaxine in social phobia: a study in selective serotonin reuptake inhibitor non-responders. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:239-45 «PMID: 10468317»PubMed
- Andrews G, Davies M, Titov N. Effectiveness randomized controlled trial of face to face versus Internet cognitive behaviour therapy for social phobia. Aust N Z J Psychiatry 2011;45:337-40 «PMID: 21323490»PubMed
- Archer J, Bower P, Gilbody S ym. Collaborative care for depression and anxiety problems. Cochrane Database Syst Rev 2012;(10):CD006525 «PMID: 23076925»PubMed
- Asakura S, Tajima O, Koyama T. Fluvoxamine treatment of generalized social anxiety disorder in Japan: a randomized double-blind, placebo-controlled study. Int J Neuropsychopharmacol 2007;10:263-74 «PMID: 16573847»PubMed
- Australian and New Zealand College of Psychiatrists Clinical Practice Guidelines Team for Panic Disorder and Agoraphobia.. Australian and New Zealand clinical practice guidelines for the treatment of panic disorder and agoraphobia. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:641-56 «PMID: 14636376»PubMed
- Azadeh SM, Kazemi-Zahrani H, Besharat MA. Effectiveness of Acceptance and Commitment Therapy on Interpersonal Problems and Psychological Flexibility in Female High School Students With Social Anxiety Disorder. Glob J Health Sci 2015;8:131-8 «PMID: 26493425»PubMed
- Bakker A, van Balkom AJ, Spinhoven P. SSRIs vs. TCAs in the treatment of panic disorder: a meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2002;106:163-7 «PMID: 12197851»PubMed
- Bakker A, van Balkom AJ, Spinhoven P ym. Follow-up on the treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a quantitative review. J Nerv Ment Dis 1998;186:414-9 «PMID: 9680042»PubMed
- Baldwin DS, den Boer JA, Lyndon G ym. Efficacy and safety of pregabalin in generalised anxiety disorder: A critical review of the literature. J Psychopharmacol 2015;29:1047-60 «PMID: 26259772»PubMed
- Bandelow B, Lichte T, Rudolf S ym. The German guidelines for the treatment of anxiety disorders. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2015;265:363-73 «PMID: 25404200»PubMed
- Bandelow B, Reitt M, Röver C ym. Efficacy of treatments for anxiety disorders: a meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 2015;30:183-92 «PMID: 25932596»PubMed
- Bandelow B, Sher L, Bunevicius R ym. Guidelines for the pharmacological treatment of anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder and posttraumatic stress disorder in primary care. Int J Psychiatry Clin Pract 2012;16:77-84 «PMID: 22540422»PubMed
- Bandelow B, Zohar J, Hollander E ym. World Federation of Societies of Biological Psychiatry (WFSBP) guidelines for the pharmacological treatment of anxiety, obsessive-compulsive and post-traumatic stress disorders - first revision. World J Biol Psychiatry 2008;9:248-312 «PMID: 18949648»PubMed
- Barkowski S, Schwartze D, Strauss B ym. Efficacy of group psychotherapy for social anxiety disorder: A meta-analysis of randomized-controlled trials. J Anxiety Disord 2016;39:44-64 «PMID: 26953823»PubMed
- Barlow JH, Ellard DR, Hainsworth JM ym. A review of self-management interventions for panic disorders, phobias and obsessive-compulsive disorders. Acta Psychiatr Scand 2005;111:272-85 «PMID: 15740463»PubMed
- Barnett SD, Kramer ML, Casat CD ym. Efficacy of olanzapine in social anxiety disorder: a pilot study. J Psychopharmacol 2002;16:365-8 «PMID: 12503837»PubMed
- Beidel DC, Turner SM, Sallee FR ym. SET-C versus fluoxetine in the treatment of childhood social phobia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1622-32 «PMID: 18030084»PubMed
- Bennett K, Manassis K, Duda S ym. Treating child and adolescent anxiety effectively: Overview of systematic reviews. Clin Psychol Rev 2016;50:80-94 «PMID: 27744168»PubMed
- Bennett K, Manassis K, Walter SD ym. Cognitive behavioral therapy age effects in child and adolescent anxiety: an individual patient data metaanalysis. Depress Anxiety 2013;30:829-41 «PMID: 23658135»PubMed
- Bergström J, Andersson G, Ljótsson B ym. Internet-versus group-administered cognitive behaviour therapy for panic disorder in a psychiatric setting: a randomised trial. BMC Psychiatry 2010;10:54 «PMID: 20598127»PubMed
- Beutel ME, Scheurich V, Knebel A ym. Implementing panic-focused psychodynamic psychotherapy into clinical practice. Can J Psychiatry 2013;58:326-34 «PMID: 23768260»PubMed
- Bielski RJ, Bose A, Chang CC. A double-blind comparison of escitalopram and paroxetine in the long-term treatment of generalized anxiety disorder. Ann Clin Psychiatry 2005;17:65-9 «PMID: 16075658»PubMed
- Bighelli I, Trespidi C, Castellazzi M ym. Antidepressants and benzodiazepines for panic disorder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;(9):CD011567 «PMID: 27618521»PubMed
- Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for the treatment of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:415-23 «PMID: 12649628»PubMed
- Blanco C, Raza MS, Schneier FR ym. The evidence-based pharmacological treatment of social anxiety disorder. Int J Neuropsychopharmacol 2003;6:427-42 «PMID: 14609440»PubMed
- Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacological treatment of social anxiety disorder: a meta-analysis. Depress Anxiety 2003;18:29-40 «PMID: 12900950»PubMed
- Blomhoff S, Haug TT, Hellström K ym. Randomised controlled general practice trial of sertraline, exposure therapy and combined treatment in generalised social phobia. Br J Psychiatry 2001;179:23-30 «PMID: 11435264»PubMed
- Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine reduces social anxiety in individuals with a co-occurring alcohol use disorder. J Anxiety Disord 2008;22:310-8 «PMID: 17448631»PubMed
- Boshuisen ML, Slaap BR, Vester-Blokland ED ym. The effect of mirtazapine in panic disorder: an open label pilot study with a single-blind placebo run-in period. Int Clin Psychopharmacol 2001;16:363-8 «PMID: 11712626»PubMed
- Bowen RC, D'Arcy C, Keegan D ym. A controlled trial of cognitive behavioral treatment of panic in alcoholic inpatients with comorbid panic disorder. Addict Behav 2000;25:593-7 «PMID: 10972451»PubMed
- Brent DA, Emslie GJ, Clarke GN ym. Predictors of spontaneous and systematically assessed suicidal adverse events in the treatment of SSRI-resistant depression in adolescents (TORDIA) study. Am J Psychiatry 2009;166:418-26 «PMID: 19223438»PubMed
- Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297:1683-96 «PMID: 17440145»PubMed
- Bystritsky A, Kerwin L, Feusner JD ym. A pilot controlled trial of bupropion XL versus escitalopram in generalized anxiety disorder. Psychopharmacol Bull 2008;41:46-51 «PMID: 18362870»PubMed
- Bögels SM, Wijts P, Oort FJ ym. Psychodynamic psychotherapy versus cognitive behavior therapy for social anxiety disorder: an efficacy and partial effectiveness trial. Depress Anxiety 2014;31:363-73 «PMID: 24577880»PubMed
- Carlbring P, Nilsson-Ihrfelt E, Waara J ym. Treatment of panic disorder: live therapy vs. self-help via the Internet. Behav Res Ther 2005;43:1321-33 «PMID: 16086983»PubMed
- Chambless DL, Gillis MM. Cognitive therapy of anxiety disorders. J Consult Clin Psychol 1993;61:248-60 «PMID: 8473578»PubMed
- Chessick CA, Allen MH, Thase M ym. Azapirones for generalized anxiety disorder. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD006115 «PMID: 16856115»PubMed
- Zhu Z, Zhang L, Jiang J ym. Comparison of psychological placebo and waiting list control conditions in the assessment of cognitive behavioral therapy for the treatment of generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Shanghai Arch Psychiatry 2014;26:319-31 «PMID: 25642106»PubMed
- Ciraulo DA, Barlow DH, Gulliver SB ym. The effects of venlafaxine and cognitive behavioral therapy alone and combined in the treatment of co-morbid alcohol use-anxiety disorders. Behav Res Ther 2013;51:729-35 «PMID: 24055681»PubMed
- Clark C, Pilling S, Mayo-Wilson E ym. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. NICE clinical guideline 159, May 2013 (1.6.2014). https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/resources/social-anxiety-disorder-recognition-assessment-and-treatment-pdf-35109639699397
- Clark DM, Ehlers A, McManus F ym. Cognitive therapy versus fluoxetine in generalized social phobia: a randomized placebo-controlled trial. J Consult Clin Psychol 2003;71:1058-67 «PMID: 14622081»PubMed
- Committee on Safety of Medicines. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs): Overview of regulatory status and CSM advice relating to major depressive disorder (MDD) in children and adolescents including a summary of available safety and efficacy data.
- Conçalves DC, Byrne GJ. Interventions for generalized anxiety disorder in older adults: systematic review and meta-analysis. J Anxiety Disord 2012;26:1-11 «PMID: 21907538»PubMed
- Cottraux J, Note I, Albuisson E ym. Cognitive behavior therapy versus supportive therapy in social phobia: a randomized controlled trial. Psychother Psychosom 2000;69:137-46 «PMID: 10773778»PubMed
- Covin R, Ouimet AJ, Seeds PM ym. A meta-analysis of CBT for pathological worry among clients with GAD. J Anxiety Disord 2008;22:108-16 «PMID: 17321717»PubMed
- Cuijpers P, Sijbrandij M, Koole S ym. Psychological treatment of generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2014;34:130-40 «PMID: 24487344»PubMed
- Curtiss J, Andrews L, Davis M ym. A meta-analysis of pharmacotherapy for social anxiety disorder: an examination of efficacy, moderators, and mediators. Expert Opin Pharmacother 2017;18:243-51 «PMID: 28110555»PubMed
- da Costa CZ, de Morais RM, Zanetta DM ym. Comparison among clomipramine, fluoxetine, and placebo for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2013;23:687-92 «PMID: 24350814»PubMed
- Dannon PN, Iancu I, Lowengrub K ym. A naturalistic long-term comparison study of selective serotonin reuptake inhibitors in the treatment of panic disorder. Clin Neuropharmacol 2007;30:326-34 «PMID: 18090457»PubMed
- Davidson J, Allgulander C, Pollack MH ym. Efficacy and tolerability of duloxetine in elderly patients with generalized anxiety disorder: a pooled analysis of four randomized, double-blind, placebo-controlled studies. Hum Psychopharmacol 2008;23:519-26 «PMID: 18478624»PubMed
- Davidson JR, Foa EB, Huppert JD ym. Fluoxetine, comprehensive cognitive behavioral therapy, and placebo in generalized social phobia. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1005-13 «PMID: 15466674»PubMed
- Davidson JR, Potts N, Richichi E ym. Treatment of social phobia with clonazepam and placebo. J Clin Psychopharmacol 1993;13:423-8 «PMID: 8120156»PubMed
- Davidson JR, Wittchen HU, Llorca PM ym. Duloxetine treatment for relapse prevention in adults with generalized anxiety disorder: a double-blind placebo-controlled trial. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:673-81 «PMID: 18559291»PubMed
- Davis ML, Smits JA, Hofmann SG. Update on the efficacy of pharmacotherapy for social anxiety disorder: a meta-analysis. Expert Opin Pharmacother 2014;15:2281-91 «PMID: 25284086»PubMed
- de Vries YA, de Jonge P, van den Heuvel E ym. Influence of baseline severity on antidepressant efficacy for anxiety disorders: meta-analysis and meta-regression. Br J Psychiatry 2016;208:515-21 «PMID: 26989093»PubMed
- Depping AM, Komossa K, Kissling W ym. Second-generation antipsychotics for anxiety disorders. Cochrane Database Syst Rev 2010;(12):CD008120 «PMID: 21154392»PubMed
- Diefenbach GJ, Bragdon LB, Zertuche L ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation for generalised anxiety disorder: a pilot randomised, double-blind, sham-controlled trial. Br J Psychiatry 2016;209:222-8 «PMID: 27198484»PubMed
- Donahue CB, Kushner MG, Thuras PD ym. Effect of quetiapine vs. placebo on response to two virtual public speaking exposures in individuals with social phobia. J Anxiety Disord 2009;23:362-8 «PMID: 19157776»PubMed
- Donovan MR, Glue P, Kolluri S ym. Comparative efficacy of antidepressants in preventing relapse in anxiety disorders - a meta-analysis. J Affect Disord 2010;123:9-16 «PMID: 19616306»PubMed
- Dubicka B, Hadley S, Roberts C. Suicidal behaviour in youths with depression treated with new-generation antidepressants: meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;189:393-8 «PMID: 17077427»PubMed
- Durham RC, Allan T, Hackett CA. On predicting improvement and relapse in generalized anxiety disorder following psychotherapy. Br J Clin Psychol 1997;36:101-19 «PMID: 9051282»PubMed
- Durham RC, Murphy T, Allan T ym. Cognitive therapy, analytic psychotherapy and anxiety management training for generalised anxiety disorder. Br J Psychiatry 1994;165:315-23 «PMID: 7994500»PubMed
- Ebrahiminejad S, Poursharifi H, Bakhshiour Roodsari A ym. The Effectiveness of Mindfulness-Based Cognitive Therapy on Iranian Female Adolescents Suffering From Social Anxiety. Iran Red Crescent Med J 2016;18:e25116 «PMID: 28191335»PubMed
- Elkins RM, Gallo KP, Pincus DB ym. Moderators of intensive CBT for adolescent panic disorder: the of fear and avoidance. Child Adolesc Ment Health 2016;21:30-6 «PMID: 26929742»PubMed
- Eskildsen A, Hougaard E, Rosenberg NK. Pre-treatment patient variables as predictors of drop-out and treatment outcome in cognitive behavioural therapy for social phobia: A systematic review. Nord J Psychiatry 2010;64:94-105 «PMID: 20055730»PubMed
- Evidence Portfolio – Brain Health Subcommittee, Question 3. Julkaisussa: Supplementary material for the 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Chapter 3. Brain health. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report/supplementary-material.aspx
- FDA Talk Paper, October 27, 2003. FDA issues public health advisory entitled: Reports of suicidality in pediatric patients being treated with antidepressant medications for major depressive disorder (MDD). http://www.fda.gov 1
- Fedoroff IC, Taylor S. Psychological and pharmacological treatments of social phobia: a meta-analysis. J Clin Psychopharmacol 2001;21:311-24 «PMID: 11386495»PubMed
- Feltner D, Wittchen HU, Kavoussi R ym. Long-term efficacy of pregabalin in generalized anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:18-28 «PMID: 18090504»PubMed
- Feltner DE, Liu-Dumaw M, Schweizer E ym. Efficacy of pregabalin in generalized social anxiety disorder: results of a double-blind, placebo-controlled, fixed-dose study. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:213-20 «PMID: 21368587»PubMed
- Ferguson JM, Khan A, Mangano R ym. Relapse prevention of panic disorder in adult outpatient responders to treatment with venlafaxine extended release. J Clin Psychiatry 2007;68:58-68 «PMID: 17284131»PubMed
- Feske U, Chambless DL. Cognitive behavioral versus exposure only treatment for social phobia: A meta-analysis. Behav Ther 1995;26:695-720
- Fluvoxamine for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. The Research Unit on Pediatric Psychopharmacology Anxiety Study Group. N Engl J Med 2001;344:1279-85 «PMID: 11323729»PubMed
- Fu J, Peng L, Li X. The efficacy and safety of multiple doses of vortioxetine for generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:951-9 «PMID: 27143896»PubMed
- Furmark T, Appel L, Michelgård A ym. Cerebral blood flow changes after treatment of social phobia with the neurokinin-1 antagonist GR205171, citalopram, or placebo. Biol Psychiatry 2005;58:132-42 «PMID: 16038684»PubMed
- Furukawa TA, Watanabe N, Churchill R. Psychotherapy plus antidepressant for panic disorder with or without agoraphobia: systematic review. Br J Psychiatry 2006;188:305-12 «PMID: 16582055»PubMed
- Gale C, Oakley-Browne M. Benzodiazepines for generalized anxiety disorder. Evidence-Based Medicine Guidelines 2006
- Gale CK, Millichamp J. Generalized anxiety disorder. BMJ Clin Evid 2011;2011
- Gambi F, De Berardis D, Campanella D ym. Mirtazapine treatment of generalized anxiety disorder: a fixed dose, open label study. J Psychopharmacol 2005;19:483-7 «PMID: 16166185»PubMed
- Gelernter CS, Uhde TW, Cimbolic P ym. Cognitive-behavioral and pharmacological treatments of social phobia. A controlled study. Arch Gen Psychiatry 1991;48:938-45 «PMID: 1929764»PubMed
- Generoso MB, Trevizol AP, Kasper S ym. Pregabalin for generalized anxiety disorder: an updated systematic review and meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 2017;32:49-55 «PMID: 27643884»PubMed
- Gibbons RD, Brown CH, Hur K ym. Suicidal thoughts and behavior with antidepressant treatment: reanalysis of the randomized placebo-controlled studies of fluoxetine and venlafaxine. Arch Gen Psychiatry 2012;69:580-7 «PMID: 22309973»PubMed
- Goddard AW, Mahmud W, Medlock C ym. A controlled trial of quetiapine XR coadministration treatment of SSRI-resistant panic disorder. Ann Gen Psychiatry 2015;14:26 «PMID: 26379759»PubMed
- Gordon BR, McDowell CP, Lyons M ym. The Effects of Resistance Exercise Training on Anxiety: A Meta-Analysis and Meta-Regression Analysis of Randomized Controlled Trials. Sports Med 2017;47:2521-32 «PMID: 28819746»PubMed
- Gould RA, Buckminster S, Pollack MH, Otto MW, Yap L. Cognitive-behavioral and pharmacological treatment for social phobia: A meta-analysis. Clin Psychol Sci Pract 1997;4:291-306
- Gould RA, Otto MW, Pollack MH, Yap L. Cognitive behavioral and pharmacological treatment of generalized anxiety disorder: a preliminary meta-analysis. Behav Ther 1997;28:285-305
- Gould RA, Otto MW, Pollack MH. A meta-analysis of treatment outcome for panic didorder. Clin Psychol Rev 1995;15:819-44
- Guaiana G, Barbui C, Cipriani A. Hydroxyzine for generalised anxiety disorder. Cochrane Database Syst Rev 2010;(12):CD006815 «PMID: 21154375»PubMed
- Haby MM, Donnelly M, Corry J ym. Cognitive behavioural therapy for depression, panic disorder and generalized anxiety disorder: a meta-regression of factors that may predict outcome. Aust N Z J Psychiatry 2006;40:9-19 «PMID: 16403033»PubMed
- Hahlweg K, Fiegenbaum W, Frank M ym. Short- and long-term effectiveness of an empirically supported treatment for agoraphobia. J Consult Clin Psychol 2001;69:375-82 «PMID: 11495167»PubMed
- Hall J, Kellett S, Berrios R ym. Efficacy of Cognitive Behavioral Therapy for Generalized Anxiety Disorder in Older Adults: Systematic Review, Meta-Analysis, and Meta-Regression. Am J Geriatr Psychiatry 2016;24:1063-73 «PMID: 27687212»PubMed
- Hammad TA, Laughren T, Racoosin J. Suicidality in pediatric patients treated with antidepressant drugs. Arch Gen Psychiatry 2006;63:332-9 «PMID: 16520440»PubMed
- Hancock KM, Swain J, Hainsworth CJ ym. Acceptance and Commitment Therapy versus Cognitive Behavior Therapy for Children With Anxiety: Outcomes of a Randomized Controlled Trial. J Clin Child Adolesc Psychol 2018;47:296-311 «PMID: 26998803»PubMed
- Hanrahan F, Field AP, Jones FW ym. A meta-analysis of cognitive therapy for worry in generalized anxiety disorder. Clin Psychol Rev 2013;33:120-32 «PMID: 23168445»PubMed
- Hawley LL, Rector NA, Laposa JM. Examining the dynamic relationships between exposure tasks and cognitive restructuring in CBT for SAD: Outcomes and moderating influences. J Anxiety Disord 2016;39:10-20 «PMID: 26905316»PubMed
- Hedges DW, Brown BL, Shwalb DA ym. The efficacy of selective serotonin reuptake inhibitors in adult social anxiety disorder: a meta-analysis of double-blind, placebo-controlled trials. J Psychopharmacol 2007;21:102-11 «PMID: 16714326»PubMed
- Hedman E, Andersson E, Ljótsson B ym. Cost-effectiveness of Internet-based cognitive behavior therapy vs. cognitive behavioral group therapy for social anxiety disorder: results from a randomized controlled trial. Behav Res Ther 2011;49:729-36 «PMID: 21851929»PubMed
- Hedman E, Andersson G, Ljótsson B ym. Internet-based cognitive behavior therapy vs. cognitive behavioral group therapy for social anxiety disorder: a randomized controlled non-inferiority trial. PLoS One 2011;6:e18001 «PMID: 21483704»PubMed
- Heimberg RG, Liebowitz MR, Hope DA ym. Cognitive behavioral group therapy vs phenelzine therapy for social phobia: 12-week outcome. Arch Gen Psychiatry 1998;55:1133-41 «PMID: 9862558»PubMed
- Hirschmann S, Dannon PN, Iancu I ym. Pindolol augmentation in patients with treatment-resistant panic disorder: A double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2000;20:556-9 «PMID: 11001241»PubMed
- Hobbs JD, Kushner MG, Lee SS ym. Meta-analysis of supplemental treatment for depressive and anxiety disorders in patients being treated for alcohol dependence. Am J Addict 2011;20:319-29 «PMID: 21679263»PubMed
- Hofmann SG, Smits JA. Cognitive-behavioral therapy for adult anxiety disorders: a meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. J Clin Psychiatry 2008;69:621-32 «PMID: 18363421»PubMed
- Hoge EA, Worthington JJ 3rd, Kaufman RE ym. Aripiprazole as augmentation treatment of refractory generalized anxiety disorder and panic disorder. CNS Spectr 2008;13:522-7 «PMID: 18567977»PubMed
- Hollifield M, Thompson PM, Ruiz JE ym. Potential effectiveness and safety of olanzapine in refractory panic disorder. Depress Anxiety 2005;21:33-40 «PMID: 15786486»PubMed
- Ipser JC, Carey P, Dhansay Y ym. Pharmacotherapy augmentation strategies in treatment-resistant anxiety disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD005473 «PMID: 17054260»PubMed
- Ipser JC, Kariuki CM, Stein DJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder: a systematic review. Expert Rev Neurother 2008;8:235-57 «PMID: 18271710»PubMed
- Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD005170 «PMID: 19588367»PubMed
- Ipser JC, Wilson D, Akindipe TO ym. Pharmacotherapy for anxiety and comorbid alcohol use disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;(1):CD007505 «PMID: 25601826»PubMed
- James AC, James G, Cowdrey FA ym. Cognitive behavioural therapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;(2):CD004690 «PMID: 25692403»PubMed
- James IM, Burgoyne W, Savage IT. Effect of pindolol on stress-related disturbances of musical performance: preliminary communication. J R Soc Med 1983;76:194-6 «PMID: 6834370»PubMed
- Katz IR, Reynolds CF 3rd, Alexopoulos GS ym. Venlafaxine ER as a treatment for generalized anxiety disorder in older adults: pooled analysis of five randomized placebo-controlled clinical trials. J Am Geriatr Soc 2002;50:18-25 «PMID: 12028242»PubMed
- Kinrys G, Pollack MH, Simon NM ym. Valproic acid for the treatment of social anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2003;18:169-72 «PMID: 12702897»PubMed
- Kiropoulos LA, Klein B, Austin DW ym. Is internet-based CBT for panic disorder and agoraphobia as effective as face-to-face CBT? J Anxiety Disord 2008;22:1273-84 «PMID: 18289829»PubMed
- Knijnik DZ, Blanco C, Salum GA ym. A pilot study of clonazepam versus psychodynamic group therapy plus clonazepam in the treatment of generalized social anxiety disorder. Eur Psychiatry 2008;23:567-74 «PMID: 18774274»PubMed
- Kobak KA, Greist JH, Jefferson JW ym. Fluoxetine in social phobia: a double-blind, placebo-controlled pilot study. J Clin Psychopharmacol 2002;22:257-62 «PMID: 12006895»PubMed
- Kumar R, Pitts C, Carpenter D. Response to paroxetine is maintained during continued treatment in patients with social anxiety disorder. Eur Neuropsychopharmacol 1999;9:312-3
- Kushner MG, Maurer EW, Thuras P ym. Hybrid cognitive behavioral therapy versus relaxation training for co-occurring anxiety and alcohol disorder: a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2013;81:429-42 «PMID: 23276124»PubMed
- Kushner MG, Sletten S, Donahue C ym. Cognitive-behavioral therapy for panic disorder in patients being treated for alcohol dependence: Moderating effects of alcohol outcome expectancies. Addict Behav 2009;34:554-60 «PMID: 19349122»PubMed
- Lader M, Stender K, Bürger V ym. Efficacy and tolerability of escitalopram in 12- and 24-week treatment of social anxiety disorder: randomised, double-blind, placebo-controlled, fixed-dose study. Depress Anxiety 2004;19:241-8 «PMID: 15274173»PubMed
- LaLonde CD, Van Lieshout RJ. Treating generalized anxiety disorder with second generation antipsychotics: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychopharmacol 2011;31:326-33 «PMID: 21508847»PubMed
- Lecrubier Y, Judge R. Long-term evaluation of paroxetine, clomipramine and placebo in panic disorder. Collaborative Paroxetine Panic Study Investigators. Acta Psychiatr Scand 1997;95:153-60 «PMID: 9065681»PubMed
- Leichsenring F, Salzer S, Beutel ME ym. Long-term outcome of psychodynamic therapy and cognitive-behavioral therapy in social anxiety disorder. Am J Psychiatry 2014;171:1074-82 «PMID: 25016974»PubMed
- Leichsenring F, Salzer S, Beutel ME ym. Psychodynamic therapy and cognitive-behavioral therapy in social anxiety disorder: a multicenter randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2013;170:759-67 «PMID: 23680854»PubMed
- Leichsenring F, Salzer S, Jaeger U ym. Short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioral therapy in generalized anxiety disorder: a randomized, controlled trial. Am J Psychiatry 2009;166:875-81 «PMID: 19570931»PubMed
- Lenox-Smith AJ, Reynolds A. A double-blind, randomised, placebo controlled study of venlafaxine XL in patients with generalised anxiety disorder in primary care. Br J Gen Pract 2003;53:772-7 «PMID: 14601352»PubMed
- Lenze EJ, Mulsant BH, Shear MK ym. Efficacy and tolerability of citalopram in the treatment of late-life anxiety disorders: results from an 8-week randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2005;162:146-50 «PMID: 15625213»PubMed
- Lenze EJ, Rollman BL, Shear MK ym. Escitalopram for older adults with generalized anxiety disorder: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:295-303 «PMID: 19155456»PubMed
- Lepola UM, Wade AG, Leinonen EV ym. A controlled, prospective, 1-year trial of citalopram in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1998;59:528-34 «PMID: 9818634»PubMed
- Li H, Wang J, Li C ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) for panic disorder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;(9):CD009083 «PMID: 25230088»PubMed
- Li X, Zhu L, Su Y ym. Short-term efficacy and tolerability of venlafaxine extended release in adults with generalized anxiety disorder without depression: A meta-analysis. PLoS One 2017;12:e0185865 «PMID: 28982121»PubMed
- Liebowitz MR, Gelenberg AJ, Munjack D. Venlafaxine extended release vs placebo and paroxetine in social anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;62:190-8 «PMID: 15699296»PubMed
- Liebowitz MR, Schneier F, Campeas R ym. Phenelzine vs atenolol in social phobia. A placebo-controlled comparison. Arch Gen Psychiatry 1992;49:290-300 «PMID: 1558463»PubMed
- Lincoln TM, Rief W, Hahlweg K ym. Effectiveness of an empirically supported treatment for social phobia in the field. Behav Res Ther 2003;41:1251-69 «PMID: 14527526»PubMed
- Lucas RA. A comparative treatment outcome study of social phobia. Diss Abstr 1994;54:6465
- Malcolm R, Anton RF, Randall CL ym. A placebo-controlled trial of buspirone in anxious inpatient alcoholics. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:1007-13 «PMID: 1335217»PubMed
- March JS, Entusah AR, Rynn M ym. A Randomized controlled trial of venlafaxine ER versus placebo in pediatric social anxiety disorder. Biol Psychiatry 2007;62:1149-54 «PMID: 17553467»PubMed
- Markowitz JC, Lipsitz J, Milrod BL. Critical review of outcome research on interpersonal psychotherapy for anxiety disorders. Depress Anxiety 2014;31:316-25 «PMID: 24493661»PubMed
- Martin JL, Sainz-Pardo M, Furukawa TA ym. Benzodiazepines in generalized anxiety disorder: heterogeneity of outcomes based on a systematic review and meta-analysis of clinical trials. J Psychopharmacol 2007;21:774-82 «PMID: 17881433»PubMed
- Marungi SK, Ndetei DM. Effectiveness of psycho-education on depression, hopelessness, suicidality, anxiety and substance use among basic diploma students at Kenya Medical Training College. S Afr J Psychiatry 2013;19:41-50
- Mayo-Wilson E, Dias S, Mavranezouli I ym. Psychological and pharmacological interventions for social anxiety disorder in adults: a systematic review and network meta-analysis. Lancet Psychiatry 2014;1:368-76 «PMID: 26361000»PubMed
- Melvin GA, Dudley AL, Gordon MS ym. Augmenting Cognitive Behavior Therapy for School Refusal with Fluoxetine: A Randomized Controlled Trial. Child Psychiatry Hum Dev 2017;48:485-97 «PMID: 27485100»PubMed
- Mezhebovsky I, Mägi K, She F ym. Double-blind, randomized study of extended release quetiapine fumarate (quetiapine XR) monotherapy in older patients with generalized anxiety disorder. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28:615-25 «PMID: 23070803»PubMed
- Michelson D, Pollack M, Lydiard RB ym. Continuing treatment of panic disorder after acute response: randomised, placebo-controlled trial with fluoxetine. The Fluoxetine Panic Disorder Study Group. Br J Psychiatry 1999;174:213-8 «PMID: 10448445»PubMed
- Milrod B, Busch F, Shapiro T, Leon AC, Aronson A. A pilot study of psychodynamic psychotherapy for 18-21 year old patients with panic disorder. Am Soc Adolesc Psychiatry 2005;29:289-314
- Milrod B, Chambless DL, Gallop R ym. Psychotherapies for Panic Disorder: A Tale of Two Sites. J Clin Psychiatry 2016;77:927-35 «PMID: 27464313»PubMed
- Milrod B, Leon AC, Busch F ym. A randomized controlled clinical trial of psychoanalytic psychotherapy for panic disorder. Am J Psychiatry 2007;164:265-72 «PMID: 17267789»PubMed
- Mitte K. A meta-analysis of the efficacy of psycho- and pharmacotherapy in panic disorder with and without agoraphobia. J Affect Disord 2005;88:27-45 «PMID: 16005982»PubMed
- Mitte K. Meta-analysis of cognitive-behavioral treatments for generalized anxiety disorder: a comparison with pharmacotherapy. Psychol Bull 2005;131:785-95 «PMID: 16187860»PubMed
- Montañés-Rada F, De Lucas-Taracena MT, Sánchez-Romero S. Mirtazapine versus paroxetine in panic disorder: an open study. Int J Psychiatry Clin Pract 2005;9:87-93 «PMID: 24930788»PubMed
- Montgomery S, Chatamra K, Pauer L ym. Efficacy and safety of pregabalin in elderly people with generalised anxiety disorder. Br J Psychiatry 2008;193:389-94 «PMID: 18978320»PubMed
- Montgomery SA, Nil R, Dürr-Pal N ym. A 24-week randomized, double-blind, placebo-controlled study of escitalopram for the prevention of generalized social anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2005;66:1270-8 «PMID: 16259540»PubMed
- Montoya A, Bruins R, Katzman MA ym. The noradrenergic paradox: implications in the management of depression and anxiety. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:541-57 «PMID: 27042068»PubMed
- Moylan S, Staples J, Ward SA ym. The efficacy and safety of alprazolam versus other benzodiazepines in the treatment of panic disorder. J Clin Psychopharmacol 2011;31:647-52 «PMID: 21869686»PubMed
- Muehlbacher M, Nickel MK, Nickel C ym. Mirtazapine treatment of social phobia in women: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2005;25:580-3 «PMID: 16282842»PubMed
- Muntingh AD, van der Feltz-Cornelis CM, van Marwijk HW ym. Collaborative care for anxiety disorders in primary care: a systematic review and meta-analysis. BMC Fam Pract 2016;17:62 «PMID: 27250527»PubMed
- Nader-Mohammadi Moghadam M, Atef-Vahid MK, Asgharnejad-Farid AA ym. Short-term Dynamic Psychotherapy versus Sertraline in Treatment of Social Phobia. Iran J Psychiatry Behav Sci 2015;9:e228 «PMID: 26288643»PubMed
- Nadiga DN, Hensley PL, Uhlenhuth EH. Review of the long-term effectiveness of cognitive behavioral therapy compared to medications in panic disorder. Depress Anxiety 2003;17:58-64 «PMID: 12621593»PubMed
- Nardi AE, Perna G. Clonazepam in the treatment of psychiatric disorders: an update. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:131-42 «PMID: 16528135»PubMed
- NICE. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. National Clinical Guideline Number 159. https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069
- Norton PJ, Price EC. A meta-analytic review of adult cognitive-behavioral treatment outcome across the anxiety disorders. J Nerv Ment Dis 2007;195:521-31 «PMID: 17568301»PubMed
- Noyes R Jr, Moroz G, Davidson JR ym. Moclobemide in social phobia: a controlled dose-response trial. J Clin Psychopharmacol 1997;17:247-54 «PMID: 9241002»PubMed
- Oei TP, Llamas M, Devilly GJ. The efficacy and cognitive processes of cognitive behaviour therapy in the treatment of panic disorder with agoraphobia. Behav Cognitive Psychother 1999;27:63-88
- Offidani E, Guidi J, Tomba E ym. Efficacy and tolerability of benzodiazepines versus antidepressants in anxiety disorders: a systematic review and meta-analysis. Psychother Psychosom 2013;82:355-62 «PMID: 24061211»PubMed
- Oosterbaan DB, van Balkom AJ, Spinhoven P, van Oppen P, van Dyck R. Cognitive therapy versus moclobemide in social phobia: a controlled study. Clin Psychol Psychother 2001;8:263-73
- Pae CU, Wang SM, Han C ym. Vortioxetine, a multimodal antidepressant for generalized anxiety disorder: a systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2015;64:88-98 «PMID: 25851751»PubMed
- Pallanti S, Quercioli L. Resistant social anxiety disorder response to Escitalopram. Clin Pract Epidemiol Ment Health 2006;2:35 «PMID: 17166264»PubMed
- Pande AC, Davidson JR, Jefferson JW ym. Treatment of social phobia with gabapentin: a placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 1999;19:341-8 «PMID: 10440462»PubMed
- Pande AC, Feltner DE, Jefferson JW ym. Efficacy of the novel anxiolytic pregabalin in social anxiety disorder: a placebo-controlled, multicenter study. J Clin Psychopharmacol 2004;24:141-9 «PMID: 15206660»PubMed
- Patterson B, Van Ameringen M. AUGMENTATION STRATEGIES FOR TREATMENT-RESISTANT ANXIETY DISORDERS: A SYSTEMATIC REVIEW AND META-ANALYSIS. Depress Anxiety 2016;33:728-36 «PMID: 27175543»PubMed
- Perna G, Alciati A, Riva A ym. Long-Term Pharmacological Treatments of Anxiety Disorders: An Updated Systematic Review. Curr Psychiatry Rep 2016;18:23 «PMID: 26830881»PubMed
- Piacentini J, Bennett S, Compton SN ym. 24- and 36-week outcomes for the Child/Adolescent Anxiety Multimodal Study (CAMS). J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:297-310 «PMID: 24565357»PubMed
- Pincus DB, May JE, Whitton SW ym. Cognitive-behavioral treatment of panic disorder in adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2010;39:638-49 «PMID: 20706917»PubMed
- Pollack M, Mangano R, Entsuah R ym. A randomized controlled trial of venlafaxine ER and paroxetine in the treatment of outpatients with panic disorder. Psychopharmacology (Berl) 2007;194:233-42 «PMID: 17589833»PubMed
- Pollack MH, Lepola U, Koponen H ym. A double-blind study of the efficacy of venlafaxine extended-release, paroxetine, and placebo in the treatment of panic disorder. Depress Anxiety 2007;24:1-14 «PMID: 16894619»PubMed
- Pollack MH, Meoni P, Otto MW ym. Predictors of outcome following venlafaxine extended-release treatment of DSM-IV generalized anxiety disorder: a pooled analysis of short- and long-term studies. J Clin Psychopharmacol 2003;23:250-9 «PMID: 12826987»PubMed
- Pompoli A, Furukawa TA, Imai H ym. Psychological therapies for panic disorder with or without agoraphobia in adults: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2016;(4):CD011004 «PMID: 27071857»PubMed
- Ponniah K, Hollon SD. Empirically supported psychological interventions for social phobia in adults: a qualitative review of randomized controlled trials. Psychol Med 2008;38:3-14 «PMID: 17640438»PubMed
- Porter E, Chambless DL. A systematic review of predictors and moderators of improvement in cognitive-behavioral therapy for panic disorder and agoraphobia. Clin Psychol Rev 2015;42:179-92 «PMID: 26443228»PubMed
- Prasko J, Dockery C, Horácek J ym. Moclobemide and cognitive behavioral therapy in the treatment of social phobia. Eur Psychiatry 2008;23:302-3
- Prosser JM, Yard S, Steele A ym. A comparison of low-dose risperidone to paroxetine in the treatment of panic attacks: a randomized, single-blind study. BMC Psychiatry 2009;9:25 «PMID: 19470174»PubMed
- Randall CL, Johnson MR, Thevos AK ym. Paroxetine for social anxiety and alcohol use in dual-diagnosed patients. Depress Anxiety 2001;14:255-62 «PMID: 11754136»PubMed
- Rapaport MH, Wolkow R, Rubin A ym. Sertraline treatment of panic disorder: results of a long-term study. Acta Psychiatr Scand 2001;104:289-98 «PMID: 11722304»PubMed
- Ribeiro L, Busnello JV, Kauer-Sant'Anna M ym. Mirtazapine versus fluoxetine in the treatment of panic disorder. Braz J Med Biol Res 2001;34:1303-7 «PMID: 11593305»PubMed
- Rickels K, Etemad B, Khalid-Khan S ym. Time to relapse after 6 and 12 months' treatment of generalized anxiety disorder with venlafaxine extended release. Arch Gen Psychiatry 2010;67:1274-81 «PMID: 21135327»PubMed
- Rickels K, Etemad B, Rynn MA ym. Remission of generalized anxiety disorder after 6 months of open-label treatment with venlafaxine XR. Psychother Psychosom 2013;82:363-71 «PMID: 24061331»PubMed
- Rynn MA, Riddle MA, Yeung PP ym. Efficacy and safety of extended-release venlafaxine in the treatment of generalized anxiety disorder in children and adolescents: two placebo-controlled trials. Am J Psychiatry 2007;164:290-300 «PMID: 17267793»PubMed
- Rynn MA, Siqueland L, Rickels K. Placebo-controlled trial of sertraline in the treatment of children with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2001;158:2008-14 «PMID: 11729017»PubMed
- Salzer S, Winkelbach C, Leweke F ym. Long-term effects of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioural therapy in generalized anxiety disorder: 12-month follow-up. Can J Psychiatry 2011;56:503-8 «PMID: 21878162»PubMed
- Samuel M, Zimovetz EA, Gabriel Z ym. Efficacy and safety of treatments for refractory generalized anxiety disorder: a systematic review. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:63-8 «PMID: 21088608»PubMed
- Sánchez-Meca J, Rosa-Alcázar AI, Marín-Martínez F ym. Psychological treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30:37-50 «PMID: 19775792»PubMed
- Sarchiapone M, Amore M, De Risio S ym. Mirtazapine in the treatment of panic disorder: an open-label trial. Int Clin Psychopharmacol 2003;18:35-8 «PMID: 12490773»PubMed
- Scaini S, Belotti R, Ogliari A ym. A comprehensive meta-analysis of cognitive-behavioral interventions for social anxiety disorder in children and adolescents. J Anxiety Disord 2016;42:105-12 «PMID: 27399932»PubMed
- Schneier FR, Goetz D, Campeas R ym. Placebo-controlled trial of moclobemide in social phobia. Br J Psychiatry 1998;172:70-7 «PMID: 9534836»PubMed
- Schutters SI, Van Megen HJ, Van Veen JF ym. Mirtazapine in generalized social anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Int Clin Psychopharmacol 2010;25:302-4 «PMID: 20715300»PubMed
- Schutters SI, van Megen HJ, Westenberg HG. Efficacy of quetiapine in generalized social anxiety disorder: results from an open-label study. J Clin Psychiatry 2005;66:540-2 «PMID: 15816800»PubMed
- Seedat S, Stein MB. Double-blind, placebo-controlled assessment of combined clonazepam with paroxetine compared with paroxetine monotherapy for generalized social anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:244-8 «PMID: 15003080»PubMed
- Sepede G, De Berardis D, Gambi F ym. Olanzapine augmentation in treatment-resistant panic disorder: a 12-week, fixed-dose, open-label trial. J Clin Psychopharmacol 2006;26:45-9 «PMID: 16415705»PubMed
- Siev J, Chambless DL. Specificity of treatment effects: cognitive therapy and relaxation for generalized anxiety and panic disorders. J Consult Clin Psychol 2007;75:513-22 «PMID: 17663606»PubMed
- Simon NM, Hoge EA, Fischmann D ym. An open-label trial of risperidone augmentation for refractory anxiety disorders. J Clin Psychiatry 2006;67:381-5 «PMID: 16649823»PubMed
- Simon NM, Korbly NB, Worthington JJ ym. Citalopram for social anxiety disorder: an open-label pilot study in refractory and nonrefractory patients. CNS Spectr 2002;7:655-7 «PMID: 15097929»PubMed
- Simon NM, Otto MW, Worthington JJ ym. Next-step strategies for panic disorder refractory to initial pharmacotherapy: a 3-phase randomized clinical trial. J Clin Psychiatry 2009;70:1563-70 «PMID: 19814948»PubMed
- Smits JA, Powers MB, Buxkamper R ym. The efficacy of videotape feedback for enhancing the effects of exposure-based treatment for social anxiety disorder: a controlled investigation. Behav Res Ther 2006;44:1773-85 «PMID: 16488388»PubMed
- Stahl SM, Gergel I, Li D. Escitalopram in the treatment of panic disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychiatry 2003;64:1322-7 «PMID: 14658946»PubMed
- Stein DJ, Ahokas A, Albarran C ym. Agomelatine prevents relapse in generalized anxiety disorder: a 6-month randomized, double-blind, placebo-controlled discontinuation study. J Clin Psychiatry 2012;73:1002-8 «PMID: 22901350»PubMed
- Stein DJ, Ahokas A, Jarema M ym. Efficacy and safety of agomelatine (10 or 25 mg/day) in non-depressed out-patients with generalized anxiety disorder: A 12-week, double-blind, placebo-controlled study. Eur Neuropsychopharmacol 2017;27:526-37 «PMID: 28298261»PubMed
- Stein DJ, Ahokas A, Márquez MS ym. Agomelatine in generalized anxiety disorder: an active comparator and placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2014;75:362-8 «PMID: 24569045»PubMed
- Stein DJ, Ahokas AA, de Bodinat C. Efficacy of agomelatine in generalized anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2008;28:561-6 «PMID: 18794654»PubMed
- Stein DJ, Cameron A, Amrein R ym. Moclobemide is effective and well tolerated in the long-term pharmacotherapy of social anxiety disorder with or without comorbid anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2002;17:161-70 «PMID: 12131599»PubMed
- Stein DJ, Ipser JC, van Balkom AJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder. Cochrane 2009
- Stein DJ, Stein MB, Pitts CD ym. Predictors of response to pharmacotherapy in social anxiety disorder: an analysis of 3 placebo-controlled paroxetine trials. J Clin Psychiatry 2002;63:152-5 «PMID: 11874217»PubMed
- Stein DJ, Versiani M, Hair T ym. Efficacy of paroxetine for relapse prevention in social anxiety disorder: a 24-week study. Arch Gen Psychiatry 2002;59:1111-8 «PMID: 12470127»PubMed
- Stein MB, Pollack MH, Bystritsky A ym. Efficacy of low and higher dose extended-release venlafaxine in generalized social anxiety disorder: a 6-month randomized controlled trial. Psychopharmacology (Berl) 2005;177:280-8 «PMID: 15258718»PubMed
- Stein MB, Sareen J, Hami S ym. Pindolol potentiation of paroxetine for generalized social phobia: a double-blind, placebo-controlled, crossover study. Am J Psychiatry 2001;158:1725-7 «PMID: 11579011»PubMed
- Stewart RE, Chambless DL. Cognitive-behavioral therapy for adult anxiety disorders in clinical practice: a meta-analysis of effectiveness studies. J Consult Clin Psychol 2009;77:595-606 «PMID: 19634954»PubMed
- Stonerock GL, Hoffman BM, Smith PJ ym. Exercise as Treatment for Anxiety: Systematic Review and Analysis. Ann Behav Med 2015;49:542-56 «PMID: 25697132»PubMed
- Strawn JR, Prakash A, Zhang Q ym. A randomized, placebo-controlled study of duloxetine for the treatment of children and adolescents with generalized anxiety disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:283-93 «PMID: 25791145»PubMed
- Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S ym. An examination of the anxiolytic effects of exercise for people with anxiety and stress-related disorders: A meta-analysis. Psychiatry Res 2017;249:102-8 «PMID: 28088704»PubMed
- Sugarman MA, Loree AM, Baltes BB ym. The efficacy of paroxetine and placebo in treating anxiety and depression: a meta-analysis of change on the Hamilton Rating Scales. PLoS One 2014;9:e106337 «PMID: 25162656»PubMed
- Swain J, Hancock K, Hainsworth C ym. Acceptance and commitment therapy in the treatment of anxiety: a systematic review. Clin Psychol Rev 2013;33:965-78 «PMID: 23999201»PubMed
- Target M, Fonagy P. Efficacy of psychoanalysis for children with emotional disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;33:361-71 «PMID: 8169181»PubMed
- Taylor S. Meta-analysis of cognitive-behavioral treatments for social phobia. J Behav Ther Exp Psychiatry 1996;27:1-9 «PMID: 8814516»PubMed
- The International Multicenter Clinical Trial Group on Moclobemide in Social Phobia. Moclobemide in social phobia. A double-blind, placebo-controlled clinical study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 1997;247:71-80 «PMID: 9177952»PubMed
- Tiffon L, Coplan JD, Papp LA ym. Augmentation strategies with tricyclic or fluoxetine treatment in seven partially responsive panic disorder patients. J Clin Psychiatry 1994;55:66-9 «PMID: 8077156»PubMed
- Tollefson GD, Montague-Clouse J, Tollefson SL. Treatment of comorbid generalized anxiety in a recently detoxified alcoholic population with a selective serotonergic drug (buspirone). J Clin Psychopharmacol 1992;12:19-26 «PMID: 1552035»PubMed
- Toneatto T. Cognitive versus behavioral treatment of concurrent alcohol dependence and agoraphobia: a pilot study. Addict Behav 2005;30:115-25 «PMID: 15561453»PubMed
- Turner SM, Beidel DC, Jacob RG. Social phobia: a comparison of behavior therapy and atenolol. J Consult Clin Psychol 1994;62:350-8 «PMID: 8201073»PubMed
- Wagner KD, Berard R, Stein MB ym. A multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled trial of paroxetine in children and adolescents with social anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1153-62 «PMID: 15520363»PubMed
- Vaishnavi S, Alamy S, Zhang W ym. Quetiapine as monotherapy for social anxiety disorder: a placebo-controlled study. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2007;31:1464-9 «PMID: 17698275»PubMed
- Walkup JT, Albano AM, Piacentini J ym. Cognitive behavioral therapy, sertraline, or a combination in childhood anxiety. N Engl J Med 2008;359:2753-66 «PMID: 18974308»PubMed
- Van Ameringen M, Mancini C, Pipe B ym. An open trial of topiramate in the treatment of generalized social phobia. J Clin Psychiatry 2004;65:1674-8 «PMID: 15641873»PubMed
- Van Ameringen M, Mancini C, Wilson C. Buspirone augmentation of selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) in social phobia. J Affect Disord 1996;39:115-21 «PMID: 8827420»PubMed
- van Balkom AJ, Bakker A, Spinhoven P ym. A meta-analysis of the treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a comparison of psychopharmacological, cognitive-behavioral, and combination treatments. J Nerv Ment Dis 1997;185:510-6 «PMID: 9284865»PubMed
- Wang Z, Whiteside S, Sim L ym. Anxiety in Children. Comparative Effectiveness Review No. 192. AHRQ Publication No. 17-EHC023-EF. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; August 2017. https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/disposition-of-comments-cer-192-anxiety-in-children.pdf
- Wersebe H, Sijbrandij M, Cuijpers P. Psychological group-treatments of social anxiety disorder: a meta-analysis. PLoS One 2013;8:e79034 «PMID: 24260148»PubMed
- Versiani M, Nardi AE, Mundim FD ym. Pharmacotherapy of social phobia. A controlled study with moclobemide and phenelzine. Br J Psychiatry 1992;161:353-60 «PMID: 1393304»PubMed
- Wiborg IM, Dahl AA. Does brief dynamic psychotherapy reduce the relapse rate of panic disorder? Arch Gen Psychiatry 1996;53:689-94 «PMID: 8694682»PubMed
- Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacotherapy for social anxiety disorder (SAnD). Cochrane Database Syst Rev 2017;(10):CD001206 «PMID: 29048739»PubMed
- Vitiello B, Silva SG, Rohde P ym. Suicidal events in the Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS). J Clin Psychiatry 2009;70:741-7 «PMID: 19552869»PubMed
- Wong SY, Yip BH, Mak WW ym. Mindfulness-based cognitive therapy v. group psychoeducation for people with generalised anxiety disorder: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2016;209:68-75 «PMID: 26846612»PubMed
- Zaider TI, Heimberg RG. Non-pharmacologic treatments for social anxiety disorder. Acta Psychiatr Scand 2003;417:72-84 «PMID: 12950438»PubMed
- Zargar F, Farid AA, Atef-Vahid MK ym. Comparing the effectiveness of acceptance-based behavior therapy and applied relaxation on acceptance of internal experiences, engagement in valued actions and quality of life in generalized anxiety disorder. J Res Med Sci 2013;18:118-22 «PMID: 23914213»PubMed
- Zhang W, Connor KM, Davidson JR. Levetiracetam in social phobia: a placebo controlled pilot study. J Psychopharmacol 2005;19:551-3 «PMID: 16166192»PubMed
- Zhang Y, Huang G, Yang S ym. Duloxetine in treating generalized anxiety disorder in adults: A meta-analysis of published randomized, double-blind, placebo-controlled trials. Asia Pac Psychiatry 2016;8:215-25 «PMID: 26238298»PubMed
- Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy and safety of fluoxetine in generalized anxiety disorder in Chinese patients. Neuropsychiatr Dis Treat 2013;9:1661-70 «PMID: 24204151»PubMed
- Lader M. Benzodiazepines revisited--will we ever learn? Addiction 2011;106:2086-109 «PMID: 21714826»PubMed
- Soyka M. Treatment of Benzodiazepine Dependence. N Engl J Med 2017;376:1147-7 «PMID: 28328330»PubMed