Takaisin Tulosta

Farmakogeneettisen tiedon käyttö ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon suunnittelussa

Lisätietoa aiheesta
Hannu Koponen
25.9.2024

Bradleyn ym. laajassa interventiotutkimuksessa «Bradley P, Shiekh M, Mehra V, ym. Improved efficac...»1 kartoitettiin farmakogeneettisesti ohjatun hoidon tehoa depression lääkehoidossa yhteensä 685 potilaan aineistossa, joka koostui psykiatrian, sisätautien, gynekologian ja yleislääketieteen piirissä hoidetuista depressio- ja ahdistuneisuuspotilaista. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko farmakogeneettisesti ohjattua lääkehoitoa NeuroIDgenetix®-testiä käyttäen tai tavanomaista lääkehoitoa. Sekä potilaat että hoitava henkilökunta sokkoutettiin käytettävän ohjausmenetelmän suhteen. Potilaita arvioitiin 4, 8 ja 12 viikon aikapisteissä depression ja ahdistuneisuuden suhteen HAM-D17- ja HAM-A-asteikoilla. Diagnosoitujen depressiopotilaiden hoitovasteet (OR 4,72; 95 % luottamusväli 1,93–11,52; p = 0,001) ja remissio olivat todennäköisempiä (OR 3,54; 95 % luottamusväli 1,27–9,8; p = 0,02) farmakogeneettisesti ohjatussa hoidossa kuin tavanomaisessa hoidossa. Vastaava hyöty todettiin ahdistuneisuushäiriöpotilailla sekä oirepistemäärissä (p = 0,02) että hoitovasteen todennäköisyydessä (OR 1,76; 95 % luottamusväli 1,03–2,99; p = 0,04).

Espadalerin ym. takautuvassa tutkimuksessa «Espadaler J, Tuson M, Lopez-Ibor JM, ym. Pharmacog...»2 selvitettiin farmakogeneettisen testauksen ja sen tulosten hyödyntämisen vaikutuksia 182:n ahdistuneisuushäiriöstä, depressiosta, psykoosista tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän potilaan hoitovasteeseen. Tutkijoiden mukaan oireiston korjautuminen oli 4 kertaa (OR 3,86; 95 % luottamusväli 1,36–10,95) yleisempää niillä potilailla, joiden lääkehoidossa hyödynnettiin farmakogeneettisen testauksen tuloksia. Vaste oli parempi vaikeaoireisemmilla potilaalla (CGI-S > 3), mutta ei riippunut diagnoosista. Haittaoireissa ei ollut eroja.

Tulossa olevaa tutkimusta ks. «Pelgrim TAD, Philipsen A, Young AH, ym. A New Inte...»3. Artikkelissa kuvataan tutkimussuunnitelma, jossa pyritään rekrytoimaan 2 500 psykooseista, mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää potilasta, jotka satunnaistetaan kahteen ryhmään, joista toisen hoidossa hyödynnetään farmakogeneettisen testauksen tuloksia ja toisessa ryhmässä hoito toteutetaan tavanomaisesti. Vastetta tarkastellaan 24 viikon tutkimusjakson aikana.

Kirjallisuutta

  1. Bradley P, Shiekh M, Mehra V, ym. Improved efficacy with targeted pharmacogenetic-guided treatment of patients with depression and anxiety: A randomized clinical trial demonstrating clinical utility. J Psychiatr Res 2018;96():100-107 «PMID: 28992526»PubMed
  2. Espadaler J, Tuson M, Lopez-Ibor JM, ym. Pharmacogenetic testing for the guidance of psychiatric treatment: a multicenter retrospective analysis. CNS Spectr 2017;22(4):315-324 «PMID: 27098095»PubMed
  3. Pelgrim TAD, Philipsen A, Young AH, ym. A New Intervention for Implementation of Pharmacogenetics in Psychiatry: A Description of the PSY-PGx Clinical Study. Pharmaceuticals (Basel) 2024;17(2): «PMID: 38399366»PubMed