Paniikkikohtaus päivystyksessä
   
      Lisätietoa aiheesta
      Jarmo Lappalainen
      7.1.2019
    
   
   
      
         Paniikkikohtaus
         
            - Paniikkikohtaus ei ole mielenterveyden häiriö vaan oire. 
 
            - Jopa kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana paniikkikohtauksen.
 
            - Kohtauksia esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä, ja ensimmäinen kohtaus ilmaantuu
               useimmiten nuorella aikuisiällä.
 
            - Toistuvat paniikkikohtaukset liittyvät usein ahdistuneisuushäiriöihin kuten paniikkihäiriöön
               ja muihin psykiatrisiin sairauksiin sekä päihteiden väärinkäyttöön ja joihinkin somaattisiin
               sairauksiin.
               
               
                  - Kohtaukset johtavat usein päivystyskäynteihin.
 
                  - Paniikkikohtausten asianmukainen hoito voi rajoittaa paniikkihäiriön kehittymistä.
 
               
             
         
         DSM-5:n kriteerit paniikkikohtaukselle
         
            - Äkillinen voimakas pelko ja epämukavuus, joka saavuttaa huippunsa minuuteissa ja jonka
               aikana esiintyy vähintään 4 seuraavista 13 oireesta:
               
               
                  - sydämentykytys
 
                  - hikoilu
 
                  - vapina
 
                  - hengenahdistus
 
                  - tukehtumisen tunne
 
                  - rintakipu tai epämukavuuden tunne rinnassa
 
                  - pahoinvointi tai vatsavaivat
 
                  - huimaus tai pyörtymisen tunne
 
                  - puutuminen tai kihelmöinti
 
                  - vilunväreet tai kuumat aallot
 
                  - kuoleman pelko
 
                  - kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
 
                  - epätodellisuuden tunne tai depersonalisaatio.
 
               
             
            - Paniikkikohtaus menee useimmiten puolessa tunnissa itsestään ohi, mutta voi joskus
               kestää tunteja.
 
            - Paniikkikohtauksissa useimmiten somaattiset oireet, etenkin kardiorespiratoriset,
               gastrointestinaaliset ja otoneurologiset oireet, dominoivat ja johtavat päivystyskäynteihin.
 
            - Joskus pelko-oireet voivat puuttua.
 
            - Toistuvat kohtaukset voivat johtaa palveluiden suurkäyttöön, turhiin tutkimuksiin
               ja lääkityksiin.
               
               
                  - Paniikkikohtaus on tärkeä tunnistaa ja selvittää, onko kyse yksittäisestä vai toistuvista
                     kohtauksista.
 
               
             
            - Päihteiden käyttö, erityisesti stimulanttien, kuten amfetamiinin ja kokaiinin käyttö,
               altistaa paniikkikohtauksille. Niitä voi esiintyä myös alkoholin, opiaattien ja sedatiivisten
               lääkkeiden vieroitusoireina.
 
            - Paniikkikohtaus diagnoosin voi tehdä vasta huolellisen somaattisen tutkimisen jälkeen.
               Riippuen kohtauksen oirekuvasta erotusdiagnostiikassa tulee huomioida iskeeminen sydänsairaus,
               sydämen rytmihäiriöt, obstruktiivinen keuhkosairaus, astma, keuhkoembolia, temporaaliepilepsia,
               hypertyreoosi ja harvinaisena feokromosytooma.
 
            - Monien somaattisiin sairauksien, kuten migreenin, astman, sepelvaltimotaudin, mahahaavan
               ja intestiellin kystiitin yhteydessä voi esiintyä enemmän paniikkikohtauksia.
 
            - Kun potilaan oireet sopivat paniikkikohtaukseen:
               
                  - Jos kohtaus on vielä meneillään ja somaattinen hätätilanne on suljettu pois, rauhoittele
                     potilasta ja hoida tarvittaessa oireita, esim. takykardiaan propranololi 20–40 mg/vrk,
                     hyperventilaatioon paperipussihengitys, poikkeuksellisen voimakkaaseen pelkotilaan
                     voidaan harkita lyhytvaikutteista bentsodiatsepiinia.
 
                  - Kysy onko samankaltaisia kohtauksia ollut aiemminkin: "Onko sinulla 4 viime viikon
                     aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?"
 
                  - Selvitä potilaan perussairaudet, lääkitykset, kofeiinin ja päihteiden käyttö.
 
                  - Jos potilasta ei ole aiemmin tutkittu, sulje pois taustalla mahdollisesti olevat somaattiset
                     sairaudet.
 
                  - Jos potilaalla on diagnosoitu paniikkihäiriö tai muu psykiatrinen häiriö, johon nykyinen
                     kohtaus liittyy, selvitä, onko potilaalla adekvaatti hoito käynnissä. Ohjaa tarvittaessa
                     hoitoon.
 
                  - Kun somaattiset sairaudet on suljettu pois, anna potilaalla tietoa kohtauksesta (ja
                     tulosta Terveysportista potilasohje), ohjaa hyödyntämään sähköisiä palveluja (Mielenterveystalo
                      «https://www.mielenterveystalo.fi/»1) ja neuvo, miten menetellä, jos kohtaus uusii.
 
                  - Jos herää epäily hoitamattomasta paniikkihäiriöstä, tee diagnoosi ja hoida tai ohjaa
                     potilas jatkotutkimuksiin tai hoitoon.
 
               
             
         
         Viitteet   «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of...»1,  «Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and ...»2,  «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»3,  «Katerndahl DA, Realini JP. Where do panic attack s...»4,  «Klerman GL, Weissman MM, Ouellette R ym. Panic att...»5,  «Roy-Byrne PR. Panic attack. UpToDate database 2018...»6,  «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disor...»7 (Internet  «https://www.nice.org.uk/guidance/cg113»2).
       
      
         Kirjallisuutta
         
            - Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder,
               and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry
               2006;63:415-24  «PMID: 16585471»PubMed
 
            - Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and 12-month prevalence of DSM-III-R
               psychiatric disorders in the United States. Results from the National Comorbidity
               Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51:8-19  «PMID: 8279933»PubMed
 
            - American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders.
               5. painos. (DSM-5), American Psychiatric Association, Arlington, VA 2013
 
            - Katerndahl DA, Realini JP. Where do panic attack sufferers seek care? J Fam Pract
               1995;40:237-43  «PMID: 7876780»PubMed
 
            - Klerman GL, Weissman MM, Ouellette R ym. Panic attacks in the community. Social morbidity
               and health care utilization. JAMA 1991;265:742-6  «PMID: 1990190»PubMed
 
            - Roy-Byrne PR. Panic attack. UpToDate database 2018
 
            - NICE. Generalized anxiety disorder and panic disorder in adults: management. Clinical
               guideline 113. https://www.nice.org.uk/guidance/cg113
 
         
       
    
   
   
      Artikkelin tunnus: nix02625 (050.119)
      © 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim