Muistisairaudet

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

27.1.2017

Opi ja ota käyttöön

Luentomateriaali: Yhteenveto «https://www.kaypahoito.fi/khl00081»1
Luentomateriaali: Muistioireiden tunnistus ja perusselvitykset «https://www.kaypahoito.fi/khl00082»2
Luentomateriaali: Lääkehoito «https://www.kaypahoito.fi/khl00083»3
Luentomateriaali: Käytösoireiden hoito «https://www.kaypahoito.fi/khl00084»4
Luentomateriaali: Hoidon kokonaisuus «https://www.kaypahoito.fi/khl00085»5
Taulukko: Muistisairauden riskimittari «Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde . ...»3
Taulukko: Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma «Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö...»20
Taulukko: Kotona selviytymistä tukevia toimia «Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä...»21
Lisätietoa: Toimintakyvyn arviointi «Toimintakyvyn arviointi»1
Interaktiivinen kaavio: Muistioireiden perusselvitys «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00016&suositusid=hoi50044»6
Taulukko: Ohjeita potilaalle ja omaisille «...»22
Video: Muistikoordinaattorin rooli (kesto 3:54) «Muistikoordinaattorin rooli (video)»2
Video: Ajoterveyden arviointi (kesto 5:06) «Ajoterveyden arviointi (video)»3

Koosteet

Suosituksen tulostettava versio (PDF) «hoi50044.pdf»1
Tiivistelmä suomeksi «Muistisairaudet»1 ja englanniksi «Memory disorders»2

Muut suositukset

Minnessjukdomar (käännös ruotsiksi) «Minnessjukdomar»5
Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Tämän suosituksen alkuperäinen versio on julkaistu vuonna 2006 nimellä Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Päivityksen yhteydessä vuonna 2010 suosituksen aihepiiri laajennettiin kattamaan myös muita yleisimpiä muistisairauksia ja nyt laajemmin myös lääkkeetöntä hoitoa.
Muistisairauksia, Alzheimerin tauti (AT) mukaan luettuna, voidaan todennäköisesti ehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen.
Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, ja 100 000 lievän ja 93 000 vähintään keskivaikean dementian oireista kärsivää.
Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.
Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (AVH: isojen suonten tauti, pienten suonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevat infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää.
Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
- Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin.
- Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
- AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiini). Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
- Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä kognition (tiedonkäsittelyn) muttei omatoimisuuden osalta. VCI tai vaskulaarinen dementia (VD) ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
- AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä. Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä. Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole tehty vastaavia laajoja lumekontrolloituja kaksoissokkotutkimuksia.
- PT-muistisairauden oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke. Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.
- AKE-lääkkeistä on hyötyä myös LKT:n oireiden hoidossa, mutta se ei ole niiden virallinen käyttöaihe.
Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
- Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia.
- Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
- Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten niiden lääkehoito psyykenlääkkeillä on tilapäistä.
Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden sekä vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta monien vaikeiden käytösoireiden hoidossa siitä ei ole hyötyä.
- Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, minkä takia niiden käyttö tulee rajata vain vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin.
Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta arviosta, jolloin samalla otetaan kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on
- edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä sekä vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä
- tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien taudinmääritystä, lääkehoitoa sekä kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu
- lääkäreille ja muille terveydenhuollon, sosiaalityön ja apteekkialan ammattiryhmille sekä alan opiskelijoille
- sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille
- soveltuvin osin (potilasohjeet ja suosituksen potilasversio) muistipotilaille ja heidän läheisilleen.

Aiheen rajaus

Suositus käsittelee yleisimpien etenevien muistisairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa.
Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne kuitenkin tuodaan suosituksessa esille, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

Määritelmiä

Ks. myös «Muistisairauksiin liittyviä määritelmiä»4.

Termi	Lyhenne tai lyhyt selostus
Kognitiiviset oireet	Tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen
Muistioire	Työ-, tapahtuma- tai asiamuistin heikkous
Lievä kognitiivinen heikentyminen	MCI (mild cognitive impairment), tiedonkäsittelyoire ilman merkittävää toimintakyvyn heikentymistä
Muistisairaus	Etenevä ja usein dementiaan johtava aivosairaus
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä	Aivoverenkiertosairauden aiheuttama tiedonkäsittelyn oireisto, aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Omatoimisuus	Kyky selviytyä päivittäisistä toimista
Dementia	Laaja-alainen tiedonkäsittelyn heikentymä, mikä johtaa toimintakyvyn heikentymiseen
Käytösoire	BPSD (behavioral and psychological symptoms of dementia), muistisairauden aiheuttama haitallinen muutos käytöksessä tai tunne-elämässä
Yleisvaikutelma	Ammattilaisen kokonaisvaltainen kliininen arvio (ja huomio muutoksesta)
Muistipoliklinikka	Moniammatillinen terveydenhuollon työryhmä, joka on perehtynyt muistisairauksiin
Muistikoordinaattori	Terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilö, joka ohjaa muistisairaan hoidon kokonaisuutta ja tukee sairastunutta ja tämän perhettä
Muistihoitaja	Hoitaja, joka on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoitoon ja toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä ja hoidossa

Muistioireiden ja muistisairauksien esiintyvyys

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta «Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevale...»1.
Suomessa on arviolta 200 000 henkilöä, joilla tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt «Lobo A, Launer LJ, Fratiglioni L ym. Prevalence of...»2, ja vuonna 2013 noin 100 000 henkilöä kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta «Gardner RC, Valcour V, Yaffe K. Dementia in the ol...»3, «Muistisairaudet. Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, ...»4.
Työikäisistä muistisairauksia on noin 7 000:lla «Lobo A, Launer LJ, Fratiglioni L ym. Prevalence of...»2, «Gardner RC, Valcour V, Yaffe K. Dementia in the ol...»3.
Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen «Gardner RC, Valcour V, Yaffe K. Dementia in the ol...»3.
Jos terveyskeskuslääkäri hoitaa 2 200 hengen suuruista väestöä, muistisairautta potevia on heidän joukossaan arviolta 20 ja uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain 5 «Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian...»5.
Suurimmalla osalla pysyvässä pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementia «Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality an...»6, «Hyvä ympärivuorokautinen hoito»5
AT on etenevien muistioireiden ja dementian syynä ainakin 70 %:ssa tapauksista «Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P ym. Clinicopa...»7, Neuropathology Group. Medical Research Council Cog...8.
Aivoverenkiertosairauden muistisairaus eli vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on kyseessä 15–20 %:ssa tapauksista ja Alzheimerin tauti yhdessä aivoverenkiertosairauden kanssa (AT + AVH) 10 %:ssa tapauksista. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa esiintymisluvut ovat samansuuntaisia «Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of d...»9, «Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of ...»10, «Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T ym. Prevalence of...»11, «Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti...»12.
Lewyn kappale -sairauksien osuus (PT-muistisairaus, LKT ja AT + LKT) on noin 10–15 %. Arvioidaan, että PT-muistisairauden osuus kaikista dementioista on noin 3–4 % «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnosti...»13, «Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic revie...»14.
Iäkkäillä useamman patologian samanaikainen esiintyminen on tavallista «Jellinger KA, Attems J. Challenges of multimorbidi...»15, «Jellinger KA, Attems J. Prevalence of dementia dis...»16.
- Otsaohimolohkodementia käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista «Ioannidis P, Konstantinopoulou E, Maiovis P ym. Th...»17.

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Ikä on elämänaikaisen altistuksen kuvaaja ja näin tiedonkäsittelyn heikentymisen, muistioireiden ja dementian tärkein vaaratekijä.
Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien (tai suojaavien) tekijöiden kanssa lopulta määräävät kliinisten oireiden synnyn.
Tavallisia muistioireisiin yhdistyviä vaaratekijöitä esitetään taulukossa «Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet , , , , , , , , , , , ....»2 ja lisätietoaineistossa «Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet»6.
- Näistä keskeisiä ovat valtimotautien yleiset vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
- Myös runsas alkoholinkäyttö on muistisairauksien vaaratekijä.
Epidemiologisten havaintojen perusteella on kehitetty riskimittari, joilla voidaan arvioida keski-ikäisten tulevaa muistisairausriskiä «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk scor...»18. Ks. taulukko «Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde . ...»3, potilasohje riskimittarista «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»7.
- Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo neuvolassa sekä koulu- ja työterveyshuollossa.
Voidaan myös ajatella, että terveellisten elämäntapojen noudattaminen ja aivojen terveydestä huolehtiminen läpi elämän on parasta tiedonkäsittelyn heikentymisen, muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.
Varsinaisen kliinisen taudin (diagnosoitu muistisairaus, kuten AT) lisäksi tutkimusten päätetapahtumina on käytetty AT:hen liittyvää lievää kognitiivista heikentymistä (mild cognitive impairment, MCI), tiedonkäsittelytoimintojen heikentymistä tai muistisairauksien biologisia merkkejä «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»19.
Keskeisiä muistisairauksien ehkäisyn tuloksia on koottu taulukkoon «Keskeisiä satunnaistettuja preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen vanhuusiän (sporadiseen) muistisairauteen. Tiedot on koottu laajasta katsauksesta, jossa arvioitiin 47 loppuun saatettua ja 72 meneillään olevaa kliinistä tutkimusta . ...»4 ja lisätietoaineistoon «Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet»6.
Kun pyritään muistisairauksien tehokkaaseen ehkäisyyn, ei kuitenkaan voida tukeutua pelkästään kliinisten hoitotutkimusten tuloksiin – etenkin, jos ne kohdistuvat lyhytaikaisesti vain yhteen vaaratekijään (ks. taulukko «Keskeisiä satunnaistettuja preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen vanhuusiän (sporadiseen) muistisairauteen. Tiedot on koottu laajasta katsauksesta, jossa arvioitiin 47 loppuun saatettua ja 72 meneillään olevaa kliinistä tutkimusta . ...»4).
Estrogeenikorvaushoito ei liene tehokas kognition heikkenemisen estossa postmenopausaalisilla naisilla «Estrogeenikorvaushoito ei liene tehokas kognition heikkenemisen estossa postmenopausaalisilla naisilla.»C.
Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskeviin tutkimuksiin ja niiden tulkintaan sisältyy useita ongelmia ja virhelähteitä, joita on kuvattu tarkemmin katsauksessa «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»19, «Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances ...»20 ja lisätietoaineistossa «Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskevien tutkimusten ongelmia ja virhelähteitä»8.
Toistaiseksi ei näyttöä ole vaaratekijöiden hoidon vaikutuksesta jo puhjenneen muistisairauden etenemiseen (sekundaaripreventio).
Liikunta ilmeisesti kohentaa muistisairaiden suoriutumista päivittäistoiminnoista «Liikunta ilmeisesti kohentaa muistisairaiden suoriutumista päivittäistoiminnoista.»B.
Ks. myös Potilasohje muistisairauksien riskimittarista ja ehkäisystä «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»7.

`Taulukko 2.` Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk scor...»`18`, «Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dement...»`21`, «Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheime...»`22`, «Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E fo...»`23`, «Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia preven...»`24`, «Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary i...»`25`, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of ne...»`26`, «Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 f...»`27`, «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or with...»`28`, «McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for t...»`29`, «Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia...»`30`, «Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal a...»`31`.
Vaaraa lisäävät	Vaaraa pienentävät
Ikä	Hyvä koulutus
Sukuhistoria	Henkinen aktiivisuus
Geneettiset tekijät, joista tärkein apolipoproteiini E:n alleeli e4	Sosiaalinen aktiivisuus
Matala koulutustaso	Säännöllinen liikunta
Vähäinen henkinen aktiivisuus
Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen	Omega-3-rasvahappojen (kalan) saanti
Masentuneisuus	Antioksidantit
Vähäinen fyysinen aktiivisuus	Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
Runsas alkoholinkäyttö	Kohonneen verenpaineen lääkehoito
Tupakointi
Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio
Aivovammat
Aivoverenkiertosairaudet
Veren suuri kolesterolipitoisuus keski-iässä
Korkea verenpaine keski-iässä
Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes
Lihavuus ja ylipaino

`Taulukko 3.` Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk scor...»`18`.
Muuttuja (riskitekijä)		Pisteet
Ikä (v)	< 47	0
	47–53	3
	> 53	4
Koulutusaika (v)	≥ 10	0
	7–9	2
	0–6	3
Sukupuoli	Nainen	0
Sukupuoli	Mies	1
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg)	≤ 140	0
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg)	≥ 140	2
Painoindeksi (kg/m²)	≤ 30	0
Painoindeksi (kg/m²)	≥ 30	2
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l)	≤ 6,5	0
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l)	≥ 6,5	2
Liikunta	Aktiivinen	0
Liikunta	Ei-aktiivinen	1
Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana?
Yhteispisteet	Muistisairauden riski (%)	95 %:n luottamusväli
0–5	1,0	0,0–2,2
6–7	1,9	0,2–3,5
8–9	4,2	1,9–6,4
10–11	7,4	4,1–10,6
12–15	16,4	0,7–23,1

`Taulukko 4.` Keskeisiä satunnaistettuja preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen vanhuusiän (sporadiseen) muistisairauteen. Tiedot on koottu laajasta katsauksesta, jossa arvioitiin 47 loppuun saatettua ja 72 meneillään olevaa kliinistä tutkimusta «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»`19`.
Lääkkeelliset interventiot	Tutkimusten määrä	Keskeiset johtopäätökset	Kommentti
Alzheimerin taudin lääkehoidot	6 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus	Käytössä olevilla AT lääkkeillä ei ehkäisevää vaikutusta	Meneillään suuri tutkimus antiamyloidilääkkeellä (solanetsumabi) henkilöillä, jotka kognitiivisesti normaaleja, mutta joilla merkkejä amyloidin kertymisestä
Verenpainetaudin hoito	3 päätettyä tutkimusta potilailla, joilla on verenpainetauti mutta kognitiivisesti normaaleja tai korkeintaan lievästi heikentyneitä. 1 tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilailla. 1 suuri tutkimus meneillään.	Tulokset lupaavia jopa dementian estymisen kannalta, eivät kuitenkaan lopullisia	Hoitoajat varsin lyhyitä ja tapausmäärät pieniä. Suuri ja pitkäkestoinen tutkimus (SPRINT-MIND) meneillään.
Hormonikorvaushoito	2 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus	Ei vaikutusta, mahdollisesti jopa haittaa, jos aloitettu yli 65 vuoden iässä	Sitä, onko hoidosta hyötyä heti kuukautisten loppumisen jälkeen aloitettuna, testataan KEEPS-Cog-tutkimuksessa.
Tulehduskipulääkkeet, asetyylisalisyylihappo (ASA)	3 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus	Ei vaikutusta, mahdollisesti jopa haittaa iäkkäillä potilailla, joilla jo merkkejä kognition heikentymisestä	Suuri tutkimus ASA:lla meneillään (ASPREE)
Gingko biloba	2 päätettyä tutkimusta	Pitkäkestoisella (5–6 vuotta) hoidolla ei dementiaa ehkäisevää vaikutusta
Diabeteksen lääkehoito	1 päättynyt ja 1 meneillään oleva tutkimus	Tehostetulla diabeteksen hoidolla ei vaikutusta kognitioon
Statiinit	3 meneillään olevaa		Aiemmissa suurissa statiinitutkimuksissa ei vaikutusta karkeisiin kognitiomittareihin (MMSE (Mini-Mental State Examination) yms.)
Vitamiinit ja ravintolisät
Homokysteiinipitoisuutta pienentävät B-vitamiinit	5 päättynyttä tutkimusta	Ei vaikutusta kognitioon eri potilasryhmissä	Tutkimuksissa mukana myös potilaita, joilla on lievä B-vitamiinivajaus tai lievää kognitiivista heikentymistä
Antioksidantit	1 päättynyt (E-vitamiini) ja 1 meneillään oleva tutkimus (E-vitamiini ja seleeni)	Ei Alzheimerin tautia estävää vaikutusta
Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot	3 päättynyttä (DHA, DHA, EPA) ja 8 meneillään olevaa tutkimusta (osa monitekijäisiä tutkimuksia)	Vaikutukset kognitioon ristiriitaisia
Flavonoidit	1 päättynyt tutkimus	Lupaavia tuloksia, mutta tutkimuksen kesto vain 8 viikkoa
D-vitamiini	8 meneillään olevaa tutkimusta
Muut ravitsemusinterventiot	1 päättynyt ja 3 meneillään olevaa tutkimusta (osa monitekijäisiä)	Ei näyttöä kognitiivisista vaikutuksista; meneillään olevissa ravitsemuksen osuuden arviointi vaikeaa
Kognitiivinen harjoittelu	8 päättynyttä tutkimusta, 1 meneillään oleva	Osassa tutkimuksia saatu vaikutusta kognition osa-alueisiin tai toimintakykyyn
Fyysinen aktiivisuus	8 päätettyä tutkimusta, useita meneillään olevia, osa monitekijäisiä	Lupaavia tuloksia, mutta näyttö Alzheimerin taudin estymisestä puuttuu	Aktiivisuuden laadun (aerobinen, lihasvoimaharjoittelu, yhdistelmä) vaikutus epäselvä
Monitekijäiset interventiot (Yleensä fyysinen harjoittelu, kognitiivinen harjoittelu, ravitsemusinterventio, riskitekijöiden vähentäminen)	4 päätettyä ja 18 meneillään olevaa	Tähän asti suurimmassa ja pisimmässä tutkimuksessa (FINGER, n = 1 200) kognitio korjaantui enemmän hoitoryhmässä kuin kontrolliryhmässä 2 vuoden aikana. Seuranta jatkuu muistisairauksien kehittymisen osalta.	Suuria ja pitkäkestoisia tutkimuksia meneillään. Koska vanhuusiän muistisairaudet ovat useimmiten monitekijäisiä, tämän tyyppisistä tutkimuksista on odotettavissa myös suurinta hyötyä.

Muistioireiden syyt

Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laaja-alaiseen yhteistoimintaan.
Muistioireiden mekanismeja ovat
- paikallinen vaurio tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä aivoalueella
- aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen häiriöt.
Muistioireiden yleisiä syyryhmiä ovat ohimenevät syyt, pysyvät jälkitilat ja etenevät sairaudet (taulukko «Muistioireiden tavallisia syitä ...»5) sekä hoidolla parannettavissa olevat syyt (taulukko «Muistioireiden parannettavissa olevia syitä...»6), olipa muistihäiriön mekanismi mikä tahansa.
Asetyylikoliinitoimintaa heikentävästi (antikolinergisesti) vaikuttavat lääkkeet lisäävät tiedonkäsittelyn ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen (taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7), «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9, «Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Dr...»32.
Bentsodiatsepiinit heikentävät tiedonkäsittelytoimintoja ja lisäävät sekavuus- ja kaatumisvaaraa, mutta niiden käyttö ei liene syy-yhteydessä muistisairauden riskin suurenemiseen «Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksien esiintyminen on lisääntynyt, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin kasvun väli sen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää prospektiivisia tutkimuksia.»C.
Perussyyn ohella muistipotilaalla on usein muita suorituskykyä heikentäviä tekijöitä, jotka edellyttävät hoitoa (taulukko «Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä ...»8).
- Alkoholinkäyttö sekä lääkkeiden ja päihteiden käyttö ja niiden vaikutukset tiedonkäsittelytoimintoihin tulee huomioida muistioireita selvitettäessä «Alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus»10.

`Taulukko 5.` Muistioireiden tavallisia syitä
Ohimenevät	Pysyvät jälkitilat	Etenevät
Aivoverenkiertosairaus	Aivovamma	Alzheimerin tauti
Lievä aivovamma	Aivoverenkiertosairaus	Aivoverenkiertosairaus
Epileptinen kohtaus	Tulehdukselliset aivosairaudet	Lewyn kappale -tauti
Lääkkeet	B₁-vitamiinin puutos	Parkinsonin taudin muistisairaus ja muut ekstrapyramidaalisairauksiin liittyvät dementiat (mm. monisysteemiatrofia, etenevä supranukleaarinen halvaus, kortikobasaalinen degeneraatio)
Päihteet	Leikkaus ja sädehoito	Otsa-ohimolohkorappeumat
Eräät psykiatriset häiriöt	Alkoholiin liittyvä aivovaurio	Prionitaudit
Sekavuus		Harvinaiset perinnölliset dementiat
		Eräät tulehdukselliset aivosairaudet (MS-tauti)

`Taulukko 6.` Muistioireiden parannettavissa olevia syitä
Psykiatriset häiriöt	Masennus Ahdistuneisuus Uupumisoireyhtymä
Aineenvaihdunnan häiriöt	Hypo- ja hypertyreoosi Hypo- ja hyperparatyreoosi Lisämunuaisen toimintahäiriöt Maksan ja munuaisten vajaatoiminta Hyponatremia Hypoglykemia
Puutostilat	B₁₂-vitamiini (kobalamiini) Nikotiinihappo (niasiini) Foolihappo B₁-vitamiini (tiamiini)
Keskushermostoinfektiot	Lues Tuberkuloosi Borrelioosi HIV-infektio Herpes
Kallonsisäiset syyt	Hyvänlaatuinen aivokasvain Subduraalihematooma Normaalipaineinen hydrokefalia
Aivojen hypoksia ja iskemia	Krooninen keuhkosairaus Uniapnea Hypotensio Hypoperfuusio Vaikea anemia Polysytemia
Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt	Antikolinergit Sedatiivit Orgaaniset liuotteet Alkoholi ja muut päihteet Eräät metallit

`Taulukko 7.` Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet
Lääkeryhmä	Lääke
¹⁾ Vaikutus keskushermostossa voi olla vähäisempää kuin muilla ryhmän lääkkeillä muutamien tehtyjen tutkimusten perusteella.
Virtsatieantikolinergit pakkoinkontinenssin hoitoon	Oksibutiniini Trospium Fesoterodiini Tolterodiini¹⁾ Darifenasiini¹⁾ Solifenasiini¹⁾
Vanhat Parkinsonin taudin lääkkeet	Biperidiini Amantadiini
Perinteiset psykoosilääkkeet	Klooripromatsiini Levomepromatsiini Perfenatsiini Proklooriperatsiini Flufenatsiini Perisiatsiini Tsuklopentiksoli Klooriprotikseeni Flupentiksoli
Trisykliset masennuslääkkeet	Doksepiini Amitriptyliini Nortriptyliini Klomipramiini Trimipramiini
Muita antikolinergisiä lääkkeitä	Orfenadiini Hydroksitsiini
Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa käytettävät lääkkeet tiotropium ja ipratropium ovat puhtaita antikolinergejä, mutta keuhkoahtaumataudin aiheuttama hypoksemia on aivojen kannalta todennäköisesti vaarallisempaa kuin näiden lääkkeiden antikolinergisyys!

`Taulukko 8.` Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä
Sopimaton lääkitys ja yhteisvaikutukset
Päihteet
Infektiot
Aliravitsemus, kuivuma
Sydämen ja keuhkojen toimintahäiriö
Aineenvaihdunnan häiriö
Puutostilat
Uni-valverytmin häiriö
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö
Agitaatio, paranoia, deluusiot, hallusinaatiot (usein itse taudin oireita)
Liialliset tai liian vähäiset ympäristövirikkeet
Vaikea sosiaalinen tilanne, sosiaalinen eristyminen

Diagnostiikka ja oireiden arviointi

Muistioireiden syy tulee selvittää. Ks. Euroopan neurologiyhdistyksen suositus www «https://www.ean.org/Reference-Center.2699.0.html»7 ja American Academy of Neurology www «https://www.aan.com/Guidelines/Home/ByTopic?topicId=15»8, «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvä...»33, «Sorbi S, Hort J, Erkinjuntti T ym. EFNS-ENS Guidel...»34, «Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä....»35.
Tutkimukset jakautuvat
- perusselvityksiin
- lisätutkimuksiin (Muistioireiden perusselvitys -interaktiivinen kaavio «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00016&suositusid=hoi50044»6).
Muistisairauksien taudinmääritys ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta.
- Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueelliseen muistipoliklinikkaan «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvä...»33.
- Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata säännöllisesti 6–12 kuukauden välein.
Diagnostiikkaa, oireiden arviointia ja potilaan seurantaa kuvataan tarkemmin lisätietoaineistossa «Muistisairauden diagnostiikka, oireiden arviointi ja sairauden seuranta»11.
Lisätietoa diagnostisista kriteereistä on taulukossa «Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet...»9 ja lisätietoaineistoissa «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»12, «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»13, «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»14 ja «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.
Potilasohje "Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?" on lisätietoaineistossa «Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?»16.

`Taulukko 9.` Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet
Muistisairaus	Diagnostiset kriteerit	Kirjallisuusviite	Potilasohje
Alzheimerin tauti	Vuonna 2007 päivitetyt «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»`14`	«Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criter...»`36`	Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»`17`
Vaskulaarinen dementia	NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993 «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»`12`	«Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular...»`37`	Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»`18`
Aivojen pienten suonten tauti	Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»`13`		Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»`18`
Lewyn kappale -tauti	Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005 «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»`19`	«McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and m...»`38`	Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»`20`
Parkinsonin taudin muistisairaus	Todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007 «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»`21`	«Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnosti...»`13`	Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»`22`
Otsa-ohimolohkorappeumat	Uudet kriteerit vuodelta 2011 «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»`15`	«Rascovsky K, Hodges JR, Knopman D ym. Sensitivity ...»`39`, «Gorno-Tempini ML, Hillis AE, Weintraub S ym. Class...»`40`	Otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat) «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»`23`

Perusselvitykset

Perusselvitysten tavoitteena on
- löytää spesifistä hoitoa edellyttävät tilat, joista tärkein on masennus (taulukko «Muistioireiden parannettavissa olevia syitä...»6)
- tunnistaa oirekuvaltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löy...»41 (taulukot «Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde ...»10, «Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde ...»11 ja «Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde ...»12)
- tunnistaa erikoisosaamista edellyttävät tilanteet.
Huolellinen anamneesi ja läheisen haastattelu ovat diagnostiikan kulmakiviä «Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjun...»42.
Selvitettäviä asioita ovat
- potilaan tiedonkäsittelyn niin sanottu peruskapasiteetti ja saavutettu suoritustaso (koulumenestys, koulutustaso, mahdolliset erityisvaikeudet, kuten lukihäiriö, työhistoria)
- yleinen terveydentila
- aivojen toimintaa heikentävät tekijät (taulukko «Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet , , , , , , , , , , , ....»2)
- lääkitys (ks. taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7)
- päihteidenkäyttö.
Arvio muistioireista «Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjun...»42, «Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T....»43, «Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Mui...»44:
- ensioireet (tiedonkäsittelyn oireet ja mahdolliset käytösoireet)
- oireiston kehittyminen ja etenemistapa
- Ks. myös seuraavat lisätietoaineistot:
  - Muistikysely potilaalle suomeksi «hoi50044h.pdf»2 ja ruotsiksi «hoi50044g.pdf»3
  - Muistikysely läheiselle suomeksi «hoi50044f.pdf»4 ja ruotsiksi «hoi50044e.pdf»5.
Kliininen tutkimus:
- suppea kliininen neurologinen tutkimus: kävely ja liikuntakyky, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, puhe, silmänliikkeet ja apraksia
- yleistila ja verenkiertoelimistön tila
Muistin ja tiedonkäsittelyn (kognition) arviointi (ks. myös lisätietoaineisto) Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut24
- potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen
- ensisijaisesti kognitiivinen tehtäväsarja CERAD (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) (Internet-linkki «https://sites.duke.edu/centerforaging/cerad/»9, suomalainen CERAD-sivusto «http://www.cerad.fi»10) «Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset...»45, «Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian...»46, «Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neurops...»47, «Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväs...»48, «Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäi...»49
  - CERAD-tutkimuksen yhteenvetosivu esitetään lisätietoaineistossa «hoi50044a.pdf»6.
  - Ks. lisäksi lisätietoaineisto «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24.
- neuropsykologinen tutkimus tapauskohtaisen harkinnan mukaan, jos kyseessä on työikäinen potilas tai potilaan oireet ovat lieviä. Selvän tai vaikean muistioireen tapauksessa neuropsykologinen tutkimus voi olla erotusdiagnostisesti aiheellinen «Muistipotilaan neuropsykologinen tutkimus»25.
- edenneissä tapauksissa ja seurannassa Mini-Mental State Examination (MMSE)
  - Ks. lisätietoaineisto: MMSE suomeksi «hoi50044d.pdf»7 ja ruotsiksi «hoi50044c.pdf»8.
Käytösoireiden arviointi «Muistisairaan käytösoireiden arviointi»26:
- tutkittavan ja omaisen haastattelu: mieliala ja ahdistuneisuus, psykoottiset oireet (esim. aistiharhat ja harhaluulot), levottomuus, äkillisesti kehittynyt sekavuus tai muu poikkeava käyttäytyminen ja persoonallisuuden muutos
Tarvittaessa:
- yleismittarit (neuropsychiatric inventory, NPI «hoi50044m.pdf»9)
- oirekohtaiset mittarit, esimerkiksi depressiomittarit, seulontaan
  - GDS (geriatrinen depressioasteikko «hoi50044o.pdf»10)
- hoitovasteen arviointiin haastattelun tukena
  - Cornellin masennusasteikko «hoi50044b.pdf»11
- levottomuuden ja ahdistusoireiden arviointiin
  - Cohen–Mansfieldin levottomuusasteikko (www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/Cohen_Mansfield_levottomuusasteikko_A4_72ppi_091209_ah.pdf»11)
Laboratoriotutkimukset:
- verenkuva, glukoosi, natrium, kalium, kalsium, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet ja B₁₂-vitamiini
- harkinnanvaraisesti lipidit, lasko ja folaatti
- EKG, erityisesti kun harkitaan AKE:n estäjälääkityksen aloitusta
Aivojen kuvantaminen:
- Aivojen magneettikuvaus (MK muistiprotokollalla) on ensisijainen tutkimus, kun etsitään muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä «Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvä...»50, «Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. V...»51.
  - MK on herkempi ja tarkempi kuin tietokonetomografia (TT) osoittamaan muistisairauksille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, eikä siihen liity säderasitusta «Magneettikuvaus lienee tietokonetomografiaa tarkempi muistisairauden diagnostiikassa.»C.
- Muistipotilaan MK-ohjelmaan tulisi sisältää vähintään aksiaalisuunnan T2-painotteiset ja FLAIR-sekvenssit sekä kolmiulotteinen T1-painotteisen sekvenssi (esim. sagittaalikuvat ja koronaalisuunnan reformaatit kohtisuoraan hippokampuksen pitkää akselia vasten; huom. 1 mm:n leikkeet) «Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa»27, josta arvioidaan atrofiamuutosten (kudoskadon) aste. Kortikaalisen (kuorikerroksen) atrofian, temporomesiaalisen (sisemmän ohimolohkon) atrofian ja aivoverenkiertosairauden muutosten arviointi esitetään lisätietoaineistoissa: mallilausunto muistipotilaan neuroradiologisesta MK-tutkimuksesta «Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta»28 ja kuvakooste, joka sisältää muun muassa Scheltensin luokituksen sisemmän ohimolohkon, hippokampuksen (MTA) atrofiasta, Fazekasin valkean aineen muutosten luokituksen ja Koedamin luokituksen posteriorisen atrofian osalta «Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa»27.
  - Tarvittaessa käytetään lisäsekvenssejä, kuten T2*, SWI, diffuusio ja varjoainetehoste.
  - Lisätietoaineistossa kuvataan muistipotilaan rakenteellisen magneettikuvan tulkintaperiaatteet ja muistipotilaan MK:n mallilausunto «Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta»28. Erikoissekvenssejä, kuten toiminnallinen MK, MK-perfuusio, diffuusiotensorikuvaus ja magneettispektroskopia, on tutkimuskäytössä.
- TT tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (ei-magneettiyhteensopiva tahdistin «Muistisairaan tahdistinpotilaan MRI»29, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily).
  - Pään 64-rivinen monileike-TT (muistipotilaan TT) «Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa»27 saattaa tarjota MK-tutkimukseen verrattavissa olevaa tietoa aivojen rakenteesta muistipotilailla, joille MK ei ole mahdollinen tai sitä ei ole saatavilla «Muistipotilaan pään 64-rivinen monileike-TT saattaa vastata tarkkuudeltaan MK-tutkimusta muistipotilailla, joille magneettikuvaus ei ole mahdollinen.»C.
  - TT-tutkimuksen säderasitus on noin 1,0–1,6 mSv, eli se vastaa noin 4–5 kuukauden luonnon taustasäteilyannosta tai 43–100:a thoraxkuvausta, joissa otetaan PA- ja sivukuva.
- TT:llä (tavanomainen) pystytään sulkemaan pois keskeiset hoidettavat syyt, kuten kovakalvonalainen verenvuoto, normaalipaineinen hydrokefalia ja kasvaimet, sekä osoittamaan kuorikerroksen atrofiaa ja vaskulaarisia muutoksia, kuten kuorikerroksen ja lakunaariset infarktijäljet ja valkean aineen kohtalaiset tai vaikeat harventumat.
- Muistipotilaan TT on suositeltavaa tehdä monileikelaitteella ja muistiohjelmaa käyttäen, jolloin reformaattikuvista voidaan suhteellisen luotettavasti arvioida kuorikerroksen ja sisemmän ohimolohkon atrofiaa sekä aivojen pienten suonten taudin muutoksia valkeassa aineessa «Muistipotilaan pään 64-rivinen monileike-TT saattaa vastata tarkkuudeltaan MK-tutkimusta muistipotilailla, joille magneettikuvaus ei ole mahdollinen.»C.
- Aivoverenkiertosairauden muutosten arviointi esitetään lisätietoaineistossa «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»13, «Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. V...»51, «Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating ...»52, «Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age...»53.

`Taulukko 10.` Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löy...»`41`
Muisti suhteellisen hyvin säilynyt, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Käyttäytymismuutokset, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Asymmetriset taudinkuvat, kuten vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymisessä
Vapina–rigiditeetti–hypokinesia kuten Parkinsonin taudissa ja Lewyn kappale -taudeissa
Dysfasia
Apraksia
Tasapainovaikeus, ataksia

`Taulukko 11.` Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löy...»`41`
Muistisairaus	Tärkeimmät varhaislöydökset
Alzheimerin tauti	Episodisen muistin (tapahtumamuistin) heikkeneminen Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen	Toiminnanohjauksen heikkeneminen Paikallisia neurologisia löydöksiä
Lewyn kappale -tauti	Tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn sekä toiminnanohjauksen häiriö Näönvaraisen hahmottamisen häiriö Näköharhat Parkinson-oireet
Otsa-ohimolohkorappeuma	Käytösoireet Toiminnanohjauksen heikkeneminen Kielelliset ongelmat Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Normaalipaineinen hydrokefalia	Otsalohkoperäiset oireet Kävelyn apraksia Virtsanpidätysvaikeus

`Taulukko 12.` Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löy...»`41`
Neurologinen löydös	Muistisairaus
Episodisen muistin (tapahtumamuistin) heikkous dominoi	Alzheimerin tauti
Toiminnanohjaus heikentynyt	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Otsa-ohimolohkorappeuma Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Huntingtonin tauti Hakolan tauti
Äkillisesti alkanut mieleenpainamiskyvyn täydellinen puute	Wernicke–Korsakovin amnestinen oireyhtymä
Kielelliset toiminnot heikentyneet	Otsa-ohimolohkorappeuma (etenevä sujumaton afasia, primaarinen etenevä afasia)
Näönvaraiset toiminnot heikentyneet	Lewyn kappale -tauti Alzheimerin taudin posteriorinen variantti
Käytösoireet	Otsa-ohimolohkorappeuma
Toispuoliset löydökset	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Kortikobasaalinen degeneraatio
Spastisuus, vilkastuneet jänneheijasteet	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Kortikobasaalinen degeneraatio Monisysteemiatrofia Creutzfeldt–Jakobin tauti
Hypokinesia, rigiditeetti	Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Etenevä supranukleaarinen halvaus Kortikobasaalinen degeneraatio Monisysteemiatrofia Otsa-ohimolohkorappeuma
Myoklonia	Creutzfeldt–Jakobin tauti Alzheimerin taudin varhain alkavat periytyvät muodot
Pakkoliikkeet	Creutzfeldt–Jakobin tauti Kortikobasaalinen degeneraatio Huntingtonin tauti
Kävelyvaikeus	Normaalipaineinen hydrokefalia Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
Amyotrofia, lihasten surkastuminen	Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin liittyvä muistisairaus Otsa-ohimolohkorappeuma Creutzfeldt–Jakobin tauti
Tasapainovaikeus, kaatuilu	Lewyn kappale -tauti Monisysteemiatrofia Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Normaalipaineinen hydrokefalia Otsa-ohimolohkorappeuma Etenevä supranukleaarinen halvaus Creutzfeldt–Jakobin tauti
Primitiiviheijasteet	Otsa-ohimolohkorappeuma
Varhainen virtsanpidätysvaikeus	Normaalipaineinen hydrokefalia

Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi

Etenevän muistisairauden vaikeusastetta on arvioitu totunnaisesti jaolla lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muistisairauteen.
Tarkempi ja käyttökelpoisempi yleisarvio voidaan tehdä
- CDR-asteikoilla (Clinical Dementia Rating) «Ohjeita CDR-luokitukseen»30
- GDS/FAST-asteikolla (Global Deterioration Scale / Functional Assessment and Staging)
  - Ks. CDR-luokitus ja GDS/FAST suomeksi «hoi50044l.pdf»12 ja ruotsiksi «hoi50044k.pdf»13.
Omatoimisuutta voidaan arvioida erilaisilla yksinkertaisilla asteikoilla (omatoimisuuden arvio, bADL, IADL).
Muistisairauden eri vaiheisiin sopivana on suositeltu laajempaa ADCS-ADL-asteikkoa «Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryh...»54:
- Ks. lisätietoaineistot «ADCS-ADL-haastattelu»31 ja «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24 ja ADCS-ADL-haastattelu suomeksi «hoi50044j.pdf»14 ja ruotsiksi «hoi50044i.pdf»15.
Toimintaterapia-arviointiin sopii esimerkiksi Assessment of Motor and Process Skills, AMPS.

Lisätutkimukset

Perusselvitysten lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
Erikoislääkärin konsultaation aiheita kuvataan taulukossa «Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita...»13.
Laajaa neuropsykologista tutkimusta voidaan tapauskohtaisesti harkita seuraavissa potilasryhmissä ja tilanteissa «Muistipotilaan neuropsykologinen tutkimus»25:
- työikäiset
- lieväoireiset
- korkeasti koulutetut ja harjaantuneet
- muistisairauden ja psykiatristen sairauksien kuten depression erottaminen
- muiden neuropsykologisten erityishäiriöiden ja muistisairauden erottaminen
- ongelmalliset erotusdiagnostiset tilanteet
- työkyvyn arviointi
- ongelmalliset oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit
- taudinkuvan epätyypilliset piirteet.
Muita lisätutkimuksia ovat
- selkäydinnesteen merkkiaineet «Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H ym. C...»55
- geneettiset tutkimukset (esim. CADASIL-taudin epäilyssä)
- aivojen toiminnalliset kuvantamistutkimukset (ensisijassa PET ja harkitusti SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»32)
  - Aivojen dopamiinitoiminnan tutkiminen PET:llä tai SPET:llä dopamiinitransportterimerkkiaineita käyttäen auttavat LKT:n ja AT:n erotusdiagnostiikassa. Tyvitumakkeissa dopamiinitransportterimerkkiaineiden sitoutuminen on vähentynyt LKT:ssä mutta on yleensä normaalia AT:ssä.
  - AT:ssä hypometaboliaa esiintyy tavallisimmin molemmin puolin parietaalisesti tai temporoparietaalisesti.
  - FTD:ssä hypometabolia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin. Tämä hypometabolian erilainen alueellinen jakautuminen verrattuna AT:hen auttaa näiden sairauksien erotusdiagnostiikassa.
  - LKT:ssä hypometaboliaa esiintyy ohimo- ja päälakilohkojen alueella ja joskus myös otsalohkoissa. Hypometaboliaa havaitaan usein myös takaraivolohkon alueella, joka on AT:ssä yleensä säilynyt.
  - PET-tutkimuksella on myös mahdollista kuvantaa beeta-amyloidin kertymistä aivoihin, mitä voidaan käyttää tukemaan Alzheimerin taudin varhaista diagnoosia. Myös tau-proteiinin kuvantaminen on tällä menetelmällä mahdollista, mutta se ei ole vielä kliinisen diagnostiikan tutkimus.
- aivobiopsia ja aivojen histopatologinen tutkimus (esim. suntin laiton yhteydessä).

`Taulukko 13.` Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita
Lievä oireisto, joka viittaa alkavaan muistisairauteen
Muistisairauksien erotusdiagnostiikka varhaisvaiheessa
Muistioireen syy jää epäselväksi
Arvio työkyvystä
Tarvittaessa arvio ajokyvystä
Tarvittaessa arvio oikeustoimikelpoisuudesta
Vaikeahoitoiset käytösoireet
Ongelmatilanne tai lääkärin toteama konsultaation tarve

Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat

Diagnoosi perustuu kullekin taudille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.
Lisätietoa diagnostisista kriteereistä on seuraavissa lisätietoaineistoissa:
- Alzheimerin taudin vuonna 2007 päivitetyt diagnostiset kriteerit «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»14
- vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»12
- subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»13
- PT-muistisairauden kriteerit «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»21
- Lewyn kappale -taudin diagnostiset kriteerit «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»19
- otsalohkodementian kliinisen diagnoosin kriteerit «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.
Ks. myös taulukko «Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet...»9 ja (kuva «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»1).
Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, ja ne kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa.
- Iän myötä 30–50 %:lla AT-potilaista todetaan myös merkittävä aivoverenkiertosairaus ja jopa 70 %:lla lieviä aivoverenkiertosairauden muutoksia «Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CS...»56.
- AT-potilailla saattaa esiintyä myös LKT:n oireita. Yli puolella LKT-diagnoosin saaneista todetaan myös samanaikainen AT «Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S ...»57.
- Parkinsonin taudin muistipotilaista 30–70 %:lla on neuropatologisissa tutkimuksissa havaittu huomattava Alzheimer-patologia «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnosti...»13, «Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic revie...»14. Jos Parkinson-potilaalla esiintyy merkittävä etenevä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikentyminen, se viittaa samanaikaiseen AT:hen.

Kuva 1.

Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta.

Alzheimerin tauti

AT on yleisin yksittäinen etenevä muistisairaus.
- Kaikista etenevää muistisairautta potevista noin 70 %:lla on AT.
- AT:n esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, johon liittyy aivoalueiden, niiden välisten yhteyksien ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen.
Muistin ja muun tiedonkäsittelyn muutoksia lukuun ottamatta muut neurologiset oireet ja löydökset ovat harvinaisia taudin varhaisvaiheessa.
AT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja tautia tukeviin kliinisiin muutoksiin (kuva «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»1). Tavallisimmassa eli sisemmän ohimolohkon muutoksin alkavassa AT:ssa
- esitiedoista käyvät ilmi tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen, uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja erityisesti mieleen palauttamisen vaikeudet sekä etenevä tuoreen muistiaineksen unohtaminen
- tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen todetaan esimerkiksi CERAD-tehtäväsarjalla tai neuropsykologisissa testeissä
- todetaan sisemmän ohimolohkon kudoskato muisti-MK:ssa tai muisti-TT:ssa.
- todetaan biologiset merkkitekijät selkäydinnesteessä «Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H ym. C...»55:
  - beeta-amyloidipeptidi 42:n väheneminen varhaisvaiheessa ja myöhemmin fosfo-tau- ja tau-proteiinin pitoisuuksien suureneminen «Selkäydinnesteen merkkitekijöiden poikkeavuus (A-beta42 yhdessä taun tai fosfo-taun kanssa) tukee Alzheimerin taudin diagnoosia.»A
- todetaan AT:lle tyypilliset PET-muutokset.
AT voidaan diagnosoida jo ennen laaja-alaista arkiselviytymiseen vaikuttavaa tiedonkäsittelyn heikentymää eli dementiaa tyypillisen oirekuvan ja biologisten merkkitekijöiden perusteella.
AT alkaa tyypillisesti muistioireella. Muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn (kognition) osa-alue.
- Muistipainotteinen (amnestinen) on AT:n yleisin tyyppi. Sen osuus kaikista tapauksista on noin 85 %.
- Varianttimuotojen varhaisena oireena voi olla hahmottamisen (posteriorinen kortikaalinen atrofia), kielellisten toimintojen tai toiminnanohjauksen heikentyminen ennen selvempää muistioiretta.
Omatoimisuuden heikentyminen on kiinteästi yhteydessä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
Käytösoireet vaihtelevat taudin eri vaiheissa.
Poikkeamat taudin tyypillisestä kulusta viittaavat taudinkulkua muunteleviin liitännäissairauksiin (kuten aivoverenkiertosairaus tai aivovamma) tai ympäristötekijöihin, jotka tulee tunnistaa ja hoitaa.
Lisätietoaineistossa esitetään AT:n vuonna 2007 päivitetyt diagnostiset kriteerit «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»14. Ks. vuokaavio «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»1 AT:n diagnostisista kriteereistä.
Potilasohje AT:stä on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»17.
Normaaliin ikääntymiseen liittyy beeta-amyloidin kertymistä aivoihin, joka voidaan todeta selkäydinnestenäytteellä tai PET-kuvantamisella. Ikään liittyvä "amyloidoosi" tulee erottaa alkavasta Alzheimerin taudista. Diagnoosia ei voi tehdä pelkästään biologisten merkkiaineiden perusteella, vaan tulokset tulee aina suhteuttaa potilaan kliiniseen tilaan. Seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että varhaisen Alzheimerin taudin eteneminen dementian tasoiseen vaiheeseen tapahtuu hitaammin niillä, joilla on diagnoosivaiheessa havaittu vain beeta-amylodin pitoisuuden poikkeavuus, kuin niillä, joilla myös tau- tai fosfo-tau-proteiinin pitoisuus on poikkeava «Vos SJ, Verhey F, Frölich L ym. Prevalence and pro...»58.

Alzheimerin taudin kulku

AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, johon liittyy aivoalueiden, niiden välisten yhteyksien ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen.
- Taudin varhaisimmat oireet ovat uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja erityisesti mieleen palauttamisen vaikeudet (tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen).
- Taudinkuvaa hallitsee tiedonkäsittelyn lisääntyvä heikentyminen.
- Muistitoiminnot ovat kaikissa vaiheissa vaikeimmin vaurioitunut tiedonkäsittelyn osa-alue.
- Taudin edetessä käytösoireiden esiintyvyys lisääntyy, käytösoireet vaikeutuvat ja omatoimisuus heikkenee.
Kliininen oirekuva voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin (kuva «Alzheimerin taudin (AT) tyypillinen kulku ja taudin eri vaiheet»2):
- oireeton eli prekliininen vaihe
- varhainen AT
- lievä AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva ...»14)
- keskivaikea AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva ...»14)
- vaikea AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva ...»14).
Oireiden arvioinnissa käytettyjen mittareiden (mm. CDR ja GDS/FAST sekä MMSE) «Muistisairauden diagnostiikka, oireiden arviointi ja sairauden seuranta»11, «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24, «Muistisairaan käytösoireiden arviointi»26 pistemäärät antavat viitteitä taudin vaikeusasteesta, mutta tarkkoja raja-arvoja eri vaiheiden välillä ei ole.
AT:n neuropatologisten vaiheiden ja niihin liittyvien tyypillisten oirekuvien tunteminen on tärkeää, koska se antaa taustaa odotuksille taudin etenemisestä ja auttaa tunnistamaan tilaa pahentavia oheissairauksia, jotka saattavat aiheuttaa odottamattomia poikkeamia taudin luonnollisessa kulussa.
AT jaetaan neuropatologisesti kuuteen eri vaiheeseen:
- I–II = transentorinaalinen vaihe
- III–IV = limbinen vaihe
- V–VI = neokortikaalinen vaihe (kuva «Neurofibrillimuutosten kehittyminen Alzheimerin taudissa»3).
Kuhunkin neuropatologiseen vaiheeseen liittyy tyyppioireita, jotka johtuvat aivopatologian paikantumisesta kyseisessä vaiheessa (kuva «Alzheimerin taudin eteneminen»4).
Lisätietoa AT:n kulusta on lisätietoaineistossa «Alzheimerin taudin kulku»33.

`Taulukko 14.` Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Lievä tauti (MMSE 18–26, GDS/FAST 3–4, CDR 0,5–1)
Oppimisen heikkeneminen	Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen	Apatia	Laihtuminen
Unohtamisen lisääntyminen	Lukemisen vähentyminen	Vetäytyminen
Toiminnanohjauksen hidastuminen	Monimutkaisista harrastuksista vetäytyminen	Lisääntynyt ärtyvyys
Päättelykyvyn heikkeneminen	Talouden suunnittelun vaikeutuminen	Ahdistuneisuus
Keskittymiskyvyn heikkeneminen	Ongelmat rahankäytössä ja asioinnissa	Masennus
Sanojen löytämisen vaikeutuminen	Ongelmat lääkityksestä huolehtimisessa	Harhaluuloisuus
Laskemiskyvyn heikkeneminen	Työkyvyn heikkeneminen
	Ajokyvyn heikkeneminen
	Muistitukien käyttö
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Keskivaikea tauti (MMSE 10–22, GDS 4–6, CDR 1–2)
Lähimuistin heikkous	Välineelliset toiminnat (IADL) eivät onnistu	Harhaluuloisuus	Laihtuminen
Puheen tuottamisen vaikeudet	Ruoanlaitto ei onnistu	Hallusinaatiot
Hahmotusvaikeudet	Asianmukaisen pukeutumisen vaikeudet	Levottomuus
Orientaation häiriöt	Tavaroiden kadottaminen	Vaeltelu
Heikentynyt sairaudentunto	Eksyminen	Uni-valverytmin häiriöt
Kätevyyden ongelmat	Muistuttelun tarve perustoiminnoissa (ADL)	Masennus
Visuospatiaaliset vaikeudet		Pinnalliset sosiaaliset taidot säilyneet
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Vaikea tauti (MMSE 0–12, GDS/FAST 6–7, CDR 2–3)
Rajoittunut puheentuotto	Perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua	Levottomuus ja aggressiivisuus	Apraktinen, töpöttävä kävely
Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet	Inkontinenssi	Poikkeava motorinen käytös ja karkailu	Primaariheijasteet
Keskittymiskyvyttömyys		Uni-valverytmin häiriöt	Ekstrapyramidaalioireet
Vaikea apraksia		Masennus tai apatia	Sekundaarinen hauraus-raihnausoireyhtymä

Kuva 2.

Alzheimerin taudin (AT) tyypillinen kulku ja taudin eri vaiheet. Mukailtu: Reisberg et al. Alzh Dis Assoc Disord 1994, 8

Kuva 3.

Neurofibrillimuutosten kehittyminen Alzheimerin taudissa.

Transentorinaalisessa vaiheessa muutokset rajoittuvat transentorinaaliseen kuorikerrokseen. Limbisessä vaiheessa ne leviävät entorinaaliseen kuorikerrokseen ja hippokampukseen. Neokortikaalisessa vaiheessa muutokset leviävät isoaivokuoreen.

Kirjassa: Muistisairaudet, 2. uudistettu painos. Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H (toim). Kustannus Oy Duodecim 2015

Kuva 4.

Alzheimerin taudin eteneminen.

MMSE = Mini-mental State Examination.

Aivoverenkiertosairauden muistisairaus

Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (vascular cognitive impairment, VCI) käsittää tiedonkäsittelyn yhdellä tai useammalla osa-alueella ilmenevat rajalliset oireet ja toisaalta oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, vaikeaan muistisairauteen johtavat tilat (vanha termi: vaskulaariset dementiat) «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»34
- VCI-ryhmään kuuluvat myös AT-potilaat, joilla on kliinisesti merkittävä aivoverenkiertosairaus (AT + AVH).
- VCI on oireyhtymä, joka liittyy monen tyyppisiin verisuoniperäisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin ja jolla on toisistaan poikkeavia syitä ja kliinisiä taudinkuvia.
- VCI:n keskeisiä alatyyppejä ovat pienten suonten tauti, suurten suonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevan infarktin aiheuttamat tilat (kuva «Vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään liittyvän aivoverenkiertosairauden päätyypit ja niitä kuvaavat aivojen magneettikuvalöydökset»5).
Aivoverenkiertosairauteen liittyy suuri tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen ja muistisairauden riski.
Aivohalvauksen jälkeen muistin ja muun tiedonkäsittelyn oireet ovat yleisiä. Esimerkiksi 55–85-vuotiailla tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen on todettu 83 %:lla kaikista ja 71 %:lla kliinisesti hyvin toipuneista potilaista (modified Rankin scale 0–1).
Aivohalvauksen jälkeen yleisiä ovat muistin, havaintotoimintojen ja toiminnanohjauksen heikentymiset.
Laajempialainen tiedonkäsittelyn heikentymä, dementia, esiintyy 25 %:lla aivohalvauksen jälkeen.
Hiljaisiin aivoinfarkteihin (silent brain infarcts) ja valkean aivoaineen muutoksiin (white matter hyperintensities) liittyy suurentunut muistisairauden riski.
Etenevistä muistisairauksista aivoverenkiertosairaus on syynä 15–20 %:ssa tapauksista, ja näistä pienten suonten taudin osuus on noin 70 %.
Suomessa on noin 250 000 oireista pienten suonten tautia sairastavaa.
Tavanmukaisiin sydän- ja aivoverenkiertosairauksien vaaratekijöihin (korkea verenpaine, veren suuri kolesterolipitoisuus, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) keski-iässä liittyy vanhemmalla iällä suurentunut muistisairauden riski. Myös matalan koulutustason on todettu suurentavan muistisairauden riskiä.
Aivojen pienten suonten taudin laaja-alaisiin muutoksiin (WMLs Fazekas 3) liittyy suurentunut huonojen tulemien (tiedonkäsittelyn heikentyminen, dementia, depressio, kävelyvaikeus, kaatumiset, virtsaoireet, aivohalvaus, laitoshoito, kuolema) riski.

Kuva 5.

Vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään liittyvän aivoverenkiertosairauden päätyypit ja niitä kuvaavat aivojen magneettikuvalöydökset. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Aivojen pienten suonten tauti

Tyypillinen varhainen oire on toiminnanohjauksen heikentyminen ja tiedonkäsittelyn hidastuminen.
Muistioire on usein vähemmän korosteinen kuin AT:ssa.
Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonallisuuden muutoksia ja psykomotorista hidastumista.
- Varhaisia kliinisiä löydöksiä ovat lievät ylemmän motoneuronin vaurion merkit (laskeutuminen peruskokeessa, toispuolisesti kiihtyneet heijasteet, koordinaatiovaikeus), kävelyn muutos (apraktis-ataktinen, lyhytaskelinen, töpöttävä käynti), tasapainon heikentyminen ja kaatumiset, virtsaamisoireet (virtsaamisen tihentyminen ja pidätyskyvyn vaikeus), niin sanotut pseudobulbaarioireet, kuten lievä puheen motoriikan (dysartria) ja lievä nielemisvaikeus (dysfagia), ja niin sanotut ekstrapyramidaalioireet (hidasliikkeisyys eli hypokinesia, lihasjäykkyys eli rigiditeetti).
Paikalliset neurologiset löydökset ovat vähäisiä, ja ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn heikentymiseen.
Oireiden alku on vaihteleva. Potilaista on usein kliininen taustatieto vain ohimenevistä aivoverenkierron häiriöistä (transient ischemic attack, TIA), hetkellisestä kävelyvaikeudesta tai sekavuudesta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallista neurologista oiretta tai löydöstä.
Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella. Päivien välillä on eroa, ja potilailla on monesti pitkiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.
Aivojen magneettikuvauksessa todetaan joko laaja-alainen valkean aineen muutos tai lakunaari-infarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa. Lisäksi voidaan nähdä mikroverenvuotoja, laajentuneita perivaskulaaritiloja ja aivoatrofiaa.

Suurten suonten tauti

Tiedonkäsittelyn oireet vaihtelevat tapauksittain. Usein todetaan toiminnanohjauksen ja muistin oireita ja muun muassa kielellisiä ja näönvaraisen hahmottamisen oireita sekä huomiotta jäämisiä (neglect).
Kliinisinä löydöksinä voidaan todeta infarktien sijainnin mukaan näkökenttäpuutos, suupielen roikkuminen, toispuolihalvaus tai kävelyn muutos (hemipleginen tai apraktis-ataktinen).
Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä). Oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen), ja ne vaihtelevat. Kun vaaratekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita.
Kuvantamisessa todetaan tyypillisesti suurten suonten taudeille tai sydänperäisille embolioille ominaisia kortikaalisia ja kortikosubkortikaalisia infarkteja. Potilaalla voi olla myös aivoverenvuotoja.
Muita tutkimuslöydöksiä:
- Nykyisin käytettävissä olevissa laboratoriotutkimuksissa ei ole tyypillisiä löydöksiä.
- Selkäydinnesteessä ei ole mitään vain VCI:lle tyypillistä merkkiä.
- Aivojen toiminnallisissa kuvauksissa (SPECT, PET) havaitaan usein läiskittäisiä muutoksia.
- Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus -tapauksissa todetaan selkäydinnesteen vähentynyt beeta-amyloidipeptidi 42, Alzheimerin taudin biologinen merkki.

Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus

AT:lla ja aivoverenkiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, veren suurentunut kolesterolipitoisuus, sokeritauti ja valtimosairaudet.
AT ja aivoverenkiertosairaus ovat tärkeä etenevän muistisairauden alatyyppi erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä: yli 80-vuotiaista se on kyseessä vähintään puolella. Tulevaisuudessa se on hyvinkin yleisin yksittäinen muistisairauden syyryhmä.
Tapausten kliininen tunnistaminen on haasteellista, koska potilailla on aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä sekä aivoverenkiertosairauden aiheuttamia muutoksia aivokuvassa.
Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat muun muassa tapahtumamuistin varhaiseen heikentymiseen painottuva oireyhtymä sisemmän ohimolohkon kudoskato aivokuvassa ja aivo-selkäydinnesteen beeta-amyloidi 42 (Ab42) -peptidin pitoisuuden pienentyminen.
AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, hyötyvät AT:n muistilääkkeestä.
Yleisen VD:n laajasti käytetyt kliiniset diagnostiset kriteerit ovat NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»12. Pienten suonten taudille on myös omat kriteerinsä, joita käsitellään lisätietoaineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»34.
Potilasohje Aivoverenkiertosairauden muistisairaus on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»18.

Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet

Lewyn kappale -tauti

Solunsisäisiä Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti Parkinsonin taudissa mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja vaihtelevassa määrin myös aivokuoressa. Lewyn kappale -taudissa (LKT) niitä esiintyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (mm. amygdala) ja aivokuoressa.
Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia.
Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti, ja sen ydinpiirteet ovat (vähintään kahden kriteerin on täytyttävä)
- tarkkaavuuden, vireyden ja tiedonkäsittelytoimintojen vaihtelu
- toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat
- ekstrapyramidaalioireet eli Parkinson-tyyppiset oireet (jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina).
LKT:hen viittaavia piirteitä ovat REM-unen aikaiset käytösoireet ja herkkyys psykoosilääkkeille.
Muistimuutokset eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon eli AT + LKT -tapaukseen.
Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kävelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. On hyvä muistaa, että vaikka edellä kuvatusta oireyhtymästä käytetään termiä Lewyn kappale -tauti, muun muassa Parkinsonin tauti on myös Lewyn kappale -patologiaan liittyvä tauti.
LKT:n kliinisen diagnoosin kriteereitä on käsitelty lisätietoaineistossa «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»19.
Potilasohje Lewyn kappale -taudista on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»20.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Parkinsonin taudissa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys on 4–6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Tiedonkäsittelyn oireita esiintyy 60–70 %:lla Parkinson-potilaista.
Parkinson-potilaan tiedonkäsittelyoireiden taustalla voi olla myös esimerkiksi depressio tai AT, jotka tulee huomioida diagnostiikassa ja hoidossa.
Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000 PT-muistisairautta potevaa.
PT-muistisairaudelle altistavat korkea ikä, vaikea ja hidasliikkeinen parkinsonismi, tasapainon epävarmuus, kävelyvaikeus ja varhain ilmenevät muistioireet.
Parkinsonin taudin muistisairauden kriteerit «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»21:
- Diagnoosi edellyttää Parkinsonin taudin diagnoosia ja aikaisintaan vuosi sen jälkeen kehittyvää dementiaa «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»21, «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnosti...»13, «Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin ...»59.
- Tiedonkäsittelyn oireina ovat tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, visuospatiaalisten ja muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen.
- Käytösoireina ovat aloitekyvyn heikentyminen, persoonallisuuden muutos, näköharhat, harhaluulot ja liiallinen päiväaikainen väsymys
Syynä ovat aivojen kuorikerroksen Lewyn kappaleet, samanaikaiset Alzheimer-muutokset, eri välittäjäainejärjestelmien vauriot tai näiden prosessien yhdistelmä. Tiedonkäsittelyoireet ja näköharhat korreloivat kolinergisen järjestelmän heikentymiseen.
Dementoituneista Parkinson-potilaista 30–70 %:lla on neuropatologisissa tutkimuksissa havaittu huomattava Alzheimer-patologia «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnosti...»13. Jos Parkinson-potilaalla esiintyy merkittävä, etenevä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikentyminen, se viittaa samanaikaiseen AT:hen (AT + PT tai AT + PT-muistisairaus).
Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaudesta on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»22.

Otsa-ohimolohkorappeumat

Otsa-ohimolohkorappeumissa aivojen kuorikerroksen kudoskato (atrofia) painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin, mutta sairauden alkuvaiheessa atrofia voi vielä puuttua eli MK saattaa olla normaali.
Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy kaksi tyypillistä oirekuvaa:
- otsalohkodementia
- primaarinen etenevä afasia, joka jaotellaan edelleen etenevään sujumattomaan afasiaan, semanttiseen dementiaan ja logopeniseen etenevään afasiaan.
Potilasohje Otsa-ohimolohkorappeumat on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»23.

Otsalohkodementia

Otsalohkodementia alkaa yleensä 45–65 vuoden iässä, ja se on yleisempi miehillä. Noin kolmanneksella on positiivinen sukuhistoria.
Otsalohkodementia käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista ja nämä arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista.
Kliinisiä ominaispiirteitä ovat
- hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
- oireiden alkaminen usein käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia)
- toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus)
- sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen sekä sympatia- ja empatiakyvyn heikentyminen
- stereotyyppinen toistava käyttäytyminen
- päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
- puheen tuoton vaikeutuminen
- sairaudentunnon heikentyminen
- muistin ja spatiaalisten taitojen säilyminen alkuvaiheessa
- niin sanottujen primitiiviheijasteiden tuleminen esille.
Aivojen MK:ssa etuotsalohkon tai ohimolohkon etuosan atrofia tai jota vastaavan alueen verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen toiminnallisissa aivokuvauksissa (PET ja SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»32).
Laboratoriokokeissa ei ole tyypillisiä muutoksia.
EEG on yleensä normaali.
Diagnostiset kriteerit käsitellään lisätietoaineistossa «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Primaariset etenevät afasiat

Primaariset etenevät afasiat alkavat yleensä nuorehkolla iällä (50–70 vuoden iässä, noin 75 % alle 65 vuoden iässä), paitsi logopeninen afasia, jota pidetään AT:n varianttina ja jonka alkamisikä on myöhäisempi.
Keskeisiä piirteitä ovat hiipivä alku ja hidas eteneminen.
Kielelliset vaikeudet ovat keskeisiä sairauden alkaessa ja oireiden edetessä. Tapahtumamuistin vaikeudet ja persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset eivät ole tyypillisiä.
Diagnostisista kriteereistä ks. «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Etenevä sujumaton afasia

Etenevä sujumaton afasia alkaa nuoremmalla iällä kuin AT. Noin puolet tapauksista alkaa alle 65 vuoden iässä.
Kliinisiä ominaispiirteitä ovat
- hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
- työläs puheentuotto, fonologiset ja kielioppivirheet, lyhyet lauseet ja yksinkertainen lauserakenne
- mahdolliset luku- ja kirjoittamisvaikeudet
- yksinkertaisen puheen ymmärtämisen sujuminen arkikeskustelussa
- muiden tiedonkäsittelyn alueiden säilyminen alkuvaiheessa.
Aivojen MK:ssa atrofiaa on yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa (Sylviuksen uurteen ympärillä).
Etenevän sujumattoman afasian diagnostisista kriteereistä ks. lisätietoaineisto «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Semanttinen dementia

Semanttisesta dementiasta kärsivillä potilailla puhe etenee sujuvasti, mutta sen sisältö on tyhjää ja potilailla on vaikeuksia asioiden nimeämisessä ja puheen ymmärtämisessä.
- Sanelusta kirjoittaminen, puheen toistaminen ja lukeminen säilyvät, mutta sisällön ymmärtäminen katoaa ja kielellisten ilmausten merkitys häviää.
- Visuaalisessa havainnoinnissa ja kasvojen ja esineiden tunnistamisessa on vaikeuksia.
- Aivojen MK:ssa ilmenee ohimolohkon etuosien rappeumaa, joka painottuu vasemmalle.

Logopeninen etenevä afasia

Neuropatologisesti tämän ryhmän potilailla on todettu sekä AT:n että otsa-ohimolohkorappeumille tyypillinen patologia.
- Potilailla on vaikeuksia sekä spontaanissa puheessa että nimeämisessä, eivätkä he kykene toistamaan lauseita.
- Yksittäisten sanojen ymmärtäminen ja kasvojen ja esineiden tunnistamiskyky on säilynyt, eikä kielioppivirheitä esiinny.
- Kuvantamistutkimuksissa ilmenee atrofiaa vasemman Sylviuksen uurteen seudussa tai parietaalikuoren alueella.

Muistisairauksien lääkehoito

Hoidon aloitus

Kun AT-, PT-muistisairaus-, LKT-, AT + AVH-, AT + LKT- tai AT + PT-muistisairaus -diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista.
- Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE-hoito sovi (esim. vasta-aiheen vuoksi), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla.
- Keskivaikean tai vaikean AT:n hoitoon suositellaan AKE:n estäjiä ja memantiinia.
- PT-muistisairauden ja LKT-oireiden ensisijainen lääkitys on AKE:n estäjä. Rivastigmiini on ainoa muistisairauslääke, jonka virallisena käyttöaiheena on myös Parkinsonin taudin dementian hoito.
- LKT ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe, joten peruskorvattavuus on mahdollinen vain potilailla, joilla on AT + LKT.
- Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa (VCI) donepetsiili ja galantamiini kohentavat kognitiota ja myös rivastigmiini ja memantiini saattavat kohentaa sitä, mutta muistisairauslääkkeet eivät vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa VCI:ta sairastavilla. VCI tai VD ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe.
- Galantamiinin teho AT-potilailla, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH), on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä.
Ennen lääkehoidon aloitusta huomioidaan muut tiedonkäsittelyä heikentävät tekijät, kuten sopimaton lääkitys (taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7), yleinen terveydentila ja toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt sekä mahdolliset hoidon vasta-aiheet (taulukko «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15).
Lääkehoidon tehon arviointi perustuu oireiden ja toimintakyvyn muutoksiin hoidon aikana, joten aloitusvaiheessa selvitetään tiedonkäsittely (CERAD tai MMSE) «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24, omatoimisuus (esim. ADCS/ADL, bADL, IADL) «Muistipotilaan yleisvaikutelman arviointi»35, käytösoireet ja tilan vaikeusaste (CDR ja GDS/FAST) «Muistisairauslääkkeiden käyttö»36, «Muistisairauden käytösoireiden hoito»37.
Potilaalle ja hänen läheiselleen selostetaan, millaista hoitovastetta odotetaan:
- lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen
- keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien sujuvuuden paraneminen
- vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.

`Taulukko 15.` Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita
Asetyylikoliiniesteraasin estäjät	Memantiini
Ehdottomat vasta-aiheet
Todettu yliherkkyys valmisteelle Sairas sinus -oireyhtymä, ellei potilaalla ole tahdistinta Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk sitten tapahtunut)	Todettu yliherkkyys valmisteelle
Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava
Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk sitten tapahtunut) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen (mm. antikolinergit) kanssa	Munuaisten vaikea vajaatoiminta (jos eGFR on alle 30ml/min, 10 mg:n vuorokausiannosta ei tule ylittää) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen (esim. amantadiini, ketamiini tai dekstrometorfaani) kanssa

Lääkehoidon korvattavuus

Muistisairauslääkkeiden peruskorvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
- Potilaalla on merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava AT, tai hänellä on idiopaattiseen Parkinsonin tautiin liittyvä lievä tai kohtalaisen vaikea dementia.
- Hoidon on aloittanut (tai tarpeen on kirjallisesti arvioinut) neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri tai kehitysvammaiselle kehitysvammalääketieteeseen perehtynyt lääkäri.
  - B-lausuntoon merkitään diagnostisten tutkimusten tulokset ja diagnoosin perusteet, CERAD- tai MMSE-testin tulos, omatoimisuuden kuvaus ja taudin omatoimisuudelle aiheuttama haitta sekä tilan vaikeusaste (CDR, GDS/FAST).
  - B-lausunto kannattaa laatia heti diagnoosin varmistuttua, vaikkei sillä hetkellä aloitettavan lääkehoidon peruskorvattavuus sitä vaatisikaan.
Lisätietoja muistisairauslääkkeiden käytöstä on lisätietoaineistossa «Muistisairauslääkkeiden käyttö»36.

Hoidon käytännön toteutus ja seuranta

Lääkevaste ja sen kesto ovat yksilöllisiä ja erilaisia sen mukaan, millainen taudin vaikeusaste on hoidon aloitusvaiheessa.
Tavallisin vaste muistisairauksien
- lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen
- keskivaikeassa vaiheessa ovat omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien sujuvuuden parantuminen
- vaikeassa vaiheessa on omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus tarkistetaan 2–3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta.
- Hoitovastetta ei AT:ssä tällöin voida vielä arvioida.
- PT-muistisairaudessa positiivinen vaste (esim. harhojen väheneminen) voidaan todeta jo aiemminkin.
Puolen vuoden hoidon jälkeen arvioidaan lääkityksen siedettävyys ja teho sekä erityisesti tilan mahdollinen vakiintuminen.
- Ellei lääkkeestä näytä olevan hyötyä tai sen siedettävyys on huono, tulee vaihtaa toiseen lääkkeeseen.
- Kun sairaus näyttää etenevän, voidaan kokeilla AKE:n estäjän ja memantiinin yhdistelmää «Matsunaga S, Kishi T, Iwata N (a). Combination the...»60.
Myöhemmin vastetta arvioidaan 6–12 kuukauden välein, ellei erityisiä ongelmia ilmaannu.
- Seurantaa on tihennettävä, jos hoidossa on ongelmia (haittavaikutukset, nopeasti etenevä tiedonkäsittelyn tai omatoimisuuden heikkeneminen tai vaikeutuvat käytösoireet).
Lääkettä vaihdetaan, jos potilaan tila heikkenee nopeasti hoidosta huolimatta. Vaihdon yhteydessä lääkityksessä ei tarvitse pitää taukoa.
Lääkehoidossa ei tule pitää yli 6 viikon pituisia taukoja, koska vaste saattaa heikentyä pysyvästi pitkän tauon jälkeen «Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, ...»61.
Lääkehoidon toteutuksessa tulee huomioida niiden käyttöön liittyvät mahdolliset haittaoireet «Muistisairauksien ja käytösoireiden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutuksia ja hoidossa huomioitavaa»38.
Muistikoordinaattorin tai -hoitajan säännöllinen seuranta on lääkehoidon toteutuksessa tärkeä «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C, «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvä...»33.

Lääkehoitovasteen arviointi

Lääkehoidon tehon arviointi perustuu tiedonkäsittelyn, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittämiseen.
Keskeistä on potilaan ja hänen läheisensä haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset.
- Tiedonkäsittelyn arviointi:
  - Lievää AT:tä potevan MMSE-testissä saama tulos huononee vuosittain ilman lääkehoitoa 1–3 pistettä ja keskivaikeaa AT:tä potevan 3–6 pistettä «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24.
  - PT-muistisairaudessa hoitovaste tulee esille vireystilan ja keskittymisen kohenemisena.
  - AT:n, VCI:n ja PT-muistisairauden lievässä vaiheessa voidaan hoitovasteen arvioinnissa käyttää myös tiedonkäsittelyä mittaavia testejä (CERAD, MMSE suomeksi «hoi50044d.pdf»7 ja ruotsiksi «hoi50044c.pdf»8, Trail Making A & B «hoi50044p.pdf»16) ja kielellisen sujuvuuden testejä (CERAD:n kategoria ja foneeminen sujuvuus).
- Omatoimisuus; ks. myös lisätietoaineisto «Toimintakyvyn arviointi»1:
  - Lievää muistisairautta potevan omatoimisuus on kohtalainen ja positiivinen hoitovaste tulee esille aktiivisuuden lisääntymisenä ja tilan vakaantumisena. Omatoimisuus ei siis merkittävästi heikkene eikä uusia hankalia oireita ilmaannu.
  - Keskivaikeassa muistisairaudessa omatoimisuus on jo huomattavasti heikentynyt hoidon aloitusvaiheessa. Hoidon vaikutukset havaitaan siten esimerkiksi vireydessä, keskittymiskyvyssä, orientaatiossa ja toimintojen, kuten pukeutumisen tai puheen, sujuvuudessa.
- Käytösoireet:
  - Käytösoireita arvioidaan potilaan ja hänen omaisensa haastattelulla ja tarvittaessa NPI-haastattelulla «hoi50044m.pdf»9 tai esimerkiksi CMAI-asteikolla (www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/Cohen_Mansfield_levottomuusasteikko_A4_72ppi_091209_ah.pdf»11).
  - Käytösoireet saattavat vähentyä ja niiden hoito helpottuu erityisesti taudin keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa «Ryu SH, Katona C, Rive B ym. Persistence of and ch...»62.
  - PT-muistisairaudessa AKE:n estäjät voivat vähentää hallusinaatioita, harhoja ja sekavuutta.
Aivoverenkiertosairauden muistisairauden (VCI) tutkimuksissa on sovellettu AT:n tutkimuksissa käytettyjä vasteen arvioinnin menetelmiä. Alzheimer-tutkimuksista omaksuttujen päätetapahtumien arviointiasteikkojen pätevyyttä ja kliinistä merkitystä VCI-tutkimuksissa on kuitenkin kritisoitu:
- On esitetty, että esimerkiksi VADAS-cog, jossa on painotettu toiminnanohjauksen arviointia, olisi ADAS-cog-asteikkoa soveliaampi «Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison o...»63.
- AT:n kliinisen etenemisen mukaan ohjeistettu CIBIC-plus-arviointiasteikko on epäherkkä tilan kohenemiselle suhteessa lumeryhmään «Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC...»64.
- Alzheimer-tutkimuksissa hoitoryhmien ero perustuu useimmiten lumeryhmän nopeampaan heikkenemiseen.
- VD:n tutkimuksissa lumeryhmä on vakaa ja tilastollinen merkitsevyys perustuu aktiiviryhmän kognition selvään kohentumiseen.

Muistisairauslääkkeen käytön lopetus

Lääkkeen käytön lopetusta harkitaan, jos
- lääkehoidon valvonta ei onnistu
- potilaalla ilmenee vaikeita haittavaikutuksia tai
- vaikeassa muistisairaudessa lääkityksellä ei enää ole saavutettavissa hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta.
Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään 3 viikon lääkitystaukoa, koska tilan mahdollinen heikkeneminen tulee jo tässä ajassa esiin.
Pitkäaikaishoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle.
Osalla potilaista muistisairauslääkityksen äkillinen lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden ilmaantumiseen.
- Tällöin lääkehoito aloitetaan uudelleen.

Muistisairauslääkkeet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Käytössä on kolme AKE:n estäjää, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini.
- Niillä ei todennäköisesti ole merkittäviä kliinisiä tehoeroja AT:n pitkäkestoisessa hoidossa «Donepetsiilillä ja galantamiinilla ei todennäköisesti ole merkittäviä kliinisiä eroja Alzheimerin taudin pitkäkestoisessa hoidossa.»C.
- AKE:n estäjien virallinen käyttöaihe on nykyisin lievä tai keskivaikea AT ja rivastigmiinin myös lievän ja kohtalaisen vaikean dementian oireenmukainen hoito idiopaattista Parkinsonin tautia sairastavilla.
- Aivoverenkiertosairauden muistisairaus tai VCI ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
- AKE:n estäjiä ei tulisi käyttää epäselvissä muistioireissa tai lievässä kognitiivisessa heikentymisessä.
- NNT-lukujen perusteella joka seitsemännen keskivaikeaa AT:tä potevan tila vakautuu tai tulee paremmaksi ja joka kahdennellatoista yleisvaikutelma paranee AKE:n estäjien vaikutuksesta «Lanctôt KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and sa...»65.
- Tavallisimmat haittavaikutukset ovat kolinergisia (taulukko «Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit. ...»16). Oraaliset AKE-estäjät tulee ottaa ruokailun jälkeen.
- AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15 ja interaktiot lisätietoaineistoon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»39.

`Taulukko 16.` Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit.
Haittavaikutus	Donepetsiili		Rivastigmiini 9,5 mg/vrk (laastari)¹	Galantamiini 16–24 mg
¹Vertailututkimuksessa «Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheime...»`22` (rivastigmiini 9,5 mg vs. 13,3 mg) isompi annos aiheutti jonkin verran enemmän haittavaikutuksia, lähinnä pahoinvointia, oksentelua ja heitehuimausta.
	5 mg	10 mg
Pahoinvointi	= lume	13 (10–20)	= lume	5,5 (5–6)
Oksentelu	= lume	15 (10–24)	= lume	10 (9–13)
Ripuli	25 (16–59)	12 (9–17)	= lume	50 (27–486)
Ruokahaluttomuus	= lume	19 (13–32)	= lume	21 (15–35)
Heitehuimaus	= lume	36 (20–164)	= lume	18 (12–37)
Päänsärky	= lume	= lume	= lume	20 (12–69)
Unettomuus	29 (15–265)	17 (11–34)	= lume	= lume
Lihaskouristukset	28 (15–199)	18 (11–49)	ei tietoa	ei tietoa

Donepetsiili

Donepetsiili on ei-kilpaileva, reversiibeli AKE:n estäjä, jonka aloitusannos on 5 mg kerran vuorokaudessa.
Annosta voidaan suurentaa kuukauden kuluttua määrään 10 mg kerran vuorokaudessa.
Iäkkäillä annosta kannattaa haittavaikutusten välttämiseksi suurentaa hitaammin.
Valmisteyhteenvedossa sanotaan, että lääke otetaan illalla ennen nukkumaan menoa. Käytännön kliininen kokemus on kuitenkin osoittanut, että lääke kannattaa ottaa aamulla tai aamupäivällä, jolloin muun muassa yöunen häiriytymisen vaara on pienempi.
Donepetsiili on hyvin siedetty, mutta yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»39.
- Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja tai kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug i...»66.
Donepetsiilia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaita...»67, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9. Ks. taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7.
CYP:n estäjät, erityisesti amiodaroni, paroksetiini ja fluoksetiini, saattavat suurentaa donepetsiilipitoisuutta «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug i...»66.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15 ja interaktiot lisätietoaineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9.

Galantamiini

Galantamiini on ei-kilpaileva, reversiibeli AKE:n estäjä, jolla on myös nikotiinireseptoria moduloiva vaikutus. Sen aloitusannos on 8 mg kerran vuorokaudessa.
Annosta suurennetaan kuukauden kuluttua määrään 16 mg kerran vuorokaudessa, joka on pienin tehokas annos, ja edelleen kuukauden kuluttua määrään 24 mg kerran vuorokaudessa.
- Iäkkäillä annosta kannattaa haittavaikutusten välttämiseksi suurentaa hitaammin.
- Galantamiini on hyvin siedetty «Galantamiini on kohtalaisen hyvin siedetty Alzheimerin tautia sairastavilla.»A, mutta yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»39.
  - Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja tai kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug i...»66.
Galantamiinia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaita...»67, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9. Ks. taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15 ja yhteisvaikutukset lisätietoaineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9.

Rivastigmiini

Rivastigmiini on pitkäkestoinen asetyyli- ja butyryylikoliiniesteraasin estäjä.
Kapseleita käytettäessä aloitusannos on 1,5 mg kahdesti vuorokaudessa. Annosta suurennetaan kuukauden välein määriin 3 mg, 4,5 mg ja 6 mg kahdesti vuorokaudessa. Pienin tehokas annos on 3 mg kahdesti vuorokaudessa.
Laastarihoito aloitetaan annoksella 4,6 mg vuorokaudessa ja annosta suurennetaan kuukauden kuluttua 9,5 mg:aan vuorokaudessa «Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month...»68. Myöhemmin on tarvittaessa mahdollista edelleen suurentaa annos 13,3 mg:aan vuorokaudessa.
Laastarihoidolla voidaan välttää monia oraaliseen käyttöön liittyviä haittatapahtumia «Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month...»68, mutta se aiheuttaa osalle potilaista iho-oireita.
Iäkkäillä potilailla annosta kannattaa haittavaikutusten välttämiseksi suurentaa hitaammin.
Rivastigmiini on hyvin siedetty «Rivastigmiini on kohtalaisen hyvin siedetty lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa.»A, mutta yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»39.
- Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja tai kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug i...»66.
Rivastigmiinia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaita...»67, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9. Ks. taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7.
Yhteisvaikutuksia saattaa esiintyä vähemmän kuin muilla AKE:n estäjillä «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug i...»66.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15 ja yhteisvaikutukset lisätietoaineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9.

Antiglutamaattilääkitys

Memantiini

Memantiini on glutamaatin NMDA-reseptorin ei-kilpaileva antagonisti, ja se vähentää liiallista glutamaattivaikutusta «Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismi...»69, «Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakolo...»70.
Memantiinin käyttöaihe on kohtalainen tai vaikea AT.
Aloitusannos on 5 mg kerran vuorokaudessa.
Annosta suurennetaan viikon välein (5 mg viikossa), ja kuukauden kuluessa saavutetaan ylläpitoannos 20 mg x 1.
Memantiini on hyvin siedetty «Memantiini on hyvin siedetty Alzheimerin tautia, vaskulaarista dementiaa ja sekamuotoista dementiaa sairastavilla.»A, mutta yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa otettava huomioon. Ks. lisätietoaineisto «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»39.
Memantiinin tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita...»15 ja yhteisvaikutukset lisätietoaineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9.

Alzheimerin taudin lääkehoito

AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä tai memantiinia.
- AKE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä varhaisen ja lievän AT:n hoidossa, mutta jos AKE:n estäjä ei sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa memantiinilla.
- AKE:n estäjiä tai memantiinia voidaan käyttää keskivaikean tai vaikean AT:n lääkehoidossa.
- Keskivaikeassa tai pitkälle edenneessä AT:ssä memantiinin lisäämisestä AKE:n estäjän oheen saattaa olla hyötyä.

Yhteiskäyttö

Memantiinin ja AKE:n estäjän (donepetsiilin, galantamiinin tai rivastigmiinin) yhteiskäyttö kohentaa kognitiota, vähentää käytösoireita, kohentaa omatoimisuutta ja vakauttaa yleisvaikutelmaa keskivaikeaa tai vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla «Asetyylikoliiniesteraasiestäjän ja memantiinin yhteiskäytöllä on suotuisa vaikutus kognitioon, käytösoireisiin, omatoimisuuteen sekä yleisvaikutelmaan keskivaikeaa-vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla.»A.
Memantiinin ja AKE:n estäjän (donepetsiilin, galantamiinin tai rivastigmiinin) yhteiskäyttö keskivaikeassa ja vaikeassa AT:ssä saattaa viivästyttää pysyvään laitoshoitoon joutumista «Lopez OL, Becker JT, Wahed AS ym. Long-term effect...»73.
Memantiinin yhdistämisestä AKE:n estäjään ei ole lievässä AT:ssä lisähyötyä «Asetyylikoliiniesteraasiestäjän ja memantiinin yhteiskäytöllä on suotuisa vaikutus kognitioon, käytösoireisiin, omatoimisuuteen sekä yleisvaikutelmaan keskivaikeaa-vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla.»A.

Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito

VCI:n oireenmukaiset lääketutkimukset ovat kohdistuneet VD-potilasryhmään, jonka diagnostisina kriteereinä on käytetty NINDS-AIREN-ohjeistoa. Ryhmässä on niin suurten kuin pienten suonten tautia sairastavia ja potilaita, joilla on kognitiivisesti kriittisen alueen infarkti.
VCI:n hoidossa tutkittuja lääkeaineita ovat AKE:n estäjät (donepetsiili, galantamini, rivastigmiini) ja memantiini.
- Donepetsiili kohentaa kognitiota muttei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Donepetsiili kohentaa kognitiota, mutta ei vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»A, «Kommentteja vaskulaarisen dementian kliinisistä lääketutkimuksista»40.
- Galantamiini kohentaa kognitiota muttei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Galantamiini ilmeisesti kohentaa kognitiota eikä ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla..»B.
- Rivastigmiini saattaa kohentaa kognitiota muttei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa kognitiota, mutta ei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa (MMSE 10−24) vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»B.
- Memantiini saattaa kohentaa kognitiota muttei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Memantiini ilmeisesti kohentaa kognitiota, mutta ei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»B.
VCI tai VD ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMA) eikä Yhdysvalloissa (FDA).
Muistipotilaan vaskulaaristen vaaratekijöiden hoito on tärkeätä.

Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito

Galantamiini näyttää
- kohentavan sekä kognitiota «Galantamiini ilmeisesti kohentaa kognitiota potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B että yleisvaikutelmaa «Galantamiini ilmeisesti kohentaa yleisvaikutelmaa potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B
- vaikuttavan edullisesti omatoimisuuteen «Galantamiini ilmeisesti kohentaa omatoimisuutta potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B ja käytösoireisiin «Galantamiini saattaa vähentää käytösoireita potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»C.
Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole tehty vastaavia laajoja lumekontrolloituja kaksoissokkotutkimuksia.

Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Donepetsiili saattaa kohentaa yleisvaikutelmaa «Donepetsiili saattaa kohentaa yleisvaikutelmaa Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa.»C ja kognitiota «Donepetsiili saattaa kohentaa kognitiota Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa.»C PT-muistisairaudessa sekä kohentaa yleisvaikutelmaa «Donepetsiilistä voi olla hyötyä Lewyn kappale -taudin yleisvaikutelmaan.»C ja kognitiota «Donepetsiilistä voi olla hyötyä Lewyn kappale -taudin kognitioon.»C ja lieventää käytösoireita «Donepetsiilistä voi olla hyötyä Lewyn kappale -taudin käytösoireisiin.»C LKT:ssä.
Rivastigmiini
- ilmeisesti kohentaa kognitiota «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa kognitiota Parkinsonin taudin dementiassa.»B, tarkkaavuutta «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa tarkkaavuutta Parkinsonin taudin dementiassa.»B ja yleisvaikutelmaa «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa yleisvaikutelmaa Parkinsonin taudin dementiassa.»B
- näyttää vähentävän käytösoireita «Rivastigmiini ilmeisesti vähentää käytösoireita Parkinsonin taudin dementiassa.»B PT-muistisairaudessa.
- saattaa olla hyödyllinen kognition paranemisessa «Rivastigmiinista saattaa olla hyötyä Lewyn kappale -taudin hoidossa kognition paranemisena.»C ja käytösoireiden vähenemisessä «Rivastigmiinista saattaa olla hyötyä Lewyn kappale -taudin hoidossa käytösoireiden vähenemisenä.»C Lewyn kappale -taudissa.
Cochrane-katsauksen «Rolinski M, Fox C, Maidment I ym. Cholinesterase i...»74 mukaan AKE-lääkkeistä PT-muistisairauden hoidossa voi olla hyötyä yleisvaikutelman, kognition ja omatoimisuuden kohenemisessa sekä käytösoireiden vähenemisessä «AKE-lääkkeistä (asetyylikoliiniesteraasin estäjät) voi olla hyötyä Parkinsonin tautiin liittyvän dementian hoidossa.»C.
Memantiini saattaa kohentaa yleisvaikutelmaa LKT:n hoidossa «Memantiinista saattaa olla hyötyä yleisvaikutelmaan Lewyn kappale -taudissa tai Parkinsonin taudin dementiassa.»C. Memantiinin hyödyllisyydestä käytösoireisiin PT-muistisairauden tai LKT:n hoidossa ei ole näyttöä «Memantiinilla ei näytä olevan merkittävää tehoa käytösoireisiin Lewyn kappale -taudissa tai Parkinsonin taudin dementiassa.»C.

Otsa-ohimolohkorappeumat

AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää otsa-ohimolohkorappeuman hoidossa.

Muut muistisairauksissa tutkitut lääkevalmisteet ja ravintolisät

Gingko biloba- eli neidonhiuspuu-uutteen «Gingko biloban tehosta Alzheimerin taudin tai muistioireiden ehkäisyssä tai hoidossa ei ole ilmeisesti näyttöä.»B tai pirasetaamin «Pirasetaamin tehosta Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien hoidossa ei ole näyttöä.»D tehosta AT:n tai muistioireiden hoidossa ei ole näyttöä.
E-vitamiinin tehosta ei ole näyttöä AT:n ehkäisyssä tai hoidossa «E-vitamiini saattaa hidastaa Alzheimerin taudin oireiden etenemistä ja laitoshoitoon siirtymistä ja sillä saattaa olla positiivinen vaikutus päivittäistoimintoihin, mutta tulokset ovat ristiriitaisia.»D eikä MCI-potilailla «E-vitamiini ei ilmeisesti hidasta Alzheimerin taudin ilmaantumista MCI-potilailla.»B, «E-vitamiinilla ei ilmeisesti ole vaikutusta kognitioon MCI-potilailla.»B. Sama koskee useita muitakin yksittäisiä ravintoaineita (mm. B-vitamiinit «Li MM, Yu JT, Wang HF ym. Efficacy of vitamins B s...»75).
Statiinihoidosta ei ole haittaa kognitiivisen toiminnan kannalta «Statiinihoidosta ei ole haittaa kognitiivisen toiminnan kannalta.»C.
Erityisesti Alzheimerin taudin hoitoon suunnitellun kliinisen ravintovalmisteen käytöllä voi olla vaikutusta tapahtumamuistiin varhaista Alzheimerin taudin sairastavilla, joilla ei ole käytössään muistisairauslääkettä «Erityisesti Alzheimerin taudin hoitoon suunnitellun kliinisen ravintovalmisteen käytöllä voi olla vaikutusta tapahtumamuistiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla, joilla ei ole käytössä muistisairauslääkettä.»C. Lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla ja tavanomaista lääkehoitoa käyttävillä potilailla sillä ei saatu vaikutusta tiedonkäsittelytoimintoihin, arkiselviytymiseen eikä yleisvaikutelmaan «Erityisesti Alzheimerin taudin hoitoon suunnitellun kliinisen ravintovalmisteen käytöllä ei vaikuttaisi olevan vaikutusta kognitioon, toimintakykyyn tai yleisvaikutelmaan lievää-keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla, kun potilailla on tavanomainen muistisairauslääkitys.»C.

Käytösoireiden hoito

Käytösoireita esiintyy eri muistisairauksissa jossakin vaiheessa 90 %:lla potilaista.
Ne heikentävät elämänlaatua, lisäävät palvelujen tarvetta ja ovat tärkein pitkäaikaishoidon alkamisen syy.
Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa potilaan seurantaa.
Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden, kuten kivun, osuus (taulukko «Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä...»17).
Käytösoireita pitää hoitaa, jos ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen omatoimisuuttaan tai sosiaalista vuorovaikutusta.
Hoito on aiheellista myös silloin, jos oireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille.
Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa. Tutkimusten mukaan ainakin musiikkiterapia, ryhmätoiminta ja omaisiin tai hoitohenkilökuntaan kohdistuvat, kommunikaatiota ja potilaskeskeistä hoitoa edistävät interventiot ovat tehokkaita muistisairauksiin liittyvien käytösoireiden hoidossa «Muistisairauksien käytösoireita voidaan tehokkaasti hoitaa myös lääkkeettömillä hoidoilla.»A, (taulukko «Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia...»18). Näyttö kirkasvalohoidon ja aroma- eli tuoksuterapian hyödyistä on riittämätön.
Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään «Ryu SH, Katona C, Rive B ym. Persistence of and ch...»62, joten masennus- ja psykoosilääkehoidon tarvetta on arvioitava säännöllisesti 3–6 kuukauden välein.
Käytösoireiden hoidosta ks. lisätietoaineisto «Muistisairauden käytösoireiden hoito»37.
Potilasohje Muistisairaan käytösoireet on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)»41.

`Taulukko 17.` Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä
Kipu
Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio
Turhautuminen
Infektio
Epäasianmukainen lääkitys
Päihteiden haittavaikutukset
Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia
Epileptinen kohtaus
Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt
Kasvaimet
Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto
Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma

`Taulukko 18.` Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia
Omaisten tuki ja ohjaus
Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.)
Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys)
Hoitavien henkilöiden kommunikaatiotaitojen parantaminen
Hoitojärjestelyt ja hoitotoimenpiteiden selvitys muistisairaiden tarpeisiin vastaamiseksi
Musiikkiterapia
Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia)
Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys, aistiaktivaatio)
Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat)
Liikunta
Muut luovat toiminnat, kuten musiikki, kuvataide, tanssi ja kädentaitojen harjoittaminen

Käytösoireiden lääkehoito

Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden ja vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
- Oireita, joihin psykoosilääkkeet eivät auta, ovat muun muassa kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, huutelu, esineiden syöminen, hyperseksuaalisuus ja itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen).
- Vastetta voi arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkkeen käytön aloittamisesta.
Lääkehoidon toteuttamisessa voidaan soveltaa tässä suosituksessa esitettyä vuokaaviota (kuva «Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus»6).
Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön.
- Useiden vaikutukseltaan samankaltaisten lääkkeiden yhteiskäyttöä tulee välttää.
Lääkehoidon toteutuksessa tulee huomioida niiden käyttöön liittyvät mahdolliset haittaoireet «Muistisairauksien ja käytösoireiden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutuksia ja hoidossa huomioitavaa»38.

Kuva 6.

Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Bentsodiatsepiinit

Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa.
Bentsodiatsepiinit heikentävät kognitiivisia tiedonkäsittelytoimintoja ja lisäävät sekavuus- ja kaatumisvaaraa, mutta niiden käyttö ei liene syy-yhteydessä muistisairauden riskin suurenemiseen «Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksien esiintyminen on lisääntynyt, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin kasvun väli sen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää prospektiivisia tutkimuksia.»C.
Hyödyt ja haitat tulee arvioida, ja lisäksi tulee huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa.

Masennuslääkkeet

Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa «Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa.»C. Tutkimuksiin on kuitenkin valikoitunut suhteellisen lievistä masennusoireista kärsiviä potilaita, joiden lääkehoitovasteen voikin odottaa olevan vähäinen.
Sertraliini ja mirtatsapiini eivät ilmeisesti ole tehokkaita Alzheimerin tautiin liittyvän masennuksen hoidossa «Sertraliini ja mirtatsapiini eivät ilmeisesti ole tehokkaita Alzheimerin tautiin liittyvän masennuksen hoidossa.»B.
Kliinisen kokemuksen perusteella keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa masennuslääkitys on edelleen aiheellinen.
Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet lisäävät tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»9, «Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Dr...»32. Ks. taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet ...»7.
Masennuslääkkeet ovat tehokkaita muistisairauteen liittyvän agitaation, ahdistuneisuuden ja levottomuuden hoidossa mutta eivät psykoosioireiden hoidossa «Sitalopraami saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa.»C, «Masennuslääkkeet lienevät tehokkaita muistisairauteen liittyvän agitaation hoidossa mutta eivät psykoosioireiden hoidossa.»C. Agitaatio-oireissa ne voivat olla vaihtoehto psykoosilääkkeille. Käytösoireiden hoidossa käytetyn masennuslääkkeen lopetus saattaa uudestaan lisätä oireita, joten lopettamistilanteissa potilaiden vointia tulee seurata «Iäkkäiden muistisairautta sairastavien vanhainkotipotilaiden käytöshäiriöiden hoidossa käytetyn masennuslääkehoidon voinee lopettaa ilman merkittävää depressio-oireiden vaikeutumista vähintään 3 kuukauden hoidon jälkeen.»C.
Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaa olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä «Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective seroto...»76.

Psykoosilääkkeet

Psykoosilääkkeiden käyttöön ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski «Psykoosilääkkeiden käyttöön vaikeista käytösoireista kärsivillä muistisairauspotilailla ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski.»B, «Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death ...»77, «Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE ym. Psychotro...»78, «Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death ...»79 dementiapotilailla. Niitä voidaan siten käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Tarvetta tulee arvioida säännöllisesti.
Psykoosilääkehoidon voi ilmeisesti lopettaa 4–5 kuukauden hoidon jälkeen erityisesti lieväoireisilla potilailla, mutta lääkehoidon jatkamisen hyödyt ja mahdolliset lopettamiseen liittyvät riskit tulee arvioida yksilöllisesti «Käytösoireiden hoidossa käytetyn psykoosilääkehoidon voi ilmeisesti lopettaa lieväoireisilla potilailla 4–5 kuukauden kuluttua. Psykoosilääkehoidon jatkamisen hyödyt ja mahdolliset lopettamiseen liittyvät riskit tulisi arvioida yksilöllisesti erityisesti vaikeaoireisilla potilailla.»B.
Riski käytösoireiden uusiutumisesta on sitä suurempi, mitä vaikeampia agitaatio-oireet lääkitystä aloitettaessa olivat.
Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe.
- Risperidoni on tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa «Risperidoni on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa.»A.
- Myös haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa «Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden ja psykoosioireiden hoidossa.»A.
- Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla ei sen sijaan ole vaikutusta «Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla ei ole vaikutusta.»A.
- Myös aripipratsoli lienee tehokas käytösoireiden hoidossa. Muiden uusien psykoosilääkkeiden osalta näyttö on sen sijaan riittämätön «Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita dementiaan liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa, muiden uusien psykoosilääkkeiden osalta näyttöä ei ole.»C.
Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.

Muut lääkkeet

Natriumvalproaatti ei liene tehokas laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden agitaation hoidossa «Natriumvalproaatin tehosta muistisairaiden potilaiden levottomuuden ennaltaehkäisyssä tai laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuden hoidossa ei liene näyttöä.»C. Se saattaa silti olla hyödyllinen maanisella tavalla kiihtyneillä potilailla.
Lisätietoa käytösoireiden lääkehoidosta ja annostuksista on lisätietoaineistossa «Muistisairauden käytösoireiden hoito»37.

Muistipotilaan hoidon kokonaisuus

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon

Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy ovat kaikkien tehtävä.
Muistipotilaiden suuresta kasvavasta määrästä ja hoidon tarpeesta aiheutuu merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste.
- Avohoidon muistipotilaat tarvitsevat paljon terveyden- ja sosiaalihuollon räätälöityjä palveluita.
- Muistisairauden loppuvaiheen ympärivuorokautinen hoito vaatii paljon erityisosaamista ja resursseja.
- Muistipotilaan ja omaisten kannalta on oleellista, että erilaiset palvelut selviytymisen tukemiseksi järjestyvät saumattomasti sairauden edetessä: oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan niin kotona kuin pitkäaikaishoidossakin.
Muistipotilaan hoito pitää toteuttaa lähipalveluina siten, että lähtökohtana ovat potilaan tarpeet «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvä...»33.
- Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikkaan.
- Muistipotilaan toimiva hoitoketju turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta (kuva «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»7).
- Yhteistyössä toteutettu hoito säästää sekä potilaan että hoitavien yksiköiden kuormitusta ja kustannuksia hoidon laatua vaarantamatta.
Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa. Hoitoon kuuluvat potilaan
- elämäntavan ja taustan vaaliminen
- arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen
- autonomian turvaaminen.
Muistipotilaan hoitoketjun kannalta keskeiset asiat on koottu taulukkoon «Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt ...»19.
- Muistipotilaan hoitoketjun eri osia esitetään kuvassa «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»7.

`Taulukko 19.` Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvä...»`33`
Muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä.
Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain.
Muistioireen syy tulee selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikkaan.
Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää potilaalle ja hänen läheiselleen.
Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen.
Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa.
Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaativat osaamista.
Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa.
Ravitsemustilan arviointi kuuluu muistipotilaan tilan seurantaan.
Edunvalvontavaltuutus, hoitotahdon laadinta ja ajoterveyden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa.
Muistisairauksia esiintyy myös työikäisillä, ja niiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista.
Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista.
Myös yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat muistipotilaiden tarvitsemia palveluja.

Kuva 7.

Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT).

MMSE = Mini-mental State Examination, GDS = Global Deterioration Scale, CDR= Clinical Dementia Rating.

Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50044s.pdf»

Muistipoliklinikka ja muistitiimi

Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita.
- Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon.
- Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20–30 000 henkeä.
- Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa.
- Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari.
- Muistitiimi tarvitsee potilaan asuinalueella toimivan muistikoordinaattorin.
- Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä saattaa myös lykätä pitkäaikaishoidon alkamista «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C.
- Myös muistikoordinaattorin työparina on lääkäri.
- Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden ja ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.
- Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C.
- Ks. video muistikoordinaattorin roolista (kesto 3:54) «Muistikoordinaattorin rooli (video)»2

Muistisairauden taudinmääritys (diagnoosi)

Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
Diagnoosin kertominen yleiskielen sanoin tekee tilanteen paremmin ymmärrettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen. Ensitieto on osa taudinmäärityksen jälkeistä hoitoa, samoin lääkityksen aloittaminen muistisairauteen ja mahdollisiin käytösoireisiin, muiden sairauksien hoito, ehkäisevät toimet ja tarvittavat lausunnot (lääkkeiden korvattavuus, etuisuudet, ajoterveys, edunvalvonta ym.).

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle muistipotilaalle laaditaan oma yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma (taulukko «Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö...»20), jota tarkistetaan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä.
Muutosten ennakointi ja riskien hallinta auttavat selviytymään uusissa tilanteissa sairauden edetessä. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää mahdollisten poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa, varautuminen kriisitilanteisiin, tukiverkoston järjestäminen perheelle ja potilaan oman tahdon kuuleminen.
Mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista voidaan tukea monin eri keinoin (taulukko «Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä...»21). Näitä ovat
- kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet
- asianmukainen lääketieteellinen hoito
- oikea-aikaiset tukitoimet ja -palvelut sekä turvallisuutta lisäävät ratkaisut
- taloudelliset tukitoimet ja etuuksien varmistaminen «C-lausunnon laatiminen ja muistisairaudet»42
- omaishoitajien ja potilaiden perheiden tukeminen.
Moniulotteiset interventiot (perheiden parissa työskentelevät muistikoordinaattorit, perheiden neuvonta- ja tukipalvelut, omaishoitajien voinnin parantaminen) saattavat siirtää muistipotilaan pitkäaikaishoidon alkamista «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C sekä parantaa muistipotilaiden ja heidän omaistensa elämänlaatua «Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects o...»81.
- Hoidon onnistumisen edellytyksenä on saumaton yksilöllinen hoitoketju (kuva «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»7), joka mahdollistaa suunnitelmallisen seurannan sekä potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä tukevien toimenpiteiden toteuttamisen oikeaan aikaan.
Yksilölliset kuntoutustoimet toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti yhdessä lääkärin, muistihoitajan, muistikoordinaattorin, kotihoidon ja muiden erityistyöntekijöiden, kuten sosiaalityöntekijän, fysio-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeutin, kanssa.
Turvallisuudesta huolehtiminen (kuten ajolupa «Muistisairaan ajokyvyn arviointi»43 ja ampuma-aseiden hallussapitoasiat «Muistisairaan ampuma-aselupa»44) on osa muistipotilaan hoitoa.

`Taulukko 20.` Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö
Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6–12 kuukauden välein
Lääkehoidon tarkistus
Oheissairauksien hoito
Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito
Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut
Käytösoireiden hoito
Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio
Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen arvio
Muistiapuvälinearvio
Ravitsemustilan arvio
Sosiaalietuuksien päivitys
Edunvalvontavaltuutus, edunvalvonta
Hoitotahto
Ohjaus ja neuvonta
Omaisten kuuleminen ja tukeminen
Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen
Yhteystiedot (esim. muistikoordinaattori tai muistipoliklinikka)

`Taulukko 21.` Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä
Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet
Ensitietokurssit, sopeutumisvalmennus
Jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta (muistihoitaja, muistikoordinaattori, palveluohjaaja, muistiyhdistykset)
Fysio- tai toimintaterapia, kotikuntoutus, liikunnalliset ryhmät
Apuvälineet, kodin muutostyöt
Sosiaalisesti osallistava toiminta (muistikerhot, päivätoiminta, vertaisryhmät)
Muistiapuvälineet (kalenterit, muistuttava dosetti, ohjauskyltit)
Asianmukainen lääketieteellinen hoito
Muistisairauden hoito (kohdennettu lääkehoito, käytösoireiden hoito)
Tilaa pahentavien tekijöiden (ravitsemusongelmat, päihteet, epäsopiva lääkitys) havaitseminen ja poistaminen
Muiden sairauksien hoito ja kuntoutus
Oikea-aikaiset tukitoimet
Kotihoito ja kotisairaanhoito
Kunnalliset ja yksityiset tukipalvelut (ateriapalvelu, pesupalvelu, kauppapalvelu, siivouspalvelu, ystäväpalvelu)
Kuljetuspalvelut
Lyhytaikainen tai jaksoittainen hoito
Turvallisuutta lisäävät ratkaisut
Hälytysapuvälineet (turvapuhelin, paikantava ranneke, ovihälytin, palohälytin)
Taloudellinen turvallisuus (suoralaskutus, markkinointikiellot, edunvalvonta)
Kodin turvallisuus (turvaliesi, vedenkeitin, virrankatkaisijat, LED-kynttilät, kulkureitit)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet
Lääkkeiden korvattavuus
Eläkettä saavan hoitotuki
Omaishoidon tuki
Omaisten oikeudet ja tukeminen
Vertaistuki
Vapaapäivät

Ajoterveys

Yksilöllisen hoitosuunnitelman tärkeä osa muistisairauden varhaisvaiheessa on myös ajoterveyden säännöllinen arviointi «Muistisairaan ajokyvyn arviointi»43.
Ajoterveysohjeiden mukaan (www «https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoterveysarviointeja-tekeville-laakareille»12) muistisairaus on aina este ryhmän 2 (raskaat kuljetusneuvot, ammattiliikenne) ajoluvalle. Ryhmän 1 (henkilöautot) ajoterveysvaatimukset voivat kuitenkin vielä täyttyä, jos muistisairaus on lievä (CDR 0,5–1).
Lievä dementia (CDR 1) edellyttää yleensä lääkärin säännöllistä 6–12 kuukauden välein tekemää arviota.
Ajoterveyden arvioinnissa käytetään kognitiivisia testejä (kellotaulu, MMSE, CERAD, MoCa (Montreal Cognitive Assesment), TMT (Trail Making Test) A), toimintakyvyn arviointia (IADL, ADL), neuropsykologista tutkimusta, potilaan ja hänen omaisensa haastattelua sekä tarvittaessa terveysperusteista ajokyvyn arviointia
Muistipotilas voidaan määrätä myös ajokokeeseen lisäselvityksen saamiseksi.
Ks. video ajoterveyden arvioinnista (kesto 5:06) «Ajoterveyden arviointi (video)»3

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja hoitotahto

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti kannattaa tehdä ajoissa, kun potilas on vielä oikeustoimikelpoinen. Ne turvaavat potilaan edun mukaisen taloudellisten asioiden hoidon.
- Tarkempaa tietoa valtuutuksesta ja lomakemalleja saa Muistiliiton Internet-sivuilta (www «http://www.muistiliitto.fi»13).
- Edunvalvontalausunnon sisällöstä ja muodosta ks. sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisto Lääkärinlausunto holhousasioissa 1999;51 (www «http://www.stm.fi»14), «Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin ...»80, «Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tau...»82.
Hoitotahdon laatiminen riittävän ajoissa – jo sairauden lievässä vaiheessa – varmistaa, että hoidossa noudatetaan potilaan omia elämänarvoja ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa.
- Hoitotahdon laatiminen edistää muistisairaan itsemääräämisoikeutta
- Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan hoitotahtoa.
- Kirjallinen hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin sekä sähköiseen potilastietokantaan (www «http://www.kanta.fi/omakanta»15).
- Muistiliiton ja THL:n sivuilta on saatavissa hoitotahtolomake (www «http://www.muistiliitto.fi»13 ja «http://www.thl.fi»16), mutta sen voi tehdä myös vapaamuotoisesti.
- Suomen muistiasiantuntijat ry on laatinut lomakkeen ns. elämänlaatutestamenttia varten (www «http://www.muistiasiantuntijat.fi»17).

Muistipotilaan pitkäaikaishoito

Potilaalla on oikeus osallistua oman hoitonsa ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon kognitiivisen toimintakykynsä mukaan (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. www «http://www.finlex.fi»18).
Sairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa, vaikka omaishoito kotona on sitä ennen saattanut kestää useita vuosia. Ks. lisätietoaineisto «Hyvä ympärivuorokautinen hoito»5
Omaishoitajana toimiminen on useimmiten raskasta työtä. Dementiaa sairastavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on läheisille yksi hitaan luopumisen vaihe, joka ei aina ole helppo «Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family...»83.
Muistipotilaiden pitkäaikaishoidossa tarvitaan erityisosaamista (ks. lisätietoaineisto «Hyvä ympärivuorokautinen hoito»5):
- Hyvän hoidon perustana on monipuolinen muistipotilaan tarpeiden ja voimavarojen arviointi, niin sanottu tarvelähtöinen arvio.
- Potilaan ja hänen läheistensä kuuleminen ja elämänhistorian huomioiminen ovat yksilöllisen hoidon edellytyksiä.
- Hoidon tulee olla toimintakykyä ja kuntoutumista edistävää.
- Muistisairaan kohtaamisessa tulee säilyttää potilaan omanarvontunto ja kunnioittaa hänen autonomiaansa sairauden vaiheesta huolimatta.
- Hyvän hoidon turvaaminen edellyttää riittävää määrää osaavaa henkilökuntaa.

Elämän loppuvaiheen hyvä hoito

Tavallisimmat muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa.
Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan, jonka kestoa on vaikea ennustaa «Antikainen R, Konttila T, Virolainen J, Strandberg...»84.
Potilaan ja hänen läheistensä kanssa on keskusteltava ajoissa loppuvaiheen hoidosta.
Hoidon jatkuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun hoitopaikkojen vaihdot ovat välttämättömiä elämän loppuvaiheessa.
Tavoitteena voidaan pitää hyvää, inhimillistä hoitoa tutussa yksikössä elämän loppuun saakka
Varsinkin dementian loppuvaiheessa tulee välttää kuormittavia sairaalasiirtoja «Antikainen R, Konttila T, Virolainen J, Strandberg...»84, «Aaltonen M, Raitanen J, Forma L ym. Burdensome tra...»85.
Hoitolinjausten teolla ja selkeällä kirjaamisella voidaan vähentää sairaalasiirtoja «Antikainen R, Konttila T, Virolainen J, Strandberg...»84, «Vanttaja K, Seinelä L, Valvanne J. Elämän loppuvai...»86.
Potilaalla on oikeus hyvään, oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan hänen hoitotahtoaan kunnioittaen (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (www «http://www.finlex.fi»18) ja «Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia...»87).
- Ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6.

Ohjeita muistipotilaille ja heidän läheisilleen

Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»`7`
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? «Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?»`16`
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»`17`
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»`18`
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»`22`
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»`20`
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeuma «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»`23`
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset) «Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)»`41`
Lisätietoa potilaille löytyy myös Internet-osoitteista www.muistiliitto.fi «http://www.muistiliitto.fi»`13`, www.parkinson.fi «http://www.parkinson.fi/»`19` ja www.stroke.fi «http://www.stroke.fi»`20`.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Muistisairaudet-suosituksen historiatiedot «Muistisairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»45

Puheenjohtaja:

Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus ja neurotoimialue, Turku

Kokoava kirjoittaja:

Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki

Jäsenet:

Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Helsingin yliopiston neurotieteen osasto ja HYKS:n neurologian klinikka

Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, psykiatria

Minna Löppönen, LT, geriatrian ylilääkäri, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri; Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut

Minna Raivio, LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, Dr. Geri Oy / Terveystalo Oy

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö

Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia

Risto Vataja, LL (väit.), linjajohtaja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; HUS, psykiatria

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Käypä hoito -vastuutoimittaja

Asiantuntijat:

Sirpa Hartikainen, geriatrisen lääkehoidon professori; Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos

Marja Hietanen, PsT, dosentti, johtava neuropsykologi; HYKS Neuropsykologia, Pää- ja kaulakeskus

Tuomo Hänninen, FT, neuropsykologian dosentti, psykologi; KYS Neurokeskus

Miia Kivipelto, professori, neurologian erikoislääkäri; Karolinska Institutet

Susanna Melkas, LT, neurologian erikoislääkäri; HUS Lohjan sairaala

Mikael Ojala, LKT, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri; Merimieseläkekassa

Kaisu Pitkälä, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon professori, yleislääketieteen, geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto; HUS, Perusterveydenhuollon yksikkö

Päivi Voutilainen, TtT, dosentti, johtaja; Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Sidonnaisuudet

Timo Erkinjuntti: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Hannu Koponen: Asiantuntijapalkkio (Lundbeck, Servier, Takeda), Luentopalkkio (Lundbeck, Medivir, Professio, Pfizer, AstraZeneca, Mediuutiset), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Minna Löppönen: Asiantuntijapalkkio (Novartis), Luentopalkkio (Duodecim seura, Helsingin kaupunki, OrionPharma, Suomen Geriatrit), Osakeomistus (Ocuspecto oy)

Minna Raivio: Luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Lääkärin Käsikirja, Duodecim)

Juha Rinne: Apuraha (Sigrid Juseliuksen säätiö, VSSHP:n ERVA-rahoitus, Yrjö Jahnssonin säätiö), Asiantuntijapalkkio (BioTie Oy, Boehringer-Ingelheim, Clinical Research Services Turku (CRST) Oy, IONIS Ltd), Johtokunnan tms jäsenyys (Suomen Parkinson-liiton liittohallitus), Luentopalkkio (MAP Medical Oy, Nutricia Oy, Orion Pharma Oy), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Teva Finland Oy),Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Ari Rosenvall: Johtokunnan tms jäsenyys (Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen -2015, Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksen jäsen ja tieteellinen sihteeri), Luentopalkkio (Nutricia, Orion), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim)

Timo Strandberg: Sydänliiton Sydänmerkkiryhmän jäsen. IMI rahoitus liikunta- ja ravitsemusprojektiin (SPRINTT). Erilaista yhteistyötä valtimosairauslääkkeitä valmistavien yritysten kanssa.

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Ritva Vanninen: Apuraha (Suomen Radiologiyhdistys, Suomen Syöpäjärjestöt, Valtion tutkimusrahoitus), Asiantuntijapalkkio (Ammatinharjoittaja Suomen Terveystalo, Karolinska Institutet), Luentopalkkio (Genzyme)

Risto Vataja: Työsuhde (Vakuutusoikeus, asiantuntijajäsen, vakituinen työsuhde), Luentopalkkio (Lundbeck, Orion, Professio, Ratiopharm)

Kirjallisuusviite

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 1995;45:741-7 «PMID: 7723964»PubMed
Lobo A, Launer LJ, Fratiglioni L ym. Prevalence of dementia and major subtypes in Europe: A collaborative study of population-based cohorts. Neurologic Diseases in the Elderly Research Group. Neurology 2000;54:S4-9 «PMID: 10854354»PubMed
Gardner RC, Valcour V, Yaffe K. Dementia in the oldest old: a multi-factorial and growing public health issue. Alzheimers Res Ther 2013;5:27 «PMID: 23809176»PubMed
Muistisairaudet. Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2015:35-42
Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006
Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality and productivity in institutional care for elderly residents - benchmarking with the RAI. 1st ed. Helsinki: National Research and Development Centre for Wellfare and Health (STAKES); 2005
Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P ym. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58 «PMID: 2358819»PubMed
Neuropathology Group. Medical Research Council Cognitive Function and Aging Study. Pathological correlates of late-onset dementia in a multicentre, community-based population in England and Wales. Neuropathology Group of the Medical Research Council Cognitive Function and Ageing Study (MRC CFAS). Lancet 2001;357:169-75 «PMID: 11213093»PubMed
Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of dementia in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;65:541-52 «PMID: 7113661»PubMed
Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of severe dementia in Finland. Neurology 1985;35:1025-9 «PMID: 4010941»PubMed
Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T ym. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87:106-10 «PMID: 8442392»PubMed
Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Kustannus Oy Duodecim. 3. uudistettu painos 2010
Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 «PMID: 17542011»PubMed
Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63 «PMID: 16041803»PubMed
Jellinger KA, Attems J. Challenges of multimorbidity of the aging brain: a critical update. J Neural Transm (Vienna) 2015;122:505-21 «PMID: 25091618»PubMed
Jellinger KA, Attems J. Prevalence of dementia disorders in the oldest-old: an autopsy study. Acta Neuropathol 2010;119:421-33 «PMID: 20204386»PubMed
Ioannidis P, Konstantinopoulou E, Maiovis P ym. The frontotemporal dementias in a tertiary referral center: classification and demographic characteristics in a series of 232 cases. J Neurol Sci 2012;318:171-3 «PMID: 22541253»PubMed
Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 «PMID: 16914401»PubMed
Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 «PMID: 26213339»PubMed
Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances in the prevention of Alzheimer's disease and dementia. J Intern Med 2014;275:229-50 «PMID: 24605807»PubMed
Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008;7:683-9 «PMID: 18614402»PubMed
Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD002854 «PMID: 18646084»PubMed
Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80 «PMID: 16227450»PubMed
Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66 «PMID: 18779228»PubMed
Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6 «PMID: 19474131»PubMed
Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 «PMID: 18570697»PubMed
Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92 «PMID: 19474137»PubMed
Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004514 «PMID: 18843658»PubMed
McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD003160 «PMID: 19370582»PubMed
Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 «PMID: 18487267»PubMed
Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69 «PMID: 15279021»PubMed
Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317-24 «PMID: 19636034»PubMed
Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22
Sorbi S, Hort J, Erkinjuntti T ym. EFNS-ENS Guidelines on the diagnosis and management of disorders associated with dementia. Eur J Neurol 2012;19:1159-79 «PMID: 22891773»PubMed
Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suom Lääkäril 1996;29:2949-57
Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 «PMID: 17616482»PubMed
Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60 «PMID: 8094895»PubMed
McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72 «PMID: 16237129»PubMed
Rascovsky K, Hodges JR, Knopman D ym. Sensitivity of revised diagnostic criteria for the behavioural variant of frontotemporal dementia. Brain 2011;134:2456-77 «PMID: 21810890»PubMed
Gorno-Tempini ML, Hillis AE, Weintraub S ym. Classification of primary progressive aphasia and its variants. Neurology 2011;76:1006-14 «PMID: 21325651»PubMed
Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53
Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35
Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2961-6
Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;44:4097-102
Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75 «http://www.gernet.fi/ohjeet/CERAD.html»22
Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57:4575-82
Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38:216-29
Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväsarja iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmänä. Psykologia 2005;40:156-63
Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235-41
Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa. Duodecim 2000;116:1059-69 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91523»23
Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91522»24
Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating scale for age-related white matter changes applicable to MRI and CT. Stroke 2001;32:1318-22 «PMID: 11387493»PubMed
Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24:51-62 «PMID: 15459510»PubMed
Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Muistihäiriö- ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi. Suom Lääkäril 2000:21:2299-304
Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H ym. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phospho-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:47-51 «PMID: 12603251»PubMed
Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CSF beta-amyloid1-42 and tau as predictors of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Mol Psychiatry 2004;9:705-10 «PMID: 14699432»PubMed
Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S ym. Cerebrospinal fluid tau and beta-amyloid 42 proteins identify Alzheimer disease in subjects with mild cognitive impairment. Arch Neurol 2002;59:1729-34 «PMID: 12433260»PubMed
Vos SJ, Verhey F, Frölich L ym. Prevalence and prognosis of Alzheimer's disease at the mild cognitive impairment stage. Brain 2015;138:1327-38 «PMID: 25693589»PubMed
Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin dementia. Suom Lääkäril 2008;63:843-7
Matsunaga S, Kishi T, Iwata N (a). Combination therapy with cholinesterase inhibitors and memantine for Alzheimer's disease: A systematic review and meta-analyses. Int J Neuropsychopharmacol 2015; 1-11
Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, multicenter, phase 3 extension study of the safety and efficacy of donepezil in patients with Alzheimer disease. Arch Neurol 2001;58:427-33 «PMID: 11255446»PubMed
Ryu SH, Katona C, Rive B ym. Persistence of and changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the LASER-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83 «PMID: 16286441»PubMed
Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison of the Alzheimer's Disease Assessment Scale Cognitive Subscale and the Vascular Dementia Assessment Scale in differentiating elderly individuals with different degrees of white matter changes. The LADIS Study. Dement Geriatr Cogn Disord 2007;24:73-81 «PMID: 17565216»PubMed
Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC for dementia patients: validity and reliability in a simulated clinical trial. Neurology 2002;58:433-7 «PMID: 11839844»PubMed
Lanctôt KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and safety of cholinesterase inhibitors in Alzheimer's disease: a meta-analysis. CMAJ 2003;169:557-64 «PMID: 12975222»PubMed
Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two national drug formularies (Vidal, British National Formulary). Drug Saf 2007;30:1063-71 «PMID: 17973542»PubMed
Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6
Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease--rivastigmine patch versus capsule. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:456-67 «PMID: 17380489»PubMed
Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-66
Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa. Suom Lääkäril 2005;15:1683-4
Peters O, Lorenz D, Fesche A ym. A combination of galantamine and memantine modifies cognitive function in subjects with amnestic MCI. J Nutr Health Aging 2012;16:544-8 «PMID: 22659994»PubMed
Tricco AC, Soobiah C, Berliner S ym. Efficacy and safety of cognitive enhancers for patients with mild cognitive impairment: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2013;185:1393-401 «PMID: 24043661»PubMed
Lopez OL, Becker JT, Wahed AS ym. Long-term effects of the concomitant use of memantine with cholinesterase inhibition in Alzheimer disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:600-7 «PMID: 19204022»PubMed
Rolinski M, Fox C, Maidment I ym. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies, Parkinson's disease dementia and cognitive impairment in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD006504 «PMID: 22419314»PubMed
Li MM, Yu JT, Wang HF ym. Efficacy of vitamins B supplementation on mild cognitive impairment and Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Curr Alzheimer Res 2014;11:844-52 «PMID: 25274113»PubMed
Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective serotonin reuptake inhibitors for late-life depression: a comparative review. Drugs Aging 2001;18:355-68 «PMID: 11392444»PubMed
Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294:1934-43 «PMID: 16234500»PubMed
Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE ym. Psychotropic medication and stroke outcome. Am J Psychiatry 2005;162:1027; author reply 1027-8 «PMID: 15863825»PubMed
Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death in elderly users of conventional vs. atypical antipsychotic medications. N Engl J Med 2005;353:2335-41 «PMID: 16319382»PubMed
Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja edunvalvonta. Suom Lääkäril 2005;60:4645-9
Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects of Self-Management Groups for People with Dementia and Their Spouses--Randomized Controlled Trial. J Am Geriatr Soc 2016;64:752-60 «PMID: 27060101»PubMed
Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja oikeudellinen toimintakyky. Suom Lääkäril 2005;60:4517-21
Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family caregiving in Finland. Kirjassa: Family Caregiving for Older Disabled People: Relational and Institutional Issues. Paoletti (toim.) New York: Nova Science Publishers, 2007
Antikainen R, Konttila T, Virolainen J, Strandberg T. Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito. Suomen Lääkäril 2013;68:909-915
Aaltonen M, Raitanen J, Forma L ym. Burdensome transitions at the end of life among long-term care residents with dementia. J Am Med Dir Assoc 2014;15:643-8 «PMID: 24913211»PubMed
Vanttaja K, Seinelä L, Valvanne J. Elämän loppuvaiheen sairaalasiirrot ja hoidon suunnittelu tehostetussa palveluasumisessa Tampereella 2011.Gerontologia 2015; 2: 61-74
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. Konsensuslausuma: Vanhuuskuolema. Duodecim 2014; 130:115-123
Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8 «PMID: 19520613»PubMed
Aarsland D, Laake K, Larsen JP ym. Donepezil for cognitive impairment in Parkinson's disease: a randomised controlled study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:708-12 «PMID: 12023410»PubMed
Agid Y, Dubois B, Anand R, Gharabawi G. Efficacy and tolerability of rivastigmine in patients with dementia of the Alzheimer type. Curr Ther Res Clin Exp 1998;59:837-45
Aguilar M, Roman G, Black S ym. Efficacy and safety of donepezil in vascular dementia: results from the largest double-blind trial in vascular dementia. Proceedings of the 10th International Conference on Alzheimer's Disease and Related Disoirders, Madrid, Spain July 15-20 2006; P4-429
Auchus AP, Brashear HR, Salloway S ym. Galantamine treatment of vascular dementia: a randomized trial. Neurology 2007;69:448-58 «PMID: 17664404»PubMed
Auchus AP, Brashear HR, Salloway S, ym. Results of a trial of galantamine in subjects with vascular dementia confirmed by central MRI reading. Proceedings of the 56th Annual Meeting of the American Academy of Neurology (AAN), San Francisco, CA, USA April 24 - MAy 1 2004; LBS009
Bains J, Birks JS, Dening TR. The efficacy of antidepressants in the treatment of depression in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003944 «PMID: 12519625»PubMed
Bakchine S, Loft H. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease: results of a randomised, double-blind, placebo-controlled 6-month study. J Alzheimers Dis 2007;11:471-9 «PMID: 17656827»PubMed
Ballard C, Hanney ML, Theodoulou M ym. The dementia antipsychotic withdrawal trial (DART-AD): long-term follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2009;8:151-7 «PMID: 19138567»PubMed
Ballard C, Margallo-Lana M, Juszczak E ym. Quetiapine and rivastigmine and cognitive decline in Alzheimer's disease: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 2005;330:874 «PMID: 15722369»PubMed
Ballard C, Sauter M, Scheltens P ym. Efficacy, safety and tolerability of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia: the VantagE study. Curr Med Res Opin 2008;24:2561-74 «PMID: 18674411»PubMed
Banerjee S, Hellier J, Dewey M ym. Sertraline or mirtazapine for depression in dementia (HTA-SADD): a randomised, multicentre, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2011;378:403-11 «PMID: 21764118»PubMed
Barak Y, Plopski I, Tadger S ym. Escitalopram versus risperidone for the treatment of behavioral and psychotic symptoms associated with Alzheimer's disease: a randomized double-blind pilot study. Int Psychogeriatr 2011;23:1515-9 «PMID: 21492498»PubMed
Bergh S, Selbæk G, Engedal K. Discontinuation of antidepressants in people with dementia and neuropsychiatric symptoms (DESEP study): double blind, randomised, parallel group, placebo controlled trial. BMJ 2012;344:e1566 «PMID: 22408266»PubMed
Birks J, Grimley Evans J. Ginkgo biloba for cognitive impairment and dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003120 «PMID: 19160216»PubMed
Birks J, Harvey RJ. Donepezil for dementia due to Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD001190 «PMID: 16437430»PubMed
Birks J, McGuinness B, Craig D. Rivastigmine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD004744 «PMID: 23728651»PubMed
Birks J. Cholinesterase inhibitors for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD005593 «PMID: 16437532»PubMed
Birks JS, Chong LY, Grimley Evans J. Rivastigmine for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;9:CD001191 «PMID: 26393402»PubMed
Black S, Román GC, Geldmacher DS ym. Efficacy and tolerability of donepezil in vascular dementia: positive results of a 24-week, multicenter, international, randomized, placebo-controlled clinical trial. Stroke 2003;34:2323-30 «PMID: 12970516»PubMed
Black SE, Doody R, Li H ym. Donepezil preserves cognition and global function in patients with severe Alzheimer disease. Neurology 2007;69:459-69 «PMID: 17664405»PubMed
Bond M, Rogers G, Peters J ym. The effectiveness and cost-effectiveness of donepezil, galantamine, rivastigmine and memantine for the treatment of Alzheimer's disease (review of Technology Appraisal No. 111): a systematic review and economic model. Health Technol Assess 2012;16:1-470 «PMID: 22541366»PubMed
Brodaty H, Ames D, Snowdon J ym. A randomized placebo-controlled trial of risperidone for the treatment of aggression, agitation, and psychosis of dementia. J Clin Psychiatry 2003;64:134-43 «PMID: 12633121»PubMed
Brodaty H, Arasaratnam C. Meta-analysis of nonpharmacological interventions for neuropsychiatric symptoms of dementia. Am J Psychiatry 2012;169:946-53 «PMID: 22952073»PubMed
Burns A, Bernabei R, Bullock R ym. Safety and efficacy of galantamine (Reminyl) in severe Alzheimer's disease (the SERAD study): a randomised, placebo-controlled, double-blind trial. Lancet Neurol 2009;8:39-47 «PMID: 19042161»PubMed
Chan WC, Lam LC, Choy CN ym. A double-blind randomised comparison of risperidone and haloperidol in the treatment of behavioural and psychological symptoms in Chinese dementia patients. Int J Geriatr Psychiatry 2001;16:1156-62 «PMID: 11748775»PubMed
Corey-Bloom J, Anand R, Veach J. A randomised trial evaluating the efficacy and safety of ENA 713 (rivastigmine tartrate), a new acetylcholinesterase inhibitor, in patients with mild to moderately severe Alzheimer’s disease. Int J Geriatr Psychopharmacol 1998;1:55-65
Craig D, Birks J. Galantamine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004746 «PMID: 16437493»PubMed
Crichton GE, Bryan J, Murphy KJ. Dietary antioxidants, cognitive function and dementia--a systematic review. Plant Foods Hum Nutr 2013;68:279-92 «PMID: 23881465»PubMed
Cumbo E, Ligori LD. Differential effects of current specific treatments on behavioral and psychological symptoms in patients with Alzheimer's disease: a 12-month, randomized, open-label trial. J Alzheimers Dis 2014;39:477-85 «PMID: 24164733»PubMed
De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A ym. A randomized trial of risperidone, placebo, and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53:946-55 «PMID: 10496251»PubMed
Declercq T, Petrovic M, Azermai M ym. Withdrawal versus continuation of chronic antipsychotic drugs for behavioural and psychological symptoms in older people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD007726 «PMID: 23543555»PubMed
DeKosky ST, Williamson JD, Fitzpatrick AL ym. Ginkgo biloba for prevention of dementia: a randomized controlled trial. JAMA 2008;300:2253-62 «PMID: 19017911»PubMed
Devanand DP, Mintzer J, Schultz SK ym. Relapse risk after discontinuation of risperidone in Alzheimer's disease. N Engl J Med 2012;367:1497-507 «PMID: 23075176»PubMed
Devanand DP, Pelton GH, Cunqueiro K ym. A 6-month, randomized, double-blind, placebo-controlled pilot discontinuation trial following response to haloperidol treatment of psychosis and agitation in Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:937-43 «PMID: 21845596»PubMed
Doody RS, Ferris SH, Salloway S ym. Donepezil treatment of patients with MCI: a 48-week randomized, placebo-controlled trial. Neurology 2009;72:1555-61 «PMID: 19176895»PubMed
Dubois B, Tolosa E, Katzenschlager R ym. Donepezil in Parkinson's disease dementia: a randomized, double-blind efficacy and safety study. Mov Disord 2012;27:1230-8 «PMID: 22915447»PubMed
Dubois B, Tolosa E, Kulisevsky J ym. Efficacy and safety of donepezil in the treatment of Parkinson's disease patients with dementia. Alzheimer's and Parkinson's Disease Congress, Salzburg
Dysken MW, Sano M, Asthana S ym. Effect of vitamin E and memantine on functional decline in Alzheimer disease: the TEAM-AD VA cooperative randomized trial. JAMA 2014;311:33-44 «PMID: 24381967»PubMed
Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57:2200-8 «PMID: 20121986»PubMed
Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
Emre M, Tsolaki M, Bonuccelli U ym. Memantine for patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:969-77 «PMID: 20729148»PubMed
Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantamine treatment in Alzheimer's disease with cerebrovascular disease: responder analyses from a randomized, controlled trial (GAL-INT-6). J Psychopharmacol 2008;22:761-8 «PMID: 18308781»PubMed
Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59:23-30 «PMID: 10961414»PubMed
Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of galantamine in probable vascular dementia and Alzheimer's disease combined with cerebrovascular disease: a randomised trial. Lancet 2002;359:1283-90 «PMID: 11965273»PubMed
Ernst E, Pittler M. Ginkgo biloba for dementia. A systematic review of double-blind, placebo-controlled trials. Clin Drug Invest 1999;17:301-8
European Medicines Agency. CHMP assessment report on conventional antipsychotics. EMEA/CHMP/590557/2008. Internet-linkki: http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/opiniongen/Conventional_ %20Antipsychotics_Article5.3-Appendix1-CHMPAR.pdf
Farina N, Isaac MG, Clark AR ym. Vitamin E for Alzheimer's dementia and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD002854 «PMID: 23152215»PubMed
Feldman H, Gauthier S, Hecker J ym. A 24-week, randomized, double-blind study of donepezil in moderate to severe Alzheimer's disease. Neurology 2001;57:613-20 «PMID: 11524468»PubMed
Feldman HH, Doody RS, Kivipelto M ym. Randomized controlled trial of atorvastatin in mild to moderate Alzheimer disease: LEADe. Neurology 2010;74:956-64 «PMID: 20200346»PubMed
Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia or cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001011 «PMID: 11405971»PubMed
Forbes D, Forbes SC, Blake CM ym. Exercise programs for people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD006489 «PMID: 25874613»PubMed
Forette F, Anand R, Gharabawi G. A phase II study in patients with Alzheimer's disease to assess the preliminary efficacy and maximum tolerated dose of rivastigmine (Exelon). Eur J Neurol 1999;6:423-9 «PMID: 10362894»PubMed
Freund-Levi Y, Jedenius E, Tysen-Bäckström AC ym. Galantamine versus risperidone treatment of neuropsychiatric symptoms in patients with probable dementia: an open randomized trial. Am J Geriatr Psychiatry 2014;22:341-8 «PMID: 24035407»PubMed
Galasko DR, Peskind E, Clark CM ym. Antioxidants for Alzheimer disease: a randomized clinical trial with cerebrospinal fluid biomarker measures. Arch Neurol 2012;69:836-41 «PMID: 22431837»PubMed
Gauthier S, Loft H, Cummings J. Improvement in behavioural symptoms in patients with moderate to severe Alzheimer's disease by memantine: a pooled data analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:537-45 «PMID: 18058838»PubMed
Gauthier S, Lopez OL, Waldemar G ym. Effects of donepezil on activities of daily living: integrated analysis of patient data from studies in mild, moderate and severe Alzheimer's disease. Int Psychogeriatr 2010;22:973-83 «PMID: 20534179»PubMed
Gauthier S, Schlaefke S. Efficacy and tolerability of Ginkgo biloba extract EGb 761® in dementia: a systematic review and meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Clin Interv Aging 2014;9:2065-77 «PMID: 25506211»PubMed
Gray SL, Dublin S, Yu O ym. Benzodiazepine use and risk of incident dementia or cognitive decline: prospective population based study. BMJ 2016;352:i90 «PMID: 26837813»PubMed
Hager K, Baseman AS, Nye JS ym. Effects of galantamine in a 2-year, randomized, placebo-controlled study in Alzheimer's disease. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:391-401 «PMID: 24591834»PubMed
Hashiguchi M, Ohta Y, Shimizu M ym. Meta-analysis of the efficacy and safety of Ginkgo biloba extract for the treatment of dementia. J Pharm Health Care Sci 2015;1:14 «PMID: 26819725»PubMed
Homma A, Imai Y, Tago H ym. Donepezil treatment of patients with severe Alzheimer's disease in a Japanese population: results from a 24-week, double-blind, placebo-controlled, randomized trial. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25:399-407 «PMID: 18391486»PubMed
Howard R, McShane R, Lindesay J ym. Donepezil and memantine for moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2012;366:893-903 «PMID: 22397651»PubMed
Imfeld P, Bodmer M, Jick SS ym. Benzodiazepine Use and Risk of Developing Alzheimer's Disease or Vascular Dementia: A Case-Control Analysis. Drug Saf 2015;38:909-19 «PMID: 26123874»PubMed
Islam MM, Iqbal U, Walther B ym. Benzodiazepine Use and Risk of Dementia in the Elderly Population: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuroepidemiology 2016;47:181-191 «PMID: 28013304»PubMed
Jones RW, Soininen H, Hager K ym. A multinational, randomised, 12-week study comparing the effects of donepezil and galantamine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:58-67 «PMID: 14716700»PubMed
Katz IR, Jeste DV, Mintzer JE ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. Risperidone Study Group. J Clin Psychiatry 1999;60:107-15 «PMID: 10084637»PubMed
Kavanagh S, Van Baelen B, Schäuble B. Long-term effects of galantamine on cognitive function in Alzheimer's disease: a large-scale international retrospective study. J Alzheimers Dis 2011;27:521-30 «PMID: 21891871»PubMed
Kavirajan H, Schneider LS. Efficacy and adverse effects of cholinesterase inhibitors and memantine in vascular dementia: a meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:782-92 «PMID: 17689146»PubMed
Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice parameter: diagnosis of dementia (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2001;56:1143-53 «PMID: 11342678»PubMed
Le Bars PL, Katz MM, Berman N ym. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Ginkgo biloba for dementia. North American EGb Study Group. JAMA 1997;278:1327-32 «PMID: 9343463»PubMed
Leroi I, Brandt J, Reich SG ym. Randomized placebo-controlled trial of donepezil in cognitive impairment in Parkinson's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:1-8 «PMID: 14716693»PubMed
Lethaby A, Hogervorst E, Richards M ym. Hormone replacement therapy for cognitive function in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003122 «PMID: 18254016»PubMed
Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. Non-pharmacological interventions for agitation in dementia: systematic review of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2014;205:436-42 «PMID: 25452601»PubMed
Lloret A, Badía MC, Mora NJ ym. Vitamin E paradox in Alzheimer's disease: it does not prevent loss of cognition and may even be detrimental. J Alzheimers Dis 2009;17:143-9 «PMID: 19494439»PubMed
Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD002852 «PMID: 12076456»PubMed
Lonergan E, Luxenberg J. Valproate preparations for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003945 «PMID: 19588348»PubMed
Lopez-Pousa S. Pilot, multicenter, randomized, doubleblind, controlled, parallel efficacy and safety study of rivastigmine vs placebo in the treatment of cognitive and non-cognitive symptoms in patients with moderate-tosevere Alzheimer’s disease. IFPMA Register 2005
Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and cost-effectiveness of donepezil, rivastigmine, galantamin and memantine for Alzheimer’s disease. «http://www.hta.ac.uk/execsumm/summ1001.htm»25
Lyketsos CG, DelCampo L, Steinberg M ym. Treating depression in Alzheimer disease: efficacy and safety of sertraline therapy, and the benefits of depression reduction: the DIADS. Arch Gen Psychiatry 2003;60:737-46 «PMID: 12860778»PubMed
Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004747 «PMID: 16437494»PubMed
Malouf R, Birks J. Donepezil for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004395 «PMID: 14974068»PubMed
Matsunaga S, Kishi T, Iwata N. Combination therapy with cholinesterase inhibitors and memantine for Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Int J Neuropsychopharmacol 2014;18: «PMID: 25548104»PubMed
Matsunaga S, Kishi T, Iwata N. Memantine monotherapy for Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0123289 «PMID: 25860130»PubMed
Mattsson N, Lönneborg A, Boccardi M ym. Clinical validity of cerebrospinal fluid Aβ42, tau, and phospho-tau as biomarkers for Alzheimer's disease in the context of a structured 5-phase development framework. Neurobiol Aging, 2016, painossa
Maust DT, Kim HM, Seyfried LS ym. Antipsychotics, other psychotropics, and the risk of death in patients with dementia: number needed to harm. JAMA Psychiatry 2015;72:438-45 «PMID: 25786075»PubMed
McKeith I, Del Ser T, Spano P ym. Efficacy of rivastigmine in dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled international study. Lancet 2000;356:2031-6 «PMID: 11145488»PubMed
McShane R, Areosa Sastre A, Minakaran N. Memantine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003154 «PMID: 16625572»PubMed
Mohs RC, Doody RS, Morris JC ym. A 1-year, placebo-controlled preservation of function survival study of donepezil in AD patients. Neurology 2001;57:481-8 «PMID: 11502917»PubMed
Mori E, Ikeda M, Kosaka K ym. Donepezil for dementia with Lewy bodies: a randomized, placebo-controlled trial. Ann Neurol 2012;72:41-52 «PMID: 22829268»PubMed
Mowla A, Pani A. Comparison of topiramate and risperidone for the treatment of behavioral disturbances of patients with Alzheimer disease: a double-blind, randomized clinical trial. J Clin Psychopharmacol 2010;30:40-3 «PMID: 20075646»PubMed
Musiek ES, Holtzman DM. Mechanisms linking circadian clocks, sleep, and neurodegeneration. Science 2016;354:1004-1008 «PMID: 27885006»PubMed
Nakamura Y, Imai Y, Shigeta M ym. A 24-week, randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the efficacy, safety and tolerability of the rivastigmine patch in Japanese patients with Alzheimer's disease. Dement Geriatr Cogn Dis Extra 2011;1:163-79 «PMID: 22163242»PubMed
Nelson JC, Devanand DP. A systematic review and meta-analysis of placebo-controlled antidepressant studies in people with depression and dementia. J Am Geriatr Soc 2011;59:577-85 «PMID: 21453380»PubMed
Novartis. A 24-week prospective, randomized, multicenter, double-blind, placebo-controlled, paralell-grup, comparison of the efficacy, tolerability and safety of 3-12 mg/day of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia. 2006
Nyth AL, Gottfries CG. The clinical efficacy of citalopram in treatment of emotional disturbances in dementia disorders. A Nordic multicentre study. Br J Psychiatry 1990;157:894-901 «PMID: 1705151»PubMed
O'Brien J, Jackson JW, Grodstein F ym. Postmenopausal hormone therapy is not associated with risk of all-cause dementia and Alzheimer's disease. Epidemiol Rev 2014;36:83-103
Oken BS, Storzbach DM, Kaye JA. The efficacy of Ginkgo biloba on cognitive function in Alzheimer disease. Arch Neurol 1998;55:1409-15 «PMID: 9823823»PubMed
Olsson B, Lautner R, Andreasson U ym. CSF and blood biomarkers for the diagnosis of Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2016;15:673-84 «PMID: 27068280»PubMed
Orgeta V, Qazi A, Spector A ym. Psychological treatments for depression and anxiety in dementia and mild cognitive impairment: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2015;207:293-8 «PMID: 26429684»PubMed
Orgogozo JM, Rigaud AS, Stöffler A ym. Efficacy and safety of memantine in patients with mild to moderate vascular dementia: a randomized, placebo-controlled trial (MMM 300). Stroke 2002;33:1834-9 «PMID: 12105362»PubMed
Ott BR, Daiello LA, Dahabreh IJ ym. Do statins impair cognition? A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Gen Intern Med 2015;30:348-58 «PMID: 25575908»PubMed
Peskind ER, Potkin SG, Pomara N ym. Memantine treatment in mild to moderate Alzheimer disease: a 24-week randomized, controlled trial. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:704-15 «PMID: 16861375»PubMed
Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E and donepezil for the treatment of mild cognitive impairment. N Engl J Med 2005;352:2379-88 «PMID: 15829527»PubMed
Pollock BG, Mulsant BH, Rosen J ym. Comparison of citalopram, perphenazine, and placebo for the acute treatment of psychosis and behavioral disturbances in hospitalized, demented patients. Am J Psychiatry 2002;159:460-5 «PMID: 11870012»PubMed
Porsteinsson AP, Drye LT, Pollock BG ym. Effect of citalopram on agitation in Alzheimer disease: the CitAD randomized clinical trial. JAMA 2014;311:682-91 «PMID: 24549548»PubMed
Porsteinsson AP, Grossberg GT, Mintzer J ym. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease already receiving a cholinesterase inhibitor: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Curr Alzheimer Res 2008;5:83-9 «PMID: 18288936»PubMed
Prvulovic D, Hampel H, Pantel J. Galantamine for Alzheimer's disease. Expert Opin Drug Metab Toxicol 2010;6:345-54 «PMID: 20113148»PubMed
Ravina B, Putt M, Siderowf A ym. Donepezil for dementia in Parkinson's disease: a randomised, double blind, placebo controlled, crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:934-9 «PMID: 15965198»PubMed
Reisberg B, Doody R, Stöffler A ym. Memantine in moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2003;348:1333-41 «PMID: 12672860»PubMed
Rogers SL, Farlow MR, Doody RS ym. A 24-week, double-blind, placebo-controlled trial of donepezil in patients with Alzheimer's disease. Donepezil Study Group. Neurology 1998;50:136-45 «PMID: 9443470»PubMed
Román GC, Erkinjuntti T, Wallin A ym. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1:426-36 «PMID: 12849365»PubMed
Rosenberg PB, Drye LT, Martin BK ym. Sertraline for the treatment of depression in Alzheimer disease. Am J Geriatr Psychiatry 2010;18:136-45 «PMID: 20087081»PubMed
Russ TC, Morling JR. Cholinesterase inhibitors for mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009132 «PMID: 22972133»PubMed
Ruths S, Straand J, Nygaard HA ym. Effect of antipsychotic withdrawal on behavior and sleep/wake activity in nursing home residents with dementia: a randomized, placebo-controlled, double-blinded study. The Bergen District Nursing Home Study. J Am Geriatr Soc 2004;52:1737-43 «PMID: 15450054»PubMed
Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer's disease: international randomised controlled trial. BMJ 1999;318:633-8 «PMID: 10066203»PubMed
Salloway S, Ferris S, Kluger A ym. Efficacy of donepezil in mild cognitive impairment: a randomized placebo-controlled trial. Neurology 2004;63:651-7 «PMID: 15326237»PubMed
Sano M, Ernesto C, Klauber MR ym. Rationale and design of a multicenter study of selegiline and alpha-tocopherol in the treatment of Alzheimer disease using novel clinical outcomes. Alzheimer's Disease Cooperative Study. Alzheimer Dis Assoc Disord 1996;10:132-40 «PMID: 8876776»PubMed
Savva GM, Stephan BC, Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Epidemiological studies of the effect of stroke on incident dementia: a systematic review. Stroke 2010;41:e41-6 «PMID: 19910553»PubMed
Scheltens P, Fox N, Barkhof F ym. Structural magnetic resonance imaging in the practical assessment of dementia: beyond exclusion. Lancet Neurol 2002;1:13-21 «PMID: 12849541»PubMed
Scheltens P, Kamphuis PJ, Verhey FR ym. Efficacy of a medical food in mild Alzheimer's disease: A randomized, controlled trial. Alzheimers Dement 2010;6:1-10.e1 «PMID: 20129316»PubMed
Scheltens P, Twisk JW, Blesa R ym. Efficacy of Souvenaid in mild Alzheimer's disease: results from a randomized, controlled trial. J Alzheimers Dis 2012;31:225-36 «PMID: 22766770»PubMed
Schneider LS, Dagerman K, Insel PS. Efficacy and adverse effects of atypical antipsychotics for dementia: meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:191-210 «PMID: 16505124»PubMed
Schneider LS, Dagerman KS, Higgins JP ym. Lack of evidence for the efficacy of memantine in mild Alzheimer disease. Arch Neurol 2011;68:991-8 «PMID: 21482915»PubMed
Schneider LS, DeKosky ST, Farlow MR ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of two doses of Ginkgo biloba extract in dementia of the Alzheimer's type. Curr Alzheimer Res 2005;2:541-51 «PMID: 16375657»PubMed
Seitz DP, Adunuri N, Gill SS ym. Antidepressants for agitation and psychosis in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008191 «PMID: 21328305»PubMed
Shah RC, Kamphuis PJ, Leurgans S ym. The S-Connect study: results from a randomized, controlled trial of Souvenaid in mild-to-moderate Alzheimer's disease. Alzheimers Res Ther 2013;5:59 «PMID: 24280255»PubMed
Shao H, Breitner JC, Whitmer RA ym. Hormone therapy and Alzheimer disease dementia: new findings from the Cache County Study. Neurology 2012;79:1846-52 «PMID: 23100399»PubMed
Shash D, Kurth T, Bertrand M ym. Benzodiazepine, psychotropic medication, and dementia: A population-based cohort study. Alzheimers Dement 2016;12:604-13 «PMID: 26602630»PubMed
Siddique H, Hynan LS, Weiner MF. Effect of a serotonin reuptake inhibitor on irritability, apathy, and psychotic symptoms in patients with Alzheimer's disease. J Clin Psychiatry 2009;70:915-8 «PMID: 19422762»PubMed
Strandberg T, Strandberg A. [Statin therapy and cognition]. Duodecim 2013;129:713-8 «PMID: 23720940»PubMed
Ströhle A, Schmidt DK, Schultz F ym. Drug and Exercise Treatment of Alzheimer Disease and Mild Cognitive Impairment: A Systematic Review and Meta-Analysis of Effects on Cognition in Randomized Controlled Trials. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:1234-49 «PMID: 26601726»PubMed
Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD002854 «PMID: 11034775»PubMed
Tam-Tham H, Cepoiu-Martin M, Ronksley PE ym. Dementia case management and risk of long-term care placement: a systematic review and meta-analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28:889-902 «PMID: 23188735»PubMed
Tan CC, Yu JT, Wang HF ym. Efficacy and safety of donepezil, galantamine, rivastigmine, and memantine for the treatment of Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. J Alzheimers Dis 2014;41:615-31 «PMID: 24662102»PubMed
Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of atypical antipsychotic drug treatment for dementia: a systematic review and meta-analysis. Alzheimers Res Ther 2015;7:20 «PMID: 25897331»PubMed
Tariot PN, Farlow MR, Grossberg GT ym. Memantine treatment in patients with moderate to severe Alzheimer disease already receiving donepezil: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:317-24 «PMID: 14734594»PubMed
Tariot PN, Schneider LS, Cummings J ym. Chronic divalproex sodium to attenuate agitation and clinical progression of Alzheimer disease. Arch Gen Psychiatry 2011;68:853-61 «PMID: 21810649»PubMed
Teranishi M, Kurita M, Nishino S ym. Efficacy and tolerability of risperidone, yokukansan, and fluvoxamine for the treatment of behavioral and psychological symptoms of dementia: a blinded, randomized trial. J Clin Psychopharmacol 2013;33:600-7 «PMID: 23948783»PubMed
U.S. Food and Drug Administration > Home > Drugs > Drug Safety and Availability > Postmarket Drug Safety Information for Patients and Providers. Internet-linkki: «http://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/PostmarketDrugSafetyInformationforPatientsandProviders/default.htm»26
Ueda T, Suzukamo Y, Sato M ym. Effects of music therapy on behavioral and psychological symptoms of dementia: a systematic review and meta-analysis. Ageing Res Rev 2013;12:628-41 «PMID: 23511664»PubMed
Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical efficacy of piracetam in cognitive impairment: a meta-analysis. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;13:217-24 «PMID: 12006732»PubMed
Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations for the diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia: EFNS guideline. Eur J Neurol 2007;14:e1-26 «PMID: 17222085»PubMed
Waldemar G, Gauthier S, Jones R ym. Effect of donepezil on emergence of apathy in mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:150-7 «PMID: 20597141»PubMed
van Dyck CH, Tariot PN, Meyers B ym. A 24-week randomized, controlled trial of memantine in patients with moderate-to-severe Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2007;21:136-43 «PMID: 17545739»PubMed
Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diagnostic imaging of patients in a memory clinic: comparison of MR imaging and 64-detector row CT. Radiology 2009;253:174-83 «PMID: 19635835»PubMed
Weintraub D, Drye LT, Porsteinsson AP ym. Time to Response to Citalopram Treatment for Agitation in Alzheimer Disease. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:1127-33 «PMID: 26238225»PubMed
Vellas B, Coley N, Ousset PJ ym. Long-term use of standardised Ginkgo biloba extract for the prevention of Alzheimer's disease (GuidAge): a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2012;11:851-9 «PMID: 22959217»PubMed
Wesnes KA, McKeith I, Edgar C ym. Benefits of rivastigmine on attention in dementia associated with Parkinson disease. Neurology 2005;65:1654-6 «PMID: 16301500»PubMed
Wilcock G, Howe I, Coles H ym. A long-term comparison of galantamine and donepezil in the treatment of Alzheimer's disease. Drugs Aging 2003;20:777-89 «PMID: 12875613»PubMed
Wilcock G, Möbius HJ, Stöffler A ym. A double-blind, placebo-controlled multicentre study of memantine in mild to moderate vascular dementia (MMM500). Int Clin Psychopharmacol 2002;17:297-305 «PMID: 12409683»PubMed
Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003672 «PMID: 12917981»PubMed
Wilkinson D, Doody R, Helme R ym. Donepezil in vascular dementia: a randomized, placebo-controlled study. Neurology 2003;61:479-86 «PMID: 12939421»PubMed
Winblad B, Engedal K, Soininen H ym. A 1-year, randomized, placebo-controlled study of donepezil in patients with mild to moderate AD. Neurology 2001;57:489-95 «PMID: 11502918»PubMed
Winblad B, Gauthier S, Scinto L ym. Safety and efficacy of galantamine in subjects with mild cognitive impairment. Neurology 2008;70:2024-35 «PMID: 18322263»PubMed
Winblad B, Grossberg G, Frölich L ym. IDEAL: a 6-month, double-blind, placebo-controlled study of the first skin patch for Alzheimer disease. Neurology 2007;69:S14-22 «PMID: 17646619»PubMed
Winblad B, Kilander L, Eriksson S ym. Donepezil in patients with severe Alzheimer's disease: double-blind, parallel-group, placebo-controlled study. Lancet 2006;367:1057-65 «PMID: 16581404»PubMed
Xie L, Kang H, Xu Q ym. Sleep drives metabolite clearance from the adult brain. Science 2013;342:373-7 «PMID: 24136970»PubMed
Zhong G, Wang Y, Zhang Y ym. Association between Benzodiazepine Use and Dementia: A Meta-Analysis. PLoS One 2015;10:e0127836 «PMID: 26016483»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi50044 (050.044)

Jatka lukemista