Takaisin

Masennuslääkkeet muistisairaan masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Risto Vataja
11.12.2023

Näytön aste: C

Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa.

Dudas ym. julkaisivat systemaattisen Cochrane-katsauksen ja meta-analyysin «Dudas R, Malouf R, McCleery J ym. Antidepressants ...»1 masennuslääkkeiden (ml. kaikki Suomessa markkinoilla olevat masennuslääkkeet) tehosta ja turvallisuudesta dementiaan liittyvän depression hoidossa. Laaja kirjallisuushaku tehtiin elokuuhun 2017 saakka. Analyysiin otettiin mukaan kaksoissokkoutetut satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin määriteltyjen kriteereiden mukaan diagnosoitujen masennusoireyhtymien hoitoa määriteltyjen kriteereiden mukaisesti diagnosoiduilla muistisairailla henkilöillä.

Kymmenen tutkimusta vuosilta 1989–2017 täytti sisäänottokriteerit. Seitsemän tutkimuksista kohdistui Alzheimerin tautia sairastaviin potilaisiin, yksi lisäksi vaskulaarisiin ja sekamuotoisiin muistisairauksiin, ja kaksi tutkimusta ei edellyttänyt dementian lisäksi tarkempaa diagnoosia. Potilaiden keski-ikä tutkimuksissa vaihteli 70,8 ja 79,3 vuoden välillä. Muistisairauden vaikeusaste vaihteli MMSE-asteikolla keskiarvojen 16,9 ja 23,2 välillä. Kuudessa tutkimuksessa mukaan otettiin DSM-asteikkojen mukaisesti vakavasti masentuneet potilaat, lopuissa masennuskriteerit olivat vakiintumattomammat.

Tutkimuslääkkeinä olivat essitalopraami, sertraliini (kaksi tutkimusta), fluoksetiini, mirtatsapiini, venlafaksiini, maprotiliini, klomipramiini, imipramiini ja moklobemidi. Seitsemässä tutkimuksessa käytetyt annokset olivat vakiintuneita masennuslääkeannoksia, kolmessa tutkimuksessa annokset olivat tavanomaista pienempiä. Tutkimukset olivat yhtä lukuun ottamatta 6–12 viikon kestoisia, yhdessä seurantaa jatkettiin 39 viikkoon saakka.

Kahdeksasta tutkimuksesta, joista tehoa voitiin arvioida päätemuuttujana olleen masennusasteikon pistemäärän mukaan, vain yhdessä masennuslääke oli lumetta tehokkaampi, eikä meta-analyysissa saatu näyttöä masennuslääkkeen tehosta. Näytön aste arvioitiin vahvaksi.

Neljässä tutkimuksessa, jossa tehoa voitiin arvioida remissioon pääsemisenä, saatiin näyttöä masennuslääkkeen tehosta ja näytön aste arvioitiin kohtalaiseksi. Toissijaisista muuttujista muun muassa tiedonkäsittelytoimintojen tai toimintakykymittareiden osalta ei saatu näyttöä masennuslääkkeen tehosta (näytön aste oli kohtalainen–vahva).

Vaikuttavaa lääkettä saaneet keskeyttivät tutkimuksen lumetta saaneita useammin, ja heillä esiintyi useammin haittavaikutuksia (näytön aste oli kohtalainen).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen 
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen 

He ja työryhmä tekivät systemaattisen katsauksen ja verkostometa-analyysin «He Y, Li H, Huang J ym. Efficacy of antidepressant...»2 satunnaistetuista kaksoissokkoutetuista kontrolloiduista tutkimuksista, joissa masennuslääkeen tehoa ja turvallisuutta Alzheimerin tautiin liittyvän masennuksen hoidossa oli verrattu lumeeseen tai toiseen masennuslääkkeeseen. Tutkijat löysivät 25 tutkimusta, joista 14 oli lumekontrolloituja. Potilaita tutkimuksissa oli yhteensä 2 137. Analyysiin oli otettu mukaan useita lumekontrolloituja tutkimuksia, jotka oli hylätty edellä mainitusta Cochrane-katsauksesta muun muassa lyhyen keston, sekavan analyysin (monta lääkettä yhtä aikaa) ja muiden syiden vuoksi. Sertraliini oli mukana yhdeksässä tutkimuksessa, essitalopraami tai sitalopraami seitsemässä tutkimuksessa. Muita tutkittavia lääkkeitä olivat muun muassa fluoksetiini, imipramiini, amitriptyliini, klomipramiini, mirtatsapiini, venlafaksiini ja maprotiliini. Tutkimusten kesto vaihteli 4 viikosta 13 viikkoon ja potilasmäärät 21:stä 326:een.

Verkostometa-analyysissa sertraliini ja mirtatsapiini olivat selvästi lumetta tehokkaampia, ja ne olivat kärjessä myös masennuslääkkeiden keskinäisessä vertailussa. Muita tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä olivat sitalopraami ja essitalopraami. Trisykliset masennuslääkkeet, kuten amitriptyliini ja klomipramiini, olivat tehokkaita, mutta selvästi vähemmän turvallisia haittavaikutusten ja keskeytysten perusteella arvioituna.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen 

Kommentti: Cochrane-katsauksessa «Dudas R, Malouf R, McCleery J ym. Antidepressants ...»1 tutkimusten laatu oli heterogeeninen muun muassa sisäänottokriteereiden, päätemuuttujien ja tutkimusten keston osalta. Meta-analyysin perusteella on vahvempaa näyttöä siitä, että masennuslääkkeistä ei ole hyötyä (oireasteikot ja toissijaiset päätemuuttujat) kuin siitä, että niistä olisi hyötyä (mihin remissioon päässeiden suurempi osuus viittaisi). Tutkimuksiin liittyy monia virhelähteitä, kuten valikoitumisharha (todennäköisesti mukana on suhteellisen paljon lievästi masentuneita henkilöitä, joilla lääkehoidosta on odotettavissa vähemmän hyötyä).

Verkostometa-analyysissa «Dudas R, Malouf R, McCleery J ym. Antidepressants ...»1 tutkimusten laatu oli hyvin heterogeeninen, ja siihen oli valikoitu useita selvästi heikkolaatuisempia tutkimuksia kuin Cochrane-katsaukseen «Dudas R, Malouf R, McCleery J ym. Antidepressants ...»1.

Masennuslääkkeet ovat laajassa käytössä muistisairaiden masennuksen hoidossa, vaikka näyttöä niiden tehosta ei ole ja haittavaikutukset ovat suhteellisen tavallisia. Käytettävissä olevan tiedon perusteella masennuslääkkeitä ei tule välttää, mutta niiden aloittamista on harkittava huolellisesti ja niiden tehon ja haittavaikutusten seuranta on tärkeätä.

Kirjallisuutta

  1. Dudas R, Malouf R, McCleery J ym. Antidepressants for treating depression in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2018;8:CD003944 «PMID: 30168578»PubMed
  2. He Y, Li H, Huang J ym. Efficacy of antidepressant drugs in the treatment of depression in Alzheimer disease patients: A systematic review and network meta-analysis. J Psychopharmacol 2021;35:901-909 «PMID: 34238048»PubMed