Takaisin

Masennuslääkkeet muistisairaan masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Risto Vataja
8.9.2016

Näytön aste: C

Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa.

Nelson ym. julkaisivat systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin «Nelson JC, Devanand DP. A systematic review and me...»1 masennuslääkkeiden tehosta dementiaan liittyvän depression hoidossa. He tekivät laajan kirjallisuushaun (1966 toukokuuhun 2010), ja ottivat analyysiin mukaan kaksoissokkoutetut, satunnaistetut, lumekontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin määriteltyjen kriteereiden mukaan diagnosoitujen masennusoireyhtymien hoitoa määriteltyjen kriteereiden mukaisesti diagnosoiduilla muistisairailla henkilöillä. Päätemuuttujien täytyi olla objektiivisesti mitattavissa, ja keskeyttäneiden potilaiden lukumäärä tiedossa; hoitovasteen tai remissioon päässeiden potilaiden lukumäärä piti myös olla tiedossa.

7 tutkimusta ja yhteensä 330 tutkimuspotilasta täyttivät kriteerit. Lääkeinterventiona oli 3 tutkimuksessa sertraliini, ja lisäksi 1 tutkimus kustakin: imipramiini, klomipramiini, venlafaksiini ja fluoksetiini. Tutkimusten kesto oli 6–12 viikkoa, ja naispotilaiden osuus vaihteli välillä 47–100 %. Kaikissa tutkimuksissa MMSE oli ilmoitettu (yli 10, alle 27). Annokset vastasivat niitä, joita myös Suomessa yleisesti käytetään muistisairaiden masennushoidossa. Numeerisen hoitovasteen (masennusasteikoilla) raportoi 6 tutkimusta. OR hoitovasteelle oli 2,12 (95 % luottamusväli 0,95–4,70; Z = 1,84, p = 0,07). Remissioon pääsystä raportoineiden 5 tutkimuksen poolattu OR oli 1,97 (95 % luottamusväli 0,85–4,55). Tutkimuksissa keskeyttäneiden määrä oli matalahko, eikä se poikennut merkittävästi lumeryhmän (6,0 %) ja lääkehoitoryhmän (9,0 %) välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Masennuslääkkeet ovat laajassa käytössä muistisairaiden masennuksen hoidossa, vaikka näyttöä niiden tehosta ei ole. Toisaalta masennuksen diagnostiset kriteerit muistisairailla ovat väljät, ja usein riittää 3 oirekriteereitä (kun työikäisillä niitä tarvitaan 6). Todennäköisesti tutkimuksiin valikoitui suhteellisen paljon lievästä masennuksesta kärsiviä henkilöitä, joille lääkehoidosta oli odotettavissa suhteellisen vähän hyötyä.

Kirjallisuutta

  1. Nelson JC, Devanand DP. A systematic review and meta-analysis of placebo-controlled antidepressant studies in people with depression and dementia. J Am Geriatr Soc 2011;59:577-85 «PMID: 21453380»PubMed