Takaisin Tulosta

Muistisairaudet

Käyvän hoidon tiivistelmät

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

8.4.2026

Muistioireiden syy tulee selvittää.
Merkittävää osaa muistisairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä tai niiden ilmaantumista lykätä vaikuttamalla riskitekijöihin.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT (Alzheimerin tauti), vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, AT + AVH, Lewyn kappale -sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) ja otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
Varsinkin iäkkäillä todetaan usein useampaan sairauteen sopivia löydöksiä, ja koko muistisairaiden joukossa yleisin etenevän sairauden muoto onkin sekamuotoinen muistisairaus.
Kun diagnoosi on AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
Neuropsykiatristen oireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
Useimpien neuropsykiatristen oireiden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, ja muistisairauden asianmukainen lääkehoito on neuropsykiatristen oireiden ensisijainen lääkehoito.
Lääkitystä voidaan tarvita vaikeiden masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa.
Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arviosta. Tällöin otetaan samalla kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.
Ajoterveyden säännöllinen arviointi kuuluu muistipotilaan seurantaan.

Diagnostiikka

Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
Diagnostiikka perustuu muistisairauksille laadittuihin kliinisiin kriteereihin sekä biologisiin merkkiaineisiin.
Perusselvityksiä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
Diagnoosin perustuessa kliiniseen kuvaan kyse on Alzheimerin taudin tyyppisestä oireyhtymästä. AT:ta ei voi diagnosoida ilman biologisia merkkiainetutkimuksia.
Lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, neuropsykologi, psykogeriatri, puheterapeutti tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin ja työikäisillä neurologian muistipoliklinikkaan.
Neuropsykiatristen oireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa seurantaa.

Hoito

Muistisairausoireiden lääkehoito

Spesifinen lääkehoito on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita hoitoa muistisairauslääkkeillä:
- asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini tai
- memantiini.
Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
AT + AVH -potilaat voivat hyötyä muistisairauslääkkeistä; esimerkiksi galantamiini saattaa vähentää myös neuropsykiatrisia oireita «Galantamiini saattaa vähentää neuropsykiatrisia oireita potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»C. Varhaisen AT:n hoidossa tarkoin määritellyissä tapauksissa voidaan harkita pienelle osalle potilaista monoklonaalista vasta-ainetta (lekanemabi, donanemabi), joka vähentää aivoissa olevia beeta-amyloidiplakkeja. Näillä lääkkeillä on Suomessa myyntilupa, mutta niitä ei ole tällä hetkellä (5.3.2026) hyväksytty julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
PT-muistisairaus on rivastigmiinin virallinen käyttöaihe.
Otsa-ohimolohkorappeumassa AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää.
Lääkehoitovastetta tulee seurata säännöllisesti.

Neuropsykiatristen oireiden hoito

Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien neuropsykiatristen oireiden hoidossa.
- Musiikkiterapia, ryhmätoiminta ja omaisiin tai hoitohenkilökuntaan kohdistuvat, kommunikaatiota ja potilaskeskeistä hoitoa edistävät interventiot ovat tehokkaita.
Neuropsykiatristen oireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
Psyykenlääkkeitä voidaan tarvita lyhytkestoisesti masennusoireiden ja vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
Pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää lyhytaikaisesti.
Masennuslääkkeet saattavat olla tehokkaita ja turvallisia muistisairauteen liittyvien neuropsykiatristen oireiden, kuten kiihtyneisyyden hoidossa, mutta eivät psykoosioireiden hoidossa «SSRI-lääkkeet ja tratsodoni saattavat olla tehokkaita ja turvallisia muistisairauksiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden, kuten kiihtyneisyysoireiden, hoidossa.»C, erityisesti mikäli oireet ovat lieviä tai keskivaikeita.
- Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän lievän masennuksen hoidossa «Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa.»C. Keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa masennuslääkitys on aiheellinen.
Psykoosilääkkeitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien neuropsykiatristen oireiden lyhytaikaisessa hoidossa, koska niiden käyttöön ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski «Psykoosilääkkeiden käyttöön vaikeista neuropsykiatrisista oireista kärsivillä iäkkäillä muistisairauspotilailla ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski.»B dementiapotilailla.
- Risperidoni ja aripipratsoli «Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita muistisairauksiin liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa.»A sekä myös brekspipratsoli «Brekspipratsoli on ilmeisesti tehokas Alzheimerin tautiin liittyvän kiihtyneisyyden (agitaatio) hoidossa.»B ovat tehokkaita, ja myös olantsapiinilla ja ketiapiinilla saattaa olla tehoa muistisairauksiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidossa «Olantsapiini ja ketiapiini saattavat olla tehokkaita muistisairauksiin liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa.»C.
Lääkehoidon tarvetta tulee arvioida säännöllisesti.

Hoidon kokonaisuus

Potilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä.
- Ajoterveyden säännöllinen arviointi on tärkeää.
Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjussa keskeisiä.
Muistikoordinaattoritoiminta saattaa lykätä ympärivuorokautisen hoidon alkua «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä ympärivuorokautisen hoidon alkua.»C.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Timo Strandberg (pj.)

Anne M. Koivisto

Hannu Koponen

Johanna Krüger

Juha Rinne

Eino Solje

Ritva Vanninen

Miia Aro (Käypä hoito -toimittaja)

Artikkelin tunnus: kht00108 (050.044)

Käypä hoito -suositus

Muistisairaudet

Muut versiot

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Muistisairaudet

Diagnostiikka

Hoito

Muistisairausoireiden lääkehoito

Neuropsykiatristen oireiden hoito

Hoidon kokonaisuus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus

Muut versiot

Jaa