Takaisin

Risperidoni ja aripipratsoli muistisairauksiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Risto Vataja ja Hannu Koponen
11.12.2023

Näytön aste: A

Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita muistisairauksiin liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa.

Tanin ym. julkaisivat laajan meta-analyysin «Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of a...»1 uusien psykoosilääkkeiden (risperidoni, olantsapiini, ketiapiini, aripipratsoli, tsiprasidoni ja klotsapiini) tehosta ja turvallisuudesta dementiaan liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidosta. Mukaan otetuista tutkimuksista 3 oli tehty aripipratsolilla, 5 olantsapiinilla, 7 ketiapiinilla ja 8 risperidonilla. Klotsapiinilla ja tsiprasidonilla tehtyjä kaksoissokkoja satunnaistettuja tutkimuksia ei löytynyt. Kaikki tutkimukset oli toteutettu Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Kaikki olivat satunnaistettuja, paralleeleja tutkimusasetelmia, joiden kesto oli 6–26 viikkoa.

3 aripipratsolitutkimusta olivat kaikki 10 viikon kestoisia. Kohderyhmänä olivat Alzheimer-potilaat, joilla oli psykoosioireita, ja tutkimusten päätemuuttujat olivat samat (BPRS, NPI, CGI-S ja CMAI-pisteet). 2 tutkimuksessa mukaan otettiin hoivakotiasukkaita, 1 tutkimuksessa kotona asuvia muistisairaita. Annokset vaihtelivat välillä 2–10 mg/vrk. Aripipratsoli oli meta-analyysissa lumetta tehokkaampi CGI-S-, BPRS-, NPI-mittareilla ja CMAI-mittarilla hoivakotipotilailla.

5 olantsapiinitutkimusta oli 6–12 viikon kestoisia. Kohderyhmänä oli 2 tutkimuksessa dementiapotilaat, joilla oli psykoosioireita, ja 3 tutkimuksessa potilaat, joilla oli psykoosioireita, aggressiivisuutta tai agitaatiota. Tutkimusten päätemuuttujat olivat samat (BPRS- ja NPI-pisteet). 2 tutkimuksista mukaan otettiin hoivakotiasukkaita, 3 tutkimukseen kotona asuvia muistisairaita. Meta-analyysiin valituissa tutkimuksissa annos oli keskimäärin 5 mg/vrk. Olantsapiini ei ollut lumetta tehokkaampi BPRS- ja NPI-mittareilla.

7 ketiapiinitutkimuksen asetelmat vaihtelivat kohderyhmän mukaan. Eri tutkimuksissa mukaan otettiin Alzheimer-, vaskulaari- ja/tai sekatyypin potilaita, joilla oli neuropsykiatrisia oireita, psykoosioireita, levottomuutta tai aggressiivisuutta ja jotka asuivat joko kotonaan tai laitoksessa. 2 tutkimuksista annoksena oli 50 mg/vrk ja muissa 100 mg/vrk. Kummallakaan annoksella ei meta-analyysissa saatu tehoa BPRS- ja NPI-mittareilla.

8 risperidonitutkimuksesta 4 oli toteutettu hoivakotipotilailla dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa, ja hoitoaika oli 12 viikkoa. 3 tutkimukseen mukaan otettiin Alzheimer-potilaita, joilla oli psykoottisia tai agitaatio-oireita, ja 1 tutkimukseen pelkästään psykoosipotilaita. Meta-analyysissa saatiin tehoa BEHAVE-AD-, CMAI-, ja CGI-S-mittareilla, mutta ei NPI- ja BPRS-mittareilla.

Uneliaisuus oli lumeryhmää tavallisempaa kaikissa psykoosilääkeryhmissä. Olantsapiinipotilailla oli lumeryhmää enemmän kävelyvaikeuksia, muilla psykoosilääkkeillä näitä ei meta-analyysissa todettu. Turvotukset olivat risperidonitutkimuksissa meta-analyysissa lumeryhmää tavallisempia, muissa lääkeryhmissä eroa ei ollut. Kaatuilu ei ollut minkään yksittäisen lääkkeen meta-analyysissa tai kaikkien lääkkeiden yhteen kootussa meta-analyysissa lumeryhmää tavallisempaa. Aivohalvausriski oli lumelääkettä saaneilla suurempi risperidonitutkimusten meta-analyysissa, mutta ei muissa psykoosilääkeryhmissä. Kuolemanriski ei ollut meta-analyysissa lisääntynyt minkään yksittäisen lääkkeen tai kaikkien lääkkeiden yhteen kootussa meta-analyysissa. Tutkimuksen keskeyttäneiden lukumäärässä ei ollut eroja lääkkeiden välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yunusa ja työtoverit tarkastelivat verkostometa-analyysissa «Yunusa I, Alsumali A, Garba AE ym. Assessment of R...»2 psykoosilääkkeiden tehoa ja turvallisuutta muistisairauksiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidossa. Analyysi perustui toukokuuhun 2018 ulottuneeseen tietokantahakuun (PubMed, EMBASE, PsycInfo, Cochrane) ja mukaan otettiin RCT-tutkimukset, joissa uutta psykoosilääkettä verrattiin toiseen uuteen psykoosilääkkeeseen tai lumeeseen. Pääasiallinen tehontulosmuuttuja oli NPI, toissijaiset muuttujat olivat BPRS ja CMAI. Pääasialliset haittatapahtumat olivat kuolema ja aivoverenkiertohäiriö, toissijaiset muuttujat ekstrapyramidaalioireet, uneliaisuus, kaatumiset, murtumat ja virtsatieinfektiot. Verkostometa-analyysiin tuli mukaan 17 tutkimusta ja 5 373 potilasta, joiden keski-ikä oli 80,8 vuotta (alaikäraja 65 vuotta) ja joista 69,8 % oli naisia. Tutkittava lääke oli ketiapiini tai risperidoni 7 tutkimuksessa, olantsapiini 4 ja aripipratsoli 3 tutkimuksessa. Tutkimusten kohteena olleet muistisairaudet olivat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia, Lewyn kappale -dementia tai sekamuotoinen dementia.

Aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi NPI-mitattujen oireiden vähentäjänä (SMD -0,17; 96 % luottamusväli -0,31 – -0,02), samoin oireet vähenivät BPRS-asteikolla (SMD -0,20; 95 % luottamusväli -0,35 – -0,05) ja CMAI-asteikolla (SMD -0,30; 95 % luottamusväli -0,55 – 0,05). Ketiapiini vähensi BPRS-asteikkopisteitä lumeeseen verrattuna (SMD -0,24; 95 % luottamusväli -0,46 – -0,01), samoin risperidoni vähensi merkitsevästi CMAI-pisteitä (SMD -0,26; 95 % luottamusväli -0,37 – -0,15).

Olantsapiinin, ketiapiinin tai risperidonin teho NPI-pisteiden vähenemisen suhteen ei eronnut lumeesta. BPRS-asteikolla vaste olantsapiinille tai risperidonille ei poikennut lumeesta, CMAI-asteikolla vaste olantsapiinille tai ketiapiinille ei poikennut lumeesta.

Edellä mainittujen psykoosilääkkeiden välillä ei ollut eroja tehossa, kuolleisuudessa tai aivoverenkiertohäiriöiden määrässä. Psykoosilääkehoidon aikainen kuolleisuus ei myöskään poikennut lumeryhmän kuolleisuudesta. Lumeeseen verrattuna risperidonilla (OR 3,85; 95 % luottamusväli 1,55–9,55) ja olantsapiinilla (OR 4,28; 95 % luottamusväli 1,26–14,65) esiintyi enemmän aivoverenkiertohäiriöitä, sen sijaan aripipratsolilla tai ketiapiinilla aivoverenkiertohäiriöiden riski ei poikennut lumeesta.

Ekstrapyramidaalioireiden riski oli merkitsevä risperidonilla (OR 2,33; 95 % luottamusväli 1,56–3,18), sen sijaan olantsapiini, aripipratsoli tai ketiapiini eivät poikenneet lumeesta. Riski uneliaisuuden esiintymiselle oli lumetta suurempi kaikilla edellä mainituilla valmisteilla verrattuna lumeeseen. Kaatuilun, murtumien tai vammojen riski oli pienin risperidonilla (OR 0,79; 95 % luottamusväli 0,64–0,98), muut valmisteet eivät poikenneet toisistaan tai lumeesta. Virtsainkontinenssin tai virtsatieinfektion riski oli korkein ketiapiinilla (OR 2,11; 95 % luottamusväli 1,05–4,6), muut valmisteet eivät poikenneet lumeesta.

Tutkijoiden mukaan neuropsykiatristen oireiden hoitoon ei ole turvallista vaihtoehtoa, mutta aripipratsoli voi olla tehokkain ja turvallisin edellä mainituista vaihtoehdoista ja olantsapiini vähiten tehokas ja turvallinen, mutta eroja tulee tulkita varovasti.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Risperidoni ja aripipratsoli olivat Tanin ym. meta-analyysin «Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of a...»1 mukaan tehokkaita dementiapotilaiden psykoosi- ja levottomuusoireiden hoidossa. Risperidonista näyttö on A-tasoa (ks. näytönastekatsaus «Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita muistisairauksiin liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa.»A). Tutkimuksissa käytettiin lääkeannoksia, jotka vastaavat suomalaista käytäntöä, mutta useimmissa tutkimuksissa annoksen säätämiseen vasteen mukaan oli vain vähäisiä mahdollisuuksia. Tulosten arviointia ja soveltamista kliiniseen työhön haittaa se, että vasteen eroa lievästi tai toisaalta vaikeasti oireilevien potilaiden välillä ei voida verrata. Potentiaalisesti vaarallisten haittavaikutusten vuoksi kaikkien psykoosilääkkeiden käytössä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta.

Yunusan ja työtovereiden verkostometa-analyysin «Yunusa I, Alsumali A, Garba AE ym. Assessment of R...»2 mukaan aripipratsoli oli tehokas neuropsykiatristen oireiden hoidossa, ketiapiinin ja olantsapiinin vaste oli sen sijaan heterogeenisempi.

Kirjallisuutta

  1. Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of atypical antipsychotic drug treatment for dementia: a systematic review and meta-analysis. Alzheimers Res Ther 2015;7:20 «PMID: 25897331»PubMed
  2. Yunusa I, Alsumali A, Garba AE ym. Assessment of Reported Comparative Effectiveness and Safety of Atypical Antipsychotics in the Treatment of Behavioral and Psychological Symptoms of Dementia: A Network Meta-analysis. JAMA Netw Open 2019;2:e190828 «PMID: 30901041»PubMed