Yunusa ja työtoverit tarkastelivat verkostometa-analyysissa «Yunusa I, Alsumali A, Garba AE ym. Assessment of R...»1 psykoosilääkkeiden tehoa ja turvallisuutta muistisairauksiin liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidossa. Analyysi perustui toukokuuhun 2018 ulottuneeseen tietokantahakuun (PubMed, EMBASE, PsycInfo, Cochrane) ja mukaan otettiin RCT:t, joissa uutta psykoosilääkettä verrattiin toiseen uuteen psykoosilääkkeeseen tai lumeeseen. Pääasiallinen tehontulosmuuttuja oli NPI, toissijaiset muuttujat olivat BPRS ja CMAI. Pääasialliset haittatapahtumat olivat kuolema ja aivoverenkiertohäiriö, toissijaiset muuttujat ekstrapyramidaalioireet, uneliaisuus, kaatumiset, murtumat ja virtsatieinfektiot.
Verkostometa-analyysiin tuli mukaan 17 tutkimusta ja 5 373 potilasta, joiden keski-ikä oli 80,8 vuotta (alaikäraja 65 vuotta) ja joista 69,8 % oli naisia. Tutkittava lääke oli ketiapiini tai risperidoni 7 tutkimuksessa, olantsapiini 4:ssä ja aripipratsoli 3 tutkimuksessa. Tutkimusten kohteena olleet muistisairaudet olivat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia, Lewyn kappale -dementia tai sekamuotoinen dementia.
Aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi NPI-mitattujen oireiden vähentäjänä (SMD -0,17; 96 % luottamusväli -0,31 – -0,02), samoin oireet vähenivät BPRS-asteikolla (SMD -0,20; 95 % luottamusväli -0,35 – -0,05) ja CMAI-asteikolla (SMD -0,30; 95 % luottamusväli -0,55 – 0,05). Ketiapiini vähensi BPRS-asteikkopisteitä lumeeseen verrattuna (SMD -0,24; 95 % luottamusväli -0,46 – -0,01), samoin risperidoni vähensi merkitsevästi CMAI-pisteitä (SMD -0,26; 95 % luottamusväli -0,37 – -0,15).
Olantsapiinin, ketiapiinin tai risperidonin teho NPI-pisteiden vähenemisen suhteen ei eronnut lumeesta. BPRS-asteikolla vaste olantsapiinille tai risperidonille ei poikennut lumeesta, CMAI-asteikolla vaste olantsapiinille tai ketiapiinille ei poikennut lumeesta.
Edellä mainittujen psykoosilääkkeiden välillä ei ollut eroja tehossa, kuolleisuudessa tai aivoverenkiertohäiriöiden määrässä. Psykoosilääkehoidon aikainen kuolleisuus ei myöskään poikennut lumeryhmän kuolleisuudesta. Lumeeseen verrattuna risperidonilla (OR 3,85; 95 % luottamusväli 1,55–9,55) ja olantsapiinilla (OR 4,28; 95 % luottamusväli 1,26–14,65) esiintyi enemmän aivoverenkiertohäiriöitä, sen sijaan aripipratsolilla tai ketiapiinilla aivoverenkiertohäiriöiden riski ei poikennut lumeesta.
Ekstrapyramidaalioireiden riski oli merkitsevä risperidonilla (OR 2,33; 95 % luottamusväli 1,56–3,18), mutta sen sijaan olantsapiini, aripipratsoli tai ketiapiini eivät poikenneet lumeesta. Riski uneliaisuuden esiintymiselle oli lumetta suurempi kaikilla edellä mainituilla valmisteilla verrattuna lumeeseen. Kaatuilun, murtumien tai vammojen riski oli pienin risperidonilla (OR 0,79; 95 % luottamusväli 0,64–0,98), muut valmisteet eivät poikenneet toisistaan tai lumeesta. Virtsainkontinenssin tai virtsatieinfektion riski oli korkein ketiapiinilla (OR 2,11; 95 % luottamusväli 1,05–4,6), muut valmisteet eivät poikenneet lumeesta.
Tutkijoiden mukaan neuropsykiatristen oireiden hoitoon ei ole turvallista vaihtoehtoa, mutta aripipratsoli voi olla tehokkain ja turvallisin edellä mainituista vaihtoehdoista ja olantsapiini vähiten tehokas ja turvallinen, mutta edellä mainittuja eroja tulee tulkita varovasti.
Kommentti:
Yunusan ja työtovereiden verkostometa-analyysin «Yunusa I, Alsumali A, Garba AE ym. Assessment of R...»1 mukaan aripipratsoli oli tehokas neuropsykiatristen oireiden hoidossa, mutta ketiapiinin ja olantsapiinin vaste oli sen sijaan heterogeenisempi. Aripipratsolia on käsitelty tarkemmin näytönastekatsauksessa «Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita muistisairauksiin liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa.»A.