Takaisin Tulosta

Muistisairauden lääkkeetön hoito

Lisätietoa aiheesta
Ari Rosenvall
11.12.2023

Muistisairaudet ovat hitaasti eteneviä aivoja rappeuttavia sairauksia, joihin ei ole löydetty parantavaa tai taudin kulkuun suoraan vaikuttavaa hoitoa. Sekä potilaan että hänen läheistensä ja yhteiskunnan etu on, että mahdollisimman hyvällä hoidolla ylläpidetään muistisairaiden toimintakykyä niin pitkään kuin mahdollista.

Lääkehoitotutkimuksissa on saatu viitettä, että Alzheimerin taudin kulkua voidaan lääkehoidon avulla hidastaa noin 1–2 vuodella. Hyvällä hoidon kokonaisuudella tämä hyöty voidaan kaksinkertaistaa «Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects o...»1. Tutkimusnäyttöä on kognition heikentymisen estosta ja jopa muistisairauden ehkäisystä ennalta esimerkiksi kohonneen verenpaineen ja kohonneen kolesterolin lääkehoidon osalta (ks. näytönastekatsaus Verenpainetaudin lääkehoidon vaikutus kognitioon «Verenpaineen lääkkeellinen alentaminen estää lievää kognitiivista heikentymistä ja kliinistä muistisairautta.»A). Näitä keinoja tulee toki jatkaa myös muistisairauden toteamisen jälkeenkin.

Liikuntaharjoittelun on osoitettu säilyttävän muistisairaan toimintakykyä «Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of...»2.

Monitekijäisen intervention (liikunta, ruokavalio, kognitiivinen harjoittelu ja vaskulaaritaudin vaaratekijöiden hallinta) on todettu jopa parantavan tai ainakin ylläpitävän kognitiota riskiryhmässä (MCI-asteinen muistin heikentyminen, FINGER-tutkimus «Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year mult...»3).

Hoitavan omaisen tukeminen voi viivästyttää ympärivuorokautisen hoidon alkua jopa puoli vuotta «Andrén S, Elmståhl S. Effective psychosocial inter...»4.

Muistikoordinaattoritoiminta (care management) voi myös pidentää keskivaikeasti muistisairaan kotona asumisen aikaa ja vähentää hoidon kustannuksia «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym...»5, «Tam-Tham H, Cepoiu-Martin M, Ronksley PE ym. Demen...»6.

Käytännössä kaikkia mahdollisia lääkkeettömiä hyvän hoidon keinoja ei voida satunnaistetuilla kaksoisokkotutkimuksilla edes tutkia – eikä siten tutkimusnäytön perusteella valita, mitä hoitokeinoja tulisi käyttää. Toisaalta toimintaympäristö sekä yksilölliset potilaaseen, hänen läheisiinsä, asuinympäristöön ja hoitoyksikköön liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, minkälaisia hoitokeinoja on käytettävissä. Kustannushyödyn kannalta ainakin hoitavan omaisen tukeminen sekä muistikoordinaattoritoiminta ovat erittäin tehokkaita «Rosenvall A, Sääksvuori L, Finne-Soveri H ym. Pote...»7. Selkeä hyöty voidaan osoittaa myös moniammatillisella kuntoutuksella, jossa yksilöllisen hoito-,kuntoutus- ja palvelusuunnitelman mukaisesti toteutetaan usein ryhmämuotoista toimintaa, missä liikunta, ruokavalio, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus ja kognitiivinen harjoittelu yhdistetään – tästä esimerkkinä kuntouttava päivätoiminta.

Kun nämä viimeksi mainitut elementit sisällytetään hoito-ohjelmaan, voidaan sitä täydentää monilla muilla lääkkeettömillä hoidoilla, kuten musiikkiterapialla, muisteluterapialla jne. paikallisten mahdollisuuksien mukaan.

Kirjallisuutta

  1. Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects of Self-Management Groups for People with Dementia and Their Spouses--Randomized Controlled Trial. J Am Geriatr Soc 2016;64:752-60 «PMID: 27060101»PubMed
  2. Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of the Finnish Alzheimer disease exercise trial (FINALEX): a randomized controlled trial. JAMA Intern Med 2013;173:894-901 «PMID: 23589097»PubMed
  3. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255-63 «PMID: 25771249»PubMed
  4. Andrén S, Elmståhl S. Effective psychosocial intervention for family caregivers lengthens time elapsed before nursing home placement of individuals with dementia: a five-year follow-up study. Int Psychogeriatr 2008;20:1177-92 «PMID: 18606052»PubMed
  5. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57:2200-8 «PMID: 20121986»PubMed
  6. Tam-Tham H, Cepoiu-Martin M, Ronksley PE ym. Dementia case management and risk of long-term care placement: a systematic review and meta-analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28:889-902 «PMID: 23188735»PubMed
  7. Rosenvall A, Sääksvuori L, Finne-Soveri H ym. Potential cost savings for selected non-pharmacological treatment strategies for patients with Alzheimer's disease in Finland. J Rehabil Med 2020;52:jrm00106 «PMID: 32778901»PubMed