Muistisairaudet ovat hitaasti eteneviä aivoja rappeuttavia sairauksia, joihin ei ole löydetty parantavaa tai taudin kulkuun suoraan vaikuttavaa hoitoa. Sekä potilaan että hänen läheistensä ja yhteiskunnan etu on, että mahdollisimman hyvällä hoidolla ylläpidetään muistisairaiden toimintakykyä niin pitkään kuin mahdollista.
Lääkehoitotutkimuksissa on saatu viitettä, että Alzheimerin taudin kulkua voidaan lääkehoidon avulla hidastaa noin 1–2 vuodella. Hyvällä hoidon kokonaisuudella tämä hyöty voidaan kaksinkertaistaa «Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects o...»1. Tutkimusnäyttöä on kognition heikentymisen estosta ja jopa muistisairauden ehkäisystä ennalta esimerkiksi kohonneen verenpaineen ja kohonneen kolesterolin lääkehoidon osalta (ks. näytönastekatsaus Verenpainetaudin lääkehoidon vaikutus kognitioon «Verenpaineen lääkkeellinen alentaminen estää lievää kognitiivista heikentymistä ja kliinistä muistisairautta.»A). Näitä keinoja tulee toki jatkaa myös muistisairauden toteamisen jälkeenkin.
Liikuntaharjoittelun on osoitettu säilyttävän muistisairaan toimintakykyä «Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of...»2.
Monitekijäisen intervention (liikunta, ruokavalio, kognitiivinen harjoittelu ja vaskulaaritaudin vaaratekijöiden hallinta) on todettu jopa parantavan tai ainakin ylläpitävän kognitiota riskiryhmässä (MCI-asteinen muistin heikentyminen, FINGER-tutkimus «Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year mult...»3).
Hoitavan omaisen tukeminen voi viivästyttää ympärivuorokautisen hoidon alkua jopa puoli vuotta «Andrén S, Elmståhl S. Effective psychosocial inter...»4.
Muistikoordinaattoritoiminta (care management) voi myös pidentää keskivaikeasti muistisairaan kotona asumisen aikaa ja vähentää hoidon kustannuksia «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym...»5, «Tam-Tham H, Cepoiu-Martin M, Ronksley PE ym. Demen...»6.
Käytännössä kaikkia mahdollisia lääkkeettömiä hyvän hoidon keinoja ei voida satunnaistetuilla kaksoisokkotutkimuksilla edes tutkia – eikä siten tutkimusnäytön perusteella valita, mitä hoitokeinoja tulisi käyttää. Toisaalta toimintaympäristö sekä yksilölliset potilaaseen, hänen läheisiinsä, asuinympäristöön ja hoitoyksikköön liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, minkälaisia hoitokeinoja on käytettävissä. Kustannushyödyn kannalta ainakin hoitavan omaisen tukeminen sekä muistikoordinaattoritoiminta ovat erittäin tehokkaita «Rosenvall A, Sääksvuori L, Finne-Soveri H ym. Pote...»7. Selkeä hyöty voidaan osoittaa myös moniammatillisella kuntoutuksella, jossa yksilöllisen hoito-,kuntoutus- ja palvelusuunnitelman mukaisesti toteutetaan usein ryhmämuotoista toimintaa, missä liikunta, ruokavalio, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus ja kognitiivinen harjoittelu yhdistetään – tästä esimerkkinä kuntouttava päivätoiminta.
Kun nämä viimeksi mainitut elementit sisällytetään hoito-ohjelmaan, voidaan sitä täydentää monilla muilla lääkkeettömillä hoidoilla, kuten musiikkiterapialla, muisteluterapialla jne. paikallisten mahdollisuuksien mukaan.