Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993
Lisätietoa aiheesta
Timo Erkinjuntti
21.9.2016
I Kliinisesti TODENNÄKÖINEN vaskulaarinen dementia
1. Dementia, joka haittaa selviytymistä arkitoimissa ja/tai työssä
- muistioire ja
- kaksi tai useampia kognitiivisia oireita (orientaatio, tarkkaavuus, kielelliset toiminnot,
visuospatiaaliset toiminnot, toiminnanohjaus, liikkeiden hallinta ja kätevyys)
- poissulkukriteerit: tajunnan häiriö, sekavuus, psykoosi, vaikea afasia, tai vaikea
sensomotorinen heikkous, joka estää neuropsykologisen testauksen.
2. Aivoverenkiertosairaus
- kliinisessä neurologisessa tutkimuksessa paikallislöydökset aivohalvaukseen (stroke)
sopien (myös ilman esitietoa aivohalvauksesta), kuten toispuolihalvaus, suupielen
heikkous, Babinskin merkki, tuntopuutos, näkökenttäpuutos ja dysartria
- aivojen kuvantamisessa (TT tai MK) osoitus merkittävästä aivoverenkiertosairaudesta:
- useita isojen suonten taudin infarkteja,
- kognitiivisesti kriittisen aivoalueen infarkti (gyrus angularis, thalamus, basaalinen
etuaivoalue, tai taaemman (PCA) tai etummaisen (ACA) aivovaltimon alue
- useampia tyvitumakkeiden ja valkean aineen lakuunainfarkteja
- laajat aivokammioiden viereisen valkean aineen muutokset tai
- näiden yhdistelmä.
3. Kriteerit 1 ja 2 ovat syy-yhteydessä keskenään
- ajallinen yhteys aivohalvauksen ja dementiaoireen välillä 3 kuukautta
- äkillinen kognitiivinen heikentyminen tai vaihteleva, portaittainen kognitiivisten
oireiden eteneminen
II Kliiniset piirteet TODENNÄKÖISESSÄ vaskulaarisessa dementiassa
- varhainen kävelyvaikeus (lyhytaskelinen ["marce à petis pas"], lattiaan liimautuva,
apraktis-ataktinen tai Parkinson tyyppinen kävely)
- tasapainon epävarmuus, tahattomat kaatumiset
- varhainen virtsaamisen tihentyminen, virtsapakko tai muu virtsaoire ilman urologista
syytä
- pseudobulbaari oireet (pakkoitku, pakkonauru ym.)
- persoonallisuuden ja mielialan muutokset, abulia, depressio
- tunneyliherkkyys, tai muut subkortikaaliset puutosoireet kuten psykomotorinen hidastuminen
ja toiminnanohjauksen häiriöt.
III Kliiniset piirteet, jotka tekevät vaskulaarisen dementian EPÄTODENNÄKÖISEKSI
- varhainen muistin heikentyminen ja etevä muistin ja muiden kognitiivisren toimintojen
kuten kielellisten toimintojen, motoriikan säätelyn (apraxia) ja havaintotoimintojen
(agnosia) heikentyminen ilman vastaavaa paikallista vauriota aivojen kuvantamisessa
- kognitiiviseen heikentymiseen liittyvien löydösten lisäksi ei paikantavia neurologisia
löydöksiä
- aivoverenkiertosairauteen liittyvien löydösten puuttuminen aivojen kuvantamisessa.
IV MAHDOLLINEN vaskulaarinen dementia
- kun on todettavissa dementia ja paikallinen neurologinen löydös
- aivojen kuvantamisessa ei nähdä varmaa aivoverenkiertosairauden löydöstä
- ei selvää ajallista yhteyttä aivohalvauksen ja dementian välillä
- kognitiivisten oireiden hiipivä alku ja vaihteleva kulku (tasaiset vaiheet tai kohentuminen)
ja osoitettavissa oleva aivoverenkiertosairaus.
V VARMA vaskulaarinen dementia
- todennäköisen vaskulaarisen dementian kriteerit täyttyvät
- histopatologinen osoitus aivoverisuonisairaudesta
- ikään nähden normaali määrä neurofibrillikimppuja ja seniilejä plakkeja
- ei muita kliinisiä tai patologisia selittäviä tekijöitä dementialle.
VI Tutkimustarkoituksissa vaskulaarinen dementia voidaan kliinisin, radiologisin ja
neuropatologisin piirtein luokitella alaryhmiksi tai määritellyiksi tiloiksi kuten
kortikaalinen vaskulaarinen dementia, subkortikaalinen vaskulaarinen dementia, BD
(Binswangerin tauti) ja talaminen dementia.
Termi "AT + AVH" tarkoittaa potilaita, joilla on todennäköinen AT ja joilla on kliinisesti
tai aivokuvaan perustuen osoitus merkittävästä aivoverenkiertosairaudesta. Perinteisesti
epidemiologisissa tutkimuksissa nämä potilaat on luokiteltu vaskulaariseksi dementiaksi.
Tähän saakka käytettyä termiä "mixed dementia" tulisi välttää.
Kirjallisuutta
- Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for
research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60
«PMID: 8094895»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01586 (050.044)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim