Takaisin Tulosta

Muistipotilaan neuropsykologinen tutkimus

Lisätietoa aiheesta
Marja Hietanen
22.9.2016
  • Neuropsykologista tutkimusta tulisi harkita, jos kyseessä on työikäinen potilas tai potilaan oireet ovat lieviä. Selvän tai vaikean muistioireen kohdalla neuropsykologinen tutkimus voi olla erotusdiagnostisesti aiheellinen. Neuropsykologinen tutkimus on myös tarpeen, jos kyseessä on työkyvyn arviointi tai oikeustoimikelpoisuuden arviointi taikka oireistossa on epätyypillisiä piirteitä. Neuropsykologinen tutkimus voi antaa tärkeää lisätietoa myös arvioitaessa kotona selviytymisen tukitoimien tarvetta taiajokykyä.
  • Katkaisupistemäärän alittava seulontatutkimuksen suoritus edellyttää usein neuropsykologista tutkimusta. On huomioitava, että katkaisupistemäärän ylittävä suoriutuminen ei välttämättä tarkoita normaalia suoriutumista. Erityisesti korkea peruskapasiteetti tai muihin kuin muistioireisiin painottuva oirekuva edellyttää vaativampia menetelmiä.
  • Neuropsykologisen tutkimuksen tekijällä on oltava neuropsykologian erikoistumiskoulutusta tai riittävä kokemus neuropsykologiasta. Neuropsykologinen tutkimus eroaa muista psykologisista tutkimuksista tutkimuksen tekijän erikoisosaamisen osalta. Neuropsykologinen tutkimus voidaan tehdä diagnostisena arviointina, jolloin keskeistä on selvittää, sopiiko todettu neuropsykologinen oireisto aivoperäisiin syihin vai selittyykö se muilla tekijöillä (esimerkiksi masennus tai ikääntyminen). Neuropsykologisessa tutkimuksessa tulee tunnistaa eri muistisairauksien kognitiiviset oirekuvat, mahdollisen muistihäiriön mekanismi (liittyykö muistin vai esimerkiksi toiminnanohjauksen vaikeuteen). Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös toimintakyvyn kuvaamiseen arvioitaessa potilaan elämäntilanteen kannalta ajankohtaisia asioita (esimerkiksi työkyky, ajokyky, oikeudellinen toimintakyky tai itsenäinen selviytyminen kotona).
  • Neuropsykologiseen tutkimukseen ohjautuminen tapahtuu lääkärin lähetteellä. Neuropsykologinen tutkimus kestää yleensä 2–4 tuntia, ja tutkimuksessa käytetään haastattelun lisäksi systemaattista havainnointia sekä erilaisia psykometrisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmien valintaan vaikuttaa tutkittavan koulutustaustan ja ammatin lisäksi tutkimuksen kysymyksenasettelu; erotusdiagnostisissa tutkimuksissa painottuvat muistin ja toiminnanohjauksen tutkimus, kun taas liikenneselviytymisen arviointi edellyttää tarkkaavuuden, havaintotoimintojen ja toimintanopeuden tarkempaa arviointia.
  • Suuresta osasta yleisimmin käytössä olevista testeistä on olemassa suomalaiset viitearvot eli testit on standardoitu Suomen olosuhteisiin. Näitä normitietoja käytettäessä tutkittavan suoriutumista verrataan samanikäisen väestön keskimääräiseen suoriutumiseen. Kaikissa testeissä tällä menettelyllä ei päästä riittävään erotteluherkkyyteen. Erityisesti vaativimmissa päättely- ja muistitehtävissä suoriutumista on verrattava sairautta edeltävään suoritustasoon eli primaariin kognitiiviseen suoriutumisen tasoon, joka on arvioitavissa anamnestisten tietojen (tiedot koulutuksesta, ammatista, harrastuksista) sekä tiettyjen, aivotoiminnan häiriöille ei-herkkien testiosioiden suoriutumisen perusteella.
  • Tiedonkäsittelyyn vaikuttavat useat eri tekijät, kuten ikääntyminen, mieliala, päihdeongelmat, yleissairaudet, kipuoireisto, univaikeudet, aistivajavuudet ja primaarit kognitiiviset erityisvaikeudet. Näiden tekijöiden vaikutukset eroavat eteneville muistisairauksille tyypillisistä tiedonkäsittelyn muutoksista, jolloin ne voidaan tunnistaa neuropsykologisen tutkimuksen avulla. Etenevät muistisairaudet eroavat toisistaan kognitiivisen profiilin ja käyttäytymispiirteiden perusteella.
  • Neuropsykologinen tutkimus antaa tietoa tutkittavan suoriutumisesta eri tiedonkäsittelyn osa-alueilla. Tiedonkäsittely edellyttää usean samanaikaisen tekijän yhteistyötä, joten rajatulla tutkimuksella ei välttämättä pystytä arvioimaan mahdollista muutosta ja siihen vaikuttavia tiedonkäsittelyssä ilmeneviä tekijöitä. Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan muistitoimintojen lisäksi toiminnanohjausta, tarkkaavuutta, tiedonkäsittelyn nopeutta sekä päättelytoimintoja, havaintotoimintoja, kielellisiä ja motorisia toimintoja. Mielialan ja käyttäytymisen muutosten arviointi on olennaista, ja sillä on merkitystä myös potilaan jatkohoidon ja toimintakyvyn kannalta.
  • Neuropsykologisessa tutkimuksessa muistia tutkitaan osana laajaa kognitiivisen suorituskyvyn kartoitusta, jolloin voidaan arvioida, onko potilaan oireiden taustalla muistin vaikeus, minkä muistin osa-alueella vaikeus ilmenee ja onko muisti mahdollisesti heikentynyt aiempaan suoriutumisen tasoon verrattuna. Muistisairauksien neuropsykologinen erotusdiagnostiikka edellyttää erityisesti toiminnanohjauksen arviointia, jonka lisäksi laaja-alaisesti suoriutumiseen vaikuttavat tarkkaavuus ja keskittyminen sekä tiedonkäsittelyn nopeus. Muistia tutkitaan kattaen muistin osajärjestelmät, kuten työmuisti, episodinen eli tapahtumamuisti ja semanttinen eli asiamuisti. Lisäksi tulee arvioida muistin eri osavaiheita, kuten mieleenpainamista ja oppimista, muistissa säilyttämistä sekä välitöntä ja viiveenjälkeistä mieleenpalautusta. Näitä tutkitaan sekä kielellisen että visuaalisen aineksen osalta. Tutkimuksessa arvioidaan muistitoimintojen lisäksi päättely- ja havaintotoimintoja sekä kielellisiä ja motorisia toimintoja. Mielialan arviointi on olennaista erotusdiagnostisissa tilanteissa myös jatkohoidon ja toimintakyvyn kannalta.
  • Taulukossa «Muistioireiden neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelyn osa-alueet ja niiden yleisimmät tutkimusmenetelmät...»1 on esitelty neuropsykologisen tutkimuksen sisältö sekä esimerkit eri toimintojen arviointiin käytettävistä menetelmistä. Taulukossa esitellään neuropsykologisen perustutkimuksen runko, jota tarvittaessa laajennetaan tutkimuslöydösten, tutkimuksen tavoitteen ja kysymyksenasettelun pohjalta.
  • Etenevät muistisairaudet vaikuttavat eri tavoin kognitiiviseen suoritusprofiiliin ja käyttäytymisen piirteisiin. Alzheimerin taudin tyypilliset kognitiiviset ensioireet painottuvat etenevään tapahtumamuistin heikentymiseen, jonka lisäksi jo varhaisessa vaiheessa voi esiintyä myös semanttisen muistin ja toiminnanohjauksen vaikeutta. Sen sijaan Alzheimerin taudin harvinaisemmissa muodoissa jo alkuvaiheessa keskeisimmät vaikeudet voivat ilmetä visuospatiaalisen suoriutumisen, kielellisten toimintojen ja toiminnanohjauksen alueella. Aivoverenkiertosairauden muistisairauden neuropsykologiset oirekuvat ovat kliinisten ilmenemismuotojen tapaan vaihtelevat. Pienten suonten tautiin liittyy erityisesti yleisluontoista tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tehottomuutta sekä hidastumista. Muistin alueella vaikeudet näkyvätkin lähinnä työmuistin, mieleenpainamisen ja muististahaun tehottomuutena, ei korostuneena unohtamisena, kuten Alzheimerin taudissa. Suurten suonten tautiin liittyvät infarktit sijaitsevat suurten verisuonten alueella aiheuttaen vaihtelevan ja infarktin sijainnista riippuvaisen neuropsykologisen oirekuvan. Otsa-ohimolohkorappeuman kaksi pääasiallista oirekokonaisuutta frontotemporaalinen dementia ja primaari progressiivinen afasia eroavat myös keskeisten neuropsykologisten löydösten osalta. Frontotemporaalisen dementian varhaisvaiheessa tyypillisiä ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, ja kognitiiviset oireet liittyvät toiminnanohjauksen häiriöihin. Primaarit progressiiviset afasiat painottuvat puolestaan puheen ja kielen merkityssisältöjen ymmärtämiseen tai puheen tuottamiseen. Parkinsonin taudin muistisairaus sekä Lewyn kappale -tauti vaikuttavat keskeisesti tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, visuospatiaaliseen hahmottamiseen ja muistitoimintoihin (erityisesti muististahakuun ja mieleenpalauttamiseen). Myös käytösoireet ovat yleisiä.
Taulukko 1. Muistioireiden neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelyn osa-alueet ja niiden yleisimmät tutkimusmenetelmät
Tiedonkäsittelyn osa-alue Tutkimusmenetelmät
Kognitiivinen primääri kapasiteetti WAIS-IV
Tarkkaavuus ja prosessointinopeus WAIS IV, prosessointinopeustehtävät
Trail making A
Bourdon–Wiersma
Toiminnanohjaus Trail making B
Stroopin testi
Sanasujuvuus
Kaksoistehtävät (ns. dual task)
Wisconsin korttien lajittelutesti
Kellotaulun piirtäminen
Kielelliset toiminnot WAIS-IV, kielellisen päättelyn tehtävät
Bostonin nimentätesti
Tokenin testi
Sanasujuvuus
Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen Lukunäyte
Kirjoitusnäyte
Peruslaskutehtävät
WAIS-IV, laskutehtävät
Visuaaliset toiminnot WAIS-IV, visuaalisen päättelyn tehtävät
Kreikkalaisen ristin kopiointi
Kuutiopiirroksen kopiointi
Kellotaulut
Bentonin viivojen suuntien arviointi
Bentonin kasvojen tunnistustesti
Poppelreuterin kuvat
Streetin kuvat
ROCFT
VOSP
Muistitoiminnot WMS-III
WAIS-IV, työmuistitehtävät
Corsi block
Bentonin visuaalisen reproduktion testi
ROCFT
RAVLT
Motoriset toiminnot Tapping
Purdue pegboard
Grooved pegboard
Käsien praksiat
WAIS-IV = Wechsler Adult Intelligence Scale IV
WMS-III = Wechsler Memory Scale III
ROCFT = Rey-Osterrieth Complex Figure Test
VOSP = The Visual Object and Space Perception Test
RAVLT = Rey Auditory Verbal Learning Test

Kirjallisuutta

  1. Jokinen H, Hänninen T, Ylikoski R ym. Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen – neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2012;67:1816-22
  2. Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L, Vilkki J (toim.) Kliininen neuropsykologia. Duodecim 2015