Muistisairauksien neuropsykiatristen oireiden lääkehoidon teho on usein riittämätön tai kyseenalainen, ja lääkkeet altistavat potilaat vaikeille haittavaikutuksille, kuten kaatumisille tai kognition heikentymiselle. Lisäksi varsinkin psykoosilääkkeet lisäävät muistisairailla potilailla verenkiertohäiriöiden ja kuoleman vaaraa. Lääkkeettömät hoidot ovat useiden kansainvälisten hoitosuositusten ja aikaisempien Käypä hoito -suositusten mukaan ensisijaisia neuropsykiatristen oireiden, kuten masennuksen, ahdistuneisuuden, levottomuuden, unihäiriöiden ja jopa psykoosioireidenkin, kuten harhaluulojen tai aistiharhojen, hoidossa «Watt JA, Thompson W, Marple R ym. Managing neurops...»1. Lääkkeettömien hoitojen lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoja silloin, kun potilaan neuropsykiatriset oireet aiheuttavat potilaalle ilmeistä toimintakyvyn laskua, vaaraa tai kärsimystä, tai mikäli muiden henkilöiden turvallisuus on uhattuna.
Lääkkeettömien hoitojen käytöstä neuropsykiatristen oireiden hoidossa on hyvin runsaasti tutkimuksia. Myös systemaattisia katsauksia on useita kymmeniä, ja äskettäin aiheesta on julkaistu myös ns. sateenvarjokatsauksia (systemaattisia katsauksia systemaattisista katsauksista, ks. esim. «Abraha I, Rimland JM, Trotta FM ym. Systematic rev...»2, «Koch J, Amos JG, Beattie E ym. Non-pharmacological...»3, «Dyer SM, Harrison SL, Laver K ym. An overview of s...»4). Useita meta-analyyseja on niin ikään julkaistu erilaisten yksittäisten lääkkeettömien hoitomuotojen tehosta neuropsykiatrisiin oireisiin samoin kuin lääkkeettömistä hoitomuodoista eri potilasryhmissä (kotona asuvat potilaat tai heidän omaishoitajansa vs. laitoshoidossa olevat potilaat), muistisairauden eri vaiheissa (esim. «Li R, Yu D, Li P ym. The effectiveness of non-phar...»5) ja yksittäisten neuropsykiatristen oireiden (esim. masennuksen ja kiihtyneisyyden) hoidossa «Watt JA, Goodarzi Z, Veroniki AA ym. Comparative e...»6, «Watt JA, Goodarzi Z, Veroniki AA ym. Comparative E...»7). Näissä katsauksissa ja meta-analyyseissa käsitellyt tutkimukset ovat laadultaan, kestoltaan, fokukseltaan jne. erittäin heterogeenisia. Myöskin lääkkeettömät hoitomuodot sinänsä ovat hyvin monimuotoisia, mikä tekee niiden systemaattisen tutkimuksen vaikeaksi.
Useat yksittäiset hoitomuodot tai niiden yksilöllisesti, potilaan oirekirjon ja ominaisuuksien mukaan suunnitellut yhdistelmät, ovat kuitenkin eri tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaiksi ja usein jopa tehokkaammiksi kuin lääkehoidot (ks. esim. «Watt JA, Goodarzi Z, Veroniki AA ym. Comparative E...»7). Ne ovat todennäköisesti myös kustannustehokkaita «Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. A system...»8. Myös potilaita hoitavien läheisten tai hoitohenkilökunnan tukemisella, ohjaamisella ja kouluttamisella voidaan vaikuttaa potilaan oireiluun (ks. esim. «Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. Non-phar...»9, «Brodaty H, Arasaratnam C. Meta-analysis of nonphar...»10. Systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa näyttää myös olevan tehokas. Tähän liittyy potilaan oireiden tarkka kuvaaminen (esim. NPI-Q-asteikkoa käyttäen) sekä oireiston arviointi (mitkä potilaaseen, ympäristöön ja sosiaalisiin tekijöihin liittyvät tekijät vaikuttavat olevan aiheuttamassa tai laukaisemassa oireistoa).
Näiden perusteella potilaan sekä moniammatillisen työryhmän kanssa rakennetaan yhdessä lääkkeettömän hoidon strategia ja valitaan soveltuvat ja käytettävissä olevat hoitomuodot. Kaikissa vaiheissa tukena voidaan käyttää rakenteellisia lomakkeita tai käsikirjaa tai muistilistoja (ks. esim. «Ijaopo EO. Dementia-related agitation: a review of...»11, «Lichtwarck B, Selbaek G, Kirkevold Ø ym. Targeted ...»12, «Kales HC, Gitlin LN, Lyketsos CG. Assessment and m...»13). Varsinkin muistisairauden lievässä vaiheessa tai sairastumassa oleville potilaille voi myös psykologisista hoidoista, kuten kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, olla hyötyä ahdistuneisuuden ja masennuksen hoidossa «Orgeta V, Leung P, Del-Pino-Casado R ym. Psycholog...»14.
Taulukkoon «Lääkkeettömien hoitomuotojen kirjoa....»1 on kuvattu lääkkeettömien hoitomuotojen laajasta kirjosta ne, joiden tehosta ja sovellettavuudesta on tutkimusten perusteella näyttöä (viitteellisesti vahvin näyttö on luettelon alkupään hoitomuodoista, kun taas alempana taulukossa luetelluista hoitomuodoista näyttö on vähäisempää ja epävarmempaa).
| Musiikkiterapia: musiikin ohjattu kuuntelu, laulaminen, soittaminen, yksin tai ryhmässä |
| Moniammatillinen hoidon suunnittelu ja toteuttaminen (esim. hoitaja, lääkäri, toimintaterapeutti, fysioterapeutti) |
| Sosiaalinen vuorovaikutus: tavanomaista hoitoa määrätietoisempi ja runsaampi sosiaalisten kontaktien järjestäminen ja ryhmämuotoinen toiminta potilastovereiden, henkilökunnan tai muiden henkilöiden kanssa |
| Hieronta ja terapeuttinen koskettelu; akupainanta |
| Muisteluterapia: henkilökohtaisen historian, läheisten henkilöiden, harrastusten, tapahtumien jne. tuettu muistelu esimerkiksi valokuvien tukemana |
| Liikunta: ohjattu tai tuettu liikunta, tasapainoharjoittelu jne. |
| Toimintaterapeuttinen itsenäisen toimintakyvyn säilyttämiseen ja tukemiseen tähtäävä harjoittelu |
| Kognition virkistäminen (esim. 1–2 istuntoa viikossa; orientaation, muistelun, taideterapian, pelaamisen, tehtävien keinoin) |
| Eläinavusteinen terapia (terapiakoira ym.) |
| Läheisen simuloitu läsnäolo (esim. videolla tai ääninauhalla) |
| Moniaististimulaatio; aromaterapia: aromaattisten öljyjen sively tuoksutusalueelle; rauhoittavia värejä, valoja, ääntä tuottavat tilat |