Scheltensin luokitus hippokampusatrofian (MTA) asteen arvioimiseksi
Scheltensin viisiportaista luokittelua «Scheltens P, Launer LJ, Barkhof F ym. Visual asses...»1 voidaan käyttää luokittelemaan visuaalisesti temporomesiaalialueen atrofian astetta, erityisesti hippokampusatrofiaa. Lähde: Valk J, Barkhof F, Scheltens P. Magnetic Resonance in Dementia. Springer-Verlag, 2002. © Philip Scheltens
Fazekas-luokitus valkean aineen muutosten luokitteluun
Valkean aineen luokittelussa voidaan käyttää modifioitua Fazekasin neliportaista luokittelua «Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A ym. MR signal abnor...»2, jossa Gr 0 on normaali, Gr 1 (a) vastaa yksittäisiä syvän valkean aineen < 10 mm:n kirkassignaalimuutoksia ja periventrikulaarista ohutta reunusta, Gr 2 (b) vastaa läiskäisiä 10–20 mm:n kirkassignaalimuutoksia ja periventrikulaarisesti paksua reunusta ja Gr 3 (c) vastaa konfluoivia muutoksia ja epäsäännöllistä paksua reunusta. Muutokset näkyvät parhaiten Flair-sekvenssissä. Tässä kuvasarjassa havainnollistetaan luokittelua vertaamalla rinnakkain kolmen eri potilaan Flair-kuvaa lateraaliventrikkelin korpusosan tasolta.
Posteriorisen atrofian arviointi
Posteriorisen kortikaalisen atrofian arvioimisessa hyödynnetään kolmea eri leikesuuntaa kolmiulotteisessa T1-painotteisessa magneettikuvauksessa. Sagittaalisuunnan paramediaanisesta kuvasta (vasemmalla) nähdään posteriorisen sulcus cingulin, parieto-oksipitaalisen sulcuksen ja praecuneuksen atrofia. Koronaalisuunnan kuvassa (keskellä) kiinnitetään huomio posteriorisen sulcus cingulin levenemiseen ja parietaalilohkojen atrofian asteeseen. Aksiaalisuunnan kuvasta (oikealla) arvioidaan sulcusten levenemistä parietaalilohkoissa ja posteriorisessa sulcus cingulissa. Luokittelu tehdään Koedamin ym. «Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual ...»3 mukaisesti.
Posteriorisen atrofian luokittelu Koedamin «Koedam EL, Lehmann M, van der Flier WM ym. Visual ...»3 mukaan.
Muistipotilaan rutiinikuvausprotokolla magneettikuvauksessa (Muisti-MK)
Muistihäiriöpotilaan rutiinikuvausprotokollaan kuuluvat MK:ssa vähintään T1-painotteinen kolmedimensionaalinen kuvasarja (a) sekä transaksiaalinen T2-painotteinen (b) ja Flair-sarja (c). Tarvittaessa kuvataan myös lisäsekvenssejä, kuten diffuusiokuvaus, varjoainetehosteinen sarja ja hemosideriinille herkät sekvenssit.
Muistipotilaan rutiinikuvausprotokolla tietokonetomografiassa (Muisti-TT)
Nykyisillä TT-laitteilla muistihäiriöpotilaan kuvaus tulisi tehdä 3-dimensionaalisella muistiohjelmalla, joka parantaa menetelmän tarkkuutta.
Kuvien lähde: Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim. 2015
Ks. lisätietoa radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa «Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. V...»4, «Vanninen R, Mäntylä R, Salonen O, Valanne L, Rinne...»5, «Remes A, Vanninen R, Jokinen H, Hallikainen M, Erk...»6.