Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit vitamiineista, antioksidanteista ja kognitiosta
Tässä käydään läpi vuosina 2018–2022 julkaistut systemoidut katsaukset ja meta-analyysit pääosin satunnaistetuista hoitotutkimuksista. Yksittäisissä tutkimuksissa on ollut mukana sekä lähtövaiheessa kognitiivisesti normaaleja että MCI-potilaita. Katsauksiin on sisältynyt myös havainnoivia tutkimuksia sekä vitamiinien ja antioksidanttien veripitoisuuksien että saannin yhteyksistä kognitioon.
Cochrane katsaukseen vuodelta 2018 «Rutjes AW, Denton DA, Di Nisio M ym. Vitamin and m...»1 sisältyi 28 satunnaistettua tutkimusta (83 000 osallistujaa) B-vitamiineista, antioksidanteista tai niiden yhdistelmistä. Tutkimukset eivät välttämättä ensisijaisesti kohdistuneet primaaristi kognitioon, ja vain harvoista raportoitiin kliinistä muistisairausdiagnoosia. Vain 10 tutkimuksessa seuranta oli yli 5 vuotta.
14 tutkimuksessa (n = 27 882) vertailtiin B-vitamiineja (folaatti, B12, B6, yhdistelmät) ja lumetta. Tutkittavat olivat pääosin yli 60-vuotiaita lähtövaiheessa kognitiivisesti normaaleja henkilöitä, joilla oli jokin valtimosairaus. Vaikutukset kognitioon olivat vähäisiä tai neutraaleja, eikä vaikutusta kliiniseen muistisairauteen todettu.
8 tutkimuksessa (n = 47 840) vertailtiin antioksidantteja, beetakaroteenia, C-vitamiinia tai E-vitamiinia lumeeseen. Vaikutukset kognitioon olivat vaihtelevia. Pitkässä seurannassa beetakaroteenista (seuranta keskimäärin 18 vuotta) ja C-vitamiinista (seuranta 5–10 vuotta) oli vähäistä hyötyä kokonaiskognition (TICS-mittari) kannalta. Kliinisen muistisairauden estymistä ei todettu.
1 tutkimuksessa vertailussa olivat D-vitamiini + kalsium ja lume (n = 4 143). Tutkimuksessa ei todettu vaikutusta kognitioon 10 vuoden seurannassa. Myöskään mineraalitutkimuksissa (sinkki, kupari, seleeni) tai yhdistelmissä (B-vitamiinit, antioksidantit, mineraalit) ei todettu vaikutusta kognitioon.
Tutkijoiden mukaan käytännössä ainoa positiivinen signaali oli antioksidanttien pitkäkestoinen vaikutus kognitioon.
Toisessa systemoidussa katsauksessa vuodelta 2018 «D'Cunha NM, Georgousopoulou EN, Dadigamuwage L ym....»2 mukana oli 25 satunnaistettua ja kaksoissokkoutettua tutkimusta yli 65-vuotiailla B-vitamiineista, omega-3-rasvahapoista, antioksidanteista ja yrttivalmisteista. Tutkimuksista vain 5:ssä todettiin edullista vaikutusta kognitioon. Näistä 4 oli B-vitamiinitutkimuksia ja hyöty todettiin lähinnä alaryhmissä (MCI:tä, korkeaa homokysteiinipitoisuutta tai plasman omega-3-rasvahappopitoisuutta tutkittaessa). 1 tutkimuksessa (n = 402) DHA hidasti kognition heikentymistä 1,5 vuoden aikana, mutta vain henkilöillä, joilla ei ollut ApoE4-genotyyppiä.
Kokonaisuutena tutkijat eivät pitäneet kuvatunlaisten hoitojen olevan hyödyllisiä iäkkäiden kognition kannalta.
Cochrane-katsaus «McCleery J, Abraham RP, Denton DA ym. Vitamin and ...»3 vuodelta 2018 sisälsi MCI-potilailla tehtyjä tutkimuksia. Mukaan otettiin 5 satunnaistettua B-vitamiinitutkimusta (folaatti, B12, B6 ja edellä mainittujen yhdistelmät, n = 879). 1 tutkimuksessa B-vitamiinihoito saattoi hidastaa aivoatrofian kehittymistä 2 vuoden aikana, ja samassa tutkimuksessa B-vitamiinihoidolla saattoi olla edullista vaikutusta muistiin niillä henkilöillä, joiden plasman homokysteiinipitoisuus oli korkea. 1 tutkimuksessa vertailtiin E-vitamiinia ja lumetta (n = 516), mutta kognitiivista hyötyä ei todettu. Myöskään C- ja E-vitamiiniyhdistelmästä tai kromivalmisteesta ei ollut hyötyä kognitioon.
Tutkijoiden mukaan tutkituista hoidoista ei ollut yleistä hyötyä MCI-potilaille. B-vitamiinin edullinen vaikutus 1 tutkimuksessa edellyttää sen toistamista.
Toisessa MCI-potilaita käsittäneessä katsauksessa «McGrattan AM, McEvoy CT, McGuinness B ym. Effect o...»4 vuodelta 2018 mukana oli 16 satunnaistettua tutkimusta. E-vitamiinilla, gingko biloballa tai Fortasyn Connect valmisteella ei ollut vaikutusta MCI:n etenemiseen muistisairausasteelle. Sen sijaan B-vitamiineilla (etenkin folaatti), omega-3-valmisteilla ja flavonoideilla oli jossain määrin edullista vaikutusta kognitiiviseen funktioon. Tutkijoiden mukaan tarvitaan enemmän tietoa hyvin suunnitelluista interventioista tulosten varmistamiseksi.
Systemoidussa katsauksessa «Ford AH, Almeida OP. Effect of Vitamin B Supplemen...»5 vuodelta 2019 mukana oli 31 satunnaistettua ja lumekontrolloitua hoitokoetta B-vitamiinien kognitiivisista vaikutuksista iäkkäillä henkilöillä. Näistä 21 tutkimuksessa (n = 15 104) lähtövaiheen kognitio oli normaali ja 10 tutkimuksessa (n = 1 925) tutkittavien kognitio oli lähtövaiheessa heikentynyt. Tutkimukset olivat monin tavoin heterogeenisiä, eikä selvää yleistä hyötyä B-vitamiineista voitu osoittaa. Kuitenkin 2 tutkimuksessa B-vitamiinihoito näytti hyödylliseltä henkilöillä, joilla plasman homokysteiinipitoisuus oli koholla. Tutkijoiden mukaan löydöksen kliininen merkitys on kuitenkin epävarma.
Systemoidussa katsauksessa «Behrens A, Graessel E, Pendergrass A ym. Vitamin B...»6 vuodelta 2020 selvitettiin B-vitamiinihoidon (B1, B6, folaatti, B12) vaikutuksia kognitiiviseen funktioon kokonaisuutena ja eri osa-alueisiin lähtövaiheessa kognitiivisesti normaaleilla henkilöillä. Tutkimukset pyrittiin myös jakamaan sen mukaan, oliko tutkittavilla kohonnut homokysteiinipitoisuus, B-vitamiinien puutos, muita riskitekijöitä kognition kannalta tai ei mitään näistä. Katsaukseen otettiin 20 tutkimusta (n = 12 697) ja kvantitatiiviseen meta-analyysiin 8 tutkimusta. Yleistä hyötyä kognitioon (mitattuna lähinnä MMSE- ja TICS-testeillä) ei todettu, joskin jotkut tutkimuksista raportoivat hyötyä jollain osa-alueella, johtuen mahdollisesti tutkimusteknisistä syistä. Tutkijoiden mukaan B-vitamiinien käytöstä preventiossa kognitiivisesti normaaleilla henkilöillä ei ole hyötyä.
Systemoidussa katsauksessa «Du Y, Liang F, Zhang L ym. Vitamin D Supplement fo...»7 vuodelta 2020 selvitettiin D-vitamiinilisän (tai D-vitamiini + kalsium -yhdistelmän) mahdollisuuksia estää muistisairautta. Katsaukseen otettiin 9 satunnaistettua hoitokoetta (n = 2 345). Yleistä hyödyllistä vaikutusta kognitioon ei todettu.
Toiseen systemoituun katsaukseen «Zhang C, Luo J, Yuan C ym. Vitamin B12, B6, or Fol...»8 vuodelta 2020 sisällytettiin 21 havainnoivaa väestötutkimusta (n = 155–7 030 eri tutkimuksissa), joissa selvitettiin B-vitamiinien saannin tai veripitoisuuksien yhteyttä kognitioon kotona asuvilla yli 45-vuotiailla. Yhteys paremman kognitiivisen funktion ja korkeampien B12- ja folaattipitoisuuksien välillä todettiin poikkileikkaustutkimuksissa, mutta ei enää herkkyysanalyyseissä tai seurantatutkimuksissa. B6-vitamiinipitoisuuksilla ei ollut merkitsevää yhteyttä kognitioon.
Katsausartikkeli «Buckinx F, Aubertin-Leheudre M. Nutrition to Preve...»9 vuodelta 2021 pyrki muotoilemaan suositusta ravintotekijöiden ja kognition välisistä yhteyksistä GRADE-luokitusta käyttäen. Seuraavat 4 täyttivät tutkijoiden vaatimukset: 1) Välimeren-tyyppinen ruokavalio; 2) tyydyttyneen (kovan) rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä (pehmeällä) rasvalla; 3) runsas hedelmien ja kasvisten käyttö; 4) suosituksia suurempi D-vitamiinin saanti. Sen sijaan suositukseen eivät yltäneet B-vitamiinit, antioksidantit tai proteiinin saanti.
Vuonna 2021 tehtyyn meta-analyysiin «Li S, Guo Y, Men J ym. The preventive efficacy of ...»10 sisällytettiin 21 iäkkäillä (normaali kognitio tai MCI) tehtyä satunnaistettua tutkimusta B-vitamiineilla (n = 7 571). Tulosten mukaan B-vitamiinilisä säilytti tai esti yleisen kognitiivisen tason laskua, mutta ei vaikuttanut merkitsevästi kognition osa-alueisiin.
Folaatin annon vaikutusta tutkittiin potilailla, joilla on vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä «Gofir A, Wibowo S, Hakimi M ym. Folic Acid Treatme...»11. Vuonna 2021 julkaistuun systemoituun katsaukseen sisältyi 3 satunnaistettua ja lumekontrolloitua tutkimusta sekä 1 tutkimus, jossa vertailtiin folaattia muuhun hoitoon. Folaatin saanti pienensi merkitsevästi plasman homokysteiinipitoisuutta, mutta merkitsevää vaikutusta kognitioon 2 vuoden aikana MMSE-testillä mitattuna ei kuitenkaan todettu.
Systemoidussa katsauksessa «Wang Z, Zhu W, Xing Y ym. B vitamins and preventio...»12 vuodelta 2022 selvitettiin B-vitamiinien yhteyksiä kognitioon sekä havainnoivissa että satunnaistetuissa tutkimuksissa. Katsaukseen sisältyi 95 tutkimusta (n = 46 175), joista 25 oli satunnaistettuja tutkimuksia, 20 kohorttitutkimuksia ja 50 poikkileikkaustutkimuksia.
Katsaukseen sisältyi useita osatuloksia. MMSE:llä mitattuna B-vitamiinihoidolla oli edullinen vaikutus kognitioon, mutta vain, jos hoito oli kestänyt yli 12 kuukautta. B-vitamiini vaikutti edullisesti kognitioon lumeeseen verrattuna henkilöillä, joilla ei ollut muistisairautta lähtövaiheessa. Muistisairailla vaikutusta ei todettu.
Matalat plasman folaattitasot (mutta ei matalat B12- tai B6-pitoisuudet) ja kohonneet homokysteiinitasot olivat yhteydessä suurentuneeseen muistisairauden ja kognitiivisen heikentymisen riskiin. Vastaavasti suurempi folaatin saanti (mutta ei B12- tai B6-vitamiinien saanti) oli yhteydessä pienempään muistisairauden kehittymisen riskiin.
Tutkijoiden mukaan B-vitamiinilisillä voidaan hidastaa kognition heikentymistä, etenkin varhain aloitettuna ja pitkäkestoisesti jatkettuna. Eri B-vitamiineista hyöty näyttää tulevan erityisesti folaatista, jonka riittävä saanti on turvattava kognition heikkenemisen riskissä olevilla.
Toisessa vuonna 2022 julkaistussa systemoidussa katsauksessa «Gil Martínez V, Avedillo Salas A, Santander Balles...»13 tutkittiin B-, C-, D-, ja E-vitamiinilisien vaikutuksia kognitioon. Etenkin folaatista, mutta myös B1-vitamiinista (tiamiini) näytti olevan hyötyä. Sen sijaan vakuuttavaa näyttöä ei saatu C-, D- tai E-vitamiinihoidosta.
Kommentit
Vitamiinien, antioksidanttien ja mineraalien vaikutuksista kognitiiviseen funktioon on tehty runsaasti myös satunnaistettuja ja lumekontrolloituja hoitokokeita. Tutkimukset ovat kuitenkin kohderyhmän (normaali, kognitio heikentynyt, puutostila, kohonnut homokysteiini tai muita kognitiivisen heikentymisen riskitekijöitä), hoitomuodon ja hoidon keston osalta hyvin heterogeenisia vaikeuttaen varmojen päätelmien tekemistä. Vaikka yksittäisissä tutkimuksissa on saatettu saada positiivisia tuloksia etenkin B-ryhmän vitamiinien, mutta myös eräiden antioksidanttien vaikutuksista kognitiiviseen funktioon, näyttö on kokonaisuutena vähäistä ja monin paikoin ristiriitaista. Suuntaa antavaa näyttöä on folaatista riskiryhmien (puutostila, plasman korkea homokysteiinipitoisuus) hoidossa, mutta nämäkään tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Mitään näyttöä tutkimuksissa ei ole saatu kliinisen muistisairauden estymisestä, joskaan tämä ei yleensä ole ollut päätetapahtumanakaan.
Vitamiinipuutosten välttäminen ja korjaaminen on tietysti aiheellista, mutta muutoin tämänhetkinen tietämys ei ole riittävää yleiseen suositukseen vitamiinien ja antioksidanttien käytöstä muistisairauksien estossa ainakaan kognitiivisesti normaaleilla henkilöillä.