Takaisin

Monileike-TT vs MK hippokampusatrofian osoittamisessa muistisairauspotilailla

Näytönastekatsaukset
Ritva Vanninen ja tarkistanut 12.5.2016 Ritva Vanninen
6.6.2010

Näytön aste: C

Muistipotilaan pään 64-rivinen monileike-TT saattaa vastata tarkkuudeltaan MK-tutkimusta muistipotilailla, joille magneettikuvaus ei ole mahdollinen.

Wattjesin ym. aineistossa «Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diag...»1 tutkittiin 30 muistiklinikan potilasta (keski-ikä 62 vuotta; 14 AD, 2 MCI, 3 FTD, 6 subjektiivinen muistihäiriö, 1 temporaaliepilepsia, 1 DLB) samana päivänä muistiprotokollalla tehdyllä monileike-TT-tutkimuksella (tietokonekerroskuvaus) ja MK-tutkimuksella (magneettikuvaus). MK-tutkimukset tehtiin 1,5 Teslan laitteella, 8-kanavaisella pääkelalla ja seuraavin sekvenssein: T1-painotteinen koronaalisuunnan 3D-sekvenssi, jossa vokselikoko oli 1 x 1 x 1,5 mm; T2-painotteinen ja FLAIR-sekvenssi aksiaalisuunnassa 5 mm leikepaksuudella. TT-tutkimus tehtiin dementiaprotokollalla, 64-rivisellä laitteella (380 mAS, 120 kV, 0,6 mm kollimaatio, pitch 1,15) siten, että kuvista tehtiin viisto-koronaali-, aksiaali- ja sagittaalirekonstruktiot 3 mm:n leikepaksuudella. 3 radiologia luokitteli TT-ja MK-tutkimukset ilman tietoa kliinisestä löydöksestä visuaalisesti seuraavasti: 1) temporomesiaaliatrofia luokiteltiin Scheltensin 5-portaisella asteikolla (0−4), 2) yleinen kortikaalinen atrofia luokiteltiin 4-portaisella asteikolla Pasquierin mukaan (0−3) ja 3) valkean aineen muutokset luokiteltiin 4-portaisella asteikolla Fazekasin mukaan (0−3).

Arviointien yhteneväisyyttä arvioitiin käyttämällä painotettua ĸ-testiä ja arvioitsijoiden välistä vaihtelua käyttäen Kendallin W-testiä. Systemaattista trendiä korkeampiin tai matalampiin luokkiin arvioitiin marginal homogeneity -testillä.

Tuloksena saatiin korkea arvioitsijoiden välinen yhteneväisyys sekä TT- että MK-luokitteluissa. Arvioiden yhtenevyys TT- ja MK-tutkimusten välillä oli kullakin arvioitsijalla erinomainen yleisessä aivoatrofiassa (ĸ 0,83) ja temporomesiaaliatrofiassa (ĸ 0,86 oikealla ja ĸ 0,88 vasemmalla), ja arvioiden yhtenevyys oli huomattava valkean aineen muutoksissa (ĸ 0,79). Yleisen kortikaaliatrofian tai temporomesiaaliatrofian arvioinnissa ei todettu systemaattista trendiä arvioida atrofialuokka korkeammaksi joko TT:ssä tai MK:ssa. Valkean aineen muutosten arvioinnissa yksi kolmesta arvioitsijasta luokitteli muutokset merkitsevästi vaikea-asteisemmiksi MK:ssa kuin TT:ssä, kahdella muulla ero ei ollut merkitsevä. TT löysi yhtenevästi MK:n kanssa muut kuin neurodegeneraatioon liittyvät muutokset.

Wattjesin ym. tutkimus vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa todetun MK-arvioinnin korkean toistettavuuden yleisen kortikaaliatrofian, temporomesiaaliatrofian ja valkean aineen muutosten luokittelussa ja raportoi vertailukelpoisen lukijoiden välisen korkean toistettavuuden monileike-TT-tutkimukselle. Muistiprotokollalla 64-rivisellä TT-laitteella tehty tutkimus on Wattjesin ym. mukaan sopiva ja tarkka vaihtoehtoinen menetelmä muistipotilaalle, jolle ei voida tehdä MK:ta. Tutkimuksen arvoa vähentää pienehkö potilasmäärä. Tutkijat suosittelevat jatkossa monikeskustutkimusta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Aivojen kuvantaminen on oleellinen osa muistipotilaan diagnostiikkaa. Kuvantamisen avulla pyritään sekä osoittamaan mahdolliset hoidettavissa olevat dementian syyt, kuten tuumorit, vuodot ja likvorkierron häiriö, että arvioimaan spesifejä neurodegeneraatioon liittyviä muutoksia – erityisesti aivoatrofian eri ilmenemismalleja ja vaskulaarisia poikkeavuuksia. Näiden seikkojen arvioinnissa magneettikuvaus on aiemmissa tutkimuksissa ollut ylivoimainen tietokonetomografiaan verrattuna. MK on ensisijainen tutkimusmenetelmä muistihäiriöpotilaalla, koska siihen ei liity säderasitusta ja pehmytkudoskontrasti on korkeampi. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin käytetty vanhan polven tietokonetomografialaitteita, kun uusilla, 64-rivisillä laitteilla päästään parempaan spatiaaliseen erotuskykyyn, ohuempiin leikepaksuuksiin ja vapaasti valittavissa olevan leikesuunnan mukaisiin rekonstruktioihin. Toisaalta kaikille potilaille ei ole mahdollista tehdä MK-tutkimusta johtuen muun muassa vasta-aiheista, klaustrofobiasta tai MK-tutkimusten saatavuudesta.

Kirjallisuutta

  1. Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diagnostic imaging of patients in a memory clinic: comparison of MR imaging and 64-detector row CT. Radiology 2009;253:174-83 «PMID: 19635835»PubMed