GAL-INT-6-tutkimus «Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of ...»1 ja sen tulosten jatkoanalyysi «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2 ovat lumekontrolloituja kaksoissokkoutettuja tutkimuksia, jotka toteutettiin monikeskustutkimuksena 10 maassa. Potilaat täyttivät NINDS-AIREN-kriteerit mahdollisen vaskulaarisen dementian suhteen tai mahdollisen Alzheimerin taudin kriteerit (NINCDS-ADRDA). Kaikilla oli pään MK-tutkimuksessa aivoverisuonisairauden merkkejä (infarkteja tai valkean aineen muutoksia), MMSE 10–25 ja ADAS-cog 12 tai yli, ja sairaus oli alkanut 40–90 vuoden iässä. Muut neurodegenratiiviset tai kognitioon vaikuttavat yleissairaudet pyrittiin sulkemaan pois. Galantamiini aloitettiin 4 mg päiväannoksesta ja annosta nostettiin 4 mg:aa per viikko, kunnes saavutettiin päiväannos 24 mg. Tutkimukseen otettiin 592 potilasta, joista 396 satunnaistettiin galantamiiniryhmään ja 196 lumeryhmään. Aktiivilääke- ja lumeryhmän välillä ei ollut merkittäviä eroja alkutilanteessa.
Kun seurattiin 239:n (observed cases, 285 ITT-analyysissä) sekä Alzheimerin taudin että vaskulaarisen dementian kriteerit täyttäneen potilaan (AT+AVH) ADAS-cog-pisteiden muutosta alkutilanteeseen verrattuna, tapahtui lumeryhmässä 1,8 pisteen lisääntyminen ja galantamiiniryhmässä 1,0 pisteen väheneminen: ero ryhmien välillä oli 6 kuukauden kohdalla 2,8 pistettä (p = 0,0005). Kun tarkasteltiin hyvän vasteen (vähintään 4 pisteen lasku ADAS-cog-pisteissä) saaneiden osuutta «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2, oli näitä 33,6 % potilaista lääkehoitoryhmässä ja 17,2 % lumeryhmässä (NNT 7,5), mikä on samaa luokkaa kuin parhaissa "puhdasta" Alzheimerin taudin hoitoa käsittelevissä tutkimuksissa «Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of ...»1, «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2, «Bond M, Rogers G, Peters J ym. The effectiveness a...»3.
Omatoimisuutta arvioitiin DAD-asteikolla (Disability Assesment in Dementia). Koko tutkimusryhmän (AT + AVH- sekä VD-ryhmät) osalta nähtiin selkeä hoitovaikutus eli lumeryhmässä DAD-pisteet vähenivät keskimäärin 4,4 pistettä (95 % luottamusväli 3,1–5,7) ja lääkehoitoryhmässä lisääntyivät 0,2 pistettä (95 % luottamusväli -0,7–1,1) ja merkitsevyyttä laskettaessa p = 0,0017. Kun tarkasteltiin pelkästään sitä ryhmää, joilla oli sekä taudin että aivoverenkierron sairauden merkkejä (285 potilaasta, joista 188 galantamiiniryhmässä ja 97 lumeryhmässä, näistä OC-analyysissä 239 potilasta), jatkoanalyysissä «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2 hyvän vasteen saaneita (= pysynyt ennallaan tai parantunut) oli DAD-asteikolla arvioiden 51,0 % galantamiiniryhmässä ja 39,5 % lumeryhmässä «Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of ...»1, «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2.
Kun tarkasteltiin pelkästään sitä ryhmää, joilla oli sekä Alzheimerin taudin että aivoverenkierron sairauden merkkejä (285 potilaasta, joista 188 galantamiiniryhmässä ja 97 lumeryhmässä; näistä tuli OC-analyysiin 239 potilasta), nähtiin selkeä hoitovaikutus: CIBIC-plus oli parantunut 32 %:lla (49 potilasta) galantamiiniryhmässä ja 19 %:lla (16 potilasta) lumeryhmässä. Jatkoanalyysissä «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2 hyvän vasteen saaneita oli galantamiiniryhmässä 74,8 % (116 potilasta) ja lumeryhmässä 53,6 % (45 potilasta) eli heillä CIBIC-plus-arvio oli pysynyt ennallaan tai parantunut (p = 0,0006) «Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of ...»1, «Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantami...»2.
Kommentit
Tutkimuspotilaiden joukossa oli myös "puhdasta" vaskulaarista kognitiivista heikentymää sairastavia, joiden osalta sairauden luonnollinen kulku poikkeaa niistä, joilla on myös Alzheimerin tauti. Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä myös suomalaisia keskuksia oli mukana. Muut keskukset olivat Euroopasta tai Kanadasta.