On lisääntyvää näyttöä siitä, eteisvärinä lisää – paitsi monikertaisesti embolisen aivoverisuonitukoksen ja halvaantumisen riskiä – myös kognitiivisen heikentymisen riskiä riippumatta kliinisestä aivoverenkiertohäiriöstä. Mekanismeina ovat aivoverisuonten ateroskleroottiset muutokset, suonten mikrotukokset tai -vuodot, eteisvärinään liittyvä aivoverenkierron hypoperfuusio ja aivokudoksen lisääntyvä atrofia «Rivard L, Friberg L, Conen D ym. Atrial Fibrillati...»1. Kansainvälisen tutkijaryhmän (AF-SCREEN International Collaboration) mukaan antikoagulanttihoidon vaikutukset ovat toistaiseksi epäselviä, joten tuleviin eteisvärinää koskeviin tutkimuksiin suositellaan liitettäväksi myös kognition tutkiminen «Rivard L, Friberg L, Conen D ym. Atrial Fibrillati...»1. Aiheesta on tällä hetkellä julkaistu havainnoivien tutkimusten tuloksia.
Dabigatraanin (suora antikoagulantti) vaikutuksia kognitioon selvitettiin eri tutkimuksia sisältäneessä katsauksessa «Ho BL, Hsieh SW, Chou PS ym. Effects of Dabigatran...»2. Katsauksessa oli mukana sekä kokeellisia että kliinisiä tutkimuksia eteisvärinäpotilailla. Yhdistettyinä tulokset viittaavat dabigatraanilla olevan neutraali tai positiivinen vaikutus kognitiivisiin muuttujiin. Dabigtraani näytti tässä suhteessa varfariinihoitoa paremmalta.
Antikoagulanttihoidon yhteyttä muistisairauden kehittymiseen eteisvärinäpotilailla selvitettiin 9 havainnoivaa tutkimusta (2 prospektiivista, 7 retrospektiivista, 613 920 potilasta) sisältäneessä systemaattisessa katsauksessa «Lin M, Han W, Zhong J ym. A systematic review and ...»3. Antikoagulanttihoitoon liittyi 28 % pienempi (riskisuhde0,72, 95 % luottamusväli 0,60–0,86) muistisairauden riski. Tutkimusten heterogeenisyys oli kuitenkin suuri.
Australialaisessa avohoidon eteisvärinäpotilaita (n = 18 813) koskeneessa havainnoivassa seurantatutkimuksessa «Bezabhe WM, Bereznicki LR, Radford J ym. Oral Anti...»4 antikoagulanttien käyttöön liittyi 41 % pienentynyt riski muistisairauden kehittymiseen ei-käyttäjiin verrattuna 3,7 vuoden seurannassa (riskisuhde 0,59; 95 % luottamusväli 0,44–0,80; P < 0,001). Suorien antikoagulanttien käyttäjillä oli 51 % pienempi riski (0,49; 95 % luottamusväli 0,33–0,73; P < 0,001) kuin ei-käyttäjillä ja 54 % pienempi riski (0,46; 95 % luottamusväli 0,28–0,74; P = 0,002) kuin varfariinin käyttäjillä; varfariinia käyttävillä ei sen sijaan ollut eroa ei-käyttäjiin verrattuna (1,08; 95 % luottamusväli 0,70–1,70; P = 0,723).
Eteisvärinäpotilaiden antikoagulanttihoidon yhteyttä lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja kliiniseen muistisairauteen selvitettiin brittiläisen avohoitoaineiston havainnoivassa tutkimuksessa «Cadogan SL, Powell E, Wing K ym. Anticoagulant pre...»5. Tutkimuksessa oli 39 200 potilasta, joista 20 687 sai varfariinityyppistä hoitoa ja 18 513 suoraa antikoagulanttia. Seuranta-aikana viimeksi mainituilla oli 16 % pienempi muistisairauden (HR 0,84, 95 % luottamusväli 0,73–0,98) ja 26 % pienempi lievän kognitiivisen heikentymisen (0,74, 95 % luottamusväli 0,65–0,84) ilmaantumisen riski varfariinityyppistä hoitoa saaneisiin verrattuna. Varfariinihoidossa muistisairauden riski oli sitä pienempi, mitä paremmin potilaan hoito oli ollut terapeuttisella hyytymisalueella.
Eri antikoagulanttien yhteyttä muistisairauteen eteisvärinäpotilailla selvitettiin korealaisessa rekisteriaineistossa (n = 72 846) «Lee SR, Choi EK, Park SH ym. Comparing Warfarin an...»6. Potilaista 25 948 käytti varfariinia ja 46 898 suoria antikoagulantteja (rivaroksabaani, dabigatraani, apiksabaani ja edoksabaani). Lyhyessä seurannassa suoriin antikoagulantteihin liittyi varfariinia pienempi muistisairausriski, etenkin 65–74-vuotiailla potilailla (suhteellinen riski 0,82, 95 % luottamusväli 0,71–0,94) ja aiemman aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla. Yksittäisistä suorista antikoagulanteista vain edoksabaanin ero varfariiniin oli tilastollisesti merkitsevä (0,83, 95 % luottamusväli 0,74–0,93).
Tutkimukset «Rivard L, Friberg L, Conen D ym. Atrial Fibrillati...»1, «Ho BL, Hsieh SW, Chou PS ym. Effects of Dabigatran...»2, «Lin M, Han W, Zhong J ym. A systematic review and ...»3, «Bezabhe WM, Bereznicki LR, Radford J ym. Oral Anti...»4, «Cadogan SL, Powell E, Wing K ym. Anticoagulant pre...»5, «Lee SR, Choi EK, Park SH ym. Comparing Warfarin an...»6:
Kommentit
Eteisvärinän yhteys myös kognitiiviseen heikentymiseen on patofysiologisesti mielekäs, ja sitä tukevat havainnoivien tutkimusten tulokset. Myös antikoagulanttien preventiivinen vaikutus saa tukea, samoin kuin se, että suorat antikoagulantit ovat tässäkin varfariinityyppisiä tehokkaampia. Ainakin osittain tämä johtunee siitä, että suorien antikoagulanttien käytössä pysytään paremmin hyytymiseneston terapeuttisella alueella. Suorien antikoagulanttien välisistä mahdollisista eroista on niukasti tutkimusta.
Antikoagulanttien hyötyä kognition kannalta ei kuitenkaan toistaiseksi ole osoitettu satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa. Ainakin 1 satunnaistettu tutkimus «Rivard L, Khairy P, Talajic M ym. Blinded Randomiz...»7 rivaroksabaanilla on meneillään (BRAIN-AF).